Rinteen/Marin hallituksen politiikka ja siitä keskustelua.

Ei se haittaa, maalitolpat siirtyvät. X, Y j Z pitää erottaa heti tai kommunisteilta ei heru äänen ääntä!
Anon potkuista pitää kyllä antaa puoluejohdolle pisteet. Tuollaista käytöstä ei pidäkään omassa porukassa sietää. Edes lovi puolueen kannatuksessa ei ole merkittävä.
 
Rannari said: Noin perskohtaisesti en anna poliitikkojen puheille paljoa arvoa. Ne eivät paljoa tulevasta kerro jos ja kun käy niin että puolue saa alle 100 kansanedustajaa ja hallitus on jälleen kymmenien kompromissien koalitio.

PS on jokseenkin näillä samoilla tarinoilla kerran päässyt hallitukseen joten kyllä se kerta toimii näyttönä. Toimii kunnes tulee seuraava kerta.

Siitä olen huolissani että hiatoria toistaa itseään ja puolue hajoaa seuraavallakin kerralla hallitusvastuun tosiolevaisuuden iskiessä märän rätin lailla kasvoille. Kovat toiveet tulevat vesittymään kun törmätään kansainvälisten sopimusten asettamiin rajoitteisiin ja muihin vitukkeisiin kuten yhtäläisiin ihmisoikeuksiin yms.

Hallituksen hajoaminen kesken vaalikauden ei ole kenenkään etu koska kaikki pidemmän valmistelun hankkeet jäävät kesken.

Hyvin kirjoitettu, ja voin lähtökohtaisesti olla samaa mieltä.

Mutta vertaaminen Soinin Persuihin ei ole lähtökohtaisesti oikein, antaa Halla-ahon porukan munata itsensä jos niikseen tulee. mutta turha verrata sitä Soiniin.
 
Viimeksi muokattu:
Saahan nähdä lähteekö Soini vielä politiikkaan? Saattaisi suht sopivassa puolueessa kerätä edelleen ääniä rutosti. Onhan se supliikkimies ja näppärä puhuja, ehkä top kolme taitavin Suomen politiikassa nyt lähiaikoina.
 
Rannari said: Noin perskohtaisesti en anna poliitikkojen puheille paljoa arvoa. Ne eivät paljoa tulevasta kerro jos ja kun käy niin että puolue saa alle 100 kansanedustajaa ja hallitus on jälleen kymmenien kompromissien koalitio.

PS on jokseenkin näillä samoilla tarinoilla kerran päässyt hallitukseen joten kyllä se kerta toimii näyttönä. Toimii kunnes tulee seuraava kerta.

Siitä olen huolissani että hiatoria toistaa itseään ja puolue hajoaa seuraavallakin kerralla hallitusvastuun tosiolevaisuuden iskiessä märän rätin lailla kasvoille. Kovat toiveet tulevat vesittymään kun törmätään kansainvälisten sopimusten asettamiin rajoitteisiin ja muihin vitukkeisiin kuten yhtäläisiin ihmisoikeuksiin yms.

Hallituksen hajoaminen kesken vaalikauden ei ole kenenkään etu koska kaikki pidemmän valmistelun hankkeet jäävät kesken.


Hyvin kirjoitettu, ja voin lähtökohtaisesti olla samaa mieltä.

Mutta vertaaminen Soinin Persuihin ei ole lähtökohtaisesti oikein, antaa Halla-ahon porukan munata itsensä jos niikseen tulee. mutta turha verrata sitä Soiniin.
Ei kaikki ole puheenjohtajasta kiinni. Kyllä nykyporukkakin oli siellä mukana.
 
Saahan nähdä lähteekö Soini vielä politiikkaan? Saattaisi suht sopivassa puolueessa kerätä edelleen ääniä rutosti. Onhan se supliikkimies ja näppärä puhuja, ehkä top kolme taitavin Suomen politiikassa nyt lähiaikoina.

Eiköhän aika oo huristanut jo ohi...

Joku päivitetty nuorempi turpolla ahdettu versio toki ennen pitkää ilmestyy, saatte nähdä...
 
Siitä olen huolissani että hiatoria toistaa itseään ja puolue hajoaa seuraavallakin kerralla hallitusvastuun tosiolevaisuuden iskiessä märän rätin lailla kasvoille. Kovat toiveet tulevat vesittymään kun törmätään kansainvälisten sopimusten asettamiin rajoitteisiin ja muihin vitukkeisiin kuten yhtäläisiin ihmisoikeuksiin yms.
Kyllähän sitä persupolitiikkaa useissa länsimaissa harjoitetaan. Eli sikäli onnistuu.
 
Kyllähän sitä persupolitiikkaa useissa länsimaissa harjoitetaan. Eli sikäli onnistuu.
Juuri näin, mitään estettä ei ole paitsi se oma hallitus. Se on hämmentävää, miten hyvin tuollainen yksinkertaisesti täysin valheellinen propaganda uppoaa ihmisiin. Tietysti kun media jauhaa sitä samaa, se on vaikeaa nähdä totuutta valheiden seasta.
 
