Esitetään vastaolettamus: PV:llä istutaan ryhmäajattelemassa että nykyjärjestelmä on paras eikä koskaan kyseenalaistetan upseerien koulutustarpeita?
https://en.wikipedia.org/wiki/Groupthink
Reservinupseerikoulutus uudistuu - "Rukki" loppuu
- Viestiketjun aloittaja Aarne1
- Aloitus PVM
Esitetään vastaolettamus: PV:llä istutaan ryhmäajattelemassa että nykyjärjestelmä on paras eikä koskaan kyseenalaistetan upseerien koulutustarpeita?
https://en.wikipedia.org/wiki/Groupthink
AMK ei ole akateeminen opinahjo. En usko että akateemisuus on ratkaisu 20-luvun haasteisiin. Pidemmälle PV:n toimesta koulutettu RES.ups voi ollakin ratkaisu. Ja sitähän tässä haetaan. Ja varmaan PV ensi vuosikymmenellä nämä muutokset tekeekin.
Joten romukoppaan joutaa nykymuodossaan. Tarkoitus on tehdä entistä kyvykkäämpiä SA-joukkueen johtajia. Ja siinä sivussa helpottaa RA kouluttajavajetta.
Yllä on lueteltu toimintaympäristön muutoksia. Voin jalostaa niitä skenaarioiksi ja mahdollisiksi tarpeiksi aikajanalle 2020-2040. Ja sieltä ehdotella miten reservin upseereita tarvitaan. Mutta tässä lyhyesti: vaaditaan niin paljon enemmän, ettei nykymalli sitä kykene tuottamaan. Tai hyväksymme joukkojen suorituskyvyn laskun jatkamalla nykyisellään.
Kuten on sanottu RUK:n KURSSI ei tee SA-joukkueen johtajia. Se antaa valmiudet siihen, että pätevöityy SA-rooliinsa joukko-osastokaudella kokelaana.
Ihme ettei mene millään perille vaikka sen kuka sanoisi. Mutta ihan turhaa koittaa PV:a vakuuttaa moisia jankkaamalla.
Ja tätä näkemystä myötäilen myös minä. Lukisitko alusta? Enemmän koulutusta, motivoituneempi Upseerioppilasjoukko, PV valitsee intin käyneistä res. aliupseereista. Eikö tuota parempaa porukkaa, koska lähtötilanne on paljon parempi, koulutus on paljon parempi. Ja ihan samalla tavalla se koksu on siellä J-kauden pätevöitymässä.
"Ei kannata koittaa, ei seiso kuitenkaan" - Sardaukar 2017
. Muuttuihan taistelutapakin, jonkin verran isompi asia. Enkä ole muuten havainnut yhtään puolesta argumenttia siitä, miten nykysysteemi vastaa yllä esitettyihin maailman muutoksiin.
Esitykseni ei pidennä vm-palvelusaikaa. Se uusi Ruk on vapaaehtoista, jonkin sitoumuksen kuitenkin oppilas tekee. PV kun ottaa asiassa roolinsa, niin poliittista tahtoa ei tarvinne hakea. Mp-henkinen opetusministeri riittää.
Ei riko. Se koksu tulisi J-kauden ja SA-joukkueenjohtajaksi, 3-5 vuotta oman vm-palvelusaikansa jälkeen.
Viimeksi muokattu:
En nyt oikein ymmärrä, miksi 2-3v. päästä.
Kyllä porukka sijoitetaan (tai jos on oikein mokaillut, ei sijoiteta) välittömästi kotiutumisen jälkeen. Eli ehdotuksesi rikkoo joukkotuotannon ajatuksen täysin.
Käytännössä on vain muutama mahdollisuus parantaa koulutustasoa. Varusmiesajan pidentäminen, kertausharjoitusten roima lisääminen tai vapaaehtoisen maanpuolustuksen täysremontti PV:n ohjauksessa.
