Eikö?
Rinteen/Marin hallituksen politiikka ja siitä keskustelua.
- Viestiketjun aloittaja Protheon_93
- Aloitus PVM
Osin totta, mutta suomalaisille ei haluta maksaa mitä tarvittaisiin. Siitähän tässä taitaa olla kysymys pohjimmiltaan.
skärdis
Greatest Leader
Sitä se kai on ja vietnamilaiset lähtevät kotomaahansa. Heittävät sitten taas uuden keikan jos heittävät.
Eikö tuo ole justiinsa hyvää maahanmuuttoa?
skärdis
Greatest Leader
Se toivottavasti nähdään.
Sillä Audin nahkapenkillä on tunnetusti sellainen vaikutus, että takki kääntyy aina tarpeen mukaan. Kovin vähän on näyttöä yhtään muunlaisista poliitikoista, vaikka puheet olisivat olleet ihan muuta.
Kaarne
Majuri
Kasvihuoneviljely taitaa olla ympärivuotista, onhan noita saatavilla talvellakin.
Tämä ilmiö on selitettävissä sillä, että vaalien alla politiikot kertovat kansalle sen mitä se haluaa kuulla eikä sen mikä on tarpeellista tietää. Jos politiikko erehtyy kertomaan totuuden eli että kirstussa ei ole fyrkkaa tarpeeksi niin eihän tätä kansa usko joten he äänestävät sen joka lupailee isoja mutta tyhjiä lupauksia. Sitäpaitsi fyrkan puute syö valtion uskottavuutta rotan lailla joten tämä on ehdoton ei: "aina on fyrkkaa, mutta ei just sulle".
"Heille on luvassa 10–20 vuoden työura kurkkuviljelmällä Närpiössä"
skärdis
Greatest Leader
Ja sen jälkeen lähtevät massikeisareina Vietnamiin?
Onhan tuossa ihan helkatisti eroa, että hakevat työlupaa, tulevat suoraan työpaikkaan, maksavat elantonsa ja jopa verot Suomeen.
Jos tätä väläyteltäisiin enemmän niin tästä seuraisi melko välittömästi mietiskely, että mitäs muita asioita kannattaisi kyseenalaistaa esim. miksi maksaa veroja jos nämä käytetään tuomaan kilpailevaa työvoimaa hänen alalle? Ei, ei. Tuolle tielle ei pidä lähteä laisinkaan. Lisää leipää ja sirkushuveja, jotta valtio voi keskittyä työhönsä ilman että jokainen kalle ja petteri tulee arkadianmäelle kyselemään tyhmiä.
Mikä hallitus on kantanut vastuunsa mistään?
Turha nostaa vastuunkantajaksi persuja äänestäneitä, uskoisin niiden tervetuloa kylttien heiluttavien olleen muista puolueista. Jännä, että ei nykyään enää kukaan kylttejä heiluttele eikä konsertteja järjestä maahanmuuton puolesta. Onko syynä persupelko vai ymmärrys oman politiikan järjettömyydestä?
Perussuomalaisten vahtivuoro? Missä noita vahtivuoroja jaettiin ennen tai jälkeen 2015
Eikä tehnyt mikään muukaan puolue.
Onhan tuossa eroa ja uskoisin että lähtisivät tosiaankin massikeisareina takaisin. Se suomalainen "minimipalkka" on kuiteskin ihan hiton iso verrattuna Vietnamin palkkatasoon. Samaa näiden marjanpoimija thaikkujen kanssa. Varmaan siihen duunin löytyisi kotimainenkin keräilijä, jos siitä muutaman viikon pestistä lyötäisiin käteen parinvuoden suomalaista keskipalkkaa vastaava summa..
No, joo, voisi siinä marjan kilohinta hieman nousta...
