Ruotsin merivoimat

Merten sheriffi kirjoitti:
Tuskin saadaan tuollaista pakettia mahtumaan esimerkiksi Pohjanmaahan. Meillä kun tunnetusti on tuota yhteistä rajaa vanjan kanssa, niin kenties maa-asemilla saadaan riittävä kyky. Casa sitten ilmaan jos tarvitaan tarkemmin.
Ai ai vanhoja hyviä aikoja, kun Pansion tykkilaiturissa vastapäätä Karjalaa oli Kustaanmiekan laituripaikka. Tunnin välein piti yöllä käydä kokeilemassa, että troolarissa oli ovet kiinni. :facepalm:
Klikkaa laajentaaksesi...

Kaliningradin suunnallahan tuollaista signaalitiedustelualusta käytettäisiin. Casa toisaalta hoitaa jo sitä puolta. Plus kyllähän Pohjanmaan kyytiinkin varmaan saadaan melkoiset vehkeet, jos halutaan. Enemmän ainakin kuin Casaan.
 
ak.tied kirjoitti:
Lentoalustaisen tiedustelun uskoisin suuresti hyötyvän korkeudesta/paremmasta radiohorisontista.
Klikkaa laajentaaksesi...
Samalla tavalla kuin laiva-alustainen hyötyy paikallapysymiskyvystä. Eivät nuo ole vaihtoehtoiset vaan toisiaan täydentävät systeemit.
 
Onko näkemystä siitä, millainen olisi Ruotsin merivoimien käyttöajatus sodassa Venäjää vastaan? Itse käyttäisin Visbyjä ja miinantorjuntaaluksia turvaamaan kauppasaattueita Rotterdamista Göteborgiin. Itämeren rannikkoa suojaisin sukellusveneillä ja RBS-15 ohjuksin aseistetuilla Gripeneillä. Rannikkojääkäreillä voisi suojata Gotlantia.
 
lasau kirjoitti:
Onko näkemystä siitä, millainen olisi Ruotsin merivoimien käyttöajatus sodassa Venäjää vastaan? Itse käyttäisin Visbyjä ja miinantorjuntaaluksia turvaamaan kauppasaattueita Rotterdamista Göteborgiin. Itämeren rannikkoa suojaisin sukellusveneillä ja RBS-15 ohjuksin aseistetuilla Gripeneillä. Rannikkojääkäreillä voisi suojata Gotlantia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ruotsin merivoimia varmaan käytetään samaan tapaan kuin Suomenkin: ne liittyy Naton taisteluosastoihin ja tekee sitten niitä tehtäviä mitä yhteisessä puolustussuunnitelmassa on niille suunniteltu. Ja se suojaaminen ei ole se ykköstehtävä... arvelisin pikemminkin merenherruuden pitämisen olevan sitä. Natolla on nyt Itämeren herruus ja sillä se myös pysyyy.
 
lasau kirjoitti:
Onko näkemystä siitä, millainen olisi Ruotsin merivoimien käyttöajatus sodassa Venäjää vastaan? Itse käyttäisin Visbyjä ja miinantorjuntaaluksia turvaamaan kauppasaattueita Rotterdamista Göteborgiin. Itämeren rannikkoa suojaisin sukellusveneillä ja RBS-15 ohjuksin aseistetuilla Gripeneillä. Rannikkojääkäreillä voisi suojata Gotlantia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos ruotsin paatit seilailee suunnilleen sisävesillä, niin kuka ryssäläisten purkit upottaa? Minä en merisodasta juuri mitään ymmärrä, siksi hyökkäisin. Natolla on ylivoima itämerellä, joten meidän ei tarvitse piilotella.
 
