Parempi rokkarina, kuin kansainvälisissä suhteissa. Kirjoitit hänen olevan maisteri, miltähän alueelta?
Rinteen/Marin hallituksen politiikka ja siitä keskustelua.
- Viestiketjun aloittaja Protheon_93
- Aloitus PVM
Joo-o, luin huonosti. Onko tämä tehnyt muuta, kuin ollut Viron Sleeppareissa solistina, en löytänyt oikein mitään?
Edit. Löysin tollasen. Ot loppuu tähän.
Jouni Snellman #3085383 15.12.2019 22:08
Helme on marxismi- leninismiä opiskellut homo sovieticus. Juuri oikea henkilö osallistumaan putinistien hyökkäykseen Suomen hallitusta vastaan.
Viimeksi muokattu:
D
Deleted member 3333
Guest
Mistä moinen käsitys, ettei presidentti saisi puhua muusta kuin ulkopolitiikasta? Jäisi perinteisen uudenvuoden puheenkin sisältö silloin aika lyhkäiseksi. Presidentti mm. vahvistaa lait. Eikö silloin voida jopa edellyttää, että hän myös kommentoi laillisuutta ja lainsäädäntöä? Itse näkisin, että tasavallan presidentti on Suomen ylin laillisuusvalvoja, jonka sanoille annetaan paljonkin painoarvoa ja näin on aina ollut.
Tehtävät - Presidentti
Tasavallan presidentin tehtävistä ja toimivallasta säädetään pääasiassa perustuslaissa. Perustuslaissa säädettyjen tehtävien lisäksi presidentti hoitaa hänelle muualla lainsäädännössä erikseen säädetyt tehtävät. Perustuslaissa säädetyt tehtävät Muut tehtävät Hallitusvallan käyttö Suomen...
www.presidentti.fi
Kohtalokas al-Hol-pulma tänään hallituksen pöydällä: joutuuko keskusta antamaan periksi?
Asiantuntijat arvioivat hallituksen vaihtoehtoja al-Hol-solmun aukaisemiseksi. Keskusta on jälleen avainasemassa.
Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva, Carol Guzy / Zuma / MVPhotos
Jaa
Julkaistu: 6:34
Valtio-opin professori arvioi, että keskusta voisi olla jopa valmis lieventämään linjaansa hallitusyhteistyön ja luottamuksen nimissä.
Sanna Marinin (sd) hallitus on tiukassa tilanteessa. Se joutuu tiistaina vastaamaan kaikkien oppositiopuolueiden yhteiseen välikysymykseen al-Holin tilanteesta.
Viimeistään tiistain istunnossa hallituspuolueilla tulisi olla jonkinlainen yhtenäinen kanta siitä, keitä leiriltä tulisi Suomeen palauttaa. Toistaiseksi yhteinen linja on pysynyt näkymättömissä. Tiukinta näkemystä on esittänyt keskusta, joka ei haluaisi tuoda aikuisia Suomeen lainkaan.
Hallitus kokoontuu maanantaina sopimaan yhteisestä linjastaan.
Kansainvälisen oikeuden tutkija Toni Selkälä Turun yliopistosta arvioi, että tilanne on hyvin haasteellinen poliittisesta näkökulmasta. Hänen näkemyksensä mukaan Suomen tulee oikeusvaltiona auttaa hädässä olevia kansalaisiaan ulkomailla.
Selkälä avasi asiaa myös Perustuslakiblogin kirjoituksessaan. IS:lle hän listasi kolme oikeudellisesta näkökulmasta realistista vaihtoehtoa.
1. Suomi tuo vain orpolapset ja lapset äitien suostumuksella
Euroopassa orpolapsia on Selkelän mukaan kotiutettu koko menneen vuoden ajan. Muissa Pohjoismaissa on päädytty tähän ratkaisuun. Suomen kohdalla kyse olisi tietojen mukaan alle viidestä lapsesta. Selkälän mukaan orpolasten kotiuttaminen olisi päätöksenä helpoin näistä vaihtoehdoista ja samalla se lähettäisi viestin siitä, että Suomi kyllä auttaa.
– Tällöin jäisi kuitenkin ratkaisematta se, että mitä muille lapsille tai äideille tehdään.
2. Suomi tuo kaikki lapset ja äidit, jotka haluavat tulla
Toisessa vaihtoehdossa Suomi toisi lasten mukana myös äitejä, jotka haluavat lähteä. Selkälän mukaan tässä vaihtoehdossa selvitettäisiin kotiuttamisen jälkeen Suomessa, onko joku palanneista mahdollisesti osallistunut johonkin rikokseen ja voidaanko heidät tuomita Suomessa. Samalla pitäisi myös tehdä arviointi siitä, tulisiko lapsi ottaa huostaan.
– Oikeudellisesti tämä olisi kaikista mutkattomin ja varmasti myös tehokkain päätös, Selkälä arvioi.
3. Suomi auttaa kaikki halukkaat kerralla Suomeen
Esimerkiksi Kosovo on kotiuttanut leiriltä kaikki kansalaisensa, mutta yksikään Euroopan unionin jäsenvaltio ei ole seurannut esimerkkiä. Selkälän mukaan moni Euroopan valtio kipuilee tämän vaihtoehdon kanssa, ja esimerkiksi Ruotsissa on käyty samankaltaista keskustelua kuin Suomessa.
Selkälän mukaan kolmas vaihtoehto toimisi niin, että Suomi ottaisi kerralla kaikki paluuseen valmiit kansalaisensa takaisin Suomeen.
– Mielestäni voisi olla oikeudellisesti täysin mahdollista todeta, että apua tarjotaan vain tämän kerran, minkä jälkeen leirille mahdollisesti jäävät suomalaiset ovat tehneet päätöksen kieltäytyä avusta. Mikäli he myöhemmin apua hakevat, heidän täytyy tehdä se konsulaatin kautta – mikä tarkoittanee tässä tapauksessa matkustamista Irakiin tai Turkkiin, Selkelä selventää.
”Pelkästään lasten tuomisesta keskusteleminen on tarpeetonta”
Näiden kolmen vaihtoehdon lisäksi Selkälän mukaan on kaksi epärealistisempaa vaihtoehtoa: vain lasten tuominen Suomeen ja vain konsulaattiin päässeiden auttaminen. Epärealistisista tavoitteista ensimmäistä on tähän asti sanonut kannattavansa ainakin hallituspuolue keskusta.
Puolueen puheenjohtaja Kulmuni totesi keskiviikkona ja torstaina, että pakolaisleiriltä voidaan hänen näkemyksensä mukaan kotiuttaa Suomeen vain lapsia. Tämä vaatisi kuitenkin lasten erottamisen äideistään, mikä ei ilman äitien suostumusta sovi leiriä ylläpitävälle kurdihallinnolle.
Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni toisti torstaina puolueensa näkemyksen al-Holin leiriltä kotiutettavista suomalaisista. Keskustan mukaan aikuisia ei voida palauttaa Suomeen.
Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva
– Emme oletettavasti kykene siihen. Voidaan tehdä sellainen poliittinen päätös, mutta se ei vie tilannetta eteenpäin, Selkälä arvioi.
Kurdihallinnon kanssa voitaisiin käydä keskusteluja. On kuitenkin epäselvää, onko kurdihallinto halukas neuvottelemaan sellaisista tilanteista, joissa äidin suostumusta lapsen kotiuttamiselle ei ole.
– Pelkästään lasten tuomisesta keskusteleminen on tarpeetonta. Se ei ole mahdollista. Ei puhuta oikeudellisista realiteeteista, vaan ainoastaan siitä, mikä kuulostaa poliittisesti hyvältä.
– Jos tähän päädytään tiistaina, se on tyhjä päätös, Selkälä toteaa.
TOINEN Selkälän näkökulmasta epärealistinen vaihtoehto olisi vain leiriltä itsenäisesti lähtemään onnistuneiden auttaminen. Selkälän mukaan vaihtoehdosta tekee vaikeasti toteutettavan se, että leiriltä ei toistaiseksi ole päässyt vapaasti lähtemään.
– Suomen viesti olisi: hakeutukaa konsulaattiin, jos haluatte apua. Se kielisi siitä, että Suomi ei ole tulossa leirille eikä neuvottele kurdihallinnon kanssa.
Tällaiseen ratkaisuun on päätynyt Alankomaat. Päätös on oikeudellisesti mahdollinen, mutta Selkälän mukaan se poikkeaisi Suomen ulkopolitiikan linjasta merkittävästi.
Muuttaako keskusta linjaansa?
Tilanne on poliittisesti hankala erityisesti keskustan näkökulmasta, arvioi valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta. Ruostetsaaren mukaan hallitukselle poliittisesti helpoin valinta olisi päättää kotiuttaa pelkästään suomalaiset orpolapset. Ainakin aluksi.
– Tämä olisi helpoin valinta, koska sitä voisi perustella muiden Pohjoismaiden nykylinjalla.
Valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari arvioi, että keskusta voi jopa muuttaa kantaansa palautettavista.
Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva
Professorin mukaan on mahdollista, että tiistain välikysymyskeskustelussa ei ainakaan suljeta pois sitä vaihtoehtoa, että jatkossa leiriltä voitaisiin kotiuttaa myös äitejä ja lapsia tapauskohtaisen harkinnan perusteella.
– On hyvin mahdollista, että nyt linjataan, että orpolapset tuodaan nyt heti ja muiden osalta jatketaan selvittelyä ja tapauskohtaista arviointia. Selvitetään äitien taustoja.
Yhtenäisen linjan löytäminen hallituksessa ei kuitenkaan näytä olevan aivan helppo tehtävä. Avainasemassa on jälleen keskusta.
Ruostetsaari arvioi, että keskustan voi olla vaikea enää perääntyä muihin hallituspuolueisiin nähden tiukasta linjastaan, sillä se on jo kuuluttanut sitä julkisuudessa.
Selvää on, että ilman hyviä perusteluja keskusta tuskin lähtee muuttamaan linjaansa.
– Kun tässä nyt koetetaan luottamusta rakentaa, niin tietenkin saattaa olla, että keskusta on hallitusyhteistyön ja luottamuksen rakentamisen nimissä valmis lieventämään omaa kantaansa. On vaikea sanoa, Ruostetsaari arvioi.
www.is.fi
Asiantuntijat arvioivat hallituksen vaihtoehtoja al-Hol-solmun aukaisemiseksi. Keskusta on jälleen avainasemassa.
Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva, Carol Guzy / Zuma / MVPhotos
Jaa
Julkaistu: 6:34
Valtio-opin professori arvioi, että keskusta voisi olla jopa valmis lieventämään linjaansa hallitusyhteistyön ja luottamuksen nimissä.
Sanna Marinin (sd) hallitus on tiukassa tilanteessa. Se joutuu tiistaina vastaamaan kaikkien oppositiopuolueiden yhteiseen välikysymykseen al-Holin tilanteesta.
Viimeistään tiistain istunnossa hallituspuolueilla tulisi olla jonkinlainen yhtenäinen kanta siitä, keitä leiriltä tulisi Suomeen palauttaa. Toistaiseksi yhteinen linja on pysynyt näkymättömissä. Tiukinta näkemystä on esittänyt keskusta, joka ei haluaisi tuoda aikuisia Suomeen lainkaan.
Hallitus kokoontuu maanantaina sopimaan yhteisestä linjastaan.
Kansainvälisen oikeuden tutkija Toni Selkälä Turun yliopistosta arvioi, että tilanne on hyvin haasteellinen poliittisesta näkökulmasta. Hänen näkemyksensä mukaan Suomen tulee oikeusvaltiona auttaa hädässä olevia kansalaisiaan ulkomailla.
Selkälä avasi asiaa myös Perustuslakiblogin kirjoituksessaan. IS:lle hän listasi kolme oikeudellisesta näkökulmasta realistista vaihtoehtoa.
1. Suomi tuo vain orpolapset ja lapset äitien suostumuksella
Euroopassa orpolapsia on Selkelän mukaan kotiutettu koko menneen vuoden ajan. Muissa Pohjoismaissa on päädytty tähän ratkaisuun. Suomen kohdalla kyse olisi tietojen mukaan alle viidestä lapsesta. Selkälän mukaan orpolasten kotiuttaminen olisi päätöksenä helpoin näistä vaihtoehdoista ja samalla se lähettäisi viestin siitä, että Suomi kyllä auttaa.
– Tällöin jäisi kuitenkin ratkaisematta se, että mitä muille lapsille tai äideille tehdään.
2. Suomi tuo kaikki lapset ja äidit, jotka haluavat tulla
Toisessa vaihtoehdossa Suomi toisi lasten mukana myös äitejä, jotka haluavat lähteä. Selkälän mukaan tässä vaihtoehdossa selvitettäisiin kotiuttamisen jälkeen Suomessa, onko joku palanneista mahdollisesti osallistunut johonkin rikokseen ja voidaanko heidät tuomita Suomessa. Samalla pitäisi myös tehdä arviointi siitä, tulisiko lapsi ottaa huostaan.
– Oikeudellisesti tämä olisi kaikista mutkattomin ja varmasti myös tehokkain päätös, Selkälä arvioi.
