RK-62 jää historiaan – huoli Suomen aseista

Meille ainakin omana asevelvollisuusaikanani opetettiin että vaihdin pitäisi painaa alas etu- ja keskisormella. Allekirjoittaneen lyhyet sormet ja rynkyn jäykkä vaihdin aiheuttivat sen että minun oli pakko käyttää vaihdinta peukalolla. Kyllä sitä tuli monesti mietittyä että eikö tähänkin olisi voitu suunnitella vaihdinta jota normaali ihminen pystyy käyttämään ilman että joutuu irrottamaan otettaan pistoolikahvalta.

Jotkut kuulemma noita vaihtimia vääntelivät vähän kevyemmäksi käyttää, mutta itse pidin parhaana jättää varmistimen ropelluksen asiantuntijoille.

Harmi että tuosta "uudesta" varmistinratkaisusta ei ole vielä julkaistu kuvia. Minullakin herää kysymys kuinka paljon tuo muutos parantaa vaihtimen toimivuutta.
Kyllä se helpottaa paljonkin. Itse en asiaa huomaa kun on opetellut sen parikymmentä vuotta käyttämään etusormella vauhdinta, mutta varmasti helpottaa sellaista joka tähän ei ole tottunut. Hauska on ollut myös RK-62M:n osalta huomata se kuinka opitut tavat vaatii todella paljon töitä
pois oppia vanhoista tavoista. "Peukkumiehet" vaihtaa pikatilanteissa vaihtimen edelleen peukulla myös 62M:ssä, jos siihen ei oikeasti keskity. Sama on havaittu monesti tukikäden lippaan vaihdossa: kun tehdään ruutiininomaista lipaanvaihdon kuivaharjoitusdrilliä moni Aktiivi-ressu tekee tyylipuhtaita tukikäden lippaanvaihtoja, mutta annas olla kun annetaan klvat ja lähdetään taisteluammuntaan niin johan selkärangasta rupeaa tulemaan automaattisia asekäden lippaanvaihtoja. Kun asiasta antaa palautteen niin parhaat vielä kiistää asian ja väittää tehneensä vaihdot tukikädellä, eikä ainakaan ampunut lipasta tyhjäksi ennen lippaan vaihtoa :D Joskus pitäisi videoita ja näyttää videolta mitä oikeasti kävi.
 
Kyllä se helpottaa paljonkin. Itse en asiaa huomaa kun on opetellut sen parikymmentä vuotta käyttämään etusormella vauhdinta, mutta varmasti helpottaa sellaista joka tähän ei ole tottunut. Hauska on ollut myös RK-62M:n osalta huomata se kuinka opitut tavat vaatii todella paljon töitä
pois oppia vanhoista tavoista. "Peukkumiehet" vaihtaa pikatilanteissa vaihtimen edelleen peukulla myös 62M:ssä, jos siihen ei oikeasti keskity. Sama on havaittu monesti tukikäden lippaan vaihdossa: kun tehdään ruutiininomaista lipaanvaihdon kuivaharjoitusdrilliä moni Aktiivi-ressu tekee tyylipuhtaita tukikäden lippaanvaihtoja, mutta annas olla kun annetaan klvat ja lähdetään taisteluammuntaan niin johan selkärangasta rupeaa tulemaan automaattisia asekäden lippaanvaihtoja. Kun asiasta antaa palautteen niin parhaat vielä kiistää asian ja väittää tehneensä vaihdot tukikädellä, eikä ainakaan ampunut lipasta tyhjäksi ennen lippaan vaihtoa :D Joskus pitäisi videoita ja näyttää videolta mitä oikeasti kävi.

Itse asiassa videointi on joskus tehokas koulutusväline.
Testattu esim. savusukellusharjoituksissa.
 
Itse olen jättänyt vaihtimet vaihtimiksi ja käytän varmistinta varmistukseen.
Stressitilanteesa alan etsiä RK:sta lihasmuistista varmistinta jota ei ole jos vaihdin on jäänyt väärään asentoon.
 
