Ruotsin ilmavoimat

wings

Alikersantti
Kylmän sodan aikanahan länsinaapurilla oli valtavan voimakkaat ilmavoimat. Nyt on toisin, koneiden määrää on supistettu ja ne ovat kalliimpia. Mitähän mahtaa kuulua käytöstä poistetuille Viggeneillä. Hävitettiinkö nämä pois vai jäivätkö kallioluoliin odottamaan mahdollista käyttöä? Viggen olisi kuitenkin aika soiva peli nykyäänkin olettaen että sitä vastassa ei kuitenkaan ole mitään suurta määrää oleellisesti uudempia häivekoneita. Onko kellään tietoa mitä näille tehtiin? Ilmeisesti niitä ainakin on paljon jos jossain säilötään. Ja lentäjiäkin vielä löytyy.
 
wikin tietoja alla: Sen mukaan niitä on romutettu vuodesta 1993 alkaen. Kovin hidasta on homma. Onko näin tarkoituksella.
Voi parhaita yksilöitä olla jemmassakin. Sillä vielä jotain MiG-23:sta / varhaisia -29:jä laittelisi tonttiin.
Toisaalta Ruotsilla on Gripeniä aika hyvä määrä ja lisää on tilattu, joten olisiko tuolle loppupeleissä enää tarvetta.

Kone oli aikanaan taistelukoneena aivan parhaasta päästä. Ja soveltui lyhyille tilapäiskentille kuten JAS.
Viggenissä on samaa näköä kuin IAF:n Kfir:ssä.

Ruotsin ilmavoimat tosiaankin aikanaan olivat hyvin vahvat ja ovat vieläkin.
Saab 37 Viggen

Tehtävät Hävittäjä, rynnäkkö-, tiedustelu-, harjoituskone
Miehistö 1 tai 2
Ensilento helmikuu 1967
Käyttöönottovuosi 1972
Valmistaja Saab-Scania
Mitat
Pituus 16,3 m
Kärkiväli 10,6 m
Korkeus 5,9 m
Siiven pinta-ala 46 m²
Paino
Tyhjäpaino 12 200 kg
Lastattuna 18 600 kg
Maksimi lentoonlähtöpaino 20 000 kg
Voimanlähde
Moottori AJ 37/SH 37: Yksi RM8A Svenska Flygmotor/Pratt & Whitney JT8D-22
Teho 12 750 kg 13 125 kp (72,1 kN)
(jälkipoltolla) 121,0 kN
Suorituskyky
Suurin nopeus 2,1 Mach (2 231 km/h) 11 000 metrissä
Lentomatka 2000 km
Lakikorkeus 18 000 m
Nousunopeus m/min
Siipikuorma xxx,x kg/m²
Teho/painosuhde 0,xxx kW/kg
Aseistus
Aseistus AJ 37: Kaksi Saab Rb05 ohjusta tai kaksi Saab Rb04 ohjusta tai neljä Maverick tai neljä Sidewinder ohjusta tai neljä 135 mm rakettimakasiinia tai kuusitoista 120 kg pommia tai kaksi Aden 30m m tykkiä. Kaksi Rb15, neljä DWS39
JA 37: Yksi Oerlikon KCA 30 mm tykki, 150 ammusta; kaksi BAE Skyflash tai kuusi AIM-9 Sidewinder ohjusta tai neljä 135 mm rakettimakasiinia.

JA 37 D: Yksi Oerlikon KCA 30 mm tykki, 150 ammusta; kaksiAIM-9 Sidewinder ohjusta ja neljäAIM-120 AMRAAM

Saab 37 Viggen (suom. Salama) on ruotsalaisen SAABin valmistama yksipaikkainen monitoimihävittäjä, joka oli Ruotsin ilmavoimien palveluskäytössä vuodesta 1971 vuoteen 2005. Sitä valmistettiin viitenä tyyppinä yhteensä 329 kappaletta, joista kymmenen oli kaksipaikkaisia koulutuskoneita. Viggenin suorituskykyä ja aseistusta päivitettiin useita kertoja.

Käytöstä poistettuja Viggeneitä on romutettu Ängelholmissa vuodesta 1993.

