Opiskelijan tekemät kesäduunit ja työharjoittelut osana opintoja eivät harjaannuta ihmistaitoja. Elleivät ole kouluttamista tai johtamista. Eivät taida olla.
Eli ymmärsit väärin.
Viimeksi muokattu:
Reservinupseerikoulutus uudistuu - "Rukki" loppuu
- Viestiketjun aloittaja Aarne1
- Aloitus PVM
Opiskelijan tekemät kesäduunit ja työharjoittelut osana opintoja eivät harjaannuta ihmistaitoja. Elleivät ole kouluttamista tai johtamista. Eivät taida olla.
Eli ymmärsit väärin.
Laamanator
Eversti
Riippuu varmaankin alasta ja yksilön menestyksestä työmarkkinoilla.
Kun tähän seikkaan on jo takerruttu, niin kysyn vielä, että miten niin PV:n ulkopuolinen työelämä ei opeta ihmistaitoja? Tehtävästä ja sen tasosta riippumatta.
Ei riipu mistään.
En pysty kysymykseen vastaamaan. En ole väittänyt että "PV:n ulkopuolinen työelämä ei opeta ihmistaitoja." Se on nimittäin hassu väite.
Laamanator
Eversti
Se on erittäin hassu väite ja jossain muualla esitettynä herättäisikin melkoisen naurunremakan, jonka jälkeen besserwisserit lähtisivät vyöryttämään sitä meemiksi internetin syövereihin. Juuri niin menit kuitenkin edellisessä viestissäsi väittämään. Oletko kenties vahingossa muotoillut tekstin väärin?
Subjektiivisena pohdinnan aiheena voidaan pyöritellä vielä, että mikä on opiskelijoiden kannalta laadukasta kesätyöllistymistä ja minkälaisilla mittareilla sitä kannattaa arvioida?
Reserviupseerin ensimmäinen tehtävä on yleensä joukkueen johtajan tasoinen, siihen tehtävään riittää täysin nykyinen kurssi.
Määräaikaisten resrviupseerien koulutusta (yksi vuosi MAASK:lla) kokeiltiin 2000 luvulla, mutta loppui melkein samantien kun ei siitä ollut ilmeisesti mitään oikeata hyötyä.
Osa noista 600 täyttämättä olevista auviroista on myös sellaisia, joiden tehtävä lakkasi 2013-2014 organisaatiouudistuksessa mutta virkaa ei lakkautettu. Uuden viran perustaminen on melkoisen työläs homma, joten helpompi on tarvittaessa kohdentaa sellainen "pöytälaatikosta" sinne, mihin sellaista tarvitaan, jos jostain siihen löytyy vaan rahat.
Eikö armeija olisi paljon parempi paikka, kun siellä ei olisi yhtään kapiaista jarruttamassa innokkaiden touhua, jokainen saisi tehdä mitä haluaa, ellei paikallisen resupskerhon saunaillassa erikseen jotain kielletä?
Määräaikaisten resrviupseerien koulutusta (yksi vuosi MAASK:lla) kokeiltiin 2000 luvulla, mutta loppui melkein samantien kun ei siitä ollut ilmeisesti mitään oikeata hyötyä.
Osa noista 600 täyttämättä olevista auviroista on myös sellaisia, joiden tehtävä lakkasi 2013-2014 organisaatiouudistuksessa mutta virkaa ei lakkautettu. Uuden viran perustaminen on melkoisen työläs homma, joten helpompi on tarvittaessa kohdentaa sellainen "pöytälaatikosta" sinne, mihin sellaista tarvitaan, jos jostain siihen löytyy vaan rahat.
Kerro ensin mitä tuo sinun kesäkessu tarkoittaa ja missä 2. vuosikurssin kadetti kouluttaa varusmiehiä?
Eikö armeija olisi paljon parempi paikka, kun siellä ei olisi yhtään kapiaista jarruttamassa innokkaiden touhua, jokainen saisi tehdä mitä haluaa, ellei paikallisen resupskerhon saunaillassa erikseen jotain kielletä?
