Ruokahuolto

Eikös ne melkein kaikkien pakastekuivapussien pohjat ole sellaisia nykyään että ne pitää levittää. Ainakin Blå Band ja Tactical Foods on.
 
Selvät ohjeet on pussissa jos viitsii lukea. Myös se että pitää huolella sekoittaa sisältö.

c1b2d34cb5ed460c9ec31aa34d1319ed
 
Ja jos paljon syö pakastekuivattua kannattaa hommata pitkävartinen lusikka, helpottaa syömistä kummasti eikä sormet sotkeudu.

TOAKS-Titanium-Long-Handle-Spoon.jpg

Ei niillä taida siellä varusteissa olla mitään John Holmesin mulkun pituisia kauhoja, mutta muuten hyvä idea. Puutikun tietysti saa metsästäkin.

Tässä ollaan silti koko ajan sivuraiteella.

Normaali pakkiruokailu on edelleen ihan ok. Mutta jos on kahdeksan päivää omillaan näiden varasssa, eihän se nyt mitään herkkua ole. Mutta sellaiset niitä eniten käyttävät. Näillä pysyy hengissä ja that' s it.
 
Viimeksi muokattu:
.
Niinkin yksinkertanen asia mitä ei osa intissä/ressut tiedä tai ei ole opetettu. Että sen esim Outdoorin pussin pohja pitää levittää. Välillä näkee kun porukka yrittää pitää niitä pystyssä ja jää raakaa tavaraa pohjalle, kun sitä ei ole levitetty.

Tässä ollaan koko ajan sivuraiteella tuosta jutusta.

Lehtijutussa puhutaan molemmista, tavallisesta pakkiruokailusta ja sitten niistä uusista muonista. Varusmies sanoo lehtijutussa, että keskeinen ongelma on kiire. Silloin se on päiväohjelman asia.

Mä en muista hosuneeni pakkiruokailussa. Meillä oli sitten muuten vauhtia, kuten pitikin, mutta huolto oli asianmukainen.

Miten tämä on viikko-ohjelmassa... veden kiehuminen trangiassa (monelleko) +15 min tekeytyminen + syöminen on = ???

Tarvittavan aikavälyksen vuoksi voisi olla enemmän omillaan olevan porukan hommaa. Kyllä ne taas tasan aika pian tietävät, miten niitä käytetään.
 
Lukekaa se juttu.

"IS:n haastatteleman varusmiehen mukaan ruokaa on valmistettu yleensä riittävästi. Suurempi ongelma syntyy siitä, ettei ruokaa ehditä syömään niin paljon kuin olisi tarpeen."

Tämä on se pointti koko helkkarin jutussa. Silti en ole nähnyt vielä missään keskustelua, onko tämä yleistä tai epätavallista. Tämän mukaan tuossa lehdessä on joku, joka palvelee sellaisessa porukassa, jonka viikko-ohjelmassa on jotain vikaa.

Toinen mikä on laskettava, on esim pussimuonan valmistuksen ja syömisen aikaraami. Mikä on tarvittava? Ottaen huomioon esim ryhmä.

Vasta kolmas juttu on se, onko ruokien valmistukseen nähty vaivaa. Ainakin se Leader Foodsin thaikkuriisi oli aivan luokattoman huono myös maultaan. Siis myös pussimuonaksi. Täytyy joskus testata muitakin.
 
On kyllä tapahtunut iso harppaus positiiviseen suuntaan jos tänä päivänä sissimuonapakkauksissa on noita 8euron (varusteleka) blå band aterioita. 2000 luvun alku puolella oltiin vielä aika lähellä tätä:
Sissimuonat.JPG
 
.

Tässä ollaan koko ajan sivuraiteella tuosta jutusta.

Lehtijutussa puhutaan molemmista, tavallisesta pakkiruokailusta ja sitten niistä uusista muonista. Varusmies sanoo lehtijutussa, että keskeinen ongelma on kiire. Silloin se on päiväohjelman asia.

Mä en muista hosuneeni pakkiruokailussa. Meillä oli sitten muuten vauhtia, kuten pitikin, mutta huolto oli asianmukainen.

Miten tämä on viikko-ohjelmassa... veden kiehuminen trangiassa (monelleko) +15 min tekeytyminen + syöminen on = ???

Tarvittavan aikavälyksen vuoksi voisi olla enemmän omillaan olevan porukan hommaa. Kyllä ne taas tasan aika pian tietävät, miten niitä käytetään.

Sama ongelma on työpaikoillakin, toisille ruokatauko ei meinaa riittää, toisille se riittää hyvin.
Kysymys voi olla myös sitä miten ja mihin aikaa käytetään. Veden keittämiseeen ei tarvita kaikkia ja sen 15min tekeytymisen aikana ehtii tekemään jotain muuta.
Se onko "kulttuuri" kehittynyt tähän toimintamalliin on toinen kysymys.
 