Ensimmäinen prototyyppi lensi vuonna 1967 ja Ruotsin ilmavoimien viimeinen Viggen-lento tapahtui 25. marraskuuta 2005
 
Onhan tuo Ruotsin ilmavoimien konemäärä tosiaan tullut vähän alas. Viggen oli kuitenkin alun perin lähinnä kait suunniteltu ylipäällikön nyrkin (Attackeskadern E 1, "ÖB's klubba") kalustoksi. Nuo ilmataisteluversiothan tulivat käyttöön myöhemmin ja itse asiassa niitä lopullisia kunnolla ilmataisteluun soveltuvia kehittyneellä tietovuolla ja Amraamilla varustettuja viggeneitä ei ollut mitenkään kovin paljon.

Voihan sitä spekuloida minkälainen Ruotsin ilmavoimista olisi tullut jos kylmä sota olisi jatkunut (keskeytyksettä) 90-luvulta tähän päivään. Varmaankin täsmäaseiden kehittyminen olisi kuitenkin muuttanut kuvion aika radikaalisti ja häivetekniikka olisi tullut nopeammin kuvaan mukaan.
 
Englanninkielisen Wikipedian mukaan A/B-mallin Gripeneitä on varastoissa 50 konetta. Ruotsinkielinen tosin kertoo vähän eri tarinaa:

Index över de 204 individerna.[36]
  • 88 individer operativa flygplan av C/D-versionen.
  • 32 individer demonterats eller destruerats.
  • 28 individer på leasing till Tjeckien och Ungern.
  • 24 individer förrådsställda i hangar i väntan på avveckling.
  • 12 individer har sålt till Thailand
  • 10 individer levereras fram till 2015 som C/D-version.
  • 4 individer har använts som provflygplan.
  • 4 individer har havererat.
  • 2 individer har skänkts till Flygvapenmuseum i Sverige, och Royal Thai Air Force Museum i Thailand.

Eli mitä lyhyellä ruotsilla ymmärsin, niin koneet jakautuvat seuraavasti: 88 operatiivista C/D-mallia, 32 purettu tai tuhottu, 28 liisattu Tsekkiin ja Unkariin, 24 varastoitu purkua varten (?), 12 myyty Thaimaaseen, 10 modifioidaan C/D-versioon (?), 4 koelentokoneina, 2 4 tuhoutunut ja 2 museoitu Ruotsiin ja Thaimaaseen. On se sääli, että ruotsalaiset ovat menneet kannibalisoimaan 32 konetta...
 
Viimeksi muokattu:
Englanninkielisen Wikipedian mukaan A/B-mallin Gripeneitä on varastoissa 50 konetta. Ruotsinkielinen tosin kertoo vähän eri tarinaa:



Eli mitä lyhyellä ruotsilla ymmärsin, niin koneet jakautuvat seuraavasti: 88 operatiivista C/D-mallia, 32 purettu tai tuhottu, 28 liisattu Tsekkiin ja Unkariin, 24 varastoitu purkua varten (?), 12 myyty Thaimaaseen, 10 modifioidaan C/D-versioon (?), 4 koelentokoneina, 2 4 tuhoutunut ja 2 museoitu Ruotsiin ja Thaimaaseen. On se sääli, että ruotsalaiset ovat menneet kannibalisoimaan 32 konetta...

Jep. Ja tästä huolimatta Suomessa elää edelleen myytti Ruotsin vahvoista ilmavoimista, siihen on mm. vedottu argumenttina Suomi-Ruotsi -puolustusliiton puolesta.

Niillä on 30% enemmän taistelukoneita kuin meillä, ja lisäksi kolmisen melko rajoittunutta AEW-konetta.

Ero vahvuuksissa ei siis ole mitenkään kovin dramaattinen.
 
Viimeksi muokattu:
Jep. Ja tästä huolimatta Suomessa elää edelleen myytti Ruotsin vahvoista ilmavoimista, siihen on mm- vedottu argumenttina Suomi-Ruotsi -puolustusliiton puolesta

Niillä on 30% enemmän taistelukoneita kuin meillä, ja lisäksi kolmisen melko rajoittunutta AEW-konetta.

Ero vahvuuksissa ei siis ole mitenkään kovin dramaattinen.

Samalla tavallahan hoetaan edelleen Suomen vahvaa tykistöä vaikka kaksi kolmesta putkesta on sittemmin lähetetty romikselle. Tai onhan se tietysti edelleen vahva jos Ruotsiin vertaa. Turvallisuuspolitiikka on luutuneiden ajatuskuvioiden kultamaa. Ja sitten tulee yllättävä käänne täysin puskista. Asioita ei enää haluta nähdä kun ne kerran on saatu itseä miellyttävään asentoon.
 
