Rinteen/Marin hallituksen politiikka ja siitä keskustelua.

Uskot, ettei Suomessa nähdä menojen leikkauksia ja/tai verojen korotuksia? OK.

Suomessa on leikattu ja verotettu ravakoin ottein viimeiset 30 vuoden tiimat. Ja velkakello näyttää....aivan. Aina voidaan sanoa, että jos ei olisi tehty sitä ja tätä, niin velkakello olisi vielä pahempi......

Mutta eipä tästä sen enempää. Tiedän, että tässä asiassa keskustelu ei etene mihinkään suuntaan. Kahtotaan rauhassa mitä maailman pankki ja oecd kertovat mm. Euroopalle.

Vasemmistohallitukset korottavat veroja ja oikeistohallitukset leikkaavat. Mikä voisi mennä pieleen noin niinkuin tavallisen kansalaisen näkökulmasta? Aivan.

Eurooppalainen Taikaseinävaluutta tulee taatusti olemaan vielä syvissä ongelmissa. Ja kun velkaa on silmät ja korvat pullollaan, niin kenelläkään osallisella ei ole suuria haluja ryhtyä pelaamaan -omalla valuutalla-. Mikä siis voisi mennä pieleen?
 
Suomessa on leikattu ja verotettu ravakoin ottein viimeiset 30 vuoden tiimat. Ja velkakello näyttää....aivan. Aina voidaan sanoa, että jos ei olisi tehty sitä ja tätä, niin velkakello olisi vielä pahempi......

Mutta eipä tästä sen enempää. Tiedän, että tässä asiassa keskustelu ei etene mihinkään suuntaan. Kahtotaan rauhassa mitä maailman pankki ja oecd kertovat mm. Euroopalle.

Vasemmistohallitukset korottavat veroja ja oikeistohallitukset leikkaavat. Mikä voisi mennä pieleen noin niinkuin tavallisen kansalaisen näkökulmasta? Aivan.

Eurooppalainen Taikaseinävaluutta tulee taatusti olemaan vielä syvissä ongelmissa. Ja kun velkaa on silmät ja korvat pullollaan, niin kenelläkään osallisella ei ole suuria haluja ryhtyä pelaamaan -omalla valuutalla-. Mikä siis voisi mennä pieleen?
Vanhasen toinen hallitus päätti juuri Yhdysvaltain asuntomarkkinakuplan puhkeamisen ja Euro-kriisin alla luopua velanmaksusta ja ryhtyä kasvattamaan valtionvelkaa. Tästä oli aikoinaan Hesarissa juttuakin (muistaakseni kuukausiliitteessä) ja pystyivät referoimaan sen kokouksen, jossa päätös tehtiin. Siihen saakka Ahon hallitus oli kykyjensä mukaan hillinnyt velkaantumista (pl. välttämätön lamasta selviytyminen) ja Lipposen hallitukset maksaneet sitä pois. Minulle on aina jäänyt epäselväksi, että miksi Kataisen hallitus velkaantui entisestään, vaikka kokoomuksen puheet olivat kovia.

Toinen epäselväksi jäänyt asia on, että kun säästöjä ja juustohöyliä ja vyönkiristyksiä yms. on tullut jo Holkerin hallituksesta saakka, miten meillä vieläkin on melkoisen kattava hyvinvointivaltio? Tai jos me kerran säästetään ja höylätään ja kiristetään, niin miksi velkataakka vain kasvaa?
 
Tuo oli aikanaan se erotus jonka joutui maksamaan jos halusi AMK:n ruokalassa "deluxe-version", sen ilmaisen sijaan.. eli esim. lohikeitto muutettiin paistetuksi loheksi ja kermaperunoiksi... per annos..

Jossain ollut joskus ilmainen ruoka?


Ateratuki on ruhtinaalliset 1,95 nykyään, niin sillä ei kyllä taida mistään ruokaa saada.
Oman kylän koulussa joutuu vielä sen kolmisen euroa lompsasta oppilas kaivamaan sen halvimman vaihtoehdonkin kohdalla.
 
miten meillä vieläkin on melkoisen kattava hyvinvointivaltio? Tai jos me kerran säästetään ja höylätään ja kiristetään, niin miksi velkataakka vain kasvaa?