Olen nähnyt tämän ennenkin.Uskomuksen että kun meidän puolue ja uusi "Pelastaja ,Johtaja"pääsee valtaan niin kaikki on toisin.Sinuhe egyptiläisen viisaudet ihmismielen muuttumattomuudesta ja vallan turmelevasta vaikutuksesta näkee totuuden "näin on aina ollut ja näin on aina oleva ".Monestikko uudet johtaja ovat julistaneet muuttavansa vanhat tavat.Uskoen idealistisesti tekevänsäkin niin mutta valta turmelee ja lakeilijat ympärillä kuiskuttelee jos me ei nimitetä omiamme niin muut tekee niin kuitenkin.Kekkonen tiesi miten vasemmisto saadaan kuriin.Nosti hallitukseen ja saivat maistaa vallan huumaa niin vallankumoushalut hiipui ja joutuivat omilleen selittelemään miksi herrojen ja kapitalistien kanssa veljeillään
Positiivisen kautta: hienoa että kokoomuksessa on Atte Kalevan kaltainen hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen, joka uskaltaa kritisoida puoluettaan kun kritiikille on aihetta. Kaikki ihmiset eivät valitettavasti ole samanlaisia, vaan he pyrkivät pesemään mustan valkoiseksi puolustaessaan edustamaansa tai kannattamaansa puoluetta. Sellainen on säälittävää. Valitettavasti kokoomuksen johto ei ole Kalevan kanssa samoilla linjoilla, sehän se ongelma onkin. Atte Kaleva on varmasti vilpittömästi isänmaan asialla vaikka ei hänkään tietenkään ole kaikesta oikeassa. Kalevan ensimmäinen twiitti kertoo ihan tarpeeksi kokoomuksen nykymenosta. Kaleva ei ole syy minulle palata kokoomuksen äänestäjäksi, mutta toivo elää, että joskus Kalevan kaltaiset järkiajattelijat ovat kokoomuksen valtavirtaa. Voi toki olla turha toivo.
Sinänsä mielenkiintoista, että muualla Euroopassa maahanmuuttokriiittisiä näkemyksiä esittää muutkin kuin paikalliset persut. Lähin esimerkki löytyy Ruotsista, jossa paikallisen kokoomuksen puheenjohtaja esittää sellaisia näkemyksiä, jotka suomalaisessa keskustelussa tulkittaisiin persuiluksi.
Sinänsä mielenkiintoista, että muualla Euroopassa maahanmuuttokriiittisiä näkemyksiä esittää muutkin kuin paikalliset persut. Lähin esimerkki löytyy Ruotsista, jossa paikallisen kokoomuksen puheenjohtaja esittää sellaisia näkemyksiä, jotka suomalaisessa keskustelussa tulkittaisiin persuiluksi.
Ei nyt ihan näinkään. Kyllä ministeriön johto on velvoitettu toimimaan hallituksen ja ministerin poliittisten päätösten mukaan. Jos siellä ruvetaan vetämään jotain omaa poliittista linjaa, lähtö tulee kyllä satavarmasti tavalla tai toisella.
Haaviston tapaushan oli aivan erilainen, kun nimenomaan ei ollut selkärankaa tehdä niitä päätöksiä vaan yritettiin salassa painostaa virkamiestä toimimaan "omin päin" ja ottamaan vastuu itselleen.
Näkökulma: Jussi Halla-aho himoitsee sisäministerin salkkua, ja juuri siksi vihreät haluaa ihmisoikeusjuristin kansliapäälliköksi - tämä estäisi perussuomalaisten pyrkimyksiä
Tänään klo 15:21
Vihreä kansliapäällikkö rajoittaisi merkittävällä tavalla perussuomalaisen sisäministerin tosiasiallista valtaa, analysoi Iltalehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi.
Kansliapäällikkönä Kirsi Pimiä johtaisi sisäministeriötä hyvän matkaa seuraavankin vaalikauden puolella ANTTI MANNERMAA
Kirsi Pimiä on vihreä varatuomari. Hän on työskennellyt urallaan oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasiainyksikössä ja oikeusministeri Tuija Braxin erityisavustajana.
Vuodesta 2015 lähtien Pimiä on ollut yhdenvertaisuusvaltuutettu eli itsenäinen viranomainen, jonka tehtävänä on puuttua syrjintään.