3. Suomi auttaa kaikki halukkaat kerralla Suomeen
Esimerkiksi Kosovo on kotiuttanut leiriltä kaikki kansalaisensa, mutta yksikään Euroopan unionin jäsenvaltio ei ole seurannut esimerkkiä. Selkälän mukaan moni Euroopan valtio kipuilee tämän vaihtoehdon kanssa, ja esimerkiksi Ruotsissa on käyty samankaltaista keskustelua kuin Suomessa.
Selkälän mukaan kolmas vaihtoehto toimisi niin, että Suomi ottaisi kerralla kaikki paluuseen valmiit kansalaisensa takaisin Suomeen.
– Mielestäni voisi olla oikeudellisesti täysin mahdollista todeta, että apua tarjotaan vain tämän kerran, minkä jälkeen leirille mahdollisesti jäävät suomalaiset ovat tehneet päätöksen kieltäytyä avusta. Mikäli he myöhemmin apua hakevat, heidän täytyy tehdä se konsulaatin kautta – mikä tarkoittanee tässä tapauksessa matkustamista Irakiin tai Turkkiin, Selkelä selventää.
”Pelkästään lasten tuomisesta keskusteleminen on tarpeetonta”
Näiden kolmen vaihtoehdon lisäksi Selkälän mukaan on kaksi epärealistisempaa vaihtoehtoa: vain lasten tuominen Suomeen ja vain konsulaattiin päässeiden auttaminen. Epärealistisista tavoitteista ensimmäistä on tähän asti sanonut kannattavansa ainakin hallituspuolue keskusta.
Puolueen puheenjohtaja Kulmuni totesi keskiviikkona ja torstaina, että pakolaisleiriltä voidaan hänen näkemyksensä mukaan kotiuttaa Suomeen vain lapsia. Tämä vaatisi kuitenkin lasten erottamisen äideistään, mikä ei ilman äitien suostumusta sovi leiriä ylläpitävälle kurdihallinnolle.
Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni toisti torstaina puolueensa näkemyksen al-Holin leiriltä kotiutettavista suomalaisista. Keskustan mukaan aikuisia ei voida palauttaa Suomeen.
Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva
– Emme oletettavasti kykene siihen. Voidaan tehdä sellainen poliittinen päätös, mutta se ei vie tilannetta eteenpäin, Selkälä arvioi.
Kurdihallinnon kanssa voitaisiin käydä keskusteluja. On kuitenkin epäselvää, onko kurdihallinto halukas neuvottelemaan sellaisista tilanteista, joissa äidin suostumusta lapsen kotiuttamiselle ei ole.
– Pelkästään lasten tuomisesta keskusteleminen on tarpeetonta. Se ei ole mahdollista. Ei puhuta oikeudellisista realiteeteista, vaan ainoastaan siitä, mikä kuulostaa poliittisesti hyvältä.
– Jos tähän päädytään tiistaina, se on tyhjä päätös, Selkälä toteaa.
TOINEN Selkälän näkökulmasta epärealistinen vaihtoehto olisi vain leiriltä itsenäisesti lähtemään onnistuneiden auttaminen. Selkälän mukaan vaihtoehdosta tekee vaikeasti toteutettavan se, että leiriltä ei toistaiseksi ole päässyt vapaasti lähtemään.
– Suomen viesti olisi: hakeutukaa konsulaattiin, jos haluatte apua. Se kielisi siitä, että Suomi ei ole tulossa leirille eikä neuvottele kurdihallinnon kanssa.
Tällaiseen ratkaisuun on päätynyt Alankomaat. Päätös on oikeudellisesti mahdollinen, mutta Selkälän mukaan se poikkeaisi Suomen ulkopolitiikan linjasta merkittävästi.
Muuttaako keskusta linjaansa?
Tilanne on poliittisesti hankala erityisesti keskustan näkökulmasta, arvioi valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta. Ruostetsaaren mukaan hallitukselle poliittisesti helpoin valinta olisi päättää kotiuttaa pelkästään suomalaiset orpolapset. Ainakin aluksi.
– Tämä olisi helpoin valinta, koska sitä voisi perustella muiden Pohjoismaiden nykylinjalla.
Valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari arvioi, että keskusta voi jopa muuttaa kantaansa palautettavista.
Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva
Professorin mukaan on mahdollista, että tiistain välikysymyskeskustelussa ei ainakaan suljeta pois sitä vaihtoehtoa, että jatkossa leiriltä voitaisiin kotiuttaa myös äitejä ja lapsia tapauskohtaisen harkinnan perusteella.
– On hyvin mahdollista, että nyt linjataan, että orpolapset tuodaan nyt heti ja muiden osalta jatketaan selvittelyä ja tapauskohtaista arviointia. Selvitetään äitien taustoja.
Yhtenäisen linjan löytäminen hallituksessa ei kuitenkaan näytä olevan aivan helppo tehtävä. Avainasemassa on jälleen keskusta.
Ruostetsaari arvioi, että keskustan voi olla vaikea enää perääntyä muihin hallituspuolueisiin nähden tiukasta linjastaan, sillä se on jo kuuluttanut sitä julkisuudessa.
Selvää on, että ilman hyviä perusteluja keskusta tuskin lähtee muuttamaan linjaansa.
– Kun tässä nyt koetetaan luottamusta rakentaa, niin tietenkin saattaa olla, että keskusta on hallitusyhteistyön ja luottamuksen rakentamisen nimissä valmis lieventämään omaa kantaansa. On vaikea sanoa, Ruostetsaari arvioi.
Kohtalokas al-Hol-pulma tänään hallituksen pöydällä: joutuuko keskusta antamaan periksi?
Valtio-opin professori arvioi, että keskusta voisi olla jopa valmis lieventämään linjaansa hallitusyhteistyön ja luottamuksen nimissä.
www.is.fi
"Suomen lainsäädäntö mahdollistaa ulkomailla olevien suomalaislasten erottamisen huoltajistaan, vaikka suomalaiset viranomaiset eivät voisi ottaa heitä huostaan. Tähän tarkoitukseen soveltuu kiireellinen sijoitus, kertoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen."
Lapsiasiavaltuutettu: Lasten erottaminen huoltajistaan ulkomailla on mahdollista kiireellisellä sijoituksella
Lastensuojelulaissa oleva käytäntö kiireellisestä sijoituksesta on huostaanottoa yksinkertaisempi toimenpide. Sitä on käytetty myös ulkomailla, kertoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen. Lapsiasiavaltuutetun mielestä suomalaislapset on kotiutettava al-Holin leiriltä. Kyse ei hänen mukaa
www.hameensanomat.fi
Pelimerkkejä näyttäisi olevan kunhan homma vain kammataan kunnolla läpi.
Minulle on vieläkin epäselvää, että mitkä ovat ne kansainväliset sopimukset, jotka velvoittavat Suomen hakemaan aikuiset ISIS-kannattajat takaisin Suomeen, mutta eivät velvoita Ruotsia, Tanskaa ja Norjaa tekemään samoin (ko. maat eivät ole näin tehneet eivätkä ole aikeissa näin tehdä). Voisiko joku täsmentää mistä sopimuksesta on kyse?