No eläpä muuta virka. Ja kuten postissasi totesit: nämä samat kamreerit, jotka puhuvat -talouskurista- ovat toimineet monta kertaa ihan toisin kuin puhuvat.

Äänestäjäsegmentit. Toiset ajetaan vaalikarjana pilttuuseen lupaamalla vappusatanen, toisille luvataan talouskuria. Molempia kusetetaan tavalla ja toisella. Kiitos ja anteeksi.
 
Jossain ollut joskus ilmainen ruoka?


Ateratuki on ruhtinaalliset 1,95 nykyään, niin sillä ei kyllä taida mistään ruokaa saada.
Oman kylän koulussa joutuu vielä sen kolmisen euroa lompsasta oppilas kaivamaan sen halvimman vaihtoehdonkin kohdalla.

Pitäisikö sanoa että maksuton? Jokuhan nekin maksoi verovaroista...

Siinä oli joku korkeakoulu uudistus hässäkkä kesken siihen aikaan. Meille annettiin sirukortit joilla maksettiin ruoka tiskillä, jos halusi sen toisen version niin sitten rahaa pöytään. Se oli kaikille avoin, että sen kus vaan meni kahville (isot hyvät 4dl kupit) tai syömään.

edit: ainoat mistä piti maksaa oli kopiopaperit. Maikka laittoi luennon jälkeen paperit pöydänkulmalle ja siitä sitten vastuuoppilas otatti kopiot ja laskutti. Siinäkin oli kiinteä kuukausihinta jos halusi helpommalla päästä, tietty olisi voinut maksaa joka kerrasta erikseen...
 
Viimeksi muokattu:
Pitäisikö sanoa että maksuton?

Siinä oli joku korkeakoulu uudistus hässäkkä kesken siihen aikaan. Meille annettiin sirukortit joilla maksettiin ruoka tiskillä, jos halusi sen toisen version niin sitten rahaa pöytään. Se oli kaikille avoin, että sen kus vaan meni kahville (isot hyvät 4dl kupit) tai syömään.

90-luvullahan kokeiltiin Ahon hallituksen toimesta sellaistakin erikoisuutta kuin maksullinen opiskelijaruokailu joka piti kuitenkin maksaa siitä riippumatta söikö vai ei. Kyseessä oli siis nerokkaasti naamioitu lukukausimaksu. Nimeltään tämä uutuus oli ruokahuollon järjestämismaksu tms koska lukukausimaksu oli poliittisesti mahdoton. En muista missä laajuudessa tuo lopulta toteutui.
 
90-luvullahan kokeiltiin Ahon hallituksen toimesta sellaistakin erikoisuutta kuin maksullinen opiskelijaruokailu joka piti kuitenkin maksaa siitä riippumatta söikö vai ei. Kyseessä oli siis nerokkaasti naamioitu lukukausimaksu. Nimeltään tämä uutuus oli ruokahuollon järjestämismaksu tms koska lukukausimaksu oli poliittisesti mahdoton. En muista missä laajuudessa tuo lopulta toteutui.

Ei se varmaan kovin laajasti toteutunut, kun olen itse ysärillä syönyt maksuttomasti niin lukiossa, amiksessa ja amk:ssa.
 
Lukukausimaksu tultaneen jossain vaiheessa säätämään suomalaisopiskelijoillekin.

Jos summa on kohtuullinen ja köyhät perheet vapautetaan siitä, niin ok. Jossain vaiheessa koulutuksia kuulin että se mun ammattikoulu maksaa 40k markkaa /vuosi ja amk 75k... Aalto-opiston luennot oli sitten kuulemma vähän kalliimpia...
 
Ei se varmaan kovin laajasti toteutunut, kun olen itse ysärillä syönyt maksuttomasti niin lukiossa, amiksessa ja amk:ssa.

Tuo oli ennen AMK-aikaa eikä mahdollisesti koskaan toteutunut lukioissa ja amiksessa. Voi olla että jäi yksivuotiseksi kokeiluksi? Tai sitten pelkäksi suunnitelmaksi? Nopealla kuuklettamisellakaan en vastausta löytänyt.