Kuka tahansa voi kääntyä yhdenvertaisuusvaltuutetun puoleen, jos on kokenut tai havainnut syrjintää iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo esittää torstaina valtioneuvoston yleisistunnossa Pimiää sisäministeriön uudeksi kansliapäälliköksi.
Pimiän viisivuotinen virkakausi alkaisi heti ja jatkuisi vuoteen 2025 asti.
Ministeriön korkeimpana virkamiehenä Pimiä johtaisi sisäministeriötä hyvän matkaa seuraavankin vaalikauden puolella - ja juuri tästä syystä vihreille on tärkeää nostaa sisäministeriön huipulle juristi, joka painottaa ja puolustaa päätöksenteossa ihmisoikeuksia, kansainvälisiä sopimuksia ja yksilöiden yhdenvertaisuutta.
Vihreät ovat tietoisia siitä, että perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho himoitsee sisäministerin salkkua puolueelleen, mahdollisesti jopa itselleen.
Jos perussuomalaiset on vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen hallitusneuvotteluissa, Halla-aho todennäköisesti yrittää saada sisäministeriön hallinnonalan perussuomalaisten alaisuuteen.
Ministeriö vastaa sisäisestä turvallisuudesta ja maahanmuuttoon liittyvästä lainsäädännöstä.
Valtioneuvoston sisäisessä työnjaossa sisäministeriölle on asetettu kolme tehtävää: 1) valmistella poliisia, pelastustoimea, hätäkeskustoimintaa, rajavalvontaa, meripelastusta ja maahanmuuttoa koskeva lainsäädäntö, 2) tulosohjata sisäministeriön alaisia virastoja ja laitoksia ja 3) käsitellä ministeriön toimialaan kuuluvat kansainväliset ja EU-asiat.
Kun perussuomalaiset keväällä 2015 pääsi keskustan johtamaan hallitukseen, puolueen puheenjohtaja Timo Soini valitsi itselleen ulkoministerin tehtävän.
Sisäministeriksi nousi kokoomuslainen Petteri Orpo.
Syksyllä 2015 – pakolaiskriisin paineessa – Orpo tuli sisäministerinä tunnetuksi ”sydän lämpimänä” -retoriikastaan ja rakensi samalla pohjan nousulleen kokoomuksen puheenjohtajaksi. U-käännökseen Orpolla ei ollut varaa eikä halua - ja siksi hän torjui keväällä 2017 jyrkästi mahdollisuuden, että hänen johtamansa puolue tekisi hallitusyhteistyötä Halla-ahon johtaman perussuomalaisen puolueen kanssa.
Pian pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen muodostamisen jälkeen Halla-aho alkoi kritisoida Soinin salkkuvalintaa.
Europarlamentissa istunut Halla-aho piti virheenä sitä, että perussuomalaiset ei ollut vaatinut sisäministerin paikkaa itselleen.
Turvapaikanhakijoiden synnyttämässä paineessa Soinin lähtölaskenta kiihtyi maahanmuuttovastaisella verkkosivustolla Hommaforumilla. Puoluejohtaja Soinin raskaimmaksi virheeksi luettiin sisäministerin salkun ohittaminen.
– Soini teki katastrofaalisen virheen, kun ei ottanut sisäministerin salkkua perussuomalaisille. -- Jussi Halla-aho sisäministeriksi! eräs nimimerkki pohjusti puolueen sisäistä vallankumousta marraskuussa 2015.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on kertonut olevansa kiinnostunut sisäministerin tehtävästä. LAURI NURMI
Noustuaan puoluejohtajaksi Halla-aho ei salannut sitä, minkä asian varaan hänen johtamansa puolue rakentaa kannatuksen tavoittelun.
– Maaseudulla mukana oli kevään 2011 jytkyssä paljon kepumafian vastustamista ja vaihtoehdon etsimistä sille, mutta kaupungeissa olemme vieneet kannattajia kaikilta puolueilta. Meillä on aktiivien joukossa ihmisiä vasemmistoliitosta ja kokoomuksesta ja kaikkea mahdollista siltä väliltä. Äänestäjissämme on paljon ihmisiä, joilla ei pitäisi olla mitään yhteistä, mutta se yhteinen nimittäjä on suhtautuminen maahanmuuttoon ja huoli siitä, Halla-aho arvioi syksyllä 2017.