Kyllä se helpottaa paljonkin. Itse en asiaa huomaa kun on opetellut sen parikymmentä vuotta käyttämään etusormella vauhdinta, mutta varmasti helpottaa sellaista joka tähän ei ole tottunut. Hauska on ollut myös RK-62M:n osalta huomata se kuinka opitut tavat vaatii todella paljon töitä
pois oppia vanhoista tavoista. "Peukkumiehet" vaihtaa pikatilanteissa vaihtimen edelleen peukulla myös 62M:ssä, jos siihen ei oikeasti keskity. Sama on havaittu monesti tukikäden lippaan vaihdossa: kun tehdään ruutiininomaista lipaanvaihdon kuivaharjoitusdrilliä moni Aktiivi-ressu tekee tyylipuhtaita tukikäden lippaanvaihtoja, mutta annas olla kun annetaan klvat ja lähdetään taisteluammuntaan niin johan selkärangasta rupeaa tulemaan automaattisia asekäden lippaanvaihtoja. Kun asiasta antaa palautteen niin parhaat vielä kiistää asian ja väittää tehneensä vaihdot tukikädellä, eikä ainakaan ampunut lipasta tyhjäksi ennen lippaan vaihtoa :D Joskus pitäisi videoita ja näyttää videolta mitä oikeasti kävi.

Ainakin itsellä tuosta oli tosi tuskallista "oppia pois".
 
Itse asiassa videointi on joskus tehokas koulutusväline.
Testattu esim. savusukellusharjoituksissa.
Kilpa-ammunnassa on ihan normaalia kuvata ammunta ja katsoa virheet videolta.
 
Ainakin itsellä tuosta oli tosi tuskallista "oppia pois".
Päätin aikanaan reilu 10v sitten opetella tukikäden lippaanvaihdon ja kyllä se itsellänikin otti kymmeniä tunteja ja tuhansia toistoja että pelkät liikeradat tulivat luonnolliseksi eivätkä vaatineet ajattelua. Meni varmasti 2-3v aktiivista tekemistä kaikissa tilanteissa tukikäden tekniikalla kunnes asekäsi ei pyrkinyt enää edes satunnaisesti stressitilateissakaan irtoamaan kahvalta. Vieläkin minulla on tapana aina ennen treeniä tehdä muutama kuivatoisto lihasmuistin virkistämiseksi, toki syynä on myös se että RK/AK tuppaa ulkoilemaan nykyään harvemmin radalla kun AR...
 
Viimeksi muokattu:
Päätin aikanaan reilu 10v sitten opetella tukikäden lippaanvaihdon ja kyllä se itsellänikin otti kymmeniä tunteja ja tuhansia toistoja että pelkkät liikeradat tulivat luonnolliseksi evätkä vaatineet ajattelua. Meni varmasti 2-3v aktiivista tekemistä kaikissa tilanteissa tukikäden tekniikalla kunnes asekäsi ei pyrkinyt enää edes satunnaisesti stressitilateissakaan irtoamaan kahvalta. Vieläkin minulla on tapana aina ennen treeniä tehdä muutama kuivatoisto lihasmuistin virkistämiseksi, toki syynä on myös se että RK/AK tuppaa ulkoilmaan nykyään harvemmin radalka kun AR...

Suoraan sanottuna ergonomian kannalta AK-derivatiivit ovat aika kammottavia. Käytännön kannalta sopivia "talonpoikaisarmeijalle" :D Mutta oma suosikki on ollut Diemacon (nykyinen Colt Canada) C8. Enkä nyt lähde tässä ajamaan mitään AK/AR-kiistaa vaan omia mieltymyksiä....toiset tykkää äidistä, toiset tyttärestä... :D
 
Meille ainakin omana asevelvollisuusaikanani opetettiin että vaihdin pitäisi painaa alas etu- ja keskisormella. Allekirjoittaneen lyhyet sormet ja rynkyn jäykkä vaihdin aiheuttivat sen että minun oli pakko käyttää vaihdinta peukalolla. Kyllä sitä tuli monesti mietittyä että eikö tähänkin olisi voitu suunnitella vaihdinta jota normaali ihminen pystyy käyttämään ilman että joutuu irrottamaan otettaan pistoolikahvalta.
Itse huomasin tuon ongelman vaihtimen jäykkyyden kanssa RK 62:lla, mutta RK 95:ssä sitä ei ollut, koska vaihtimen jäykkyys oli ilmeisesti jo Sakon tehtaalla säädetty sopivaksi. RK 95:n vaihtimen käyttöulokkeet ovat myös suuremmat ja tulevat hiukan lähemmäksi, joten itse myös suhteellisen pienikätisenä pystyin käyttämään sitä helposti.
95:n vaihtimen yläreunan uloke myös mahdollistaa luistin jättämisen taakse lyhyeksi aikaa, esimerkiksi patruunapesän tarkastamista varten se oli käytännöllinen (mutta asetta enemmän heiluteltaessa luisti lipeää eteen).
 
