Tuore sisäministeri Krista Mikkonen ihmettelee, miksi oppositio tekee politiikkaa kansallisella turvallisuudella
”Ei sitä voi julkisuuteen kertoa, miten Suomi toimisi, jos meihin yritetään vaikuttaa rajoilla”, Krista Mikkonen sanoo.
”En ajattele tätä kolauksena. Moni pitää tätä ylennyksenä”, vihreiden Krista Mikkonen sanoo siirtymisestään sisäministeriksi ympäristö- ja ilmastoministerin paikalta. KUVA: KIMMO RÄISÄNEN
Teemu Luukka HS
2:00 | Päivitetty 7:12
TUORE sisäministeri
Krista Mikkonen (vihr) saa lentävän lähdön.
Hallituksen pitää pian vastata oppositiolle, mitä Suomi aikoo tehdä rajoilla, jos joku valtio työntää tänne tuhansia turvapaikkaa vaativia ihmisiä.
Oppositio
jätti tiistaina välikysymyksensä, jossa vaaditaan, että Suomen lainsäädäntöön säädetään välittömästi hätätilapykälä.
Syynä ovat tapahtumat Valko-Venäjän ja Puolan rajalla. Rajalle on pakkautunut tuhansia siirtolaisia, joita Valko-Venäjän hallinto yrittää EU:n mukaan saada ylittämään rajan.
Puola on syyttänyt Valko-Venäjän johtajaa
Aljaksandr Lukašenkaa hybridihyökkäyksestä. Se tarkoittaa vihamielistä operaatiota, jolla yritetään heikentää toisen valtion yhteiskuntajärjestystä.
MIKKONEN sanoo ihmettelevänsä, kuinka kokoomuskin vaatii hallitusta avaamaan, miten Suomi toimisi hybridihyökkäyksessä. Hänen mukaansa kokoomus tietää tarkkaan, ettei kaikkea voi sanoa. Kokoomuksen kansanedustajista kolme on entisiä sisäministereitä, ja rajoista vastaava sisäministerin pesti on ollut oppositiopuolueiden hallussa vuosina 2007–2019.
”Kyllä opposition toiminta vähän ihmetyttää kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Turvallisuus on aina ollut opposition ja hallituspuolueiden yhteinen asia. Nyt sitten etsitään kiistaa ja tehdään turvallisuudella politiikkaa.”
Mitä Suomi tekee, jos vaikkapa itärajan kautta tulee ensi viikonloppuna tuhansia siirtolaisia, jotka toinen valtio käytännössä työntää Suomeen?
”Eihän sitä voi julkisuuteen kertoa, miten Suomi toimisi, jos meihin yritetään vaikuttaa rajoilla. Nämä ovat asioita, joihin varaudutaan, ja toimintalinjat on mietitty, mutta eihän niistä etukäteen huudella ja kerrota, kuten ei kerrota puolustuspolitiikan puolen varautumissuunnitelmistakaan.”
Oletko jo nähnyt nämä suunnitelmat?
”Keskusteluja on käyty yleisellä tasolla, mutta en ole vielä sisäministeri, joten en ole sisäministerin silmille tarkoitettuja salaisia papereita vielä lukenut.”
Tämä haastattelu tehtiin keskiviikkona eli kaksi päivää ennen kuin ympäristö- ja ilmastoministerinä toiminut Mikkonen nimitettiin sisäministeriksi.
Mikkonen sanoo, että Glasgow’n ilmastokokouksen viemän ajan takia hän on ollut vasta joissakin sisäministeriön perehdyttämistilaisuuksissa. Varsinainen perusteellisempi osastokohtainen asioiden läpikäynti alkaa maanantaina.
MIKKONEN sanoo, että on hyvä nyt tarkistaa lait ja käydä muutostarpeet läpi.
Hänen mukaansa myös valmiuslaki pitää käydä läpi nopeasti hybridivaikuttamisen osalta, mutta sen muuttaminen vaatii perustuslain mukaisen ja usein pitkän käsittelyn eduskunnassa.
”Valmiuslain muuttaminen ei olisi nopea ratkaisu tähän. Jo nykyinen valmiuslaki epäsuorasti tunnistaa tällaisen vaikuttamisen, jota voi rinnastaa sotatilan kaltaiseen uhkaan. Meillä on siis lainsäädäntöä tällaiseen tilanteen. Se pitää ottaa käyttöön tarpeen tulleen, mutta pitää myös nyt varmistaa, että laki varmasti on kunnossa erilaisia tulevaisuuden uhkia varten.”
Pitäisikö muita lakeja muuttaa pikaisesti, kuten vaikkapa ulkomaalaislakia tai rajavartiolakia?
”En tunne vielä niin hyvin asiaa ja onko tarpeita, mutta koko ajan pitää huolehtia, että lainsäädäntö on ajan tasalla ja on työkaluja, jotka ovat kulloisessakin ajassa toimivia”, Mikkonen sanoo.
”Oleellista on, että meillä on keinot vastata, jos käytetään ihmisiä vaikuttamisvälineenä.
Nykyisenkin lain mukaan me voimme hyvin nopeasti käsitellä hakemukset. Ja jos tulee turvallisesta maasta eikä ole minkäänlaista näyttöä turvapaikan tarpeelle, niin sehän on sitten siinä. Siis nytkin se on mahdollista saman tien todeta tämä. Tällaisissa tilanteissa pitää hoitaa resurssit kuntoon rajoilla, jotta nopeat käsittelyt ovat mahdollisia.”