Kun kannatusta tuova yhteinen nimittäjä on maahanmuuton vastustaminen, on loogista, että sisäministerin tehtävä kohoaa perussuomalaisten arvoasteikossa korkeammalle kuin valtiovarainministerin, opetusministerin tai ulkoministerin paikka.
Tälle saatiin vahvistus viime kevään eduskuntavaalien jälkeisenä aamuna.
– Ilman muuta olen profiloitunut maahanmuuttoasioissa hyvin voimakkaasti, ja ne kuuluvat sisäministeriön toimialaan. Jos jotain pitää mainita, sitten voidaan mainita sisäministeri, Halla-aho vastasi MTV:n aamuohjelmassa kysymykseen suosikkisalkustaan.
Ihmisoikeusjuristina ja yhdenvertaisuusvaltuutettuna Kirsi Pimiä vaatinut turvapaikanhakijoiden oikeuksien vahvistamista.
– Kolmessa vuodessa turvapaikanhakijoiden oikeuksia on kavennettu tavalla, joka on herättänyt kysymyksen oikeusvaltion tilasta.
Turvapaikanhakijoiden asemaa koskien on tehty sekä lakimuutoksia että soveltamiskäytäntöjen tiukennuksia. Näiden yhteisvaikutuksia tulee arvioida kriittisesti. Perus- ja ihmisoikeuksien kunnioituksen tulee olla keskiössä, kun tehdään päätöksiä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden asemasta, Pimiä kantoi vuonna 2018 blogissaan huolta oikeusvaltion tilasta.
Pimiä arvioi, että Maahanmuuttoviraston kielteisen päätösmäärän kasvua selittävä tekijä oli näyttökynnyksen kiristyminen Sipilän hallituksen valtakaudella.
– Vaikuttaa, että hakijan näyttötaakka on nostettu niin korkeaksi, että vain hyvin harva turvapaikanhakija pystyy ylittämään sen saatavissa olevalla todistusaineistolla, Pimiä päätteli.
Maahanmuuttovirasto Migri toimii sisäministeriön alaisuudessa.
Jos seuraavaan hallitukseen tulisi perussuomalainen sisäministeri, hän - tai vähintäänkin hänen eduskuntaryhmänsä - loisi välittömän paineen maahanmuuttopolitiikan tuntuvalle kiristämiselle.
Poliittinen paine vaikuttaa herkästi virkamiesten tekemiin lain tulkintoihin. Hekin ovat ihmisiä, eivätkä suinkaan immuuneja esimerkiksi vihaviesteille.
Kansliapäällikkönä Pimiä ei kaiketi hyväksyisi sitä, että poliittinen paine alkaisi vaikuttaa viranomaisten ratkaisukäytäntöihin.
– Turvapaikanhakijan oikeuksia koskevassa päätöksenteossa on kysymys yksilön kannalta erityisen merkittävistä perus- ja ihmisoikeuksista, viime kädessä oikeudesta elämään ja ihmisarvoiseen kohteluun.
Oikeusvaltiossa selvänä lähtökohtana tulee olla se, että yksilön oikeusasemaa koskevat muutokset toteutetaan aina lainsäädäntöteitse, Pimiä painottaa blogissaan.
Perussuomalaisen sisäministerin pitäisi siis saada lakimuutokset maaliin, ennen kuin maahanmuuttopolitiikan kiristäminen olisi mahdollista.
Lainsäädäntöä kirjoitettaessa kansliapäällikkö Pimiä todennäköisesti vahtisi tarkkaan, että kansalliseen lainsäädäntöön tehtävät kiristykset eivät olisi ristiriidassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja EU-tuomioistuimen ratkaisujen kanssa.