Vahvuus on tietysti suhteellista. Mihin maahan verrataan?
Mutta on noita Gripeneitä heillä kumminkin 166 kpl. Suomella on Hornettia 62 kpl.

Käsittääkseni tuosta uusimmasta Gripen NG:n tilauksesta on tehty periaatepäätös, n. 50 kpl tilataan tai jo tilattu. Noiden entisten lisäksi.

lähde wiki,
JAS Gripen:
Pääominaisuuksia on muun muassa ketteryys ilmassa, edulliset käyttökustannukset, toimintavarmuus ja kehittynyt elektroninen sodankäynti. Valmistaja väittää Gripenin olevan puolet halvempi käyttökustannuksissa kuin kilpailijat ja lentotunteihin suhteutettuna luotettavin yksimoottorinen monitoimihävittäjä maailmassa.

Gripen on suunniteltu laskeutumaan lyhyille tienpätkille, joissa viisihenkinen huoltomiehistö pystyy tankkaamaan ja aseistamaan koneen noin 10 minuutissa. Varsinkin Israelin käymät sodat ovat osoittaneet lentokenttien heikkouden ja tärkeyden saada kone mahdollisimman nopeasti takaisin ilmaan. Nousuun tarvitaan noin 400 metriä ja laskeutumiseen ilman jarrukaapeleita noin 500 metriä.

Datalinkki-yhteydet mahdollistavat esimerkiksi sen, ettei koneiden tarvitse pitää tutkaa ollenkaan päällä, tai lentueesta vain yksi pitää tutkaa päällä. Koneiden tutkatietoja voi myös matemaattisesti verrata keskenään, mikä auttaa havaitsemaan muuten piilossa olevan vihollisen.

Gripen on osallistunut sotatoimiin Libyassa ja ilmasotaharjoituksissa (esimerkiksi Red Alaska) sen operatiivinen käyttövarmuus on ollut hyvä. Gripenin elektronisen sodankäynnin järjestelmät ovat luoneet pääetulyöntiaseman vanhemman sukupolven koneisiin nähden. Gripeniä on ollut vaikea havaita tai saada tutkalukitusta aikaiseksi. Lähitaistelussa tietokone voi itsenäisesti suunnata koneen ja suorittaa tykillä ampumisen. Tiukassa kaarrossa Gripen säilyttää hyvin lentonopeutensa. Gripenin nykyaikaisuutta kuvastaa esimerkiksi se, että yhteis-eurooppalaisen Meteor-ohjuksen koeammunnat suoritetaan Gripenistä käsin.lähde?

Koneissa käytetään siviilikoneiden Jet A1 -polttoainetta, ja niillä on siksi ollut ongelmia yhteisoperaatioissa, joissa muut koneet käyttävät NATO-standardin mukaista JP5-polttoainetta.[5]

Versiot:
  • JAS 39A – otettiin palveluskäyttöön 1996. 98 kpl käytössä Ruotsin ilmavoimilla.
  • JAS 39B – kaksipaikkainen versio 39A:sta. 15 kpl käytössä
  • JAS 39C – NATO-yhteensopiva ja teknisesti päivitetty versio. 41 kpl käytössä
  • JAS 39D – kaksipaikkainen versio 39C:stä. 12 kpl käytössä.
  • JAS 39E/F – kehitteillä oleva tuleva malli, jossa on muun muassa AESA-tutka, 38 % suurempi polttoainetankki, kaksi asekiinnikettä lisää ja tehokkaampi moottori. Näillä muutoksilla haetaan parempaa pommitus-roolia kun nykyversiossa pääpaino on torjuntakyvyssä.
 
Samalla tavallahan hoetaan edelleen Suomen vahvaa tykistöä vaikka kaksi kolmesta putkesta on sittemmin lähetetty romikselle. Tai onhan se tietysti edelleen vahva jos Ruotsiin vertaa. Turvallisuuspolitiikka on luutuneiden ajatuskuvioiden kultamaa. Ja sitten tulee yllättävä käänne täysin puskista. Asioita ei enää haluta nähdä kun ne kerran on saatu itseä miellyttävään asentoon.