Kuulin väitettävän, että al-Holissa olevista suomalaisista aikuisista vain yksi on syntyperäinen suomalainen, muut ovat saaneet Suomen kansalaisuuden myöhemmin. Pitääkö väite paikkaansa? Euroopassa on kritisoitu maita, jotka myyvät kansalaisuuksiaan. Aivan oikein onkin, että sellaista kritisoidaan, mutta nuo maat sentään saavat kansalaisuuden myynnistä rahaa. En ihan heti keksi, mitä hyötyä Suomi saa näistä ISIS-kannattajista. Eihän nämä ISIS-kannattajat tietenkään ole edustava otos kaikista Suomen kansalaisuuden saaneista, mutta ehkä muutenkin olisi syytä pohtia kansalaisuuden myöntämisen kritereeitä.
Kuulin väitettävän, että al-Holissa olevista suomalaisista aikuisista vain yksi on syntyperäinen suomalainen, muut ovat saaneet Suomen kansalaisuuden myöhemmin. Pitääkö väite paikkaansa? Euroopassa on kritisoitu maita, jotka myyvät kansalaisuuksiaan. Aivan oikein onkin, että sellaista kritisoidaan, mutta nuo maat sentään saavat kansalaisuuden myynnistä rahaa. En ihan heti keksi, mitä hyötyä Suomi saa näistä ISIS-kannattajista. Eihän nämä ISIS-kannattajat tietenkään ole edustava otos kaikista Suomen kansalaisuuden saaneista, mutta ehkä muutenkin olisi syytä pohtia kansalaisuuden myöntämisen kritereeitä.
Hallituslähde: Al-Holiin ei välttämättä löydy yhteistä linjaa – palautusten selvittelyä saatetaan jatkaa virkamiestyönä
Al-Holin leirillä on lukuisia suomalaisia naisia ja lapsia. Kysymys heidän kotiuttamisestaan on jakanut hallituspuolueita. Hallituslähteen mukaan on mahdollista, että yhtenäistä linjaa asiassa ei saada aikaan.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus joutuu tiistaina vastaamaan al-Holia koskevaan välikysymykseen. Arkistokuva.
KOTIMAA Lännen Media 7:19 0
Taneli Koponen
Hallituspuolueiden avustajakunta on työstänyt viikonlopun aikana vastausta al-Holia koskevaan opposition välikysymykseen, josta eduskunta keskustelee tiistaina.
Hallitus saattaa kertoa kantansa al-Hol -asiassa jo maanantaina, sanoo Lännen Median haastattelema hallituslähde.
Hänen mukaansa yhtenä vaihtoehtona on, että al-Holista ei saada aikaan yhtenäistä linjausta hallituksessa. Al-Holista ei ole oikeudellisessa mielessä välttämätöntä tehdä päätöstä, vaan palautusten selvittelyä voitaisiin jatkaa virkamiestyönä, hän sanoo.
– Hallituksen sisällä on olennaista, että ei synny vaikutelmaa jonkun (puolueen) perääntymisestä, lähde sanoo.
Al-Holin leirillä on lukuisia suomalaisia naisia ja lapsia.
Kysymys heidän kotiuttamisestaan on jakanut hallituspuolueita. Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni totesi viime viikolla Ylen haastattelussa, että leirillä olevia suomalaisia lapsia pitäisi auttaa, mutta vastaavasti lasten äitejä ei.
Ilta-Sanomien tavoittamat yhdeksän Sdp:n piirijohtajaa ovat puolestaan puoltaneet äitien kotiuttamista leiriltä, jos se on ainoa keino saada lapset al-Holista pois. Vain yksi piirijohtajista ei ollut suoraan valmis kyseiseen toimintamalliin.
Vihreiden ja RKP:n riveistä on kerrottu Ylelle, että ainoa vaihtoehto on tuoda leiriltä Suomeen äidit ja lapset.
Lännen Median haastattelema hallituslähde sanoo, että keskustan linjaama, pelkkä lasten hakeminen leiriltä on laillisuuden näkökulmasta vaikeaa. Lapsia ei voida ottaa huostaan leirillä, koska Suomen viranomaisilla ei ole siellä toimivaltaa.
Kaikki al-Holin leirillä olevat suomalaiset eivät myöskään edes halua palata. Helsingin Sanomat julkaisi sunnuntaina kahden leirillä olevan suomalaisnaisen haastattelun, joista vain toinen kertoi haluavansa palata Suomeen. Uutisesta kävi ilmi, että leiriltä on myös hyvin vaikeaa edes löytää yksittäisiä ihmisiä.
– Se (lasten hakeminen leiriltä) vaikuttaa lainsäädännöllisesti vaikealta. Paikallinen hallinto ei ole suostumassa siihen ja ihmiset vastustavat sitä. Todennäköisesti he piiloutuisivat (leirille), lähde arvioi.
Toinen hallitusta lähellä oleva lähde sanoo ihmettelevänsä keskustan puheenjohtajan Kulmunin linjausta al-Holista. Hän pitää mahdollisena, että yksimielisyyttä ei löydy hallituksessa.
– Aina on olemassa vaihtoehto, että poliittista päätöstä ei synny. Silloin asiaa hoidetaan viranomaisvoimin.
– Valtioneuvosto ei voi oikeuskanslerin päätöksen valossa kategorisesti päättää, että yhtään aikuista ei tuotaisi al-Holista pois, lähde sanoo.
Hän toivoo, että asia saataisiin hoidettu nopeasti pois päiväjärjestyksestä.
– En ymmärrä, että miksi tätä asiaa on vatvottu kuukausia. Jos siellä (al-Holissa) kerran juoksee toimittajia harva se viikko paikalla ja sieltä jatkuvasti lennätetään ihmisiä pois, niin koko tämä asia olisi pitänyt hoitaa jo kesäkuussa, lähde sanoo.
Myös presidentti Sauli Niinistö otti kantaa al-Holiin sunnuntaina verkossa julkaisemallaan kirjoituksessa.
– Itse asiassa kokonaiskuva lienee tällä hetkellä aika selvä. Lapsia Suomen tulee auttaa.
Oikeudellisesta velvoitteesta on näköjään esitetty eriäviä näkemyksiä, mutta yhtä kaikki; moraalinen velvollisuus on ilmiselvä. Sama velvoite ei ulotu äiteihin, vaikka Suomen kansalaisina heillä on oikeus konsulipalveluihin, Niinistö kirjoitti.
Hänen mukaansa edessä on ongelma, jos lapsen auttaminen estyy siksi, että tosiasialliseksi ehdoksi tulee äidin sisällyttäminen samaan apuun.