Huhta
Greatest Leader
Laaja sivuaine... sen syöttäminen yliopistoille onkin sitten ihan oma haasteensa, johan tästä oli aiemmin ketjussa juttua. Esimerkiksi tekniikan kandin 180 opintopisteeseen on käytännössä mahdotonta ujuttaa "laajana sivuaineena" abouttiarallaa 120 op kadiksen kursseja. Ei tule onnistumaan.
Lappeenrannan teknillisen yliopiston tietotekniikan kandin kurssijakauma:
http://www.lut.fi/opiskelu/kandidaattiohjelmat/tietotekniikka/opintojen-sisalto-ja-rakenne
Eli 64 op yleisopintoja (matematiikkaa, tietojärjestelmiä, virkamiesruotsi, yrittäjyyttä, johtamista ym.), tietotekniikan aineopintoja 81 op ja sivuaine 24 op. Lisäksi oman mielen mukaan muita opintoja ainakin 11 op, jotta 180 op täyttyy.
MPKK:n sotatieteiden kandidaatin tutkinnon kurssijakauma:
http://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/opinto-oppaat
Eli 80 op tutkinnon yhteisiä osia (22 op yleisopintoja, 18 op tutkimuskoulutusopintoja, 16 op sotataidon perusteita ja 24 op taistelutekniikka ja koulutus I) ja loput sitten koulutusohjelman ja koulutushaaran mukaisesti.
Käytännössä yleisopinnot lienevät suhteellisen vastaavanlaisia. Vaikka nuo luettaisiin suoraan hyväksi, niin siinä olisi vasta n. 20 op. Johtajuuteen ja tutkimukseen liittyviä opintoja voisi ehkä hyväksilukea osin, jolloin päästäisiin käytännössä n. 30 "yhteiseen" opintopisteeseen tutkintojen välillä. Sitten voitaisiin hyväksilukea 24 op sivuaineen ja vapaavalintaisten 11 opintopisteen verran, jolloin tutkintojen välillä olisi yhteistä 65 opintopistettä. Tuokin vaatii venymistä siviiliyliopistolta, ja enemmän on täyttä epärealismia.
Jos nuoriso jotakin lorvailee, niin nuoriso pitää välivuoden lukion ja korkeakouluopintojen välissä lukien hullun lailla pääsykokeisiin. Tuskin nuoriso on kiinnostunut sotilashommista huonolla palkalla opintojen ohessa. Rahaa saa huomattavasti helpommalla tekemällä siviilitöitä, jos ei todella rakasta sotilasalaa, ja sotilasalasta kiinnostuneet ovat taas suurella todennäköisyydellä hakeutuneet kadikseen.
Kiitos asiallisesta ja perustellusta vastauksesta. Ehkä tuo laaja sivuaine pitää downgreidata suppeaan. Idea kuitenkin on, että RU-opinnot keskittyvät kouluttamiseen, joukkueen johtamiseen, aselajiin sekä sotataitoon ja taistelutekniikkaan, soveltuvassa määrin. Itse ehdin valmistua opintoviikkoaikaan ja omassa tieteenlajissa kandin TAISI pystyä tekemään laajalla sivuaineella.
Ei tuo massoille olekaan. Intin jälkeen on kipinää jos on. Itse mittaisin intoa inttiin, sitten maanpuolustustahtoa. Mielenkiintoa sotilasalaan en. Ihmisten johtaminen on kuitenkin vaikea taiteenlaji, jota ei missään korkeakoulussa opeteta pakollisena, valinnaisetkin kokonaisuudet ovat harvassa, kurssi siellä, toinen tuolla, ei enempää. Jos sen osaamisen saa tuon kokemuksen kautta, niin pitäisi olla houkuttava tekijä. Ja pitäisi näkyä uralla myöhemmin. Eli sijoitus itseesi.
"Nykyään Kahdesti vuodessa järjestettävän kurssin vahvuus on noin 700 upseerioppilasta. Reserviupseerikurssille valitaan noin seitsemän prosenttia ikäluokasta."
http://maavoimat.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ruk-kouluttaa-ja-kasvattaa
Viimeksi muokattu:
Laamanator
Eversti
Kyllä tuossa kirjoituksessasi aika selvästi lukee, että mielestäsi mikään muu kuin PV:ssa tapahtuva johtaminen ja kouluttaminen eivät harjaannuta ihmistaitoja, joilla tulkitsen sinun tarkoittavan ihmissuhdetaitoja. Muun muassa sitä ihmisen yksilöllistä kohtaamista, mitä syväjohtamisen doktriinin yhtenä kulmakivenä korostetaan.
