Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Turkki tosiaan oli aivan toinen maa ja ihan toisella suuntautumisella ennen nykyisen basaarikauppiaan piällysmies aikoja. Silloin EU jäsenyys olisi voinut neljännesvuosisadan aikaikkunassa olla ihan mahdollinenkin, nykyisellä se on Erdocanin valtakausi + 25v jos sittenkään.Se meni vikaan jo siinä vaiheessa, kun muslimimaa otettiin NATO:n jäseneksi. Tai se kyllä taisi olla sekulaarisempi yhteiskunta silloin?
Kumma ettei Turkin venäläisen koneen ampuminen tonttiin riittänyt todistamaan tuota muutama vuosi sitten, se oli tämä päätös.Nyt Turkki on ryssien mielestä heille vihamielinen maa.
Venäläisviranomainen: Turkista tulossa päätöstensä myötä epäystävällinen maa
Venäläisviranomainen: Turkista tulossa päätöstensä myötä epäystävällinen maayle.fi
Ruotsi on jo aloittanut julkisen lobbauksen pohjoisen esikunnan saamisesta Ruotsiin.
Maan puolustusvoimien komentaja Micael Bydén sanoi jo viime vuoden joulukuussa Ruotsin radion haastattelussa, että Ruotsi on halukas johtamaan Naton operaatioita Itämeren alueella.
Ruotsin Nato-jäsenyys vaikuttaa tiistaisten lausuntojen perusteella selvältä, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Antti Pihlajamaa. ”Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg toivotti huippukokouksessa [Vilnassa] kameroiden edessä Ruotsin tervetulleeksi Natoon. Tähän on ladattu nyt paljon arvovaltaa ja kaikki ovat toimineet sen mukaisesti, että Ruotsi tulee Natoon liittymään”, Pihlajamaa sanoo. ”Jos nyt tulisi mutkia matkaan, se olisi erittäin kiusallista kaikille osapuolille.”
Jäsenyys tulee Kuuselan mukaan muun muassa selkeyttämään käytännön toimintaa Pohjois-Euroopassa sekä mahdollistaa täysimääräisen Suomen ja Ruotsin integroimisen Naton puolustussuunnitelmiin. Sotilaallisesti Ruotsin Nato-jäsenyys on Suomelle ilman muuta vahvasti positiivinen asia, Pihlajamaa sanoo. ”Niin kauan kun Ruotsi on Naton ulkopuolella, Suomen asema Itämeren sotilasstrategisessa kokonaisuudessa ei ole optimaalinen. Suomi on tällä hetkellä jossain määrin erillinen etulinjan Nato-maa.”
Suomen ja Ruotsin keskinäinen tiedonvaihto on jo nyt kahdenkeskisten sopimusten ansiosta hyvää, joten siihen ei liene Pihlajamaan arvion mukaan suurempaa muutosta tulossa. ”Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä tiedonvaihtoa ja etukäteissuunnittelua pystytään Naton piirissä kuitenkin viemään aiempaa pidemmälle.” Etukäteissuunnittelu tarkoittaa muun muassa sitä, että Nato-maiden kesken pystytään hiomaan huoltoyhteyksiä Baltian maihin. Itämeri ja merireitit ovat tärkeä tekijä Baltian maiden puolustuksen vahvistamisessa. Kyse on myös siihen skenaarioon varautumisesta, että Venäjä voisi kriisitilanteessa sulkea Kaliningradin reitin. Tällöin laivakuljetukset Ruotsin ja Itämeren kautta astuisivat tärkeään rooliin.
Helsingin Sanomat kertoi huhtikuussa, että Ruotsi rakentaa parhaillaan kahta uutta sukellusvenettä. Sukellusveneitä on pidetty jopa Itämeren herruuden ratkaisijoina. Voisiko Suomi saada Nato-jäsenyyden myötä pääsyn sukellusveneillä kerättyyn tietoon? Nato-jäsenyydellä on Kuuselan mukaan merkitystä siihen, mitä tietoa maiden kesken voidaan käsitellä. Hän ei kommentoi sitä, millaista tietoa Suomi voi Ruotsin sukellusveneiden avulla saada. Pihlajamaakaan ei lähde spekuloimaan asiaa. ”Yleisesti voi tietenkin pitää selvänä, että liittokunnan kesken jaetaan tietoa siinä määrin, kuin se tiedon luovuttajaa ja vastaanottajaa palvelee.”
