Reserviläisten ylennyksiin tulee muutoksia

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Fencer
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Niin, ja mun mielestä se ylennys pitää tulla ansioiden mukaan, ei automaationa... niin kuin taktinen lättähäntä totesi, jos on kulmarautaa tai nappia kaulassa, pitää sen olla osoitus kyvykkyydestä ( tietty sillä tasolla, missä ollaan )...
 
koponen kirjoitti:
Tässäpä homma pähkinänkuoressa. Ainakin oma ja lähipiirin kokemus on, että reserviläinen joutuu tekemään kohtuullisen paljon hommia pysyäkseen käytettävänä sijoitetussa tehtävässään, ja reserviläisen "urapolulla" edetessä pitää tehdä ihan pirusti hommia jos haluaa olla SA-paikkansa arvoinen. Siitä on palkintoluonteisuus kaukana, kun opiskelee / treenaa omalla ajallaan ilman palkkaa ja päähän taputtelua.

Itse olen vahvasti sitä mieltä, että reserviläisille on SA-sijoituksissa hyvin vähän paikkoja seurustelu-upseereille. Niitä on toki muutamille aidosti vahvasti verkottuneille, siviilielämässä hioutuneille, maanpuolustustahtoisille ja sosiaalisisti taitaville olemassaan, mutta äärimmäinen valtaosa tehtävistä vaatii kovaa työtä eikä ole glamourilla pilattu poikkeusoloissakaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

I'll buy that, sanoisi jenkki. Niitä makkaranpaistosta tai kenttäehtoollisesta mahdollisesti myönnettäviä korvaavia kh-vuorokausia ei toivottavasti kovin merkittävästi huomioida ylentämisperusteissa. Muuten minäkin olisin jo vähintään kapteeni :D
 
Fencer kirjoitti:
Joillekin se on juuri sitä. Ja ylennys tulee pääpiirteissään samalla mekanismilla kuin tällä foorumilla: kun SA-sijoitetun harjoitusvrk-mittari on raksuttanut tietyn määrän, napsahtaa ylennys. Ja käytännössä riippumatta siitä millä poljennolla ne vuorokaudet on lusinut.

Jos ylennyksen kautta tulisi automaattisesti aimpaa vaativampi ja vastuullisempi SA-tehtävä, joka lähtökohtaisesti ei sujukaan ilman uuden oppimista ja ponnisteluja, niin häviäisikö ylennyksen perusteeton palkintostatus?
Klikkaa laajentaaksesi...

Ylennys vaatii nimenomaan uuden vaativamman tehtävän ja sijoituksen. Jos olet kyvykäs ja saanut koulutuksen, sinut voidaan ylentää. Palkitsemiset ovat erikseen, ne ei liity sotilasarvossa ylentämiseen millään lailla ja palkitsemiskeinoja on monia erilaisia. Oletkohan oikeastaan ymmärtänyt mitä tarkoittaa ylentäminen pv:n reservissä?
 
Tykimies kirjoitti:
Kuten tuossa perustelin se on palkinto ja vastaa kiitosta palveluksesta tämän maan eteen. Ei minulla ainakaan olisi mitään kiinnostusta käydä kertaamassa jos siitä voisi saada silloin tällöin sitä "kiitosta" eli ylennystä. Se on melko pieni asia, mutta silti parempi kuin ei mitään. PV:ssä kun ei usein saa kiitosta mistään tekemästään, vaan enemmänkin pelkkää kettuilua, on ylennys todellakin palkinnon arvoinen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hei Hyvä Tykimies, ylennys ei ole palkinto eikä kiitos palveluksesta. Mikähän on kohdallasi mennyt pieleen, jos et saa kiitosta mistään?
 
taktinen taistelumajava kirjoitti:
Vai oikein suunnistuskilpailun voittaja?

Helpottaisi kummasti se, että eri sotilasarvoista julkaistaisiin kuvaukset siitä mitä pitää osata.

Esimerkiksi tyyliin jalkaväen alikersantin tulee hallita: .... Huollon sotilasmestarin tulee hallita:...
Klikkaa laajentaaksesi...

Jo tällä hetkellä ylennysperusteet ovat jo olemassa normitettuna mustana valkoisella, minkälaista koulutusta, osaamista, kuinka paljon ja minkälainen sa-sijoitus sotilasarvoon ylennettävältä suurinpiirtein edellytetään. Esitetyn kaltainen käytäntö on siis olemassa jo.