– Linjaus tästä on keskeinen, niin hallituksen päätöksessä kuin välikysymyksessä. Toistan, että oma mielipiteeni on hallituksen tiedossa, mutta en lähde sillä vaikuttamaan parlamentin työhön, Niinistö toteaa
www.ts.fi
Al-Holin leirillä on lukuisia suomalaisia naisia ja lapsia. Kysymys heidän kotiuttamisestaan on jakanut hallituspuolueita. Hallituslähteen mukaan on mahdollista, että yhtenäistä linjaa asiassa ei saada aikaan.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus joutuu tiistaina vastaamaan al-Holia koskevaan välikysymykseen. Arkistokuva.
KOTIMAA Lännen Media 7:19 0
Taneli Koponen
Hallituspuolueiden avustajakunta on työstänyt viikonlopun aikana vastausta al-Holia koskevaan opposition välikysymykseen, josta eduskunta keskustelee tiistaina.
Hallitus saattaa kertoa kantansa al-Hol -asiassa jo maanantaina, sanoo Lännen Median haastattelema hallituslähde.
Hänen mukaansa yhtenä vaihtoehtona on, että al-Holista ei saada aikaan yhtenäistä linjausta hallituksessa. Al-Holista ei ole oikeudellisessa mielessä välttämätöntä tehdä päätöstä, vaan palautusten selvittelyä voitaisiin jatkaa virkamiestyönä, hän sanoo.
– Hallituksen sisällä on olennaista, että ei synny vaikutelmaa jonkun (puolueen) perääntymisestä, lähde sanoo.
Al-Holin leirillä on lukuisia suomalaisia naisia ja lapsia.
Kysymys heidän kotiuttamisestaan on jakanut hallituspuolueita. Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni totesi viime viikolla Ylen haastattelussa, että leirillä olevia suomalaisia lapsia pitäisi auttaa, mutta vastaavasti lasten äitejä ei.
Ilta-Sanomien tavoittamat yhdeksän Sdp:n piirijohtajaa ovat puolestaan puoltaneet äitien kotiuttamista leiriltä, jos se on ainoa keino saada lapset al-Holista pois. Vain yksi piirijohtajista ei ollut suoraan valmis kyseiseen toimintamalliin.
Vihreiden ja RKP:n riveistä on kerrottu Ylelle, että ainoa vaihtoehto on tuoda leiriltä Suomeen äidit ja lapset.
Lännen Median haastattelema hallituslähde sanoo, että keskustan linjaama, pelkkä lasten hakeminen leiriltä on laillisuuden näkökulmasta vaikeaa. Lapsia ei voida ottaa huostaan leirillä, koska Suomen viranomaisilla ei ole siellä toimivaltaa.
Kaikki al-Holin leirillä olevat suomalaiset eivät myöskään edes halua palata. Helsingin Sanomat julkaisi sunnuntaina kahden leirillä olevan suomalaisnaisen haastattelun, joista vain toinen kertoi haluavansa palata Suomeen. Uutisesta kävi ilmi, että leiriltä on myös hyvin vaikeaa edes löytää yksittäisiä ihmisiä.
– Se (lasten hakeminen leiriltä) vaikuttaa lainsäädännöllisesti vaikealta. Paikallinen hallinto ei ole suostumassa siihen ja ihmiset vastustavat sitä. Todennäköisesti he piiloutuisivat (leirille), lähde arvioi.
Toinen hallitusta lähellä oleva lähde sanoo ihmettelevänsä keskustan puheenjohtajan Kulmunin linjausta al-Holista. Hän pitää mahdollisena, että yksimielisyyttä ei löydy hallituksessa.
– Aina on olemassa vaihtoehto, että poliittista päätöstä ei synny. Silloin asiaa hoidetaan viranomaisvoimin.
– Valtioneuvosto ei voi oikeuskanslerin päätöksen valossa kategorisesti päättää, että yhtään aikuista ei tuotaisi al-Holista pois, lähde sanoo.
Hän toivoo, että asia saataisiin hoidettu nopeasti pois päiväjärjestyksestä.
– En ymmärrä, että miksi tätä asiaa on vatvottu kuukausia. Jos siellä (al-Holissa) kerran juoksee toimittajia harva se viikko paikalla ja sieltä jatkuvasti lennätetään ihmisiä pois, niin koko tämä asia olisi pitänyt hoitaa jo kesäkuussa, lähde sanoo.
Myös presidentti Sauli Niinistö otti kantaa al-Holiin sunnuntaina verkossa julkaisemallaan kirjoituksessa.
– Itse asiassa kokonaiskuva lienee tällä hetkellä aika selvä. Lapsia Suomen tulee auttaa.
Oikeudellisesta velvoitteesta on näköjään esitetty eriäviä näkemyksiä, mutta yhtä kaikki; moraalinen velvollisuus on ilmiselvä. Sama velvoite ei ulotu äiteihin, vaikka Suomen kansalaisina heillä on oikeus konsulipalveluihin, Niinistö kirjoitti.
Hänen mukaansa edessä on ongelma, jos lapsen auttaminen estyy siksi, että tosiasialliseksi ehdoksi tulee äidin sisällyttäminen samaan apuun.
– Linjaus tästä on keskeinen, niin hallituksen päätöksessä kuin välikysymyksessä. Toistan, että oma mielipiteeni on hallituksen tiedossa, mutta en lähde sillä vaikuttamaan parlamentin työhön, Niinistö toteaa
Hallituslähde: Al-Holiin ei välttämättä löydy yhteistä linjaa – palautusten selvittelyä saatetaan jatkaa virkamiestyönä
Al-Holin leirillä on lukuisia suomalaisia naisia ja lapsia. Kysymys heidän kotiuttamisestaan on jakanut hallituspuolueita. Hallituslähteen mukaan on mahdollista, että yhtenäistä linjaa asiassa ei saada aikaan.
www.ts.fi
Bwana
Kenraali
Minä tässä edelleen funtsin sitä, että jos Syyrian/Irakin/mikä ikinä entiteetti tuolla de facto valtaa pitää, lait eivät salli lasten erottamista mutseistaan tai ovat jotenkin muulla tavalla ristiriidassa Suomen hallituksen tulevan päätöksen kanssa (tästäkin kun on about sataa eri versiota), niin millä lihaksilla/oikeudella Suomi menee tuonne sorkkimaan?
Lepukki
Eversti
UUTINEN 15.12.2019
Presidentin kynästä: Al-Hol, vielä kerran
Minulta on tämän päivän keskusteluissa kaivattu lisää kannanottoja asiassa. Moni näkyy toivovan tukea välikysymyskeskusteluun omalle linjalleen. Sitä en tee, ja syy on yksinkertaisen selvä: välikysymys on niin keskeinen sisäpolitiikan väline, ettei presidentti voi eikä hänen pidä yrittää vaikuttaa sen käsittelyyn.