Sama toimii toisinkin päin: Venäjän asevoima halutaan nähdä vähintään Puna-armeijana -45.

Ihminen on mestari vahvistamaan uskoaan niillä yksityiskohdilla, jotka tukevat juuri sitä omaa näkemystä ja työntämään syrjään ne asiat, jotka näyttäisivät tekevän kolhun maailmankuvaan. Siinä me olemme tosi hyviä. Ja osaamme kyllä puida ne vastapuolen argumentit sellaiseen asentoon, että niistä ei ole rikkomaan omaa käsitystämme. Nettikirjoittelu on pullollaan tätä asiaa.
 
Eikö nuo 24 kpl "i hangar i väntan på avveckling" ole ylipäätään vaan varastoituna ja periaatteessa nopeasti käyttöön otettavissa?
 
Ruotsilla oli jopa oma ydinpommi- projekti muistaakseni 50 luvulla. Siitä kuitenkin luovuttiin koska oli liian kallista kuulemma Ruotsille kehittää ydinaseita ja omaa lentokoneteollisuutta samalla. Joten priorisoitiin omat voimavarat lentokoneteollisuuteen.
 
Ruotsilla oli jopa oma ydinpommi- projekti muistaakseni 50 luvulla. Siitä kuitenkin luovuttiin koska oli liian kallista kuulemma Ruotsille kehittää ydinaseita ja omaa lentokoneteollisuutta samalla. Joten priorisoitiin omat voimavarat lentokoneteollisuuteen.

Juu, kyllä näin oli. Muistaakseni Suomessakin tehtiin hieman teoreettista tutkimusta asian pohjalta.
 
Vahvuus on tietysti suhteellista. Mihin maahan verrataan?
Mutta on noita Gripeneitä heillä kumminkin 166 kpl. Suomella on Hornettia 62 kpl.

Käsittääkseni tuosta uusimmasta Gripen NG:n tilauksesta on tehty periaatepäätös, n. 50 kpl tilataan tai jo tilattu. Noiden entisten lisäksi.

Molemmat kohdat väärin. JASista puhuttaessa kannattaa lukea ruotsinkielistä wikipediaa, siellä on ajantasaiset luvut.

Eli tällä hetkellä sveduilla on käytössä 88 konetta, lisäksi on tehty päätös että Gripen NG:tä (= Gripen E) tullaan hankkimaan 60 kpl (ei 50) mutta ne eivät tule C/D -versioiden lisäksi vaan niiden tilalle. Eli 88 C/D:tä korvataan 60:llä E:llä.

Antalet flygplan i den svenska krigsorganisationen har sedan reducerats med en "inriktning" mot 100. Flygvapnet har för avsikt att i framtiden operera 100 stycken Saab 39 Gripen-flygplan av senaste versionen C/D. Inom ramen för denna reducering ska 31 existerande flygplan i ursprunglig version 39A uppgraderas till 39C/D-standard (två st 39A används till ett 39D, 39B skrotas)[31] enligt beslut taget 2007. Övertaliga flygplan görs tillgängliga för försäljning.[33]
Index över de 204 individerna.[36]
  • 88 individer operativa flygplan av C/D-versionen.
 
@Samses Ovatko ruotsalaiset sanoneet C/D-version tulevan paalatuksi? Käsittääkseni eivät, päinvastoin, alkujaanhan oli tarkoitus hyödyntää C/D-mallien soveltuvia osia, mutta sitten kaikki E-mallin koneet päädyttiin rakentamaan alusta asti. Minä pidän luultavana, että C/D-mallin koneita jää varastoihin kymmenittäin.

http://www.janes.com/article/39139/swedish-gripen-es-to-be-new-build-rather-than-re-manufactured

Varastoihin saattaa hyvinkin jäädä C/D-malleja koipussiin, mutta sikäli kuin ymmärrän niin ainakin suunnitelma on että aktiivisessa konevahvuudessa tulevat olemaan vain uudet koneet, eli E-mallit.