Nykypäivän korkeakouluopiskelijatkin joutuvat tai pääsevät tyypillisesti jo opiskeluaikanaan antamaan työpanoksensa hyvin kansainvälisessä työympäristössä, mikä edellyttää perustaitojen ja alan substanssin lisäksi paitsi vankkaa kielitaitoa ja sujuvaa toimintakykyä sosiaalisissa tilanteissa, myös eri kulttuurien tuntemusta. Rohkenen väittää, että tämä ei missään olosuhteissa jää tältä osin toiseksi vertailussa esittämäsi RUK-mallin kanssa, jonka tarjoama kehityspotentiaali on toki kiistaton, mutta saatavissa myös esittämääsi huomattavasti lyhyemmässäkin ajassa ja yksinkertaisemmin toteutettuna.
Kokonaan eri asia on se opiskelijoiden alempi ääripää, mikä ei kykene opiskeluaikanaan työllistymään kaupankassaa korkeampiin tehtäviin. Jos opiskelee täällä jo mainittuja hyviä yliopiston aloja eli lääketiedettä, oikeustiedettä, tekniikkaa tai kauppatieteitä, niin kaupankassana tai "kesäopiskelijana", saati ikiopiskelijana aikaansa tuhlatessaan kannattaa jo katsoa vähän peiliin. Jätettäköön tämä ryhmä vertailun ulkopuolelle.
@Aarne1
Tää sun väsäämä zydeemi on hieman kuin Svedujen kylmän sodan aikana. Tosin ilman muiden opintojen sotkemistahtaa sotilaallisiin.
Eli siellä oli tarjolla 18 kk intin jälkeen, joka oli joukkueenjohtajille 18 kk. Sillä ekalla olit vain plutonbefäl ja sillä lisäsuorituksella olit reservofficer, joka oli vähän kuin olisit päässyt Otaniemeen tuotantotaloudelliselle. Eli vuorineuvospolkua.
No, kun maailma muuttui, muuttui myös tarpeet ja nyt on tuhansia entisiä vuorineuvoskandidaatteja joilla ei ole sijoitusta. Uusien hankkiminen taas on vaatinut että kurssi suoritetaan joko yhdessä 6 kk jaksossa tai parissa pätkässä, tietysti alokas- ja erikoistumisjaksojen jälkeen.
On ihan huuhaata luulla että joku vääntäisi tuon sun neroneimauksen mukaisen ohjelman. Zori vaan..
Tää sun väsäämä zydeemi on hieman kuin Svedujen kylmän sodan aikana. Tosin ilman muiden opintojen sotkemistahtaa sotilaallisiin.
Eli siellä oli tarjolla 18 kk intin jälkeen, joka oli joukkueenjohtajille 18 kk. Sillä ekalla olit vain plutonbefäl ja sillä lisäsuorituksella olit reservofficer, joka oli vähän kuin olisit päässyt Otaniemeen tuotantotaloudelliselle. Eli vuorineuvospolkua.
No, kun maailma muuttui, muuttui myös tarpeet ja nyt on tuhansia entisiä vuorineuvoskandidaatteja joilla ei ole sijoitusta. Uusien hankkiminen taas on vaatinut että kurssi suoritetaan joko yhdessä 6 kk jaksossa tai parissa pätkässä, tietysti alokas- ja erikoistumisjaksojen jälkeen.
On ihan huuhaata luulla että joku vääntäisi tuon sun neroneimauksen mukaisen ohjelman. Zori vaan..
Ruotsin PV on varoittava esimerkki kaikille organisaatioille siitä, miten käy kun maailma muuttuu, ja mikään ei muutu. Jossain vaiheessa tulee kiire juosta kiinni. Toki muissa yhteiskunnallisissa asioissa Ruotsi on ajat sitten tehnyt tarpeelliset uudistukset, Suomi koittaa vielä vanhoin eväin pärjätä.
Mihin tarpeeseen nyt ja tulevaisuudessa vastaa meidän nykyinen RUK? Miten hyvin se siihen vastaa?