On myös ihmetelty, miksen asetu tukemaan hallituksen al-Hol-linjausta. Syy on taas yksinkertaisen selvä: linjausta ei ole, sen hallitus tekee vasta lähipäivinä. Olen keskustellut niin entisen pääministeri Antti Rinteen kuin eilen pääministeri Sanna Marinin kanssa. Tilanne on moniulotteinen ja hallitus on selvästi ryhtynyt pohtimaan asiaa sen vaatimalla tavalla. Oma kantani on hallituksella tiedossa ja se riittää.
Itse asiassa kokonaiskuva lienee tällä hetkellä aika selvä. Lapsia Suomen tulee auttaa. Oikeudellisesta velvoitteesta on näköjään esitetty eriäviä näkemyksiä, mutta yhtä kaikki; moraalinen velvollisuus on ilmiselvä. Sama velvoite ei ulotu äiteihin, vaikka Suomen kansalaisina heillä on oikeus konsulipalveluihin.
Ongelma tulee, jos lapsen auttaminen estyy siksi, että tosiasialliseksi ehdoksi tulee äidin sisällyttäminen samaan apuun. Linjaus tästä on keskeinen, niin hallituksen päätöksessä kuin välikysymyksessä. Toistan, että oma mielipiteeni on hallituksen tiedossa, mutta en lähde sillä vaikuttamaan parlamentin työhön.
Toisin kuin konsulipalvelulain asiat, yleinen turvallisuus on presidentin toimivaltaa.
Turvallisuudesta on nyt paljon puhuttu, mutta liian vähän syvemmin mietitty. Tätä keskustelua on syytä vielä käydä.
Muut Pohjoismaat ovat toistaiseksi tehneet enemmän kuin Suomi, noutamalla orpoja ja sairaan lapsen pois leiriltä. Mutta samalla niistä on kuultu tiukkoja vastustavia kantoja muiden leirillä olevien auttamisesta. Hyvin tiukkoja ovat myös monien Pohjoismaiden turvallisuutta lisäävät, jo säädetyt lait.
Suomi ei saa päätyä tilanteeseen, jossa turvallisuusriskien kohtelu on lievempää ja lainsäädäntömme väljempää kuin verrokkimaissa.
Turvallisuuskysymys on syytä selvittää perin pohjin ja riippumatta siitä, miten nyt esillä oleva tilanne ratkeaa. Olemmekin pääministeri Marinin kanssa sopineet yhteistoimista jatkossa.
Sauli Niinistö
Presidentin kynästä: Al-Hol, vielä kerran - Presidentti
Minulta on tämän päivän keskusteluissa kaivattu lisää kannanottoja asiassa. Moni näkyy toivovan tukea välikysymyskeskusteluun omalle linjalleen. Sitä en tee, ja syy on yksinkertaisen selvä: välikysymys on niin keskeinen sisäpolitiikan väline,...
www.presidentti.fi
"Suomi ei saa päätyä tilanteeseen, jossa turvallisuusriskien kohtelu on lievempää ja lainsäädäntömme väljempää kuin verrokkimaissa."
Nostan tämän vielä esiin. Sama asia josta olen itse koko ajan puhunut. Meidän lainsäädäntö vaatii viilausta ja terroristisiin järjestöihin kuulumisesta tulee tehdä rangaistavaa.
"Itse asiassa kokonaiskuva lienee tällä hetkellä aika selvä. Lapsia Suomen tulee auttaa. Oikeudellisesta velvoitteesta on näköjään esitetty eriäviä näkemyksiä, mutta yhtä kaikki; moraalinen velvollisuus on ilmiselvä. Sama velvoite ei ulotu äiteihin, vaikka Suomen kansalaisina heillä on oikeus konsulipalveluihin.
Ongelma tulee, jos lapsen auttaminen estyy siksi, että tosiasialliseksi ehdoksi tulee äidin sisällyttäminen samaan apuun. Linjaus tästä on keskeinen, niin hallituksen päätöksessä kuin välikysymyksessä. Toistan, että oma mielipiteeni on hallituksen tiedossa, mutta en lähde sillä vaikuttamaan parlamentin työhön."
Minä tulkitsen tämän nyt näin: Pesidentti jättää kantansa lukijalle avoimeksi siitä, että mitä tehdä jos toissijainen ehto, eli äidin sisällyttäminen samaan apuun, on ristiriitainen ensimmäisen ehdon kanssa. Toki presidentti sitä ennen juuri painotti erillisessä lausessa, että: "Lapsia tulee auttaa."
Joka tapauksessa todella hyvä kannanotto presidentiltämme!
Pihatonttu
Respected Leader
Hallituslähteen mukaan on mahdollista, että yhtenäistä linjaa asiassa ei saada aikaan.
– Hallituksen sisällä on olennaista, että ei synny vaikutelmaa jonkun (puolueen) perääntymisestä, lähde sanoo.
Hallituslähde: Al-Holiin ei välttämättä löydy yhteistä linjaa – palautusten selvittelyä saatetaan jatkaa virkamiestyönä
Al-Holin leirillä on lukuisia suomalaisia naisia ja lapsia. Kysymys heidän kotiuttamisestaan on jakanut hallituspuolueita. Hallituslähteen mukaan on mahdollista, että yhtenäistä linjaa asiassa ei saada aikaan.
Jos hallitus ei kykene tekemään poliittista päätöstä sille kuuluvasta asiasta nopeasti, niin se on lamaantunut.
Jos se ei kykene tekemään poliittista päätöstä kohtuullisessa ajassa ollenkaan, niin se on toimintakyvytön.
Edelleen olen lukenut. Suosittelen samaa sinulle. Siis myös ne kohdat joissa kansleri toteaa oman pohdintansa ongelmakohdat. Koko kanslerin teksti on toisaalta/toisaalta pohdintaa. Siitä löytää perustelut halutessaan toimintaan ja toimimattomuuteen. Kansleri ei ole tuomioistuin jonka pohdinta velvoittaisi suuntaan tai toiseen. Haavisto, joka lukee vain osaa pohdinnasta on täysin väärässä väittäessään sen olevan velvoittavaa tulkintaa.
Päätös kotiuttamiseen voi perustua mainitsemiisi asioihin. Mutta se ei tarkoita, että ne lait velvoittavat hakemiseen. Joka oli tässä se pointti. Lasten hakeminen on poliittinen päätös. Ei laista syntyvä velvoite.