Jos nykyistä käytäntöä ja perusteita haluttaisiin kehittää johonkin suuntaan, niin asetaan vaikka sotilasarvoon X ylentämisperusteeksi esimerkiksi 2600m cooper-tulos, indeksin 4 lihaskuntotesti ja X-määrä onnistuneita sa-sijoitusta vastaavia sotilasammatillisia suoritteita. Mikä on osaamisen vaatimusten tavoitetaso? Riittääkö välttävän haparoiva, mutta kuitenkin normin mukaisesti hyväksytty suoriutuminen tehtävälistan kaikista kohdista vai onko jokainen vaatimus pystyttävä täyttämään silmät kiinni ja takaperin? Kumpi suoriutuminen on lopulta parempi ja kuka valvoo, että silmät todella pysyvät kiinni koko suorituksen ajan? Millä osaaminen ja sen laajuus todennetaan? Tarvitaanko arvioinnin lisäperusteiksi kirjallisten tenttien järjestämistä? Kuulostaa melkein hyvältä, mutta riittääkö tämä? Ei tietenkään riitä. Resurssien tarpeet jätän tässä kokonaan huomioimatta.

Fyysisen suorituskyvyn mittaaminen on yksinkertaista ja yksiselitteistä. Osaamisen arvioinnissa puhdas epäonnistuminen ja täydellinen osaamattomuus on helppo erottaa osaamisesta. Sen sijaan kertyneen osaamisen arviointi, mittaaminen ja vertailu ovat hieman haastavampi seikka. Homma muuttuu huomattavan monimutkaiseksi siinä vaiheessa kun osaamisen ja suorituksen arviointiin sekä vaatimustason määrittelyyn otetaan lukuarvot mukaan ja aletaan lisäksi arvioimaan henkilön kehityskelpoisuutta.

Koska arvion tekijöitä on melkein yhtä monta kuin arvioitaviakin, niin kuinka voidaan taata tasalaatuinen ja kaikille oikeasti tasapuolinen suoritusarviointi? Eri numeroiden antaminen on tietysti kirjallisesti ohjeistettu, joskin tyypillisen ympäripyöreästi, mikä jättää eri numeroiden välisen eron vähintään erittäin epäselväksi ja tulkinnanvaraiseksi. Tämän seurauksena lopputuloksena on numeroiden summittainen lätkiminen hihavitosen ja pärstäkertoimen vahvalla mutu-tuntumalla, jolloin yksi saa hyvästä suoriutumisestaan kolmosen ja toinen jonkun muun arvioimana täsmälleen samantasoisesta suorituksesta nelosen. Arvioiden varianssi on täten suuri ja kumuloituu ajan kuluessa sekä arvioitavan joukon kasvaessa.
 
Perde kirjoitti:
Hei Hyvä Tykimies, ylennys ei ole palkinto eikä kiitos palveluksesta. Mikähän on kohdallasi mennyt pieleen, jos et saa kiitosta mistään?
Klikkaa laajentaaksesi...

No se on sinun mielipiteesi. Mikäköhän ylennys sitten mahtaa olla? Ei työmaailmassakaan surkealla työllä työpaikan organisaatiossa yleensä edetä. Eiköhän se ylennys sielläkin ole palkkio hyvästä työstä. Eikä se sinulta varmasti ole pois, jos itselleni ylennys on kiitos ja palkinto ja sinulle se ei merkitse mitään.

En sanonut, että en ole saanut kiitosta mistään, mutta ne kerrat varusmiespalveluksen vuoden palvelusajasta ovat yhden käden sormilla laskettavissa, vaikka aihetta olisi ollut useampaankin kertaan. Eikä kyse ole sitten vain minusta. Se on sitten varmaan kouluttajista kiinni, kun heidän syväjohtamisen taitonsa pitävät ainoastaan negatiivista palautetta antamisen arvoisena.
 
Perde kirjoitti:
Ylennys vaatii nimenomaan uuden vaativamman tehtävän ja sijoituksen. Jos olet kyvykäs ja saanut koulutuksen, sinut voidaan ylentää. Palkitsemiset ovat erikseen, ne ei liity sotilasarvossa ylentämiseen millään lailla ja palkitsemiskeinoja on monia erilaisia. Oletkohan oikeastaan ymmärtänyt mitä tarkoittaa ylentäminen pv:n reservissä?
Klikkaa laajentaaksesi...