Mihin tarpeeseen nyt ja tulevaisuudessa vastaa meidän nykyinen RUK? Miten hyvin se siihen vastaa?
Viimeksi muokattu:
Laamanator
Eversti
Tähän kohtaan unohdin viime kerralla kommentoida. Itse asiassa kun erilaisten yliopistotason koulutusohjelmien opintosuunnitelmia katsoo läpi, niin hieman alasta riippuen ne sisältävät runsaasti johtamisen opintoja, joko erillisinä kursseina tai sisällytettynä kurssien sisältöön. Edellä mainittujen lisäksi on varsinkin viime vuosikymmenten aikana tarjolle asetettu johtamiskoulutusohjelmia, jotka useimmiten ovat maksullisia ja tarkoitettuna yritysten täydennyskoulutukseksi.
Esittämälläsi logiikalla, miten selität sen tosiasian, että tälläkin hetkellä maailmassa on valtava määrä tulosta tahkoavia yrityksiä, joiden ylemmät toimihenkilöt ja ylin johto eivät välttämättä ole koskaan saaneet minkään valtakunnan sotilas- saati upseerikoulutusta? Yrityksissä toimii jatkuvasti kymmeniä tai jopa tuhansia työntekijöitä, joiden muodostamissa organisaatioissa vallitsee väitteesi perusteella melkoinen anarkia ja johtajuusvaje. Tulosta kuitenkin tahkotaan ja osinkoja jaetaan, samalla kun pörssikurssit ovat olleet epärealistisessa nousussa jo useiden vuosien ajan.
Jokin ei täsmää tai sitten logiikkasi ei ole aivan aukoton...
Sotilasjohtajaksi koulutettavan perus lähtökohtana on aina ollut ja tulee aina olemaan edes jonkinasteinen kiinnostus ja motivaatio sotilasalalle, koska ne muodostavat sen tärkeän sisäisen motivaation, mikä ylipäätään mahdollistaa yksilön kasvamisen ja kehittymisen sotilasjohtajaksi. Kukko ei käskien laula tässäkään tapauksessa. Normaaleilla henkilökohtaisilla ominaisuuksilla varustettu ihminen kyllä pärjää, kunhan tahtoa löytyy.
Mitä niissä korkeakoulujen johtamisen opinnoissa opetetaan? Mikä niissä yritysten johtamiskoulutusohjelmissa on parasta, osallistujapalautteen mukaan?
Millä keinoin suomalainen yritys suomalaisella johdolla tahkoaa tulosta? Mitä minä mielestäsi väitän yritys- ja sotilasjohtamisen korrelaatiosta.?
Millä keinoin suomalainen yritys suomalaisella johdolla tahkoaa tulosta? Mitä minä mielestäsi väitän yritys- ja sotilasjohtamisen korrelaatiosta.?
Itseasiassa Ruotsin PV yritti poliitikkojen käskystä tuskassa muuttua maailman mukana. Purettiin maanpuolustuskyky ja keskityttiin kriisinhallintaoperaatioihin ja oman puolustusteollisuuden tukemiseen. Nyt sitten vielä suuremmassa tuskassa yritetään rakentaa sitä puolustuskykyä uudelleen. Kallista ja kestää. Suomessa onneksi oltiin konservatiivisempiä eikä purettu kaikkea vain sen takia että se on trendi maailmalla ja on pakko muuttaa järjestelmää...kun on pakko. Saman virheen teki valtaosa Keski- ja Itä-Euroopan maista, ja kova juoksu on käynnissä jotta saataisiin palattua vanhaan.
Tämä ei tietenkään tarkoita etteikö pitäisi kokoajan kriittisesti arvioida omaa järjestelmää ja etsiä siitä heikkouksia ja parannettavaa, jota puolustusvoimissakin riittää runsaasti.