Köh. Mehän olemme rauhanturvaamisen suurvalta. Tilanne vaan taitaa olla ettei hirveästi muita halukkaita maita ole, jotka tuonne lähtisivät "kansalaisiaan" hakemalla hakemaan pois. Paikallisten kanssa kun varmaan tulee jonkinlainen konflikti.
ajs178
Respected Leader
Tässä voi vielä käydä niinkin, että jos heille rehellisesti kerrotaan, että Suomeen tulon jälkeen lapset todennäköisesti otetaan huostaan, niin kovin moni ei lopulta edes lähde sieltä. On tietty mahdollista, että tätä ei kerrota heille. Ja tietty sekin on mahdollista, että ei oteta huostaan, koska äiti on paras vanhempi jne.....
Pihatonttu
Respected Leader
Jos siellä ramppaa toimittajia, niin sinne kulkee tietoa. Joillain ne toimittajat joutuvat haastatteluista ISISille maksamaan. Tieto on ainoa vapaasti skaalautuva ja valtaa antava valuutta, jota voivat käyttää.
Tämä taas tarkoittaa sitä, että matamit ovat tajunneet, että tänne tuleminen tarkoittaisi lasten välitöntä ja pysyvää huostaanottoa ja vahvasti lääkittyä mielisairaalazombin tulevaisuutta matameille.
Näyttää siltä että matamit uhraavat mieluummin lapsensa kuin unelmansa vallasta ja mahtavasta asemasta orjapiiskureina.
En hämmästyisi jos osoittautuisi, että sadismi on yksi keskeisimmistä motivoivista tekijöistä tossa porukassa.
"Poliittiset näkemykset eivät saa mennä lapsen edun edelle" – Suomen Psykologiliiton mielestä al-Holin lapsia ei pidä erottaa vanhemmistaan
Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola muistuttaa, että tutkimusten mukaan lapsen erottaminen vanhemmasta lisää lapsen mielenterveysongelmien riskiä sitä enemmän, mitä nuorempana erottaminen tapahtuu.
Arkisto/Katja Luoma
Suomen Psykologiliitto muistuttaa, että lapsen erottaminen vanhemmistaan ilman vakavia perusteita on vahingollista ja lyhytnäköistä.
Lasten tarpeet ja kehityspsykologinen näkökulma ovat liiton mukaan unohtuneet, kun al-Holin leirillä olevien lasten ja naisten kohtaloa puidaan julkisuudessa.
Liitto otti asiaan kantaa maanantaina.
Liiton mielestä al-Hol-keskustelussa on Psykologiliiton mukaan unohdettu psykologiset perusasiat lapsen ja vanhemman kiintymyssuhteesta sekä Suomea sitovat kansainväliset sopimukset.
– Lapsen erottaminen vanhemmistaan aiheuttaa lapselle aina stressiä. Vaikka leirillä olevat lapset siirrettäisiin hyviin oloihin, uudet hoitavat aikuiset eivät tue lasta samalla tavalla kuin oma äiti. Turvalliset olot eivät poista sitä faktaa, että vanhemmasta erottaminen on lapselle traumatisoiva kokemus, psykologi Ilona Sievänen tiivistää tiedotteessa.
– Toki myös oman vanhemman antamassa hoivassa voi olla vakavia puutteita ja kiintymyssuhteessa häiriöitä, mutta tätä ei voi tietää selvittämättä. Vanhemmista erottaminen myös herättää lapsessa epäluottamuksen sitä järjestelmää kohtaan, joka poistaa hänen elämästään sen ainoan asian, joka on tuonut epävakaissa oloissa turvaa, hän toteaa tiedotteessa.
Sieväsen mukaan pieni lapsi kokee vanhemmistaan eroon joutumisen hylkäämiseksi ja ajattelee sen johtuvan siitä, että hän on itse tehnyt jotain väärää.
Lapsen kokema häpeä vaikuttaa kielteisesti hänen käsitykseensä itsestään ja vaikeuttaa suhteen luomista muihin ihmisiin. Lisäksi pienikin lapsi on huolissaan vanhemmistaan ja voi kokea syyllisyyttä, kun hän itse on turvassa ja vanhemmat eivät, Sievänen kuvaa.
Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola muistuttaa, että tutkimusten mukaan lapsen erottaminen vanhemmasta lisää lapsen mielenterveysongelmien riskiä sitä enemmän, mitä nuorempana erottaminen tapahtuu.
– Aina lapsen erottamiselle vanhemmista ei lastensuojelullisista syistä ole vaihtoehtoja. Al-Holin leirillä lastensuojelullista arvioita ei kuitenkaan ole pystytty tekemään, Ahtola muistuttaa liiton tiedotteessa.
Hän tähdentää, että Suomi on vahvistanut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen, jonka mukaan kaikissa lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.
– Käytännössä sopimus siis velvoittaa Suomen valtion tuomaan lapset pois epäinhimillisistä leirioloista, eikä al-Holin leirillä olevia lapsia voida erottaa vanhemmistaan.
Valtiovallan on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin lainsäädännöllisiin ja hallinnollisiin toimiin, jotta näille lapsille taataan hyvinvoinnin turvaava suojelu ja huolenpito.
Tässä eivät poliittiset näkemykset saa mennä lapsen edun edelle, Ahtola painottaa liiton kantana.
www.helsinginuutiset.fi
Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola muistuttaa, että tutkimusten mukaan lapsen erottaminen vanhemmasta lisää lapsen mielenterveysongelmien riskiä sitä enemmän, mitä nuorempana erottaminen tapahtuu.
Arkisto/Katja Luoma
Suomen Psykologiliitto muistuttaa, että lapsen erottaminen vanhemmistaan ilman vakavia perusteita on vahingollista ja lyhytnäköistä.
Lasten tarpeet ja kehityspsykologinen näkökulma ovat liiton mukaan unohtuneet, kun al-Holin leirillä olevien lasten ja naisten kohtaloa puidaan julkisuudessa.
Liitto otti asiaan kantaa maanantaina.
Liiton mielestä al-Hol-keskustelussa on Psykologiliiton mukaan unohdettu psykologiset perusasiat lapsen ja vanhemman kiintymyssuhteesta sekä Suomea sitovat kansainväliset sopimukset.
– Lapsen erottaminen vanhemmistaan aiheuttaa lapselle aina stressiä. Vaikka leirillä olevat lapset siirrettäisiin hyviin oloihin, uudet hoitavat aikuiset eivät tue lasta samalla tavalla kuin oma äiti. Turvalliset olot eivät poista sitä faktaa, että vanhemmasta erottaminen on lapselle traumatisoiva kokemus, psykologi Ilona Sievänen tiivistää tiedotteessa.
Turvallinen kiintymyssuhde suojaa Sieväsen mukaan lasta traumatisoitumiselta jopa sodan keskellä.
– Toki myös oman vanhemman antamassa hoivassa voi olla vakavia puutteita ja kiintymyssuhteessa häiriöitä, mutta tätä ei voi tietää selvittämättä. Vanhemmista erottaminen myös herättää lapsessa epäluottamuksen sitä järjestelmää kohtaan, joka poistaa hänen elämästään sen ainoan asian, joka on tuonut epävakaissa oloissa turvaa, hän toteaa tiedotteessa.
