Reservinupseerikoulutus uudistuu - "Rukki" loppuu

[Creidiki]

esim. Ecole Polytechnique, Virginia Military Institure ja West Point ovat yliopistoja joista valmistuu insinöörejä, matemaatikkoja ja kielitieteilijöitä, näiden lisäksi he saavat laitoksen tarjoaman sotilaskoulutuksen jonka perusteella he saavat upseerin arvon. Eri yliopistoissa taas on nelivuotiset reservinupseerin (ROTC) koulutusohjelmat.

Suomessa toimitaan hieman toisella skaalalla kuin Ranskassa tai USA:ssa, ehkä täällä kannattaisi antaa kadettikoululle ja RUK:lle armokuolema ja perustaa yliopistoihin ROTC kursseja vastaava nelivuotinen ohjelma. MPKK huolehtisi upseerien jatkokoulutuksesta (maisteriopinnot esiupseerikurssit).

Upseeriopinnot voisi suorittaa ennen tai jälkeen varusmiespalveluksen, ne jotka käyvät kurssin ennen varusmiespalvelusta voivat toimia varusmiesjohtajina esim kokelaan arvossa. Periaatteena kuitenkin on että FIN-ROTC, korkeakoulututkinnolla ja varusmiespalveluksen jälkeen voisi hakea luutnantin virkaa. Sen jälkeen eteneminen armeijauralla riippuisi palveluksesta ja opinnoista.

Mihin perustat sen, että vain korkeakouluista löytyy sopivia resupseereita? Näen tässä vaarana elitistisen mallin.

Korkeakoulukursseille voi mennä kuka tahansa avoimen yliopiston kautta jos älliä löytyy.

 

[Deleted member 2762]

esim. Ecole Polytechnique, Virginia Military Institure ja West Point ovat yliopistoja joista valmistuu insinöörejä, matemaatikkoja ja kielitieteilijöitä, näiden lisäksi he saavat laitoksen tarjoaman sotilaskoulutuksen jonka perusteella he saavat upseerin arvon. Eri yliopistoissa taas on nelivuotiset reservinupseerin (ROTC) koulutusohjelmat.

Suomessa toimitaan hieman toisella skaalalla kuin Ranskassa tai USA:ssa, ehkä täällä kannattaisi antaa kadettikoululle ja RUK:lle armokuolema ja perustaa yliopistoihin ROTC kursseja vastaava nelivuotinen ohjelma. MPKK huolehtisi upseerien jatkokoulutuksesta (maisteriopinnot esiupseerikurssit).

Upseeriopinnot voisi suorittaa ennen tai jälkeen varusmiespalveluksen, ne jotka käyvät kurssin ennen varusmiespalvelusta voivat toimia varusmiesjohtajina esim kokelaan arvossa. Periaatteena kuitenkin on että FIN-ROTC, korkeakoulututkinnolla ja varusmiespalveluksen jälkeen voisi hakea luutnantin virkaa. Sen jälkeen eteneminen armeijauralla riippuisi palveluksesta ja opinnoista.


Korkeakoulukursseille voi mennä kuka tahansa avoimen yliopiston kautta jos älliä löytyy.

Niin, isoissa kaupungeissa. Otetaanpa huomioon, että Suomessa on myös maaseutu. Tämä ehdotettu malli johtaisi mielestäni siihen, että pohjois-suomesta/kainuusta jne ei saataisi riittävästi ainesta. Se, että on käytynä esim lukio, ei tee kenestäkään automaattisesti sopivampaa johtaja-ainesta.

 

[Aarne1]

Mihin perustat sen, että vain korkeakouluista löytyy sopivia resupseereita? Näen tässä vaarana elitistisen mallin.