Kyllähän sitä persupolitiikkaa useissa länsimaissa harjoitetaan. Eli sikäli onnistuu.
Onnistuu jos on halukkaita. Todennäköinen tilanne on se että hallituksen takana on n. 115-120 kansanedustajaa joista n. 45-50 on persuja. Enemmistö hallituksesta on EU-myönteisiä. Noilla eväillä on paha lähteä isosti poikkeamaan nykylinjasta. Yksittäiset irtiotot ovat kompromissien hengessä mahdollisia mutta siinä se. Sopivasti valittuna ne voisivat jopa lisätä PS:n kannatusta koska pääosa äänestäjistä ei ole ihan puusilmäisesti kannoissaan ja pieni itsekkyys saattaisi heitä jopa miellyttää.

Olisin huolissani siitä miten PS-porukka tähän kokonaisuutena tyytyy ja sopeutuu. Viimeksi hallituksen linja ei miellyttänyt ja puolue ratkesi kahtia. Sama riski piilee seuraavallakin yrittämällä. Puheenjohtajan puhujanlahjat punnitaan ettei historia toista itseään. Vastausta ei tietenkään ole ennen kuin asia on eletty.

Historia joka tapauksessa osoittaa että mitä tehdäänkin niin se sataa vaaleissa Kokoomuksen laariin ja muut kuittaavat laskun.
 
Minkalainen hallitusohjelma olisi mahdollinen kokoomuksen ja pienempien apupuolueiden kanssa. Jos PS on reilut 20 prossaa niin tarvitaan kavereita hallitukseen. Kestääkö perse merivettä kun kompromisseja pitää tehdä. Osuvasti Linström kertoo ministeri kaudestaan kirjassaan. Suosittelen. Alussa on pientä hurmosta ja tuntuu mahtavalta saada mieluisia asioita eteenpäin. Tulee sitten pöydälle esitys jonka tietää nostavan raivon omissa joukoissa. Asia on toisille puolueille tärkeä tai virkamiehet kertovat että vaihtoehtoja torpata laki ei ole. Hillotolppa alkaa maistua suolaiselta kun maakunnista palaute tulee silmille. Perussuomalaiset sai esimakua hallitus työskentelystä Sipilän hallituksessa. Annat periksi joissakin asioissa että saat omiasi läpi . Tai lähdet hallituksesta kuten vihreät ja vasurit aikoinaan. Oppositio on mahtava paikka esittää yksinkertaisia vastauksia monimutkaisiin asioihin. Siellä ei kompromisseja tarvitse tehdä eikä selvittää voiko asiaa oikeasti toteuttaa. Ministerinä virkamiehet lyö eteesi faktat ja lain pykälät . Äänestäjille luvattu nerokas ratkaisu kuivuu kokoon. Seuraavat vaalit ja äänestäjät potkivat sinut pihalle "Hillotolpalta"
 
Minkalainen hallitusohjelma olisi mahdollinen kokoomuksen ja pienempien apupuolueiden kanssa. Jos PS on reilut 20 prossaa niin tarvitaan kavereita hallitukseen. Kestääkö perse merivettä kun kompromisseja pitää tehdä. Osuvasti Linström kertoo ministeri kaudestaan kirjassaan. Suosittelen. Alussa on pientä hurmosta ja tuntuu mahtavalta saada mieluisia asioita eteenpäin. Tulee sitten pöydälle esitys jonka tietää nostavan raivon omissa joukoissa. Asia on toisille puolueille tärkeä tai virkamiehet kertovat että vaihtoehtoja torpata laki ei ole. Hillotolppa alkaa maistua suolaiselta kun maakunnista palaute tulee silmille. Perussuomalaiset sai esimakua hallitus työskentelystä Sipilän hallituksessa. Annat periksi joissakin asioissa että saat omiasi läpi . Tai lähdet hallituksesta kuten vihreät ja vasurit aikoinaan. Oppositio on mahtava paikka esittää yksinkertaisia vastauksia monimutkaisiin asioihin. Siellä ei kompromisseja tarvitse tehdä eikä selvittää voiko asiaa oikeasti toteuttaa. Ministerinä virkamiehet lyö eteesi faktat ja lain pykälät . Äänestäjille luvattu nerokas ratkaisu kuivuu kokoon. Seuraavat vaalit ja äänestäjät potkivat sinut pihalle "Hillotolpalta"
Niin,

Monipuoluejärjestelmä ajaa hallitusvastuussa olevia puolueita kohden poliittista keskustaa ja pitkällä aikavälillä särmät hioutuu uusiksi puolueiksi. Elämä on paljon helpompaa, kun ei vetele jatkuvasti kuivia minkään puolueen edestä vaan ajattelee henkilöitä, jotka rakentavat Suomea puolueesta huolimatta.