RUK on kehitetty meillä tukemaan joukkotuotantoa. On nykyään varsin toimiva järjestelmä. Varsinkin kun vertaa omaan varusmiesaikaan. Sitä sai kokelaana harjoitella peräti kaksi kuukautta joukkueen johtajana toimimista, nykyään kokelaat harjoittelevat toimivana johtajana melkein puoli vuotta. Panssariprikaatissa laskettiin, että esim panssajääkärikomppania toteutti kyseisenä aikana yli 20 vahvennetun komppanian hyökkäystä, joista neljännes kovilla ampumatarvikkeilla. Lisäksi melkoinen kasa VBS:ssä toteutettuja hyökkäyksiä, eli harjaantumista kertyy. Kotiuttamisen hetkellä pääosa kokelaista hallitsee tehtävänsä varsin hyvin. Haasteena ja ongelmana on reservin upseerien kovalla rahalla hankitun osaamisen ylläpitäminen reservissä, koska puolustusvoimat on mitoitettu vain joukkotuotantoon, ei reservin osaamisen tason ylläpitoon riittävänä.
Toki olisi hyvä jos kehitettäisiin järjestelmä, jossa osa reservin päällystöstä saisi perustellisemman koulutuksen ja aika-ajoin työskentelisi PV:ssä harjaantumassa tehtäviinsä, tuoden samalla uusia ideoita ja toimintatapamalleja. Ruotsalaisten vanha reserviupseerijärjestelmä oli tällainen, niin kuin Adam7 mainitsi. Siinä valikoidut varusmieskoulutuksen läpi käyneet joukkueenjohtajat siirtyivät reservinupseereiksi, jotka kävivät samat sotaväen kurssit kuin henkilökuntakin. Sen jälkeen he olivat oman joukko-osastonsa päällystöä, osallistuen kertausharjoituksiin ja ollen välillä töissä joukko-osastossa. Uran edetessä kävivät sitten saman jatkokoulutuksen kuin henkilökuntakin. Järjestelmä on kuitenkin kallis ja siihen voi osallistua vain pieni osa reservin päällystöstä. Etenkin meidän joukkotuotantomäärillä koko reservinupseeriston liittäminen tällaiseen järjestelmään on mahdotonta.
Mitä asiassa on tapahtunut? RUK on perustettu jotain tarvetta varten, ja se on edelleen olemassa jotakin tarvetta varten, nykymuodossaan. Avausviestissä viittaan "Äkönkäkyän tietotoimisto 22.2.2022" uutiseen, jossa kerrotaan RUKin loppuvan Haminassa, koska MAAILMA MUUTTUI. Mitä on jo nyt muuttunut ja mahdollisesti muuttumassa vuoteen 2022 mennessä? Poimien omaan näkemykseeni perustuvia rusinoita mpnetin viestiketjuista ja ihan yleisestä maailman menosta, ainakin seuraavat asiat:
Sodanajan vahvuus on pienentynyt, kuten ikäluokatkin.
Operatiivisten joukkojen tehtävät ovat entistä vaativimpia, myös alueellisten. Ainakin Maavoimissa.
Edelliseen liittyy MAAV TST 15, joka vaatii johtamiselta enemmän.
Edellisestä karkeasti liioitellen, nykyään hoidetaan ryhmällä entisen joukkueen vastuualue ja vaikutus.
Edellisistä, ryhmänjohtajilta vaaditaan enemmän.
Kantahenkilökunta eli ammatilaiset ovat useammin joukkueenjohtajina, varsinkin terävimmässä kärjessä.
Henkilökunnasta tulee jatkossa suurin osa olemaan aliupseerin viralla, tarkoittaa myös SA-tehtävää joukkueenjohtajana.
MP-tahto reservissä on suurinta res-AU ja res Ups porukassa.
Maavoimista on tullut koulutus- ja valmiusorganisaatio, entisen pelkän koulutuksen lisäksi.
Resurssit eivät ole merkittävästi lisääntymässä, vielä vuosikaudet nykyisestä pitää puristaa enemmän.
Edellisestä, henkilökunta on kovilla ja tarvitsee enemmän käsiä, joihin ei siis ole varaa 100% palkatun henkilöstön muodossa.
KH-määrät alle tarpeen, johtajien koulutusta olisi pakko olla enemmän.
Natoon ei olla ihan heti menossa, joten oma uskottava puolustus on johtava teema. Oma tontti hoidettava joka tapauksessa.
Korkeakoulutus (AMK, YO) on melkein jokaisella (>75%) takataskussa 20-luvulla.