KANSALLISESTA turvallisuudesta vastaavien ministereiden kieli on yleensä enemmän keskellä suuta kuin muilla ministereillä. Lisäksi Mikkonen tunnetaan varsin varovaisena puhujana, eikä hän kerro omia kantojaan mahdollisiin lakimuutoksiin tai toimiin nytkään.
Mikä on sinun oma mielipiteesi, pitääkö kaikki turvapaikanhakijat kaikissa tilanteissa päästää Suomeen hakemaan turvapaikkaa?
”Tämä ei ole vain minun näkemykseni, vaan Suomi on sitoutunut
kansainvälisiin sopimuksiin, joiden mukaan hakemuksenjätön pitää olla mahdollista.”
Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti
Pasi Kostamovaara sanoi HS:n haastattelussa, että itärajalle rakennettava aita voi tulla kysymykseen.
Mikkonen suhtautuu skeptisesti aitaan.
”Rajavartiolaitos tekee hyvää yhteistyötä Venäjän kanssa, meillä voi jo nykylainsäädännön mukaan voidaan sulkea rajapaikkoja ja asettaa fyysisiä esteitä, mutta en näe, että raja-aita olisi mitenkään tehokas keino tässä ongelmassa.”
Krista Mikkonen (vihr) on nyt sisäministeri Maria Ohisalon jäätyä perhevapaalle perjantaina. KUVA: KIMMO RÄISÄNEN
MIKKONEN toimi 2,5 vuotta ympäristö- ja ilmastoministerinä. Hän on koulutukseltaan biologi, jonka puheissa esiintyy usein luonnon monimuotoisuuden turvaaminen.
Vaikka Suomi on sitoutunut EU:n luonnon monimuotoisuuden säilyttämistavoitteisiin, valtion Metsähallitus kaataa edelleen etenkin etelässä hyvin vähäisiä luonnontilaisia metsiä.
Pitäisikö hakkuut kieltää?
”Totta kai valtiolla voi olla talouskäytössä olevaa metsää, mutta vanhat luonnontilaiset ja luonnontilan kaltaisessa tilassa olevat vanhat metsät pitää suojella EU:n biodiversiteettistrategian mukaisesti, eikä niitä pitäisi valtion mailla hakata.”
Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen ympäristökeskus (Syke) kartoittavat parhaillaan, miten luonnontilaiset metsät pitäisi määritellä.
”Valtion mailla pitäisi pidättäytyä hakkaamasta metsiä, jotka voivat mahdollisesti kuulua tähän ryhmään, siihen asti, kunnes työ on tehty.”
Mikkonen sanoo, että arvioinnin jälkeen luonnontilaiset metsät pitää suojella valtion metsissä.
VIHREIDEN puheenjohtaja ja edellinen sisäministeri
Maria Ohisalo (vihr) jäi perhevapaalle 19. marraskuuta. Ohisalo palaa perhevapaalta ympäristö- ja ilmastoministeristeriksi kesän korvalla.
Mikkonen siirtyi ympäristö- ja ilmastoministeristä sisäministeriksi,
koska vihreät halusivat tiukkasanaisemman Emma Karin ympäristöministeriöön.
Ympäristöasioiden osaajia vihreistä löytyy pilvin pimein. Sisäministeriksi on hankalampi löytää osaajaa.
Puolueessa on järkeilty, että Kari pärjää paremmin keskustalle, jonka kanssa vihreillä on meneillään hallitusta heiluttava krooninen riitaputki.
Karista tulee myös hallituksen viisikon jäsen eli vihreiden ykkösministeri, vaikka Mikkonen on ministerinä kokeneempi.
MIKKONEN sanoo suoraan, että olisi halunnut jäädä ympäristöministeriöön tai toivonut, että vaihto olisi tehty vasta, kun Ohisalo tulee perhevapaalta.
”En ajattele tätä kolauksena. Moni pitää tätä ylennyksenä. Politiikassa ei voi itse päättää, vaan se on mitä suurimmassa määrin joukkuepeliä.”
Osa vihreistä näkee ongelmana, ettei Mikkonen kyennyt johtamaan ympäristökeskustelua ja luomaan puheenaiheita.
Ministerit ovat tärkeässä asemassa, kun puolueen imagoa ja kannatusta rakennetaan.
Vihreiden imago on Ylen käsiinsä saaman puoluebarometrin mukaan alhaisemmalla tasolla kuin aikoihin.
Aiotko sisäministerinä terhakoitua ja nostaa vihreiden kannatusta?
”Olen ollut politiikassa 25 vuotta tällä tyylillä ja saanut mielestäni tuloksia aikaiseksi. En näe tarvetta vaihtaa tyyliä. Kuulun siihen koulukuntaan, jonka mielestä tärkeintä on, että pitkäjänteisesti yhteistyötä tekemällä asiat menevät eteenpäin.”
MIKKOSESTA löytyy myös peluripuoli. Hän on nimittäin intohimoinen lautapelien pelaaja. Hänellä on niitä yli sata.
”Suosikkipelit vaihtelevat, esimerkiksi Terraforming Mars on ihan hyvä. 7 Wonders on siitä hyvä, kun se on aika lyhytkestoinen strategiapeli. Medina on yksi pitkäaikainen suosikkini.”
Ovatko pelit opettaneet politiikassa toimimista?
”En ole sillä tavalla ajatellut, mutta ovathan ne strategiapelejä. Niissä pitää omia siirtoja miettiä pitemmälle. Eivät ne ole vain nopanheittoa ja askeleita eteenpäin.”
Oletko nyt parempi pelaaja, kun olet nyt muutaman vuoden keskustan kanssa tapellut hallituksessa?
”Nyt on ollut niin vähän aikaa pelata, etten tiedä, olenko parantunut pelaajana.”