Sieväsen mukaan pieni lapsi kokee vanhemmistaan eroon joutumisen hylkäämiseksi ja ajattelee sen johtuvan siitä, että hän on itse tehnyt jotain väärää.
Lapsen kokema häpeä vaikuttaa kielteisesti hänen käsitykseensä itsestään ja vaikeuttaa suhteen luomista muihin ihmisiin. Lisäksi pienikin lapsi on huolissaan vanhemmistaan ja voi kokea syyllisyyttä, kun hän itse on turvassa ja vanhemmat eivät, Sievänen kuvaa.
Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola muistuttaa, että tutkimusten mukaan lapsen erottaminen vanhemmasta lisää lapsen mielenterveysongelmien riskiä sitä enemmän, mitä nuorempana erottaminen tapahtuu.
– Aina lapsen erottamiselle vanhemmista ei lastensuojelullisista syistä ole vaihtoehtoja. Al-Holin leirillä lastensuojelullista arvioita ei kuitenkaan ole pystytty tekemään, Ahtola muistuttaa liiton tiedotteessa.
Hän tähdentää, että Suomi on vahvistanut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen, jonka mukaan kaikissa lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.
– Käytännössä sopimus siis velvoittaa Suomen valtion tuomaan lapset pois epäinhimillisistä leirioloista, eikä al-Holin leirillä olevia lapsia voida erottaa vanhemmistaan.
Valtiovallan on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin lainsäädännöllisiin ja hallinnollisiin toimiin, jotta näille lapsille taataan hyvinvoinnin turvaava suojelu ja huolenpito.
Tässä eivät poliittiset näkemykset saa mennä lapsen edun edelle, Ahtola painottaa liiton kantana.
"Poliittiset näkemykset eivät saa mennä lapsen edun edelle" – Suomen Psykologiliiton mielestä al-Holin lapsia ei pidä erottaa vanhemmistaan
Suomen Psykologiliitto muistuttaa, että lapsen erottaminen vanhemmistaan ilman vakavia perusteita on vahingollista ja lyhytnäköistä.
www.helsinginuutiset.fi
Vakavat perusteet -kohta pitäisi kyllä täyttyä kun äiti on altistanut lapsensa näkemään kaikkea ihanaa isis-arkea.."Poliittiset näkemykset eivät saa mennä lapsen edun edelle" – Suomen Psykologiliiton mielestä al-Holin lapsia ei pidä erottaa vanhemmistaan
Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola muistuttaa, että tutkimusten mukaan lapsen erottaminen vanhemmasta lisää lapsen mielenterveysongelmien riskiä sitä enemmän, mitä nuorempana erottaminen tapahtuu.
Arkisto/Katja Luoma
Suomen Psykologiliitto muistuttaa, että lapsen erottaminen vanhemmistaan ilman vakavia perusteita on vahingollista ja lyhytnäköistä.
Lasten tarpeet ja kehityspsykologinen näkökulma ovat liiton mukaan unohtuneet, kun al-Holin leirillä olevien lasten ja naisten kohtaloa puidaan julkisuudessa.
Liitto otti asiaan kantaa maanantaina.
Liiton mielestä al-Hol-keskustelussa on Psykologiliiton mukaan unohdettu psykologiset perusasiat lapsen ja vanhemman kiintymyssuhteesta sekä Suomea sitovat kansainväliset sopimukset.
– Lapsen erottaminen vanhemmistaan aiheuttaa lapselle aina stressiä. Vaikka leirillä olevat lapset siirrettäisiin hyviin oloihin, uudet hoitavat aikuiset eivät tue lasta samalla tavalla kuin oma äiti. Turvalliset olot eivät poista sitä faktaa, että vanhemmasta erottaminen on lapselle traumatisoiva kokemus, psykologi Ilona Sievänen tiivistää tiedotteessa.
Turvallinen kiintymyssuhde suojaa Sieväsen mukaan lasta traumatisoitumiselta jopa sodan keskellä.
– Toki myös oman vanhemman antamassa hoivassa voi olla vakavia puutteita ja kiintymyssuhteessa häiriöitä, mutta tätä ei voi tietää selvittämättä. Vanhemmista erottaminen myös herättää lapsessa epäluottamuksen sitä järjestelmää kohtaan, joka poistaa hänen elämästään sen ainoan asian, joka on tuonut epävakaissa oloissa turvaa, hän toteaa tiedotteessa.
Sieväsen mukaan pieni lapsi kokee vanhemmistaan eroon joutumisen hylkäämiseksi ja ajattelee sen johtuvan siitä, että hän on itse tehnyt jotain väärää.
Lapsen kokema häpeä vaikuttaa kielteisesti hänen käsitykseensä itsestään ja vaikeuttaa suhteen luomista muihin ihmisiin. Lisäksi pienikin lapsi on huolissaan vanhemmistaan ja voi kokea syyllisyyttä, kun hän itse on turvassa ja vanhemmat eivät, Sievänen kuvaa.
Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola muistuttaa, että tutkimusten mukaan lapsen erottaminen vanhemmasta lisää lapsen mielenterveysongelmien riskiä sitä enemmän, mitä nuorempana erottaminen tapahtuu.
– Aina lapsen erottamiselle vanhemmista ei lastensuojelullisista syistä ole vaihtoehtoja. Al-Holin leirillä lastensuojelullista arvioita ei kuitenkaan ole pystytty tekemään, Ahtola muistuttaa liiton tiedotteessa.
Hän tähdentää, että Suomi on vahvistanut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen, jonka mukaan kaikissa lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.
– Käytännössä sopimus siis velvoittaa Suomen valtion tuomaan lapset pois epäinhimillisistä leirioloista, eikä al-Holin leirillä olevia lapsia voida erottaa vanhemmistaan.
Valtiovallan on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin lainsäädännöllisiin ja hallinnollisiin toimiin, jotta näille lapsille taataan hyvinvoinnin turvaava suojelu ja huolenpito.
Tässä eivät poliittiset näkemykset saa mennä lapsen edun edelle, Ahtola painottaa liiton kantana.
"Poliittiset näkemykset eivät saa mennä lapsen edun edelle" – Suomen Psykologiliiton mielestä al-Holin lapsia ei pidä erottaa vanhemmistaan
Suomen Psykologiliitto muistuttaa, että lapsen erottaminen vanhemmistaan ilman vakavia perusteita on vahingollista ja lyhytnäköistä.
Lepukki
Eversti
En ihmittelisi vaikka daameilla olisi ihan pääsy nettiinkin jotakin kautta. Kyllä ne edelleen ylen uutiset osaavat lukea.