Kyllä porukka sijoitetaan (tai jos on oikein mokaillut, ei sijoiteta) välittömästi kotiutumisen jälkeen. Eli ehdotuksesi rikkoo joukkotuotannon ajatuksen täysin.
Käytännössä on vain muutama mahdollisuus parantaa koulutustasoa. Varusmiesajan pidentäminen, kertausharjoitusten roima lisääminen tai vapaaehtoisen maanpuolustuksen täysremontti PV:n ohjauksessa.
Kaikki kolme esittämääsi vaihtoehtoa tulisi tapahtua.
Millä saadaan ne nuoret ja tärkeimpiin tehtäviin sijoitetut kiinnostumaan MPK:n tarjoamasta koulutuksesta? Koska palvelusaikaa tuskin pidennetään, voisiko joukkotuotettuja yksiköitä kutsua MPK:lta tilatuille kursseille heti vm-palveluksen jälkeen, jolloin nuoret taistelijat saattaisivat haluta tavata toisiaan vielä TJ-risteilyn jälkeenkin? Tuollaisille kursseille voisi kutsua valmentavaan vaiheeseen yksikön res upseerit ja osan aliupseereista, jolloin heidän koulutustaan voitaisiin syventää ja he voisivat itse toimia joko toimivina johtajina tai kouluttaa omaa joukkoaan. Yksikköön sijoitetut johtajat pitäisi saada sitoutumaan itsensä kehittämiseen ja sitä kautta tuottamaan osaamista koko yksikölle. Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen mahdollisuudet pitäisi markkinoida joukoille jo vm-palveluksen aikana.
KH-perusteisena tuollaiseen ei varmasti ole rahaa kuin muutamien tärkeimpien yksiköiden osalta.
Aloitusviestissä on tosi "heavy" versio uudesta Rukista:
Noi boldatut ovat vastaus siihen, ettei Jotua rikota. Jos joku noheva on nopea, niin ehkä hän poistuu vuoden liian aikaisin 1-sijoituksestan ryhmänjohtajana. Varalisästä löytyy paikkaus siihen vuodeksi, joka jatkunee seuraavassa sijoituksessa, jos porukka pidetään kasassa.
Toistoa, kuten yllä, ei rikota jotua, se on ehto uudistukselle.
Mainitsemasi mahdollisuudet ovat tämän hetken työkaluja. Ehkä ensi vuosikymmenellä on muitakin työkaluja. Tutkimus luettavaksi, ovatko harvat naiset massojen edellä: http://ruotuvaki.fi/-/naiset-hakeutuvat-johtajakoulutukseen-vaihtelevista-syista
Noi boldatut ovat vastaus siihen, ettei Jotua rikota. Jos joku noheva on nopea, niin ehkä hän poistuu vuoden liian aikaisin 1-sijoituksestan ryhmänjohtajana. Varalisästä löytyy paikkaus siihen vuodeksi, joka jatkunee seuraavassa sijoituksessa, jos porukka pidetään kasassa.
Toistoa, kuten yllä, ei rikota jotua, se on ehto uudistukselle.
Mainitsemasi mahdollisuudet ovat tämän hetken työkaluja. Ehkä ensi vuosikymmenellä on muitakin työkaluja. Tutkimus luettavaksi, ovatko harvat naiset massojen edellä: http://ruotuvaki.fi/-/naiset-hakeutuvat-johtajakoulutukseen-vaihtelevista-syista
Kallista ei tehdä, mp-varat pysynevät maltillisina, hävittäjät ja laivat siihen päälle.
Opiskelija kustantaa sen minkä normaalistikin. Aloituspaikkoja tämä ei lisää. Opiskelija pysyisi OPM:n budjetissa. Ruk varat vapautuvat tähän. Vapaaehtoisen mp-toiminnan varoja käytettäisiin. Ei tehdä uutta kallista häppäsvärkkiä, vaan kasataan se olemassa olevista.
Yksinkertainen vastaus maksajaan. OPM ja Kela pääasiassa, PV osin.