Ja kyseessähän ei siis ollut millään muotoa ruokailuun vaan opiskelupaikkaan liittyvä maksu. Sen nimeen vain liitettiin ruokahuolto koska maksuttomalle opiskelulle ei voitu määrätä lukukausimaksua. Poliittista kikkailua tympeimmillään.
 
Jos summa on kohtuullinen ja köyhät perheet vapautetaan siitä, niin ok. Jossain vaiheessa koulutuksia kuulin että se mun ammattikoulu maksaa 40k markkaa /vuosi ja amk 75k... Aalto-opiston luennot oli sitten kuulemma vähän kalliimpia...

Ajatuksena hyvä mutta moninkertainen progressio sumentaa kuvion. Vähänkään paremmista tuloista maksetaan niin raakoja veroprosentteja etten lämpiä näille lisäprogressioille päivähoitomaksuissa ja lukukausimaksuissa yms.
 
Suomen kokonaisveroaste oli vuonna 1990 eli 30 vuotta sitten 42,9%. Tänä vuonna VM:n ennusteen mukaan kokonaisveroaste tulee olemaan... 42,9%. Sen sijaan 1980-luvun tasoon verrattuna kokonaisveroaste on kasvanut.

Maailmanpankki keskittyy köyhempiin valtioihin. Esim. Maailmanpankin Eurooppaa käsittelevässä koronaviruskatsauksessa on erikseen käsitelty sellaisia maita kuin Ukraina ja Albania; Suomea ei ole käsitelty. Sinänsä WB:llä on ihan mielenkiintoisia juttuja, mutta en ensisijaisesti lähtisi WB:ltä odottamaan Suomea käsittelevää ohjeistusta.

Suomi ei ole EU-maihin verrattuna erityisen velkaantunut maa. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomi on velkaantunut; ero syntyi viime vuosikymmenellä. Kuvassa viime vuodelta julkisyhteisöjen velka suhteessa BKT:hen.

Screenshot_8.png
 
Jos summa on kohtuullinen ja köyhät perheet vapautetaan siitä, niin ok. Jossain vaiheessa koulutuksia kuulin että se mun ammattikoulu maksaa 40k markkaa /vuosi ja amk 75k... Aalto-opiston luennot oli sitten kuulemma vähän kalliimpia...
Ajatuksena hyvä mutta moninkertainen progressio sumentaa kuvion. Vähänkään paremmista tuloista maksetaan niin raakoja veroprosentteja etten lämpiä näille lisäprogressioille päivähoitomaksuissa ja lukukausimaksuissa yms.
Vanhempien elatusvastuu päättyy pääsääntöisesti siihen, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Lukukausimaksu kohdistuisi opiskelijaan eikä "perheeseen". Siten "perhettä" ei voi vapauttaa lukukausimaksusta.

Jos lukukausimaksuja haluttaisiin, niin järkevämpi olisi byrokratian kannalta ensin leikata opintotukea. Jos tällä hetkellä näemmä n. 250€ opintotuen poistaminen ei riitä, niin sitten voi laittaa lukukausimaksua lisäksi. Johtaisi kyllä siihen, että kovin monella ei olisi mahdollista hankkia ainakaan yliopistotason koulutusta.
 
Vanhempien elatusvastuu päättyy pääsääntöisesti siihen, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Lukukausimaksu kohdistuisi opiskelijaan eikä "perheeseen". Siten "perhettä" ei voi vapauttaa lukukausimaksusta.

Jos lukukausimaksuja haluttaisiin, niin järkevämpi olisi byrokratian kannalta ensin leikata opintotukea. Jos tällä hetkellä näemmä n. 250€ opintotuen poistaminen ei riitä, niin sitten voi laittaa lukukausimaksua lisäksi. Johtaisi kyllä siihen, että kovin monella ei olisi mahdollista hankkia ainakaan yliopistotason koulutusta.

Riippuu tietysti siitä mistä roikottaa. Lukioon/amikseen yms mennään tyypillisesti 16-vuotiaana. Puhutaanko nyt kaikesta opiskelusta?

Pidän ajatusta lukukausimaksusta erittäin huonona. Meillä ei valtiona ole varaa sulkea yhtään lahjakasta ihmistä opintojen ulkopuolelle vaikka se tietyn varallisuusryhmän vinkkelistä varmaan mieluisaa olisikin.