En väitä, että VAIN korkeakouluista löytyy sopivia res.upseereita. Korkeakoulututkinnon suorittaa joka tapauksessa nyt 41 % ikäluokasta. 20-luvulla varmaan 50 %, vaikka lukion suosio onkin laskenut ja ammatillisen noussut. RUKiin menee nyt noin 7 % ikäluokasta, uskon että se mahtuu hyvin tuohon 41 % korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Juu poikkeukset löytyy, mutta tuossa iässä ei vielä voi sanoa, kuka on hyvä johtaja ilman koulutusta. Ja ne hakeutuvat joita kiinnostaa. Jos on ominaisuuksiltaan johtaja-ainesta eikä kiinnosta, niin sitten ei hakeudu RUKiin missään muodossa. Tavoite on varmaan että kaikki res.ups. ovat hyviä johtajia koulutuksensa ja kokemuksensa jälkeen. Toinen seikka, en ole sitä mieltä, että korkeakoulutus tai reservin upseerius olisi mitenkään elitististä tämän päivän tai 20-luvun suomessa. Joo OLI 20-luvulla (1920).

 

[Creidiki]

Tämä ehdotettu malli johtaisi mielestäni siihen, että pohjois-suomesta/kainuusta jne ei saataisi riittävästi ainesta.

Voi olla, toisaalta jos aliupseerikoulutus hoidettaisiin varusmiespalveluksen yhteydessä niin Pohjois-Suomesta ja Kainuusta tunnistettu johtajapotentiaali voitaisiin ohjata myös sinne ja kaikkein lupaavimmille vinkata että lähimmän oppilaitoksen reservinupseerin opinnot voisivat olla juuri se sun juttus.

Kehitys kuitenkin kulkee siihen suuntaan että ne ylivoimainen enemmistö ihmisistä löytyy isoista kaupungeista.

 

[Aarne1]

Niin, isoissa kaupungeissa. Otetaanpa huomioon, että Suomessa on myös maaseutu. Tämä ehdotettu malli johtaisi mielestäni siihen, että pohjois-suomesta/kainuusta jne ei saataisi riittävästi ainesta. Se, että on käytynä esim lukio, ei tee kenestäkään automaattisesti sopivampaa johtaja-ainesta.

Lisäsin "kaupungistumisen" aiempaan listaani vaikuttavista tekijöistä. Meillä on asuttu maaseutu, ja kohta se on vähemmän asuttu. Globaali megapolisoituminen ja Suomessa maakuntien keskuskaupungistuminen, jos junalippu Helsinkiin asti on liian kallis nuorelle. Esittämässäni mallissa voisi Nälkämaan edustaja käydä Intin Kajaanissa ja jatkaa Res.upseeriksi esim. Kajaani+Oulu yhdistelmällä. Moniko jättää Haminaan lähtemättä koska se on niin saatanan kaukana? Tai Lapin jätkä Sodankylän ja jatkaa Res.upseeriksi JPr+ULA (Lapin yliopisto) yhdistelmällä. Ja AMK on lähes joka kunnassa (sarcasm).

Lukio ei tee kenestäkään johtaja-ainesta. Enkä väitä ettei 20-luvun uuteen Res.Ups koulutukseen pääsisi myös ammattikoulu + AUK -yhdistelmällä. Halukkuus, sopivuus, toinen aste käytynä.

 

[Deleted member 2762]

En väitä, että VAIN korkeakouluista löytyy sopivia res.upseereita. Korkeakoulututkinnon suorittaa joka tapauksessa nyt 41 % ikäluokasta. 20-luvulla varmaan 50 %, vaikka lukion suosio onkin laskenut ja ammatillisen noussut. RUKiin menee nyt noin 7 % ikäluokasta, uskon että se mahtuu hyvin tuohon 41 % korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Juu poikkeukset löytyy, mutta tuossa iässä ei vielä voi sanoa, kuka on hyvä johtaja ilman koulutusta. Ja ne hakeutuvat joita kiinnostaa. Jos on ominaisuuksiltaan johtaja-ainesta eikä kiinnosta, niin sitten ei hakeudu RUKiin missään muodossa. Tavoite on varmaan että kaikki res.ups. ovat hyviä johtajia koulutuksensa ja kokemuksensa jälkeen. Toinen seikka, en ole sitä mieltä, että korkeakoulutus tai reservin upseerius olisi mitenkään elitististä tämän päivän tai 20-luvun suomessa. Joo OLI 20-luvulla (1920).