Simpauttaja
 
Onnistuu jos on halukkaita. Todennäköinen tilanne on se että hallituksen takana on n. 115-120 kansanedustajaa joista n. 45-50 on persuja. Enemmistö hallituksesta on EU-myönteisiä. Noilla eväillä on paha lähteä isosti poikkeamaan nykylinjasta. Yksittäiset irtiotot ovat kompromissien hengessä mahdollisia mutta siinä se. Sopivasti valittuna ne voisivat jopa lisätä PS:n kannatusta koska pääosa äänestäjistä ei ole ihan puusilmäisesti kannoissaan ja pieni itsekkyys saattaisi heitä jopa miellyttää.

Olisin huolissani siitä miten PS-porukka tähän kokonaisuutena tyytyy ja sopeutuu. Viimeksi hallituksen linja ei miellyttänyt ja puolue ratkesi kahtia. Sama riski piilee seuraavallakin yrittämällä. Puheenjohtajan puhujanlahjat punnitaan ettei historia toista itseään. Vastausta ei tietenkään ole ennen kuin asia on eletty.

Historia joka tapauksessa osoittaa että mitä tehdäänkin niin se sataa vaaleissa Kokoomuksen laariin ja muut kuittaavat laskun.
Aika todennäköisenä voitaneen pitää sitä, että Suomessa käy samalla tapaa kuin Tanskassa, missä osa muista suurista puolueista omaksui ison osan paikallisten persujen kannoista. Tähän viittaa osaltaan myös kokoomuksen vastaherännyt halu "konservatiivistyä".

Ns. Tanskan kehitys on myös sikäli looginen, että kun oikeisto–vasemmisto-vastakkainasettelun rinnalle on tullut tämä uusi merkittävä vastakkainasettelu, niin olisi aika outoa, jos sen vastakkainasettelun toisella laidalla olisi jatkuvasti vain yksi puolue. Puolueet kun tuskin haluavat pitemmän päälle jättää niin merkittävää "markkinasegmenttiä" pelkästään persuille.

Kahden erillisen merkittävän vastakkainasettelun muodostaman "nelikentän" kannalta loogisinta olisi, jos suuria yleispuolueita muotoutuisi jatkossa neljä selkeästi erilaista: "oikeistoperussuomalainen", "oikeistovihreä", "vasemmistoperussuomalainen" ja "vasemmistovihreä". Näistä "vasemmistoperussuomalainen" puolue on se minkä tapaista ei nykyisin ole olemassa, mutta jonka Tanskan demareista päätellen voisi kuvitella saavuttavan merkittävääkin menestystä.

Mitä EU:hun tulee, niin nykyisissä perussuomalaisissa se ei vaikuta olevan mikään ykkösluokan kysymys, vaan enemmän jotain, mistä puoluejohtokin on antanut monenlaisia ja ristiriitaisia lausuntoja.
 
Aika todennäköisenä voitaneen pitää sitä, että Suomessa käy samalla tapaa kuin Tanskassa, missä osa muista suurista puolueista omaksui ison osan paikallisten persujen kannoista. Tähän viittaa osaltaan myös kokoomuksen vastaherännyt halu "konservatiivistyä".

Ns. Tanskan kehitys on myös sikäli looginen, että kun oikeisto–vasemmisto-vastakkainasettelun rinnalle on tullut tämä uusi merkittävä vastakkainasettelu, niin olisi aika outoa, jos sen vastakkainasettelun toisella laidalla olisi jatkuvasti vain yksi puolue. Puolueet kun tuskin haluavat pitemmän päälle jättää niin merkittävää "markkinasegmenttiä" pelkästään persuille.

Kahden erillisen merkittävän vastakkainasettelun muodostaman "nelikentän" kannalta loogisinta olisi, jos suuria yleispuolueita muotoutuisi jatkossa neljä selkeästi erilaista: "oikeistoperussuomalainen", "oikeistovihreä", "vasemmistoperussuomalainen" ja "vasemmistovihreä". Näistä "vasemmistoperussuomalainen" puolue on se minkä tapaista ei nykyisin ole olemassa, mutta jonka Tanskan demareista päätellen voisi kuvitella saavuttavan merkittävääkin menestystä.

Mitä EU:hun tulee, niin nykyisissä perussuomalaisissa se ei vaikuta olevan mikään ykkösluokan kysymys, vaan enemmän jotain, mistä puoluejohtokin on antanut monenlaisia ja ristiriitaisia lausuntoja.
Aikoinaan asevelisosialistit olivat vasemmistopersuja mutta Neuvostoliiton myyräntyö muutti demareiden linjaa pois konservatiivisuudesta.
Yksittäisiä henkilöitä joilla on tämänkaltainen arvomaailma kuten Koivisto tai Lipponen on sieltä silloin tällöin noussut mutta taitavat tuon tyyppiset olla nykyään siellä kuohittu...
 
Back
Top