Tunnin olen ruukannut antaa veijareille ruoka-aikaa, se sitten että jos ne jollain johtamiskohtauksillaan ja turhilla säätämisillään sen tuhlaavat muuhun kuin ruuan jakoon, syömiseen ja huoltoon niin on heidän keskenään korjattava homma. Nuo leijona caterin/ Leader kuivatut ruuat on huonomman makuisia kuin blå blandin aikaiset. Korvaan maun tabaskolla.

Tulipa mieleen semmoinenkin asia että modernilla taistelukentällä kun silmät on taivaalla nii mitenkäs kun se joukkueen varajohtaja tai lähetti käy hakemassa keittimeltä joukkueen pöntöt vaikka sillä masilla tai pakulla, ja köröttelee sitten ryhmitykseen.. onko turhan helppo siitä taas sitten päätellä ryhmitys. Saatika että kyseessä on TSTOS komentopaikan ruokapöntöt..
03_Screen-Shot-2018-08-16-at-15.12.17-copy.jpg
 
Tulipa mieleen semmoinenkin asia että modernilla taistelukentällä

Jos vastassa on oikeasti modernihko ja tulivoimainen vastustaja, niin kyllä se toi pönttömuonailu alkaa olla ehdottomalla tst-kentällä nou. Aina voidaan sanoa, että tst-osasto tekee niin paljon jälkiä, että eeehän ne sitä selvitä. No, lohduttaako se sitä komppaniaa, joka saa päälleen Jumalten raivon minuutiksi, tuskin.

Johan viime sotien aikana pönttömuonailu todettiin taistelujen aikana huonoksi ratkaisuksi. Osa sen sai, osa jäi tyystin ilman, se pilaantui matkalla tai odottaessa tai jäätyi. Tietysti pelastus oli kasapanoksen kestävä näkkileipä, jota sullottiin taskuihin ja leipälaukkuun lippaiden sekaan plus sokeri, jota taiottiin taistelujen aikana jakoon. Säilykelihaa suomalaiset saivat yleensä vain kaatuneilta venäläisiltä, jos romaanikirjallisuutta on uskominen. :cool:

Miten pönttömuonailu saadaan sujumaan hajautetun tst-tavan joukoissa on asia, joka on mulle lähes täysi arvoitus.
 
On kyllä tapahtunut iso harppaus positiiviseen suuntaan jos tänä päivänä sissimuonapakkauksissa on noita 8euron (varusteleka) blå band aterioita. 2000 luvun alku puolella oltiin vielä aika lähellä tätä:
Sissimuonat.JPG

Ei ole Blå Bandia. Pussijutut ovat Leader Foodsin, siis Virkatieltä.

Tuossa sinun kuvassasi on sardiineja ja rusinoita. Nam.
 
Pakki pitäisi suunnitella uusiksi, hakea ruoan valmistukseen, kuljetukseen, annosteluun malleja lentoyhtiöistä, cateringistä, pikaruokailusta, Woltista, retkeilystä ties mistä.
 
Lukekaa se juttu.

"IS:n haastatteleman varusmiehen mukaan ruokaa on valmistettu yleensä riittävästi. Suurempi ongelma syntyy siitä, ettei ruokaa ehditä syömään niin paljon kuin olisi tarpeen."

Tämä on se pointti koko helkkarin jutussa. Silti en ole nähnyt vielä missään keskustelua, onko tämä yleistä tai epätavallista. Tämän mukaan tuossa lehdessä on joku, joka palvelee sellaisessa porukassa, jonka viikko-ohjelmassa on jotain vikaa.

Toinen mikä on laskettava, on esim pussimuonan valmistuksen ja syömisen aikaraami. Mikä on tarvittava? Ottaen huomioon esim ryhmä.

Vasta kolmas juttu on se, onko ruokien valmistukseen nähty vaivaa. Ainakin se Leader Foodsin thaikkuriisi oli aivan luokattoman huono myös maultaan. Siis myös pussimuonaksi. Täytyy joskus testata muitakin.
Meillä ainakin 2014-2015 sissimuonia inhottiin yli kaiken, koska niiden kanssa meni todella paljon enemmän aikaa kuin pakkiruoan, ja toisekseen niiden ruoansulatukselliset vaikutukset olivat jokaisella havaittavissa viimeistään 5 päivän jälkeen. Tämä siis tarkoittaa sitä, että sissimuoniin (niin Blå Band kuin nykyinen Leader) energiasisältöä kasvattamaan lisätty palmuöljy saa ulosteen kirkkaanoranssiksi velliksi, joillain jo melkein ensimmäisen muonakerran jälkeen, kovempivatsaisilla vasta 3-4 päivän kohdalla. Etenkin Blå Bandin oranssi, vetelä tacopata oli tunnettu siitä irvileukojen sutkautuksesta, että se näyttää samalta ennen ja jälkeen kehon läpi kulkemisen.