Yksinkertainen vastaus valmistumisaikaan. 0-1 vuotta. Jos valitaan avausviestin raskas malli, jossa sotaa opiskellaan laajan sivuaineen verran ja varuskunnassa ollaan työharjoittelussa pariin otteeseen, niin valmistutaan siviilikandiksi neljässä vuodessa ja lisäksi on sotakandin opintoja 2 vuotta takana, oikeus jatkaa kadiksessa 3. vuosikurssilla tai siviilitutkintoa maisteriopinnoilla. Tai työelämään 24-25 vuotiaana. Jos se menisi jollain kevyellä versiolla, eli sotaa opiskellaan yksi syksy suppean sivuaineen verran ja sitten koksuksi J-kaudeksi, pidennys olisi 0. Ja uskon, että tällä porukalla tavoitteellinen toiminta näkyy opintojen suoritusvauhdissa.
Paljon on huudeltu erilaisten systeemien perään, mutta yhdenyhtä todistusaineistoa en ole vielä tässä keskustelussa nähnyt siitä, että muut systeemit olisivat omaamme parempia.
Huom: en ole lähtökohtaisesti puolesta tai vastaan, mun intresseissä on paras mahdollinen resurssit huomioonottaen.
Kokeneempi ja koulutetumpi on yleensä aina parempi. Nykysysteemissä VM-palveluksessa ja reservissä olisi mielestäni hyvä olla edelleen keskitettyä lisäkoulutusta JJ:tä "vaativampiin" (korkeampiin) tehtäviin valituille kokelaille / res.ups., muutenkin kuin harjaantumisena Joukon KH:n yhteydessä.
Kyllä nykysysteemilläkin jotenkuten pärjätään, mutta valitettava tosiasia on, että mitä ylemmäs sotilasorganisaatiossa mennään, sen kriittisempää yksilöiden osaaminen ja ominaisuudet ovat.
Huvittaa huomattavasti, että tosi moni on keskustelussa sillä ennakko-olettamuksella, että näkemättä ja kokematta paska. Jos on palvellut vm-palveluksensa enne JoTu-mallia tai sen alkuaikoina ei mielestäni kyllä niiltä pohjilta tiedä nykysysteemistä yhtään mitään ja se paistaa paikoitellen argumentaatiosta. Tietää yhtä paljon asiasta, kuin niissä ROTC / vast. systeemeissä palvelematon / niitä näkemätön ja kokematon. Mutta taaskaan tämä ei ole argumentti meidän systeemin puolesta muita vastaan, vaan pelkkä huomio.
Huom: en ole lähtökohtaisesti puolesta tai vastaan, mun intresseissä on paras mahdollinen resurssit huomioonottaen.
Kokeneempi ja koulutetumpi on yleensä aina parempi. Nykysysteemissä VM-palveluksessa ja reservissä olisi mielestäni hyvä olla edelleen keskitettyä lisäkoulutusta JJ:tä "vaativampiin" (korkeampiin) tehtäviin valituille kokelaille / res.ups., muutenkin kuin harjaantumisena Joukon KH:n yhteydessä.
Kyllä nykysysteemilläkin jotenkuten pärjätään, mutta valitettava tosiasia on, että mitä ylemmäs sotilasorganisaatiossa mennään, sen kriittisempää yksilöiden osaaminen ja ominaisuudet ovat.
Huvittaa huomattavasti, että tosi moni on keskustelussa sillä ennakko-olettamuksella, että näkemättä ja kokematta paska. Jos on palvellut vm-palveluksensa enne JoTu-mallia tai sen alkuaikoina ei mielestäni kyllä niiltä pohjilta tiedä nykysysteemistä yhtään mitään ja se paistaa paikoitellen argumentaatiosta. Tietää yhtä paljon asiasta, kuin niissä ROTC / vast. systeemeissä palvelematon / niitä näkemätön ja kokematon. Mutta taaskaan tämä ei ole argumentti meidän systeemin puolesta muita vastaan, vaan pelkkä huomio.
