Mitäs jos Suomella olisi tuollainen 2,5biljoonan valtionvelka kuin Italialla. Eu:n kokoushuoneessa olisi meteli ja puheensorina, kun eliitti istuisi ja odottaisi Suomen edustajaa Sanna Marinia joka tulee tyylikkäästi myöhässä. Vihdoin käytävältä alkaa kuulua korkokenkien kopinaa. Ovi neuvotteluhuoneeseen avautuu ja Sanna tulee sisään. Koko tila hiljenee. Siinä kävelee kirkkaassa huulipunassa ja aurinkolasit päässä sillä hetkellä läntisen maailman vaikutusvaltaisin politiikko. Kun Sanna saa itsensä ja laukkunsa vihdoin aseteltua ja pääsee istumaan alkaa kauhea kalabaliikki. Suomen pitää nostaa veroja, Suomen pitää suostua maksuohjelmaan, Suomen pitää ottaa avustus lainana. Sanna sanoo jokaiseen kylmän viileästi. Ei käy, Njet, No, Nein, ja No way Hose.
Kun Sanna huomaa Macronin naaman muuttuvan tulipunaiseksi ja miehen yrittävän löysätä kaulusta hikikarpaloiden valuessa otsalla hän nojaa taaksepäin, nostaa toisen jalan toisen päälle ja ottaa hyvän asennon seuratakseen näytelmää. Macron hakkaa nyrkillä pöytää huutaen muille että nyt Merde sentäs te revitte nämä miljardit kansalaistenne selkänahasta tai muuten Ranskan ja Saksan suurimmat pankit kaatuvat. Merkel ei ole puhunut koko aikana mitään. Hän vain tuijottaa lasittunein katsein eteensä. Miettien, että tämä on jo ainakin kolmas kerta kun istun vastaavassa kokouksessa pankkeja pelastamssa kansalaisten selkänahasta. Ei Itäsaksassa tällaista ollut. Marinilla on vieno hymy kasvoillaan kun Macron on lopettanut purkauksensa ja muut tajuavat että ei tässä näemmä muuta voi. Sanna nostaa Coctaillasia Macronille, nikkaa silmää ja sanoo hyvä poika. Kokous on päättynty.