Samasta Jane'sin artikkelista johon viittasit:

--- The air force's 25 Gripen Ds would remain in service as lead-in fighter trainers until the full fleet of Gripen Es are delivered by 2026 ---

--- the Gripen C and Gripen E share little in terms of common structures and systems ---

--- Gripen E delivery schedule of 2018 through to 2026 ---

--- maintaining the SwAF's frontline fighter strength,---

--- Swedish parliamentarians are also considering an increase in the numbers of aircraft to be procured to 70. The SwAF had originally requested between 60 and 80, and the recent tensions between Russia and Ukraine have refocused the political agenda to national defence. ---
 
Varastoihin saattaa hyvinkin jäädä C/D-malleja koipussiin, mutta sikäli kuin ymmärrän niin ainakin suunnitelma on että aktiivisessa konevahvuudessa tulevat olemaan vain uudet koneet, eli E-mallit.

Joo, tätä en kiistäkään. Halusin vain täsmentää, kun Ikarus kuitenkin kirjoitti: "Käsittääkseni tuosta uusimmasta Gripen NG:n tilauksesta on tehty periaatepäätös, n. 50 kpl tilataan tai jo tilattu. Noiden entisten lisäksi." Eli kokonaiskonemäärä voi jopa kasvaa, koska yhtä lailla varastoidut koneet ovat koneita kuin aktiivikäytössäkin olevat, jos vain lentäjiä riittää. Ja eiköhän niitä riitä, tai ainakin tällä foorumilla on kovasti oltu panemassa kerran pudonneita lentäjiä uudestaan koneen ohjaamoon. Plus yleensähän lentäjiä on enemmän kuin yksi per kone, mikä sekin tarjoaa henkilöstöresursseja varastokoneille.
 
lentoposti.fi kirjoittaa asiasta seuravasti:
Saab solmi JAS Gripen NG sopimuksia Ruotsin kanssa - Sveitsin konekaupat vastatuulessa
06.03.2013 - 22:34
Saab on solminut Ruotsin puolustusvoimien materiaalilaitoksen sopimuksen uusista JAS 39 E/F Gripen NG -koneista sekä nykyisen JAS 39 Gripen -hävittäjäkonelaivaston päivittämisestä vuosien 2013-2026 välillä. Sopimuksen myötä monitoimihävittäjä pysyy modernina ja sen elinkaari jatkuu jopa seuraavat 40 vuotta. Vastatuulta Gripen-ohjelmalle puolestaan tuo Sveitsin parlamentin ylähuone, joka pisti kampoihin hallituksen havittelemien Gripeneiden ostoon.

Saab ja Ruotsin puolustusvoimien materiaalilaitos solmivat sopimuksen uuden Gripen E-mallin kehittämisestä puolustusvoimien käyttöön sekä olemassaolevien Gripen C/D -koneiden elinkaaripäivityksestä. Sopimusten arvo on yli 47 miljardia ruotsin kruunua.

Solmittu Gripen E -monitoimihävittäjien kehitys- ja hankintasopimus on moniosainen. Ensimmäinen kehityssopimus on 2,5 miljardin Ruotsin kruunun arvoinen vuosille 2013-2014. Lopullinen kehitystyö E-mallin valmistamiseksi maksaa 10,6 miljardia kruunua.

Gripen C/D- mallien elinkaaripäivityssopimuksen myötä kuuteenkymmeneen Gripen C/D -mallin hävittäjään asennetaan päivitettyjä järjestelmiä, jotka lisäävät tehokkuutta ja vähentävät kustannuksia. Sopimus tuo myös hallinnollisia uudistuksia ja kehittyneempiä prosesseja Ruotsin ilmavoimille. Ensimmäinen vanhoista koneista päivitetty Gripen E -hävittäjä pitäisi toimittaa ilmavoimille vuonna 2018.

Sopimukset Ruotsin puolustusvoimien materiaalilaitoksen kanssa pitävät sisällään peruutuspykäliä ja sanktiomaksuja. Niissä on huomioitu myös Sveitsin kauppojen mahdollinen peruuntuminen.

Sveitsistä puhaltaa kylmästi

Sveitsin parlamentin ylähuone on 5. maaliskuuta päättänyt hyväksyä JAS 39 Gripen monitoimihävittäjien hankinnan mutta hylännyt rahoitussuunnitelman kauppojen toteuttamiseksi. Asia palaa parlamentin alahuoneen uuteen valmisteluun ja se palannee kesän aikana jälleen ylähuoneeseen.

Sveitsi on korvaamassa vanhoja Northrop F-5 Tiger hävittäjiä. Sveitsi valitsi hävittäjäkilvassa Saabin Gripenin halvempana verrattuna yhteiseurooppalaiseen Eurofighter Typhooniin ja Dassaultin Rafaleen.