Tulevaisuudesta en pysty tuomaan todistusaineistoa
.ROTC tai Kanadan ROTP-analogiaa vältän käyttämästä, siellä ei ole asevelvollisuutta pohjalla, resups-oppilas aloittaa morttikauden ohjelmalla, joka kestää vuoden. P-kausi toisen vuoden. Kolmantena mennään taktiikkaan ja ryhmänä toimimiseen. Neljäntenä meidän Rukin juttuja.
Meille sopii meidän systeemi. Sen on syytä olla helvetin hyvä.
arix
Respected Leader
Näinhän se on. Rukista tullaan ulos aliupseerina, kokelaana. Ylennys upseeriksi tulee jos on tullakseen palveluksen lopussa.
Huonoin osaaminen PV:llä on reserviläisten osaamisen seuraamisessa. Ainoastaan itse ilmoittamalla tulevat uudet osaamiset PV:n tietoon kuten uudet sairaudet ja vammatkin.
edit. asevelvollinen -> reserviläinen
Oli nyt pakko kommentoida viimeinkin tähän ketjuun.
Mihin nämä luvut perustuvat? Opetusministeriön Visio2030-projektissa tavoitteeksi on kaavailtu, että 2030 50% ikäluokasta suorittaisi korkeakoulututkinnon.
https://yle.fi/uutiset/3-9837707
Tälle on vaikea löytää oikeutusta kun nykyään vähemmistö (n. 17%) saa alemman korkeakoulututkinnon alle 3.5 vuodessa suoritettua, vaikka ohjeellinen aika on se 3 vuotta. Alle 25% sai ylemmän korkeakoulututkinnon 5.5 vuodessa. Molemmat siis yliopistotutkintoja. Nykyisin kun halutaan pidentää työuria, voi olla vaikea löytää kannatusta eduskunnasta järjestelyille.
Lisäksi hieman kyseenalaista väittää, että vaikutus valmistumisaikaan olisi 0-1 vuotta, kun aloitusviestin perusteella kandiopinnot olisi tarkoitus saada viidentenä vuonna pakettiin. Tuossa mallissa on myös se vikana, että jos suorittaa 30op lukukaudessa (tavoitetahti), niin ennen viidennen vuoden alkamista olisi opintoja suoritettu 90 op. Poislukien tietty sotilaskoulutuksesta saatavat opintopisteet. Tämä 90op muodostaa esimerkiksi tekniikan alalla perusopinnot ja alle puolet pääaineopinnoista. Tällöin mallisi mukaisesti olisi mahdollista valmistua tavoitetahdissa 4.5 vuodessa kandidaatiksi, jolloin nykyiseen malliin verrattuna eroa olisi 1.5 vuotta.
Lisäksi vielä kustannuksiin, nykyisessä mallissa reserviupseereita koulutetaan kahdesti vuodessa yhdessä paikassa. Mikäli koulutus hajautettaisiin korkeakouluihin täytyisi korkeakoulujen rahoitusta lisätä, sillä yliopistoihin tulisi perustaa uusia laitoksia sekä palkata henkilökunta. (Yliopistot ovat ensisijaisesti tutkimuslaitoksia) Lisäksi henkilöstön määrä olisi merkittävästi suurempi kuin nykyään. Kustannuksia tulisi myös sitä kautta, että ehdottamassasi mallissa koulutuksessa olisi useassa eri vaiheessa olevia henkilöitä. Tällöin järjestettävän opetuksen määrä kasvaa, jolloinka kustannukset kasvavat samalla.
http://studyguides.aalto.fi/sci/201...didaatin-tutkinnon-tavoitteet-ja-rakenne.html
https://wiki.helsinki.fi/pages/view...4/iso_pyora_fysikaaliset_tieteet_17022017.pdf
http://tilastokeskus.fi/til/opku/2015/opku_2015_2017-03-17_tie_001_fi.html
Mihin nämä luvut perustuvat? Opetusministeriön Visio2030-projektissa tavoitteeksi on kaavailtu, että 2030 50% ikäluokasta suorittaisi korkeakoulututkinnon.
https://yle.fi/uutiset/3-9837707
Tälle on vaikea löytää oikeutusta kun nykyään vähemmistö (n. 17%) saa alemman korkeakoulututkinnon alle 3.5 vuodessa suoritettua, vaikka ohjeellinen aika on se 3 vuotta. Alle 25% sai ylemmän korkeakoulututkinnon 5.5 vuodessa. Molemmat siis yliopistotutkintoja. Nykyisin kun halutaan pidentää työuria, voi olla vaikea löytää kannatusta eduskunnasta järjestelyille.