Noo, nyt siis haet sitä, että tuo olisi vapaaehtoista. Sehän ei takaa sitä, että saataisiin sinne pv:n mielestä sopivat. Nykyjärjestelmä poimii edes osan sopivista eteenpäin.

 

[Herman30]

Tällä htkellä näkyy olevan Kainuun Prikaatista RUK;issa. Näin eilen kaupassa sotilaita joilla heijastin käsivarressa ja siinä teksti: Kainuun Prikaati.

 

[Aarne1]

Nykyjärjestelmä poimii edes osan sopivista eteenpäin.

Voisiko uusi järjestelmä poimia vähän enemmän ja paremmin sopivia? Pitäen mielessä että nykyinen tarve on muuttunut. Nykyään jotu-tarve, 20-luvulla Ruk vastaa muuttuneisiin tarpeisiin, joita listasin.

 

[Deleted member 2762]

Voisiko uusi järjestelmä poimia vähän enemmän ja paremmin sopivia? Pitäen mielessä että nykyinen tarve on muuttunut. Nykyään jotu-tarve, 20-luvulla Ruk vastaa muuttuneisiin tarpeisiin, joita listasin.

Niin, moniko amk/yliopisto-opiskelija olisi valmis venyttämään kouluaan resupseerikoulutuksen vuoksi? Voi olla, että nuoruuden huumassa kaikki eivät siihen olisi valmiita.

 

[Creidiki]

Nykyjörjestelmä valitsee 19-20 vuotiaan 10 viikon tuttavuuden perusteella johtaja koulutukseen. Kuinka hyvin PV onnistuu seulomaan sieltä ne sopivimmat?

Miksi edes koulutettaisiin reservin upseereita. Upseeri pystyy minimissään johtamaan joukkuetta ja toimimaan komppanian päällikön sijaisena.Jos upseeri ei ole aktiivipalveluksessa hän on reservissä.

AMK yliopisto-opiskelijallle upseeri kurssi voisi olla sivuaine tai vapaavalintainen opintokokonaisuus. Voisi houkutella niitä jotka haluavat sotilasura ole tai palvella varusmiespalveluksensa VM-johtajana.

 

[Aarne1]

Jokainen yli 165 palveleva venyttää, erityisesti 347 palveleva joka aloittaa tammikuun erässä. PV puoltanee - hyväksynee ResUps opintoihin pääsevät, se voisi helpottaa korkeakouluun pääsyä.

Ja opinnot ovat osa tutkintoa, ei niiden ole pakko venyttää opiskeluja.

 

[Umkhonto]

Nykyjörjestelmä valitsee 19-20 vuotiaan 10 viikon tuttavuuden perusteella johtaja koulutukseen. Kuinka hyvin PV onnistuu seulomaan sieltä ne sopivimmat?

Joskus RUK:issa ollessa tuli mieleen että ei kovin hyvin. Ajoittain tunsin olevani suoraan yo-kirjoitusten jälkeen kotoa inttiin lähteneenä nöösipoikana homman "ison kuvan" suhteen pihalla kuin lintulaudasta roikkuva tamppoonin naru. Myöhemmin valmistumisen jälkeen olisi ollut iän tuomaa itsevarmuutta ja elämänkokemusta ihan eri tasolla. Tosin voi olla että homma olisikin tökkinyt juuri sen vuoksi eikä sujunut yhtään sen kummemmin.

 

[Deleted member 2762]

Joskus RUK:issa ollessa tuli mieleen että ei kovin hyvin. Ajoittain tunsin olevani suoraan yo-kirjoitusten jälkeen kotoa inttiin lähteneenä nöösipoikana homman "ison kuvan" suhteen pihalla kuin lintulaudasta roikkuva tamppoonin naru. Myöhemmin valmistumisen jälkeen olisi ollut iän tuomaa itsevarmuutta ja elämänkokemusta ihan eri tasolla. Tosin voi olla että homma olisikin tökkinyt juuri sen vuoksi eikä sujunut yhtään sen kummemmin.