Uskon että olen ymmärtänyt, ja kun luet tämän viestiketjun ajatuksella läpi, niin huomannet sen itsekin.
 
Laamanator kirjoitti:
Jo tällä hetkellä ylennysperusteet ovat jo olemassa normitettuna mustana valkoisella, minkälaista koulutusta, osaamista, kuinka paljon ja minkälainen sa-sijoitus sotilasarvoon ylennettävältä suurinpiirtein edellytetään. Esitetyn kaltainen käytäntö on siis olemassa jo.
Klikkaa laajentaaksesi...

Paino sanalla julkaistaisiin. En yhtään epäile, etteikö ylentämisvaatimuksista olisi listoja tai jopa pidempiä kirjallisia kuvauksia siitä millainen osaamistason tulisi olla.
 
Laamanator kirjoitti:
Koska arvion tekijöitä on melkein yhtä monta kuin arvioitaviakin, niin kuinka voidaan taata tasalaatuinen ja kaikille oikeasti tasapuolinen suoritusarviointi? Eri numeroiden antaminen on tietysti kirjallisesti ohjeistettu, joskin tyypillisen ympäripyöreästi, mikä jättää eri numeroiden välisen eron vähintään erittäin epäselväksi ja tulkinnanvaraiseksi. Tämän seurauksena lopputuloksena on numeroiden summittainen lätkiminen hihavitosen ja pärstäkertoimen vahvalla mutu-tuntumalla, jolloin yksi saa hyvästä suoriutumisestaan kolmosen ja toinen jonkun muun arvioimana täsmälleen samantasoisesta suorituksesta nelosen. Arvioiden varianssi on täten suuri ja kumuloituu ajan kuluessa sekä arvioitavan joukon kasvaessa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllähän noita numeroita ja ylipäätänsä arviointeja on tullut annettua kertausharjoituksissa. Ja tottakai subjektiivisesta arvionnista siinä nimenomaan on kyse ja esimiehen arvioimiskyvystä. Muistan itsekkin miettineeni, että minkälaiset pisteet annan kohtaan "suhtautuminen esimiehiin tms. kohtaan" kaverille jolla oli ns. miesten menkat. Oliko kyseessä pettymys siihen, että tehtävä ei ollut sama kuin mitä varusmiehenä harjoiteltiin vai oliko kysymys henkilön perusluonteesta tai muista ongelmista. Toisaalta mies kyllä suoritti annetut tehtävät murinoiden jälkeen ja arvosteluun ne kohdat meni suoritusten mukaan eikä "paska mies - en tykkää - ei mitään hyvää" menetelmällä.

Suurin osa miehistöstä ja varmaan aliupseereistakin palvelee sillä arvolla mikä intissä on saatu. Mutuilen, että nuo arvioinnit kertausharjoituksissa muistuttavat gaussin käyrää. Eli suurin osa arvionnista menee sinne keskivertoon ja pieni osa on sitten heikkoa ja huippua. Heikoille sitten toivon mukaan keksitään joku toinen sodan ajan tehtävät tai kuten nykyään tapahtuu heidät poistetaan vahvuuksista kokonaan. Huipuista taas sitten osa katsotaan ylennyskelpoisiksi (kyllä usein hyväkään tehtävien hoitaminen ei tuo ylennystä - ne eivät ole palkkio).

Oma käsitykseni on se, että yhden ylennyksen voi saada hyvällä tuurilla ja nohevalla yksittäissuorituksella. Eli jääkäristä tulee korpraali ja alikersantista kersantti. Aliupseerien puolella taas ylikersantin arvoon voi päästä omalla halulla - eli teet maanpuolustustyötä ja olet aktiivinen ja hoidat hommat särmästi, mitään suurta älykkyyttä tai johtajuutta ei tarvita. Sitkeys ja suurten mokien vältteleminen vievät sille tasolle. Upseerien puolta en niin tunne, mutta sellainen aavistus on, että siellä luutnantiksi pääsee samoin keinoin.