Lisäksi hieman kyseenalaista väittää, että vaikutus valmistumisaikaan olisi 0-1 vuotta, kun aloitusviestin perusteella kandiopinnot olisi tarkoitus saada viidentenä vuonna pakettiin. Tuossa mallissa on myös se vikana, että jos suorittaa 30op lukukaudessa (tavoitetahti), niin ennen viidennen vuoden alkamista olisi opintoja suoritettu 90 op. Poislukien tietty sotilaskoulutuksesta saatavat opintopisteet. Tämä 90op muodostaa esimerkiksi tekniikan alalla perusopinnot ja alle puolet pääaineopinnoista. Tällöin mallisi mukaisesti olisi mahdollista valmistua tavoitetahdissa 4.5 vuodessa kandidaatiksi, jolloin nykyiseen malliin verrattuna eroa olisi 1.5 vuotta.
Lisäksi vielä kustannuksiin, nykyisessä mallissa reserviupseereita koulutetaan kahdesti vuodessa yhdessä paikassa. Mikäli koulutus hajautettaisiin korkeakouluihin täytyisi korkeakoulujen rahoitusta lisätä, sillä yliopistoihin tulisi perustaa uusia laitoksia sekä palkata henkilökunta. (Yliopistot ovat ensisijaisesti tutkimuslaitoksia) Lisäksi henkilöstön määrä olisi merkittävästi suurempi kuin nykyään. Kustannuksia tulisi myös sitä kautta, että ehdottamassasi mallissa koulutuksessa olisi useassa eri vaiheessa olevia henkilöitä. Tällöin järjestettävän opetuksen määrä kasvaa, jolloinka kustannukset kasvavat samalla.
http://studyguides.aalto.fi/sci/201...didaatin-tutkinnon-tavoitteet-ja-rakenne.html
https://wiki.helsinki.fi/pages/view...4/iso_pyora_fysikaaliset_tieteet_17022017.pdf
http://tilastokeskus.fi/til/opku/2015/opku_2015_2017-03-17_tie_001_fi.html
Julkisia lähteitä tältä vuosikymmeneltä, OECD , tilastokeskus... Pahimmassa amk-kiimassa tutkinto piti olla vähintään 80%... 75% kansasta, ei ikäluokasta.
Saatanan humanistit
. Kuten kirjoitin, RES.ups voi olla soveliaampi tavoitteelliseen toimintaan. Tähän aikaa vuorokaudesta en pysty tätä käsittämään enkä kumoamaankaan. Illat päntätään kassulla ja tentitään kursseja, se taisi lukeakin siellä.
Tähän en ymmärrä pakkoa. ResUpsOppilas Nönnönnöö lukee markkinointia markkinoinnin laitoksella. Ja lukisi joka tapauksessa vaikkei suorittaisi samalla resups-opintoja.
En ymmärrä miten. Se että minä (ja aika moni muu) kävin kirjanpidon perusteet vuosikurssilla 3. , eikä 1 kuten on Opsussa, ei aiheuttanut ylimääräisen kurssin järjestämistä.