Toisin sanoen vihreä kansliapäällikkö rajoittaisi merkittävällä tavalla perussuomalaisen sisäministerin tosiasiallista valtaa.
Edellinen seikka paljastaa syyn, miksi hallituspuolueet ovat valmiita tekemään poliittisia virkanimityksiä, vaikka niistä syntyy voimakasta julkista kritiikkiä.
Hallinnon ylimmillä portailla istuvien virkamiesten arvomaailma ja painotukset vaikuttavat päätöksentekoon, vaikka heidän oma taustapuolueensa istuisi oppositiossa.
Kokoomus istui yhtäjaksoisesti hallituksissa vuodet 2007-2019. Kymmenet kokoomustaustaiset ihmiset ovat hyötyneet virkaurallaan puolueensa valtionhoitajastatuksesta.
Hieman kärjistäen voidaan sanoa, että vihreät käyttää Suomen poliittisessa historiassa ensimmäisen kerran suurta hallitusvaltaa.
Vihreiden tavoitteiden toteutumisen kannalta on arvokasta, jos sisäministeri Ohisalo, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen ja ulkoministeri Pekka Haavisto pystyvät edistämään korkeasti koulutettujen vihreiden urakehitystä valtionhallinnossa.
Poliittisilla virkanimityksillä Maria Ohisalo pyrkii vahvistamaan vihreiden valtaa suomalaisessa yhteiskunnassa. PETE ANIKARI
Mitä enemmän ministeriöissä ja virastoissa työskentelee vihreitä äänestäviä oikeustieteilijöitä, sitä vaikeampaa Halla-ahon on kääntää suomalaisen yhteiskunnan kurssia, vaikka perussuomalaiset nousisi hallitukseen.
Kun perussuomalaiset edellisen kerran osallistui hallitusneuvotteluihin, puoluehallituksen nimittämä hallitustunnustelutyöryhmä esitti seuraavaa: ”Jos humanitaarisin perustein oleskeluluvan ja myöhemmin mahdollisesti kaksoiskansalaisuuden saanut henkilö lomailee kotimaassaan tai lähettää sinne lapsiaan ’kulttuuria oppimaan’, voidaan katsoa, että lähtömaa ei turvapaikanhakijan itsensä mielestä ole enää liian vaarallinen. Tällaisessa tapauksessa suojeluntarpeen voidaan katsoa päättyneen, jolloin oleskelulupa tulee peruuttaa.”
Vaatimus oli kuin Halla-ahon Scripta-blogista, jossa hän on arvostellut turvapaikan saaneiden ja heidän perheenjäsentensä vierailuja lähtömaihin, esimerkiksi Somaliaan.
Pimiän kaltainen ihmisoikeusjuristi pitäisi vaatimuksen logiikkaa länsimaisen oikeuskäsityksen vastaisena. Oikeusvaltiossa kenenkään ihmisen oleskelulupaa ei voida perua hänen lapsensa matkakohteiden perusteella.
Esimerkki havainnollistaa sitä, kuinka suuria ovat perussuomalaisten ja vihreiden väliset jännitteet. Niiden hahmottaminen auttaa ymmärtämään, miksi perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio vaatii keskustaa jättämään hallituksen ja estämään siten Pimiän nimityksen.
Juristi Tavio tiedostaa, että hän saattaa vielä löytää kansliapäällikkö Pimiän vastapäätään sisäministeriön johdon neuvotteluhuoneessa.
www.iltalehti.fi
Tänään klo 15:21
Kansliapäällikkönä Kirsi Pimiä johtaisi sisäministeriötä hyvän matkaa seuraavankin vaalikauden puolella ANTTI MANNERMAA
Kirsi Pimiä on vihreä varatuomari. Hän on työskennellyt urallaan oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasiainyksikössä ja oikeusministeri Tuija Braxin erityisavustajana.
Vuodesta 2015 lähtien Pimiä on ollut yhdenvertaisuusvaltuutettu eli itsenäinen viranomainen, jonka tehtävänä on puuttua syrjintään.