Taivuttelemalla ne on säädetty alunperinkin, jos on säädetty. Liikaa ei pidä taivuttaa ulospäin, ettei se valahda alas esim syöksyessä yms.
Itselle taas pitkään RK:ta käyttäneenä AR ei sovellu yhtään. Se latausvipu on vaan ihan omituisessa paikassa. Taas FN Scar kanssa ei mitään ongelmia.
 
Suoraan sanottuna ergonomian kannalta AK-derivatiivit ovat aika kammottavia. Käytännön kannalta sopivia "talonpoikaisarmeijalle" :D Mutta oma suosikki on ollut Diemacon (nykyinen Colt Canada) C8. Enkä nyt lähde tässä ajamaan mitään AK/AR-kiistaa vaan omia mieltymyksiä....toiset tykkää äidistä, toiset tyttärestä... :D

Mukavin, kevein käyttöliittymä: AR
Kamalin, jäykin epäergonomisin: G3
Ehdottomasti hyviä ja lisää tutustumista vaativia: SCAR ja G36

AK:t menevät omasta mieltymyksestä keskikastiin. Monta mukavaa juttua puuttuu, mutta AK:n eduksi pitää sanoa se että hallintalaitteita ja muistettavaa on vähän (juuri kuten sanoit, talonpoikaisarmeija) ja niitä hallintalaitteita pystyy melko helposti käyttämään vaikka olisi minkälaiset työjarrut tai talvitumput kädessä. Kun on pulannut tuon G3:n ja AR:n kanssa, AK:ssa viehättää aina tietty yksinkertaisuus ja helppous. Olen samaa mieltä että vastakkainasettelu on tarpeetonta, miksi asetella vastakkain kun voi nauttia molemmista? :cool: Molemmat konstruktiot ovat monessa suhteessa mainettaan parempia.

Diemaco. Olen samaa mieltä. Ymmärsivät C7A2:ssa teleperän merkityksen sekä molemminpuoliset hallintalaitteet ja C8:ssa mehupillipiipun sekä 1:7 ruuvin yhdistämisen.
 

Ps. voisiko modet tämän ketjun siirtää Aseet ja ampumatarvikkeet-osioon, kun on kuitenkin aseketju kyseessä. Tällä hetkellä on siis Vaatteet ja varusteet-osiossa. @TomTom @Samses tai joku...
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Ukraina päätti amerikkalaisten kanssa yhteistyössä modata M4-karbiinin 7,62-kaliiberiseksi. Siellä on todettu, että tämä tarvitaan.

First batch of M4-WAC-47 rifles to the army + national guard. NATO-standard M4 rifle chambered for 7.62mm developed in cooperation with US company Aeroscraft

1515143894022.png
 
Ukraina päätti amerikkalaisten kanssa yhteistyössä modata M4-karbiinin 7,62-kaliiberiseksi. Siellä on todettu, että tämä tarvitaan.

First batch of M4-WAC-47 rifles to the army + national guard. NATO-standard M4 rifle chambered for 7.62mm developed in cooperation with US company Aeroscraft

Mahtaakohan noissa alla vahvistetut lukon päät?
 
Ukraina päätti amerikkalaisten kanssa yhteistyössä modata M4-karbiinin 7,62-kaliiberiseksi. Siellä on todettu, että tämä tarvitaan.

First batch of M4-WAC-47 rifles to the army + national guard. NATO-standard M4 rifle chambered for 7.62mm developed in cooperation with US company Aeroscraft

Onko niillä niin paljon 7,62:sta varastossa, vai mistä johtuu? Itseasiassa oletin niillä olevan 5,45 millistä enimmäkseen käytössä.
 
Aarne1:n linkistä poimittu.

The modularity of AR-15 platform will allow them to use the existing stocks of 7.62x39mm cartridges and at the same time, be able to switch to the NATO cartridge.

According to Ukroboronprom, they may also consider having conversion kits for 5.45x39mm,
 
Back
Top