Itsellä oli ikää 22, niin oli ehkä enemmän sitä järkeä? Ja tosiaan tuli huomattua, että ei ne valinnat ihan kohdalleen olleet osuneet. Mutta kaikenkaikkiaan, ei asevelvollisuusarmeijaan varmaan kovin hyvää, tasapuolista ratkaisua voi rakentaa. Nuo esimerkit maailmalta ovat kuitenkin maista joissa on ammattiarmeija, meillä on täällä Suomessa koko kansan puolustusvoimat joka pitää olla mielestäni hyvinkin tasapuolinen ja ei-elitistinen.

Edit:
Tällä elitismihöpinällä tarkoitan sitä, että resupseerin pitää olla kuin kuka tahansa, hän johtaa duunareita, insinöörejä jne. Jos kaikki resupseerit olisivat korkeakoulun käyneitä, niin voisi seurata se perinteinen herraviha herkemmin. Ja uskokaa pois, sitä on vieläkin, ei tarvitse kuin tuolla tehtaassa pikkasen kuunnella herkällä korvalla.

 

[Museo]

AMK yliopisto-opiskelijallle upseeri kurssi voisi olla sivuaine tai vapaavalintainen opintokokonaisuus. Voisi houkutella niitä jotka haluavat sotilasura ole tai palvella varusmiespalveluksensa VM-johtajana.

Ei toimi kunnon rekrytointipohjana. Pitäisi kouluttaa ensin sotilaan perustaidot varusmiespalveluksen aikana, tehdä korkeakouluopinnoista maksullisia, antaa reserviupseerikoulutukseen korkeakouluopintojen yhteydessä hakeutuville alennusta lukukausimaksuista ja laittaa kaikki reservin upseerit kertausharjoituksiin useiksi viikoiksi vuodessa jonkinlaisen pakollisen valmiussitoumuksen lisäksi. Samalla nuorempien aktiiviupseerien työuran alkuvaiheen työehtoja voisi heikentää avaten samalla väyliä reserviupseerikoulutuksen käyneille hakeutua sotilasuralle. Onnea vaan tämän mallin markkinoimiseen!

 

[Creidiki]

Koulutus Suomessa on tasapuolinen. Kouluun pääsee pääsykokeen ja päästötodistuksen, ei sukunimen perusteella eikä tarvitse olla miljonääri pystyäkseen opiskelemaan 4 vuotta maan parhaassa yliopistossa.

Sepä onkin esimerkin suurin heikkous ROTC ja sotilasakatemioihin saa stipendin joka motivoi liittymään. Suomessa johtajakokelaat pitäisi värvätä muuten.

 

[Deleted member 2762]

Koulutus Suomessa on tasapuolinen. Kouluun pääsee pääsykokeen ja päästötodistuksen, ei sukunimen perusteella eikä tarvitse olla miljonääri pystyäkseen opiskelemaan 4 vuotta maan parhaassa yliopistossa.

Sepä onkin esimerkin suurin heikkous ROTC ja sotilasakatemioihin saa stipendin joka motivoi liittymään. Suomessa johtajakokelaat pitäisi värvätä muuten.

Oletko ajatellut, että kaikki lahjakkaat ihmiset eivät halua opiskella korkeakoulussa? Muistutan edelleen, että ei se amk/korkeakoulu tee kenestäkään johtajaa, se on jotain muuta. Esimerkiksi itselle parhaat esimiehet työelämässä ovat olleet niitä, jotka ovat nousseet asemaansa omilla kyvyillä, ei DI:n papereilla. Itseasiassa DI ja ekonomi ovat olleet kaksi ylivoimaisesti heikointa esimiestä. Paras on nykyinen tj, käynyt ammattiopiston, mutta on ar,ottoman hyvä johtaja.

olen itse käynyt lukion, ammattiopiston ja amk:n eli olen nähnyt porukkaa monelta suunnalta.

 

[Creidiki]

Onnea vaan tämän mallin markkinoimiseen!