Kuka tahansa voi kääntyä yhdenvertaisuusvaltuutetun puoleen, jos on kokenut tai havainnut syrjintää iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo esittää torstaina valtioneuvoston yleisistunnossa Pimiää sisäministeriön uudeksi kansliapäälliköksi.
Pimiän viisivuotinen virkakausi alkaisi heti ja jatkuisi vuoteen 2025 asti.
Ministeriön korkeimpana virkamiehenä Pimiä johtaisi sisäministeriötä hyvän matkaa seuraavankin vaalikauden puolella - ja juuri tästä syystä vihreille on tärkeää nostaa sisäministeriön huipulle juristi, joka painottaa ja puolustaa päätöksenteossa ihmisoikeuksia, kansainvälisiä sopimuksia ja yksilöiden yhdenvertaisuutta.
Vihreät ovat tietoisia siitä, että perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho himoitsee sisäministerin salkkua puolueelleen, mahdollisesti jopa itselleen.
Jos perussuomalaiset on vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen hallitusneuvotteluissa, Halla-aho todennäköisesti yrittää saada sisäministeriön hallinnonalan perussuomalaisten alaisuuteen.
Ministeriö vastaa sisäisestä turvallisuudesta ja maahanmuuttoon liittyvästä lainsäädännöstä.
Valtioneuvoston sisäisessä työnjaossa sisäministeriölle on asetettu kolme tehtävää: 1) valmistella poliisia, pelastustoimea, hätäkeskustoimintaa, rajavalvontaa, meripelastusta ja maahanmuuttoa koskeva lainsäädäntö, 2) tulosohjata sisäministeriön alaisia virastoja ja laitoksia ja 3) käsitellä ministeriön toimialaan kuuluvat kansainväliset ja EU-asiat.
Kun perussuomalaiset keväällä 2015 pääsi keskustan johtamaan hallitukseen, puolueen puheenjohtaja Timo Soini valitsi itselleen ulkoministerin tehtävän.
Sisäministeriksi nousi kokoomuslainen Petteri Orpo.
Syksyllä 2015 – pakolaiskriisin paineessa – Orpo tuli sisäministerinä tunnetuksi ”sydän lämpimänä” -retoriikastaan ja rakensi samalla pohjan nousulleen kokoomuksen puheenjohtajaksi. U-käännökseen Orpolla ei ollut varaa eikä halua - ja siksi hän torjui keväällä 2017 jyrkästi mahdollisuuden, että hänen johtamansa puolue tekisi hallitusyhteistyötä Halla-ahon johtaman perussuomalaisen puolueen kanssa.
Pian pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen muodostamisen jälkeen Halla-aho alkoi kritisoida Soinin salkkuvalintaa.
Europarlamentissa istunut Halla-aho piti virheenä sitä, että perussuomalaiset ei ollut vaatinut sisäministerin paikkaa itselleen.
Turvapaikanhakijoiden synnyttämässä paineessa Soinin lähtölaskenta kiihtyi maahanmuuttovastaisella verkkosivustolla Hommaforumilla. Puoluejohtaja Soinin raskaimmaksi virheeksi luettiin sisäministerin salkun ohittaminen.
– Soini teki katastrofaalisen virheen, kun ei ottanut sisäministerin salkkua perussuomalaisille. -- Jussi Halla-aho sisäministeriksi! eräs nimimerkki pohjusti puolueen sisäistä vallankumousta marraskuussa 2015.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on kertonut olevansa kiinnostunut sisäministerin tehtävästä. LAURI NURMI
Noustuaan puoluejohtajaksi Halla-aho ei salannut sitä, minkä asian varaan hänen johtamansa puolue rakentaa kannatuksen tavoittelun.
– Maaseudulla mukana oli kevään 2011 jytkyssä paljon kepumafian vastustamista ja vaihtoehdon etsimistä sille, mutta kaupungeissa olemme vieneet kannattajia kaikilta puolueilta. Meillä on aktiivien joukossa ihmisiä vasemmistoliitosta ja kokoomuksesta ja kaikkea mahdollista siltä väliltä. Äänestäjissämme on paljon ihmisiä, joilla ei pitäisi olla mitään yhteistä, mutta se yhteinen nimittäjä on suhtautuminen maahanmuuttoon ja huoli siitä, Halla-aho arvioi syksyllä 2017.
