Niinpä, siksi tuo kolumni oli oikeassa, olemme "laiskoja" ja teemme vähemmän töitä kun moni kilpailija maa. Siillä on vaikutuksensa, eikä ehkä kannata arvostella kreikkalaisia.
Jos teemme liian vähän työtä, niin eikös työvoimareservin hyödyntäminen olisi jees? Jos taas jo työssä oleva henkilö tekee liian vähän työtä, niin vaikuttaako työtahtiin mitenkään positiivisesti palkkojen alentaminen de facto? Tai vuosilomien puolittaminen et lomarahojen nollaaminen? Ohuen ohuesti epäilen, että reaktio on negatiivinen. Pakko? Mikäs siinä. Mutta tuottaako se ajan oloon perin yleisneuvostolaisen ilmapiirin työpaikoille? Sitä Pakkoa on kokeiltu eri aikoina ja eri paikoissa ja jälki ei pitkän päälle ole ollut hääviä.
Ihmiset sopeutuvat. Osa raataa itsensä hengiltä, osa varoo väsymästä ja osa sluibaa niin paljon kuin ikinä on mahdollista. Mitä lisätunnit tuottavat ja millä aloilla sitä plussaa syntyisi?
Otammpa esimerkin. Terveysasema: osa hlöstöstä kiitää työpaikalle klo 7 aamulla. Kuka työajan määritti? Asiakaspalvelu alkaa klo 10....eli se ydintehtävän hoitaminen. MH? tuo henkilö tekee aamulla kolme ekaa tuntia? Ydintehtäväänsä hoitaa ruokkis pois lukien kahvitauot unohtumatta sen rapian 3 h päivässä!!!! MH? Paljonkohan tällaista "töiden järjestämistä" Suomessa mahtaa olla? Oman kokemukseni mukaan sitä on paljon.
Mitä se prole tekee, millä tahdilla, mitä häiritseviä tekijöitä liittyy työsuorituksen toteuttamiseen jne. ....nää on niitä kysymyksiä, jotka pitäisi ratkaista ennenkuin lisätään joutavaa vetelehtimistä työpaikoilla. Yleensä vetelehtiminen on seurausta kelvottomasta johtamisesta, aivan, johtamisen puutteesta, johtamisen osaamisvajeesta ja tsadaa: mukavuudenhalusta ja haluttomuudesta johtaa.
Työtavat, välineiden käyttäminen, koulutusvajeiden paikkaaminen, mitä vielä? Hyvin tyypillisiä asioita suomalaisella työpaikalla, missä on puutteita. Työvuorolistojen laatiminen palvelemaan ydintehtävää, tuotantoa, suoritteita....eikä niinpäin, että mikä tuntuu kivoimmalta. Onhan kesällä kiva mennä duuniin kuudelta, että pääsee jo varhain iltapäivällä ettoneelle, mutta palveliko tuo työaika ydintehtävän suorittamista edes kohtuullisesti?
Joutavat pitkäpiimäiset palaverit ja - koulutustapahtumat. Palaverointien tarkoitus ei ole palaveri itsessään, kyllä niissä pitää olla muutakin merkitystä kuin että -kun joka maanantai on palaveri ysiltä, niin se on-.
Joustaminen. Ei voi tarkoittaa aina tätä seuraavan esimerkin mukaista prosessia:
rakennusurakoitsija saa tilauksen, viikonlopusta saa triplakorvauksen ja urakoitsija painostaa prolet lisätyöhön vaihtarilla malliin päivä päivästä viikolla vapaata....kyllä se äkkiä maistuu jätkien suussa hiekalta ja sitten onkin itkumälinä, kun -eihän ne jousta yhtään, bäää-.....tämän tyyppisiä -joustotarpeita- on vaikka jakaa asti nykyisillä työmarkkinoilla. Taustallahan vaanii kokonainen armeija, työttömien haamuarmeija, jonka jatkoksi ei välttämättä koe halua siirtyä....
Tehty tuntimäärä. Ei se keto vaan keko, sanoo wanha talonpoikain viisaus, eikä se huonosti sovi tähänkään. Mitä on tuotettu tehdyssä työajassa, sitä pitää mitata, ei uneksua liikaa sitä, että lisätunnit ne vasta tuottavatkin....jota vähän epäilen ylipäätään.