Oletetaan että upseerinopinnot ovat ~30 opintopisteen kokoinen opintokokonaisuus. Tämä tarkoittaisi neljää ~7 opintopisteen kurssia kutsutaan näitä kursseja UPS 1-4. Yliopistossa olisi minimissään PV:n henkilökuntaa oleva kapteeni Kökkö ja hänen apulaisensa Kersantti Kivi. Pariskunta Kökkö & Kivi opettaa kursseja seuraavasti:
Parillisen vuoden syksy: UPS-1
Parillisen vuoden Kevät: UPS-2
Parittoman vuoden syksy: UPS-3
Parittoman vuoden kevät: UPS-4
Yliopistoja on kahdeksalla paikkakunnalla ja ammattikorkeakouluja n 20 sellaisella jossa ei ole YO:a. ROTC koulutusta olisi tuskin tarvetta järjestää joka niemessä notkossa ja saarelmassa joten rajataan koulujen määrä 25:n. Helsingissä ja Espoossa olevat ohjelmat voisivat tukeutua MPKK:n opetukseen ( "Eliitti") joten henkiläkunnan määrä jäisi koko helahoidolla reilusti alle sataan.
Tämän vastapainoksi voitaisiin laittaa RUK:lle lappu luukulle ml kiinteistöt. Olisi mielenkiintoista nähdä tuon kustannuslaskelmat.
Tällä foorumilla näkee useinkin tätä, että kerrotaan jonkin asian olevan julkisista lähteistä, muttei kuitenkaan anneta niitä tai edes tietoa mistä näitä lähteitä voisi kaivaa. Nyt sai sentään tiedon, että kaiva OECD:ltä tai tilastokeskukselta.
Siinä läjä humanisteja ja kivoja graafeja heidän valmistumisesta...Saatanan humanistit
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/va...nisteriolla-on-vahan-harhainen-kuva-24275601/
Riippuen opintoalasta kaikkea ei voi suorittaa tenttimällä, vaan vaaditaan myös muita suorituksia. Joillain kursseilla on myös pakollista opetusta, johon ei tällöin ole mahdollista osallistua. Tietty jotkut ihmiset arvostavat vapaa-aikaansakin.
Yliopistojen tehtävä yliopistolain mukaan on tuottaa tutkimusta ja järjestää tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Yliopistojen ei ole järkevää järjestää koulutusta, joka ei hyödytä niitä itseään. Tietysti tämä saadaan kierrettyä sillä, että luvataan lisärahoitusta niille, jotka järjestävät tämän ROTC-sivuaineen.
Lisäksi vaikka suoraan opetushenkilökuntaan ei tarvitsisi palkata, niin hallinnon työmäärä kasvaa mikäli uusi sivuaine tai vastaava perustetaan.
Tuossa Creidikin mallissa tuo sivuaine vaikuttaisi olevan putki, jossa edellinen kurssi on esitietovaatimuksena seuraavalle. (Korjatkaa jos olen väärässä) Tällöin sivuaineen aloittaminen olisi mahdollista vain parillisina vuosina. Tämän takia olisi mielestäni järkevämpää järjestää kurssit joka vuosi, jolloin malli ei pidentäisi parillisina vuosina aloittavien opintoja.
Myöskin opetushenkilökuntaa saisi käytettyä tehokaammin.
Tämä malli on itsessään järkevä vastatessaan yliopiston "tavallisia" sivuaineita. Ja itseasiassa vastaa laajuudeltaan suhteellisen hyvin nykyistä RUKkia. (1op = 27 tuntia työtä -> 30op = 810 tuntia työtä = noin 101 kahdeksan tunnin päivää)
Mitenkö tässä mallissa olisi tarkoitus järjestää käytännön harjaantuminen? Esimerkiksi syyslukukaudella tuo 7 opintopistettä tarkoittaa työskentelyä vajaa 14h/vk mihin kuuluu mahdolliset harjoitustehtävät sekä itsenäinen opiskelu. Tuossa ajassa ehtii käytännössä opiskella saman kuin RUK:ssa ja periaatteessa hieman enemmän jos vaatimustasoa nostetaan. Kuitenkaan tehtävään harjaantumiseen ei jäisi aikaa, joten tapahtuisiko se sitten vapaaehtoispohjalta taikka KH:ssa?