Kun kannatusta tuova yhteinen nimittäjä on maahanmuuton vastustaminen, on loogista, että sisäministerin tehtävä kohoaa perussuomalaisten arvoasteikossa korkeammalle kuin valtiovarainministerin, opetusministerin tai ulkoministerin paikka.
Tälle saatiin vahvistus viime kevään eduskuntavaalien jälkeisenä aamuna.
– Ilman muuta olen profiloitunut maahanmuuttoasioissa hyvin voimakkaasti, ja ne kuuluvat sisäministeriön toimialaan. Jos jotain pitää mainita, sitten voidaan mainita sisäministeri, Halla-aho vastasi MTV:n aamuohjelmassa kysymykseen suosikkisalkustaan.
Ihmisoikeusjuristina ja yhdenvertaisuusvaltuutettuna Kirsi Pimiä vaatinut turvapaikanhakijoiden oikeuksien vahvistamista.
– Kolmessa vuodessa turvapaikanhakijoiden oikeuksia on kavennettu tavalla, joka on herättänyt kysymyksen oikeusvaltion tilasta.
Turvapaikanhakijoiden asemaa koskien on tehty sekä lakimuutoksia että soveltamiskäytäntöjen tiukennuksia. Näiden yhteisvaikutuksia tulee arvioida kriittisesti. Perus- ja ihmisoikeuksien kunnioituksen tulee olla keskiössä, kun tehdään päätöksiä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden asemasta, Pimiä kantoi vuonna 2018 blogissaan huolta oikeusvaltion tilasta.
Pimiä arvioi, että Maahanmuuttoviraston kielteisen päätösmäärän kasvua selittävä tekijä oli näyttökynnyksen kiristyminen Sipilän hallituksen valtakaudella.
– Vaikuttaa, että hakijan näyttötaakka on nostettu niin korkeaksi, että vain hyvin harva turvapaikanhakija pystyy ylittämään sen saatavissa olevalla todistusaineistolla, Pimiä päätteli.
Maahanmuuttovirasto Migri toimii sisäministeriön alaisuudessa.
Jos seuraavaan hallitukseen tulisi perussuomalainen sisäministeri, hän - tai vähintäänkin hänen eduskuntaryhmänsä - loisi välittömän paineen maahanmuuttopolitiikan tuntuvalle kiristämiselle.
Poliittinen paine vaikuttaa herkästi virkamiesten tekemiin lain tulkintoihin. Hekin ovat ihmisiä, eivätkä suinkaan immuuneja esimerkiksi vihaviesteille.
Kansliapäällikkönä Pimiä ei kaiketi hyväksyisi sitä, että poliittinen paine alkaisi vaikuttaa viranomaisten ratkaisukäytäntöihin.
– Turvapaikanhakijan oikeuksia koskevassa päätöksenteossa on kysymys yksilön kannalta erityisen merkittävistä perus- ja ihmisoikeuksista, viime kädessä oikeudesta elämään ja ihmisarvoiseen kohteluun.
Oikeusvaltiossa selvänä lähtökohtana tulee olla se, että yksilön oikeusasemaa koskevat muutokset toteutetaan aina lainsäädäntöteitse, Pimiä painottaa blogissaan.
Perussuomalaisen sisäministerin pitäisi siis saada lakimuutokset maaliin, ennen kuin maahanmuuttopolitiikan kiristäminen olisi mahdollista.
Lainsäädäntöä kirjoitettaessa kansliapäällikkö Pimiä todennäköisesti vahtisi tarkkaan, että kansalliseen lainsäädäntöön tehtävät kiristykset eivät olisi ristiriidassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja EU-tuomioistuimen ratkaisujen kanssa.
Toisin sanoen vihreä kansliapäällikkö rajoittaisi merkittävällä tavalla perussuomalaisen sisäministerin tosiasiallista valtaa.