Minkäs teet, nykymallissa reservinupseerin koulutus on sota-aikana tappioiden kotvaamiseen käytetty pikakurssi ja ammattiupseerin opintoihin hakeutuu Keijo Keskivertoja joiden suurin saavutus on Cooperin testi
Ylennystie karsii joukosta ne joilla on omia ajatuksia ja tuloksena on kadettikunta joka ei unohda mitään eikä opi mitään. Suuria innovaatioita sieltä suunnasta on turha odottaa pl. muutama jotka avaavat suunsa evp:nä

Oletko ajatellut, että kaikki lahjakkaat ihmiset eivät halua opiskella korkeakoulussa?

Ja kaikki johtaja-ainesta omaavat eivät mene RUK:n mikään järjestelmä ei nappaa verkkoon kaikkia.

 

[Deleted member 2762]

Minkäs teet, nykymallissa reservinupseerin koulutus on sota-aikana käytetty pikakurssi ja ammattiuseerin opintoihin hakeutuu Keijo Keskivertoja joiden suurin saavutus on Cooperin testi
Ylennystie karsii joukosta ne joilla on omia ajatuksia ja tuloksena on kadettikunta joka ei unohda mitään eikä opi mitään. Suuria innovaatioita sieltä suunnasta on turha odottaa pl. muutama jotka avaavat suunsa evp:nä



Ja kaikki johtaja-ainesta omaavat eivät mene RUK:n mikään järjestelmä ei nappaa verkkoon kaikkia.

Niin, jos tähänkin ongelmaan olisi se yksi ja ainoa oikea ratkaisu niin maailma olisi taas parempi. Olet ihan oikeassa siinä, että RUK:n on myös uudistuttava jollain tapaa, mutta voi olla, että meidän viisaudella sitä ei taaskaan kerran ratkaista

 

[JR49]

PV pystyy helvetin erinomaisesti karsimaan haluamansa johtaja-aineksen. Piste. Tämä on lähtökohta, ja johtaja-aineksesta ei tule pulaa.
Tietyillä kriteereillä menee Rukkiin. Muistamme hyvin, kuinka tietty prosentti ei todellakaan ollut johtajia siellä, kymmenen prosenttia? Eli vääriä valintoja, joka varmasti näkyy sijoituksessa.
Toisin sanoen, PV pystyy joukko-osastonäyttöjen jälkeen valikoimaan sen parhaan aineksen jjohtajiksi. Kenestä ei ole siihen, niille tulee arvosanaksi 1. Niinhän kh:ssakin käy. Eli yliluti lähtee luiskaan jos ei pärjää.
Vastaavasti tiedän kessuja, joka ovat jjohtajia tms. PV valikoi, karsii, sijoittaa, ja tekee saman uudestaan. Aina. Joka harkan jälkeen. Joillakin on viides sijoitus, joillakin ei yhtään.

Ja herrat, me käymme täällä keskustelua 80-90-luvun kokemuksilla pääosin. Nykyään koulutus on helvetin paljon parempaa kuin ennen.
RUK-kurssi pätevöittää aivan saletisti jjoht-tasolle.
Osa meistä on elänyt ajan, jolloin joukkoja oli niin paljon, että oli pakko määrätä reserviläisiä kpääl-tehtäviin. Käsi jumalauta sydämmelle, sellaiset kaiffarit, ketkä olettte olleet Kpääl-sijoituksella, niin jokainen on tasan varmaan tiennyt vajavaisuutensa siinä hommansa. Mutta kun on käsketty ja määrätty, niin parhaansa on tehty.
Kun nykyisin on kantahenkilökuntaa siinä hommassa, niin hallelujaa saatana. Niin pitää ollakin. Nykyjärjestelmässä osaava ressu voi hyvinkin kytätä varapäällikön hommia, mutta tämä on poikkeus.

 

[Museo]

Olet ihan oikeassa siinä, että RUK:n on myös uudistuttava jollain tapaa, mutta voi olla, että meidän viisaudella sitä ei taaskaan kerran ratkaista

Ettet nyt vaan mystifioisi reservin upseerien koulutusta? Ei se mitään kvanttifysiikkaa kuitenkaan ole. Vertailun vuoksi Yhdysvaltojen ja myöhemmin useampien muiden länsimaiden lääkärikoulutus uudistettiin yhden miehen eli Abraham Flexnerin 1910 julkaiseman raportin pohjata eikä Flexner itse edes ollut lääkäri.