Myös Pohjoismaiden yhteistyön osalta Ruotsin liittyminen Natoon on odotettu askel, Kuusela sanoo.”Yhteistyöhön ollaan jo valmistauduttu. Kun kaikki viisi maata ovat Naton jäseniä, puolustuksen luonne muuttuu. Pohjoismaisella yhteistyöllä voidaan vahvistaa hyvin tehokkaasti Naton puolustusta Euroopassa.”
Sotaharjoitusten osalta Suomen ja Ruotsin yhteistyö on tiivistynyt kymmenen viime vuoden aikana entisestään. Pihlajamaa arvioi, että Suomen yhteistyö säilyy tulevaisuudessakin joidenkin maiden kanssa muita tiiviimpänä. Ruotsi on yksi näistä maista, samoin muut Pohjoismaat sekä Yhdysvallat ja Britannia. ”Sitä varmasti vielä pohditaan, paljonko harjoituksia tulee olemaan ja miten niitä painotetaan. Eihän niitä voi määräänsä enempää järjestää.” Samoin Suomen ja Ruotsin paikkaa komentorakenteessa Pihlajamaan mukaan vielä viilataan.
Naton tuleva esikunta Naton tulevaan jäsenmaahan, onhan siinä logiikkansa.Ruotsi halajaa Naton tulevaa uutta Pohjoismaiden esikuntaa Ruotsiin, vaikka Ruotsi ei ole edes Natossa.
Ruotsi halajaa Naton tulevaa uutta Pohjoismaiden esikuntaa Ruotsiin, vaikka Ruotsi ei ole edes Natossa.
Näinpä. Nyt kesäkuun alussa voimaan tullut uusi lainsäädäntökin (jossa siis mm. tehtiin laittomaksi terroristijärjestön toimintaan osallistuminen esim. varoja keräämällä) oli ollut putkessa jo vuodesta 2017 lähtien, jolloin tšetšeeniterroristi tappoi useamman ihmisen Tukholmassa. Turkin vaatimukset osaltaan auttoivat oikeistohallitusta vihdoin ja viimein runnomaan lakiuudistuksen maaliin.Vaikka Ruotsin sisäisen kehityksen nähden voisi myös ajatella, että jopa ulkoa motivoitu lisähuomio terrorin torjunnalle laissa saattoi olla jonkinmoinen palvelus.
Media: Unkarin hallitus käsittelee Ruotsin Nato-ratifiointia tällä viikolla
Unkarin hallitus käsittelee tällä viikolla Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioimista.
Hallitus saattaa päättää istunnossaan päivän, jolloin Unkarin parlamentti äänestää ratifioinnista, kertoo unkarilainen ATV Bloomberg-uutissivuston mukaan.
Unkarin parlamenttia ei vielä ole kutsuttu päättämään ratifioinnista, sanoo oppositiopoliitikko Ágnes Vadai ruotsalaiselehti Dagens Nyheterille.
Unkari on Turkin ohella ainoa maa, joka ei vielä ole ratifiointia tehnyt
Tekniset ongelmat ratkaistuKappas kappas, kylläpä tulikin orpanille kiire...
Ratifiointi jäämässä syksyyn – Turkki haluaa Ruotsilta lisätietoja ennen hyväksyntää
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ei anna tarkkaa ajankohtaa Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnille, mutta ratkaisu jää syksyyn.
Vilnan Nato-huippukokouksen päätteeksi pitämässään lehdistötilaisuudessa Erdoğan toisti Turkin Ruotsille esittämät vaatimukset muun muassa terrorismin vastaisten toimien tehostamiseksi.
Erdoğan kertoi, että Turkki odottaa nyt Ruotsilta tarkempia suunnitelmia, ennen kuin ratifiointi viedään parlamentin käsittelyyn.
Presidentti Erdoğan totesi, että Turkin parlamentti ratkaisee asian. Käsittely on jäämässä syysistuntokaudelle, joka alkaa lokakuussa.
Juu, eihän F-16 -hävittäjien myyntiä ole vielä edes hyväksytty senaatissa. Vielä paljon "lisätietoja" ja "tarkempia suunnitelmia" saamatta "Ruotsilta".On tässä aikaa nähdä vaikka millaista lypsyä
Johonkin se esikunta tulee. Ruotsalaiset osaavat lobata vaan meikäläisiä paremmin. Aika näyttää onko esikunta sitten joskus Suomessa, Norjassa vai Sveamamman helmoissa.Suomen puolustusvoimien koon ollessa suurempi kuin koko lopun Pohjois-Euroopan niin luontevaa olisi, esikunnan sijoittaminen Suomeen.