Edellinen seikka paljastaa syyn, miksi hallituspuolueet ovat valmiita tekemään poliittisia virkanimityksiä, vaikka niistä syntyy voimakasta julkista kritiikkiä.
Hallinnon ylimmillä portailla istuvien virkamiesten arvomaailma ja painotukset vaikuttavat päätöksentekoon, vaikka heidän oma taustapuolueensa istuisi oppositiossa.
Kokoomus istui yhtäjaksoisesti hallituksissa vuodet 2007-2019. Kymmenet kokoomustaustaiset ihmiset ovat hyötyneet virkaurallaan puolueensa valtionhoitajastatuksesta.
Hieman kärjistäen voidaan sanoa, että vihreät käyttää Suomen poliittisessa historiassa ensimmäisen kerran suurta hallitusvaltaa.
Vihreiden tavoitteiden toteutumisen kannalta on arvokasta, jos sisäministeri Ohisalo, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen ja ulkoministeri Pekka Haavisto pystyvät edistämään korkeasti koulutettujen vihreiden urakehitystä valtionhallinnossa.
Poliittisilla virkanimityksillä Maria Ohisalo pyrkii vahvistamaan vihreiden valtaa suomalaisessa yhteiskunnassa. PETE ANIKARI
Mitä enemmän ministeriöissä ja virastoissa työskentelee vihreitä äänestäviä oikeustieteilijöitä, sitä vaikeampaa Halla-ahon on kääntää suomalaisen yhteiskunnan kurssia, vaikka perussuomalaiset nousisi hallitukseen.
Kun perussuomalaiset edellisen kerran osallistui hallitusneuvotteluihin, puoluehallituksen nimittämä hallitustunnustelutyöryhmä esitti seuraavaa: ”Jos humanitaarisin perustein oleskeluluvan ja myöhemmin mahdollisesti kaksoiskansalaisuuden saanut henkilö lomailee kotimaassaan tai lähettää sinne lapsiaan ’kulttuuria oppimaan’, voidaan katsoa, että lähtömaa ei turvapaikanhakijan itsensä mielestä ole enää liian vaarallinen. Tällaisessa tapauksessa suojeluntarpeen voidaan katsoa päättyneen, jolloin oleskelulupa tulee peruuttaa.”
Vaatimus oli kuin Halla-ahon Scripta-blogista, jossa hän on arvostellut turvapaikan saaneiden ja heidän perheenjäsentensä vierailuja lähtömaihin, esimerkiksi Somaliaan.
Pimiän kaltainen ihmisoikeusjuristi pitäisi vaatimuksen logiikkaa länsimaisen oikeuskäsityksen vastaisena. Oikeusvaltiossa kenenkään ihmisen oleskelulupaa ei voida perua hänen lapsensa matkakohteiden perusteella.
Esimerkki havainnollistaa sitä, kuinka suuria ovat perussuomalaisten ja vihreiden väliset jännitteet. Niiden hahmottaminen auttaa ymmärtämään, miksi perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio vaatii keskustaa jättämään hallituksen ja estämään siten Pimiän nimityksen.
Juristi Tavio tiedostaa, että hän saattaa vielä löytää kansliapäällikkö Pimiän vastapäätään sisäministeriön johdon neuvotteluhuoneessa.
Näkökulma: Jussi Halla-aho himoitsee sisäministerin salkkua, ja juuri siksi vihreät haluaa ihmisoikeusjuristin kansliapäälliköksi - tämä estäisi perussuomalaisten pyrkimyksiä
Vihreä kansliapäällikkö rajoittaisi merkittävällä tavalla perussuomalaisen sisäministerin tosiasiallista valtaa, analysoi Iltalehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi.
www.iltalehti.fi
Jos Pimiä nimitetään, seuraava ympäristöministerin salkku ehdottomasti PS:lle ja kaikki mahdolliset stopit ilmastotoimien tekoon pystyyn. Saavat sitten itkeä vuosikymmenen loppupuoliskon, kun eivät millään saa ilmastotavoitteita etenemään.