Kovat sotilasarvot alkavat aliupseeristolla siitä vääpelistä. Miehistössä vastaava arvo on alikersantti. Miehistö alikersanteilla on yleensä suvereeni osaaminen omasta osaamisalueesta ja partion tasalla miehistöalikessu usein hakkaa auk-alikessun helposti. Sen sijaan isommat kuviot ovat vieraita ja johtaminen on sellaista luonnossa opittua. Suosittelisin johtamiskoulutusta sekä teoriaopetusta joukkueen ja komppanian toiminnasta ainakin veh-muodossa miehistö alikessuille.
 
Viimeksi muokattu:
PVKOM (vai pitääkö käyttää FINCHOD...) suulla on juuri kerrottu, että reserviläisten hoitamien tehtävien osaamis- ja muita vaatimuksia tullaan tarkentamaan ja toisaalta avaamaan. Viittaan aiempaan keskusteluun tehtävä vs. sotilasarvo -asioista - askel parempaan?
 
"Aktiiviupseereita ärsyttävät reservin majurien ylennykset: Syö koko ylennysjärjestelmän perusteita
24.8.2015 16:15 Päivitetty: 24.8.2015 17:27
http://www.hs.fi/kotimaa/a1440381674231

"Majurina mies on tyhmimmillään", väittää vanha sanonta. Upseeriliitto on kuitenkin nyt hermostunut siitä, että sen mielestä reservin majuriksi pääsee jatkossa liian helposti. Suomen reserviupseeriliitossa ollaan tietysti toista mieltä.

Pääesikunta julkisti heinäkuun alussa uuden ylennysohjeen, jossa reservin majuriksi ylentämisen vaatimuksista poistettiin korkeakoulututkinto. Upseeriliitossa pelätään uusien reservin majureiden vyöryä, joka syö koko ylennysjärjestelmän perusteita. Uusimmassa Sotilasaikakauslehdessä pääluottamusmies, majuri Mika Ylönen jyrähtää, että uuden ylennysohjeen vaikutus sodan ajan kokoonpanolle on huolestuttava.

"Sotilasarvo mielletään helposti palkkiona tehdystä maanpuolustustyöstä", Ylönen kirjoittaa. "Tulevaisuudessakaan esiupseeriylennykset eivät voi perustua pelkkään maanpuolustustahtoon, vaan niihin tulee aina liittyä ylennettävän upseerin osalta suoritettu yliopistotasoinen korkeakoulututkinto, monialainen osoitettu osaaminen sodan ajan joukoissa sekä sijoitus sodan ajan joukkoihin."

Helsingin Sanomille Ylönen sanoo, että Upseeriliitto on huolissaan koulutuksen merkityksen rapistumisesta. "Se tavallaan inflatoi meidän sodan ajan reservin johtajien osaamistaustaa." Esiupseereita ovat majurit, everstiluutnantit ja everstit sekä niitä vastaavat arvot merivoimissa. Reservissä majurin arvo on käytännössä korkein sotilasarvo, jonka tavallinen reserviläinen voi saavuttaa. Teoriassa reserviläinen voidaan ylentää myös everstiluutnantiksi, mutta käytännössä se edellyttää sotilastaustaa tai pitkää palvelusta puolustushallinnossa. Reservin everstiluutnantit ovatkin yleensä vakinaisesta palveluksesta eronneita upseereita.

"Teoriassa uusi normi mahdollistaa helpomman ylentämisen majurin arvoon. Emme näe siihen todellista tarvetta. Jokainen kyvykäs reserviläinen on tähänkin saakka voitu ylentää majuriksi osoitettujen kykyjen perusteella. Meillä on paljon majureita osoitettujen kykyjen perusteella. Ei sitä estänyt edes vanha normi", majuri Ylönen sanoo. "Olisimme halunneet pitää normin ennallaan, eikä inflatoida sotilasarvoja tulevaisuudessa. Se on mahdollista, koska ylennyksiä valmistelee laaja kenttä." Ylönen sanoo, ettei Upseeriliitto halua vaikeuttaa reservin ylentämismahdollisuuksia. "Kaikkien etu on, että kokeneimmilla ja ylimmillä sotavirkamiehillä on yhteinen sellainen koulutustausta, joka antaa hyvän pohjan, kuten korkeakoulutus antaa."