Kehitysehdotus: Jos RUK halutaan lakkauttaa ja siirtyä ROTC-malliin, niin ehdottaisin sitä että MPKK järjestäisi tämän Creidikin upseerin opintokokonaisuuden. Tämä opintokokonaisuus järjestettäisiin kahdesti vuodessa: syksyllä ja keväällä. Opinnot suoritettaisiin MPKK:lla yhden syksyn tai kevään aikana ja MPKK tarjoaisi asumisen samanlailla kuin kadeteille, jolloin kauempaa tulevilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet opiskella.
Tällöin opintokokonaisuus olisi niinkuin mikä tahansa muukin JOO-sivuaine (joustava opinto-oikeus) ja yhden lukukauden kestävänä ei häiritsi juurikaan muita opintoja. Ongelmana tietysti harjaantuminen, mutta se nyt on käytännössä mahdotonta sisällyttää 30 op:n tarjoamaan aikaan. (Kummasti tämä idea muistuttaa nykyistä mallia, mutta korkeakoulumaailmaan siirrettynä)
Kysymyksenä miten koulutushaarakohtainen koulutus toteuttaisiin tässä ehdotuksessasi?
Siinä olet oikeassa, että RUK:n lakkauttaminen omana yksikkönään tuottaisi todennäköisesti säästöjä.
Wikipedian mukaan nyky-RUK:n kurssit vastaavat lukiotasoa, jos ne siirretään korkeakouluun voidaan kurssien tasoa nostaa koska lähtökohtaisesti porukan kouuutustaso on korkeampi. Mikäli kurssit järjestetään hajautetusti voidaan koulukohtaisesti järjestää koulutushaarakoulutusta.
Ja tuossa esittämässäni mallissa opetushenkilökunta on tyhjäkäynnillä 7 OP / lukukausi on kovin vähän opettajalle, jos kyseessä on opetukseen varattu henkilökunta niin he kykenisivät iloisesti opettamaan kaikki 4 kurssia yhdessä vuodessa.
1 ja 3 syyslukukaudella
2 ja 4 kevätlukukaudella
i
Täytyy kuitenkin ottaa huomioon että jos kyseessä on aktiivipalveluksessa oleva kantahenkilökunnan jäsen niin PV:n palvelus vaati omansa.
Oletetaan että ROTC kurssin lisäksi suoritetaan varusmiespalvelus ts esim naisilla kurssille pääseminen merkitsee automaattista vapaaehtoiseen palvelukseen hakeutumista. Tällöin varusmiespalvelus suoritetaan ennen kurssia, kurssin aikana (välivuosi) tai kurssin jälkeen. Kurssin suorittaneet voisivat palvella varusmiesjohtajina ja harjaantua siten, ne jotka suorittavat kurssin varusmiespalveluksen jälkeen harjaantuisivat KH:ssa ja VEH:ssä.
Kiitos @Apilas hyvistä huomioita.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005175552.html tuossa lukiosta.
Sori humanistit.
Harjoituksia voi tehdä itse, labroja labrassa, ruumiinavauksia sairaalassa... Toivottavasti 20- luvulla ei ole pakollista opetusta. Vaan oppimista.
No kandilinjat pois ja äkkiä. Yliopistojen tehtävä on hyödyttää yhteiskuntaa, ei itseään.
Hallinnossa vikaa. Mpkk sen kait hallinnoisi?
Kannatettava ehdotus.
Aselajikoulussa? Näytöillä komppaniassa?
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005175552.html tuossa lukiosta.
Sori humanistit.
Harjoituksia voi tehdä itse, labroja labrassa, ruumiinavauksia sairaalassa... Toivottavasti 20- luvulla ei ole pakollista opetusta. Vaan oppimista.
No kandilinjat pois ja äkkiä. Yliopistojen tehtävä on hyödyttää yhteiskuntaa, ei itseään.
Hallinnossa vikaa. Mpkk sen kait hallinnoisi?
Kannatettava ehdotus.
Aselajikoulussa? Näytöillä komppaniassa?