Mietitään sitten mieluummin vaikka aloituspaikkojen määrää ja jakautumista ihan työllistymisen näkökulmasta. Toki tuossakin törmätään ennustamisen vaikeuteen.
 
Juuri tuon takia rakastan Suomea. Kaikilla mahdollisuus, vaikka tullaankin erillaisista perheistä, niin se ei kouluttautumista estä.

Asia ei ole vähäinen esimerkiksi allekirjoittaneen maanpuolustustahdon kirittäjänä. Ei myöskään yhteinen sairausvakuutus. Eihän maapläntti ole puolustamisen arvoinen vaan yhteiskunta. Kaikkine puutteineenkin.
 
Suomi ei ole EU-maihin verrattuna erityisen velkaantunut maa. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomi on velkaantunut; ero syntyi viime vuosikymmenellä. Kuvassa viime vuodelta julkisyhteisöjen velka suhteessa BKT:hen.

Suomen erikoisuus on eläkejärjestelmä. Eläkemaksut lasketaan - tai ei lasketa - kirjoittajasta riippuen veroluontoiseksi menoksi, mutta toisaalta eläkerahastoja ei yleisesti lasketa valtion omaisuudeksi. Suomihan on eläkerahastot huomioiden nettovelaton maa, toisin kuin monet muut.

Toinen erikoisuus on bruttobudjetointi. Realistisestihan, jos vaikkapa palkataan Jäätelöprikaatiin aliupseeri tulisi hänen palkkamenoistaan suoraan vähentää hänen maksamansa valtion tulovero, käytännössä myös kuntavero sekä laskennallinen ALV-kertymä jne. Aivan samoin kun kauhistellaan eläkemenoja, tulisi niistä vähentää eläkkeestä maksetut verot + laskennallinen ALV-kertymä.

Kolmas erikoisuus on kunta- ja valtiosektorin nimellinen ero. Eduskunta käyttää budjettivaltaa kuntiin nähden, mutta se ei näy missään.
 
Saattaa olla että joku päivä on parempi olla taaloja taskussa eurojen sijaan, tai mistä sen tietää

Jos tuleva kurimus on pelkästään taloudellinen niin omasta mielestäni kannattaa muuttaa omaisuudeksi. Ja onhan niitä tapoja muitakin. Valuuttaa en hirveästi pitäisi vaikka siinäkin voi riskiä jakaa useamman maan valuuttaan.
 
Pidän ajatusta lukukausimaksusta erittäin huonona. Meillä ei valtiona ole varaa sulkea yhtään lahjakasta ihmistä opintojen ulkopuolelle vaikka se tietyn varallisuusryhmän vinkkelistä varmaan mieluisaa olisikin.

Lukukausimaksut voisi Britannian malliin toteuttaa fiksusti - tosin meillä luottamuksen puute estäisi toteutustavan. Britanniassa yliopisto/AMK -opiskelija maksaa
lukukausimaksun jota vastaan saa Student Loans Companyn lainan. Lainaa maksetaan takaisin vasta valmistumisen jälkeen kun ylittää tietyn tulotason tietyn
progressiivisen kaavan mukaan. Eli jos et työllisty, tai työllistyt matalapalkkaiselle alalle, ei sinun tarvitse maksaa koulutuksestasi. Kyseessä on eräänlainen
koulutusvero.

Minun mielestäni tuo on ihan reilu systeemi. Nykyäänhän esim. amiksen käyneet maksavat tietyssä mielessä korkeakoulutettujen koulutuksen vaikka eivät itse ole siitä suoraan nauttineet. Toisaalta on ihan tarkoituksenmukaista että niin lääkäri kuin lastentarhanopettaja kannattaa kouluttaa.

Suurin este tällaiselle järjestelylle Suomessa lienee luottamuspula. Voiko luottaa, että jos joku istuva hallitus moisen järjestelmän loisi, ettei seuraava muuttaisi velkoja tavallisiksi opintolainoiksi? Toinen mahdollisuus taas olisi, että joku puolue ajaisi sitä, että vain työtulot lasketaan jolloin työtuloja siirrettäisin pääomatuloiksi jotta yksityissektorille työskentelevien opintolainoja ei tarvitsisi maksaa koskaan takaisin...
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top