Saab ilmoitti Sveitsin kanssa solmitusta sopimuksesta marraskuussa 2011. Kauppojen arvo on noin 3,3 miljardia Yhdysvaltain dollaria ja se sisältää 22 Gripen-monitoimihävittäjää.

Gripen NG tulevaisuuden monitoimihävittäjä?

Uudistetussa JAS 39 E Gripenissä on nykyteknologiaa oleva avioniikka ja asevarustus. Osa koneen uudistuksista perustuu Gripenin jo käyttöönotettuihin aiempiin kehitysversioihin. Gripen NG:n kehittämisessä konetyypissä on käytetty GE:n F414G-moottoria, joka kykynee kuljettamaan konetta 1,2 Machin nopeudella ilman jälkipolttoa (ns. super cruise).

NG-version lentoonlähtöpaino on aiempaa suurempi ja laskutelineiden uudelleensijoittelu mahdollistaa 40 prosenttia enemmän polttoainetta rungon sisäisesti. Lisäksi rungossa on tarjolla kaksi uutta ripustinta raskaille aseille.

Ensimmäinen JAS 39 Gripen otettiin käyttöön Ruotsin ilmavoimissa vuonna 1997 ja konetyypillä on lennetty jo yli 160 000 tuntia. Gripeneitä on toimitettu kaikkiaan 280 koneyksilöä ja niistä 28 on kaksipaikkaisia.

Gripen NG:n kehitystyö alkoi vuonna 2007 ja koelentoja on lennetty jo yli 250 tuntia vuodesta 2008. Koneen odotetaan tulevan palveluskäyttöön vuonna 2023.
 
C/D Gripenit eivät varmastikaan ole menossa lähiaikoina romutettaviksi, mutta ei niiden ajanmukaistamisesta tai korvaamisesta ole myöskään suunnitelmia. Tarkoittaa siis käytännössä, että jonkin aikaa vahvuudessa ovat molemmat mutta jollain aikataululla vanhemmat putoavat pois. Itse olen pitkään ennustanut, että vahvuus on putoamassa noin 60 koneeseen. Tämä on tietenkin kiinni poliittisista päätöksistä ja Venäjän uhittelu voi kääntää suunnan, mutta tosiasia on silti, että Ruotsin ilmavoimien vahvuus ei nykyisellään poikkea merkittävästi Suomen ilmavoimista. Ne ajat ovat takanapäin kun Ruotsilla oli yksi maailman vahvimmista ilma-aseista.
 
C/D Gripenit eivät varmastikaan ole menossa lähiaikoina romutettaviksi, mutta ei niiden ajanmukaistamisesta tai korvaamisesta ole myöskään suunnitelmia.

Kyllähän on. Ne vain yksinkertaisesti vanhenevat käsiin, 90-luvulla rakennettuja A-mallin koneita kun jo päivitettiin C-malliin. Muutama voidaan tarjota liisattavaksi ja kaksipaikkaiset lennetään Ruotsissa loppuun harjoituskoneita. Alkujaanhan niitä rakennettiin JAS 39C ja JAS 39D malleja uutena 69 + 23 Ruotsille ja Etelä-Afrikalle. JAS 39A mallia rakennettu alkujaan 104 ja näistä 66 päivitetty C-malliksi. JAS 39B mallia rakennettu 14, näistä kaksi myyty päivitettyinä Thaimaahan.
 
Kiinnostavaa olisi tietää että mitä seuraavaksi? Venäjä uhittelee simuloiduilla pommihyökkäyksillä ja NATO-kannatus kasvaa. Miten Ruotsissa lähdetään ilmavoimia ja PV:tä kehittämään? Kasvatetaanko konemääriä? Liitytäänkö NATO:on (vaikka nyk. vähemmistöhallitus ei sitä kannatakaan)?

Entä koneet, kuvitellaanko siellä että Gripeneillä pärjätään tulevaisuudessa, vai aletaanko sielläkin lähivuosina keskustelemaan avoimesti F-35 hankinnasta? Siinä on heillä selvä konfliktin paikka teollisuuspoliittisten ja turvallisuuspoliittisten intressien välillä, kumpi mahtaa voittaa?
 
Back
Top