Aikaahan tuohon sissimuonaan kului nimenomaan siis siksi, että meille oli jaettu 1 trangia taistelijaparia kohden, polttoainetta 1 pullo kahta taistelijaparia kohden, ja se piti hakea, laittaa vesi kiehumaan, odottaa kiehumista kurjissa olosuhteissa, kaataa kuuma vesi pussiin, odotella ruoan valmistumista se 10-15 minuuttia, ja vasta sitten se oli syötävissä. Tähän oli hyvinkin kulunut jo puoli tuntia - tässä ajassa pakkiruoka olisi jo melkein jaettu ja syöty.

Blå Bandin muonat sentään olivat ihan syötäviä, vaikka niissäkin oli muutama huono vaihtoehto, ja Blå Bandin aamupuuroissa yleisesti syömäkelvottomana pidetty mansikkariisipuuro (puuroista hyvänä pidettiin omenaruispuuroa, vadelmariisipuuro kelpasi nälkäisillle). Vuorokauden pakkauksessa oli kaksi tavallista Blå Bandin ruokaa, yksi puuro ja yksi kiisseli. Lisäksi pusseissa oli joku pieni suklaapatukka, proteiinipatukka, kaakaojauhepussi, teepussi, pikakahvi ja sokeri siihen, ja joku lihasnack tai tonnikalaa, sekä näkkäriä (joko Vaasan valmiiksi täytettyjä tai tavallisia ja jotain täytettä, esim. tonnikalaa).

Olen myös maistanut nykyisiä Leaderin sissimuonia (nämä ovat vegaanisia, niin esim. halal-tarve ja vegetaristiset ja vegaaniset ruokavaliot saadaan huomioitua samalla), mutta niiden maku on Blå Bandin parempia vaihtoehtoja huonompi, ja ne maistuvat kaikki samalta.
 
Meillä ainakin 2014-2015 sissimuonia inhottiin yli kaiken, koska niiden kanssa meni todella paljon enemmän aikaa kuin pakkiruoan, ja toisekseen niiden ruoansulatukselliset vaikutukset olivat jokaisella havaittavissa viimeistään 5 päivän jälkeen. Tämä siis tarkoittaa sitä, että sissimuoniin (niin Blå Band kuin nykyinen Leader) energiasisältöä kasvattamaan lisätty palmuöljy saa ulosteen kirkkaanoranssiksi velliksi, joillain jo melkein ensimmäisen muonakerran jälkeen, kovempivatsaisilla vasta 3-4 päivän kohdalla. Etenkin Blå Bandin oranssi, vetelä tacopata oli tunnettu siitä irvileukojen sutkautuksesta, että se näyttää samalta ennen ja jälkeen kehon läpi kulkemisen.

Aikaahan tuohon sissimuonaan kului nimenomaan siis siksi, että meille oli jaettu 1 trangia taistelijaparia kohden, polttoainetta 1 pullo kahta taistelijaparia kohden, ja se piti hakea, laittaa vesi kiehumaan, odottaa kiehumista kurjissa olosuhteissa, kaataa kuuma vesi pussiin, odotella ruoan valmistumista se 10-15 minuuttia, ja vasta sitten se oli syötävissä. Tähän oli hyvinkin kulunut jo puoli tuntia - tässä ajassa pakkiruoka olisi jo melkein jaettu ja syöty.

Blå Bandin muonat sentään olivat ihan syötäviä, vaikka niissäkin oli muutama huono vaihtoehto, ja Blå Bandin aamupuuroissa yleisesti syömäkelvottomana pidetty mansikkariisipuuro (puuroista hyvänä pidettiin omenaruispuuroa, vadelmariisipuuro kelpasi nälkäisillle). Vuorokauden pakkauksessa oli kaksi tavallista Blå Bandin ruokaa, yksi puuro ja yksi kiisseli. Lisäksi pusseissa oli joku pieni suklaapatukka, proteiinipatukka, kaakaojauhepussi, teepussi, pikakahvi ja sokeri siihen, ja joku lihasnack tai tonnikalaa, sekä näkkäriä (joko Vaasan valmiiksi täytettyjä tai tavallisia ja jotain täytettä, esim. tonnikalaa).

Olen myös maistanut nykyisiä Leaderin sissimuonia (nämä ovat vegaanisia, niin esim. halal-tarve ja vegetaristiset ja vegaaniset ruokavaliot saadaan huomioitua samalla), mutta niiden maku on Blå Bandin parempia vaihtoehtoja huonompi, ja ne maistuvat kaikki samalta.

Just näin.
 
Ruottalaiset siirtyneet primuksen näppäriin pikkukaasukeittimiin(jetboil tyyppinen)
Itsekkin kannatan kaasukeitintä nopeuden vuoksi.
 
Back
Top