Ylönen huomauttaa, että aktiivipalveluksessa olevilla upseereilla on korkeakoulutusvaatimus sekä velvollisuus hankkia tietynlaista koulutusta ja kokemusta. "Se olisi tietysti hyvä olla reservissäkin. Suurin osa ylennetyistä on tähänkin asti ollut korkeakoulutettuja."

Suomen reserviupseeriliitossa ollaan Upseeriliiton kanssa eri mieltä. Liiton toiminnanjohtaja, Janne Kosonen ei pidä sotilasarvojen inflatoitumisen vaaraa kovin suurena. "Mielestäni siihen tehtiin aika paljon poikkeuksia jo aikaisemminkin. Reservin majurin arvoon on pystynyt ylenemään ennenkin ilman akateemista koulutusta. En näe sitä hirvittävän merkittävänä siksi, että ne kriteerit ovat sen verran tiukat, että osaaminen oman sotilasarvon edellyttämässä reserviläistehtävässä on tärkeämpi kuin siviilikoulutusvaatimus."

Reservin majuriksi ylentäminen edellyttää, että edellisestä ylennyksestä on vähintään seitsemän vuotta. Asevelvollisen on myös oltava sijoitettu majurin tai komentajakapteenin sotilasarvoa edellyttävään tehtävään. Vuosittain majurin arvoon ylennetään noin 60–80 reserviläistä. "Itse lähden siitä, että ylennykset sotilasarvossa eivät ole palkitsemisia, vaan osoittavat koulutusta ja kriisiajan tehtävää", Kosonen sanoo. Kosonen myöntää, että ylennykset ovat reserviläisille tärkeitä kysymyksiä, joita ei voi vähätellä.

"Kyllä tämä Sotilasaikakauslehden kirjoitus kertoo, että tämä on herkkä asia myös Puolustusvoimien puolella. Tietyllä lailla herkän asian parissa ollaan tässä. Kun tapaamme Upseeriliiton ihmisiä lähiaikoina, niin varmasti keskustelemme puolin ja toisin tästä asiasta." Reservin majuri Janne Kosonen, pitääkö sanonta majureista paikkansa? "Jokaisessa jalkapallojoukkueessa ja jääkiekkojoukkueessa on vasen pakki ja jokaisessa bändissä basisti, että kyllä systeemiin muutama majurikin mahtuu." "

Upseeriliittoa (kadettiupseereita) kismittää, kun upseerit (kadettiupseereita) ovat menneet muuttamaan reserviläisten ylennysperusteita, eli purnaavat Upseeriliiton kilven takaa oman työyhteisön "vääriä" päätöksiä. Eli majuriksi reservissä pääsee Upseeriliiton mukaan liian helposti ja kun ei ole akateemista siviilikoulutusta, niin tulos on nähtävästi epätyydyttävä. Jutussa ei kerrota mikä on ei-akateemisten res.majureiden määrä kaikista res.majureista ja millä tavalla akateemisen loppututkinnon puuttuminen näkyy sodan ajan tehtävässä. Jutusta jää näiden tietojen pohjalta sellainen turhan purnauksen maku, joka lyö aivan tarpeetonta kiilaa aktiiviupseereiden ja reserviupseereiden väliin.
 
Missä vaiheessa muuten tieto ylennyksistä tulee? Viisi vuotta edellisestä ja olisihan se mukavaa käydä itsenäisyyspäivänä pokkaamassa..

Vai olisiko pitänyt tulla jo kirje?
 
Miten muuten postin lakko vaikuttaa?

Kirjeitähän pitäisi tulla varmaankin ensi viikolla, mutta lakko jatkunee vielä pitkään.

Saako tiedon jostain muualta? Kertooko esim aluetoimisto puhelimitse ylennyksiä? Ja missä vaiheessa jos näin on?
 
Luet lehdestä sieltä muiden ylennysten joukosta. :rolleyes:
Kirje taisi ylennyksestä tulla viimeksi 02. Sen jälkeen olen kuullut ylennyksistäni, kun naapuri soitti itsenäisyyspäivänä onnitellakseen luettuaan nimen lehdestä. Toisen kerran soitti Mpk:n paikallisnapamies ja ilmoitti tällä kertaa varanneensa ylimääräiset arvomerkit itsenäisyyspäivän kunniavartioon, ettei tarvitse seisoskella "alennettuna" kuten viimeksi.
 
Kyllä mullekin on aina tullut ihan komea kirje paksulle erikoispaperille präntättynä.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top