Nykyisin RUKin käy noin 1500 (johtajatarve).
Reservin upseerien kovalla rahalla hankitun osaamisen ylläpitäminen reservissä.
Skappareiksi ei hakeudu ikäluokan terävimmät kynät. Miten terävien kynien potentiaalia saadaan PV:n käyttöön?
Naisten mp-tahto on kasvussa.
Z-sukupolvi intissä ja opiskelemassa.
Kaupungistuminen Suomessa.
Mitä muuta?
Kaikesta tästä huolimatta ja johtuen, meillä on tällä hetkellä RUK Haminassa nykymuodossaan. Mutta veikkaan ettei ensi vuosikymmenellä. Vm-koulutusta sosiaalidemokratisoidaan edellä mainittujen asioiden johdosta lopettamalla lahtarikurssi, eli jatkossa Vm-koulutus tuottaa vain miehistöä ja aliupseereita. Reservinupseereita tarvitaan, mutta se ei PV:n muuttuneesta tarpeesta johtuen synny enää Haminan RUKin voimalla. Vaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen voimalla.
PV määrittää ja tilaa, korkeakoulut (YO, AMK, MAASK, MPKK) tuottavat.
Sodanajan vahvuus on pienentynyt, kuten ikäluokatkin.
Operatiivisten joukkojen tehtävät ovat entistä vaativimpia, myös alueellisten. Ainakin Maavoimissa.
Edelliseen liittyy MAAV TST 15, joka vaatii johtamiselta enemmän.
Edellisestä karkeasti liioitellen, nykyään hoidetaan ryhmällä entisen joukkueen vastuualue ja vaikutus.
Edellisistä, ryhmänjohtajilta vaaditaan enemmän.
Kantahenkilökunta eli ammatilaiset ovat useammin joukkueenjohtajina, varsinkin terävimmässä kärjessä.
Henkilökunnasta tulee jatkossa suurin osa olemaan aliupseerin viralla, tarkoittaa myös SA-tehtävää joukkueenjohtajana.
MP-tahto reservissä on suurinta res-AU ja res Ups porukassa.
Maavoimista on tullut koulutus- ja valmiusorganisaatio, entisen pelkän koulutuksen lisäksi.
Resurssit eivät ole merkittävästi lisääntymässä, vielä vuosikaudet nykyisestä pitää puristaa enemmän.
Edellisestä, henkilökunta on kovilla ja tarvitsee enemmän käsiä, joihin ei siis ole varaa 100% palkatun henkilöstön muodossa.
KH-määrät alle tarpeen, johtajien koulutusta olisi pakko olla enemmän.
Natoon ei olla ihan heti menossa, joten oma uskottava puolustus on johtava teema. Oma tontti hoidettava joka tapauksessa.
Korkeakoulutus (AMK, YO) on melkein jokaisella (>75%) takataskussa 20-luvulla.
Nykyisin RUKin käy noin 1500 (johtajatarve).
Reservin upseerien kovalla rahalla hankitun osaamisen ylläpitäminen reservissä.
Skappareiksi ei hakeudu ikäluokan terävimmät kynät. Miten terävien kynien potentiaalia saadaan PV:n käyttöön?
Naisten mp-tahto on kasvussa.
Z-sukupolvi intissä ja opiskelemassa.
Kaupungistuminen Suomessa.
Mitä muuta?
Kaikesta tästä huolimatta ja johtuen, meillä on tällä hetkellä RUK Haminassa nykymuodossaan. Mutta veikkaan ettei ensi vuosikymmenellä. Vm-koulutusta sosiaalidemokratisoidaan edellä mainittujen asioiden johdosta lopettamalla lahtarikurssi, eli jatkossa Vm-koulutus tuottaa vain miehistöä ja aliupseereita. Reservinupseereita tarvitaan, mutta se ei PV:n muuttuneesta tarpeesta johtuen synny enää Haminan RUKin voimalla. Vaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen voimalla.
PV määrittää ja tilaa, korkeakoulut (YO, AMK, MAASK, MPKK) tuottavat.
Viimeksi muokattu:
D
Deleted member 2762
Guest
Mihin perustat sen, että vain korkeakouluista löytyy sopivia resupseereita? Näen tässä vaarana elitistisen mallin.