”Kestämätön tilanne” – Esimerkillinen Suomi yrittää saada muita EU-maita kantamaan vastuuta turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista
Tänään klo 15:29
Sisäministeri Maria Ohisalo ei näe Rinteen tavoin riskiä siitä, että Suomen yksittäiset päätökset saattaisivat lähettää signaalivaikutuksen ja tukea salakuljettajien toimintaa.
Sisäministeri Maria Ohisalo kertoo, mitä Suomi yrittää saada aikaan sisäisten siirtojen suhteen.
Tänään alkavassa, Helsingissä järjestettävässä EU:n sisä- ja oikeusministerien epävirallisessa ministerikokouksessa käydään läpi muun muassa sitä, millainen
väliaikainen järjestely voitaisiin EU:hun rakentaa Välimereltä pelastettujen turvapaikanhakijoiden sisäisiin siirtoihin.
Hallitus on linjannut, että Italiasta voidaan ottaa Suomeen sisäisinä siirtoina enintään kahdeksan Välimereltä pelastettua turvapaikanhakijaa ja Maltalta enintään viisi.
Pääministeri Antti Rinne (sd) painotti Iltalehdelle perjantaina, että tehdyt päätökset ovat kertaluonteisia.
– On päädytty tilanteeseen, jossa komissio joutuu joka kerta soittamaan jäsenmaat läpi, kun on tällaisia lauttoja.
Tämä on kestämätön tilanne, kun mietitään, että Välimerellä on jo satoja hukkunut tai kadonnut. Nyt pyritään löytämään samanmielisiä jäsenvaltioita, jotka yhdessä ovat
valmiita kantamaan eurooppalaista solidaarisuutta, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) kertoo.
Keskiviikkona ministerit pohtivat, miten mereltä pelastettuja turvapaikanhakijoita pyritään siirtämään ennalta sovitulla tavalla EU-jäsenmaiden kesken. Suomi on EU:n puheenjohtajamaana asiassa aloitteellinen. Pääministeri Rinteen mukaan tavoitteena on saada ainakin 20 jäsenmaata mukaan järjestelyyn.
Suomi esimerkillinen
Pidemmän päälle tavoitteena on Ohisalon mukaan etsiä ratkaisuja, joissa yhä useampi jäsenvaltio olisi yhdessä kantamassa vastuuta eurooppalaisittain.
Aiemmin Suomi on toiminut esimerkillisesti sisäisissä siirroissa, mutta kaikki maat eivät ole suostuneet ottamaan ketään vastaan. Miten näette tässä riskin, joutuuko osa EU-maista, Suomi mukaan lukien, kantamaan vastuun muidenkin edestä?
– Tässä ongelma on, että etenkin Välimerellä olevat valtiot nostavat kädet pystyyn, koska he ovat tehneet paljon tähän mennessä ja on ymmärrettävää se, että he eivät voi kantaa kaikkea sitä vastuuta. Sen takia lähdetään etsimään sellaisia ratkaisuja, joissa yhä useampi jäsenvaltio olisi mukana, Ohisalo sanoo.
”Suomikin tarvitsee solidaarisuutta”
Ohisalon mukaan Suomi on itsekin pitkän Euroopan ulkorajan omaavana maana sellaisessa tilanteessa, että ”tarvitsemme jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta ja yhteistyötä”.
– Koskaan ei tiedetä, mikä meidän tilanne on. Sen takia tässä halutaan eurooppalaista suuntaa.
Suomi linjasi viime viikolla, ettei se ota vastaan Välimereltä pelastettuja turvapaikanhakijoita vastaan sisäisinä siirtoina siihen saakka, kunnes väliaikaisesta järjestelystä on sovittu.
Päätöksen taustalla vaikuttaa pääministeri Rinteen mukaan se, ettei Suomi halua tukea salakuljettajien toimintaa. Rinteen mukaan se, että Libyan rannikolle kumiveneissä tulevia turvapaikanhakijoita nostetaan laivoihin, voi auttaa salakuljettajien toimintaa.
– Me näemme asian siten, että sillä voi olla signaalivaikutus. Eli jos laivalta pääsee tulemaan Euroopan sisälle, se alkaa vaikuttaa lähtemiseen omasta maasta, Rinne sanoi perjantaina.
Enemmän laillisia reittejä?
Ohisalo ei näe Rinteen esille nostamaa riskiä signaalivaikutuksesta tai salakuljettajien toiminnan tukemisesta.
– Haluaisin ennen kaikkea nähdä
tutkimusta tai perusteita siitä, että
miten tämä edistäisi salakuljettajien toimintaa, että siellä ihmiset ovat hengenvaarassa ja moni on jo hukkunut Välimereen, hän kysyy.
Ohisalo painottaa, että tilanteeseen on haettava kestävämpiä ratkaisuja.
– Ja ylipäätään mietittävä,
onko laillisia reittejä Eurooppaan enemmän, oli se sitten oleskeluun, opiskeluun, työntekoon liittyviä oleskelulupia ja ylipäätään kehitetään eurooppalaista turvapaikkapolitiikkaa muutenkin. Tässä on Suomen puheenjohtajuuskaudelle tekemistä varsin paljon, sisäministeri toteaa.
Aiempi sopimus takkusi
EU:n aiemmin sopimat sisäiset siirrot eivät toteutuneet sovitusti. Vuonna 2015 EU-maat sopivat sisäisistä siirroista, mutta osa jäsenmaista eli Unkari, Puola ja Itävalta eivät suostuneet niihin osallistumaan lainkaan ja moni muukin jäsenmaa osallistui puutteellisesti.
Suomi puolestaan toteutti omat velvoitteensa vuosina 2015–2017 ja otti Kreikasta ja Italiasta sisäisinä siirtoina yhteensä 1980 henkilöä.
Kesäkuusta 2018 alkaen mereltä pelastettuja henkilöitä on siirretty EU:n sisäisesti hieman yli kymmeneen valtioon, ja yhteensä noin 800 henkilöä.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/618ce900-8c13-41d1-bea1-cb8a84aa881e