lasau kirjoitti:
Onko näkemystä siitä, millainen olisi Ruotsin merivoimien käyttöajatus sodassa Venäjää vastaan? Itse käyttäisin Visbyjä ja miinantorjuntaaluksia turvaamaan kauppasaattueita Rotterdamista Göteborgiin. Itämeren rannikkoa suojaisin sukellusveneillä ja RBS-15 ohjuksin aseistetuilla Gripeneillä. Rannikkojääkäreillä voisi suojata Gotlantia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Pari huomiota:
  • Ruotsilla on enää käytössä 5 kpl Koster-luokan miinanraivaajia. Nämä ovat vanhoja ja kaukana esim. suomalaisten Katanpää-luokan aluksien kyvyistä. Suomella miinanraivaaja- ja miinantorjunta-alusten määrä on suurempi: Katanpää 3 kpl, Kuha 6 kpl ja Kiiski 7 kpl. Itämerellä Ruotsi tarvitsee joka tapauksessa miinanraivauskykyä ja 5 alusta on todella vähän suojattavan rannikon pituuteen nähden. Näiden käyttö saattueiden suojaamiseen olisi alusten määrän takia hankalaa eikä alusten kyvyt sovi avomerellä tapahtuvaan miinanraivaukseen.
  • Visbyiltä puuttuvat edelleen ilmatorjuntaohjukset. Aluksia käytettäisin varmasti mm. meriliikenteen suojaamiseen, mutta tämänpäivän vaatimusten osalta alusten suojauskyky on todella alimittainen, alukset eivät kykene suojaamaan edes itseään!
  • Sukellusveneillä voidaan suojella rannikkoa, mutta vielä parempia ne ovat tiedustelussa ja aktiivisessa hyökkäyksessä. Itämeren syvyys rajoittaa sukellusveneiden toimintaa aika tavalla, otollisia alueita ovat lähinnä Gotlannin ympäristö, Ahvenanmeri ja Selkämeri.
  • Maasijoitteisia RBS-15 -ohjuksia Ruotsilla on tällä hetkellä vajaa yksi patteri. Johtokeskus ja kaksi lavettiajoneuvoa pelastettiin paikallisesta rannikkotykistön museosta ja niistä koottiin vajaavahvuinen patteri (ruotsalaisessa RBS-15 -patterissa oli 1990-luvulla 6 lavettiajoneuvoa). Tällä voimalla ei suojata koko Ruotsin rannikkoa. Lisäksi meritorjuntaohjuspatteri soveltuu ainoastaan vihollislaivojen tuhoamiseen, sillä ei voida aktiivisesti suojata esim. meriliikennettä.
 
Viimeksi muokattu:
Hanski kirjoitti:
Pari huomiota:
  • Ruotsilla on enää käytössä 5 kpl Koster-luokan miinanraivaajia. Nämä ovat vanhoja ja kaukana esim. suomalaisten Katanpää-luokan aluksien kyvyistä. Suomella miinanraivaaja- ja miinantorjunta-alusten määrä on suurempi: Katanpää 3 kpl, Kuha 6 kpl ja Kiiski 7 kpl. Itämerellä Ruotsi tarvitsee joka tapauksessa miinanraivauskykyä ja 5 alusta on todella vähän suojattavan rannikon pituuteen nähden. Näiden käyttö saattueiden suojaamiseen olisi alusten määrän takia hankalaa eikä alusten kyvyt sovi avomerellä tapahtuvaan miinanraivaukseen.
  • Visbyiltä puuttuvat edelleen ilmatorjuntaohjukset. Aluksia käytettäisin varmasti mm. meriliikenteen suojaamiseen, mutta tämänpäivän vaatimusten osalta alusten suojauskyky on todella alimittainen, alukset eivät kykene suojaamaan edes itseään!
  • Sukellusveneillä voidaan suojella rannikkoa, mutta vielä parempia ne ovat tiedustelussa ja aktiivisessa hyökkäyksessä. Itämeren syvyys rajoittaa sukellusveneiden venäläisi sukellusveneitä.aika tavalla, otollisia alueita ovat lähinnä Gotlannin ympäristö, Ahvenanmeri ja Selkämeri.
  • Maasijoitteisia RBS-15 -ohjuksia Ruotsilla on tällä hetkellä vajaa yksi patteri. Johtokeskus ja kaksi lavettiajoneuvoa pelastettiin paikallisesta rannikkotykistön museosta ja niistä koottiin vajaavahvuinen patteri (ruotsalaisessa RBS-15 -patterissa oli 1990-luvulla 6 lavettiajoneuvoa). Tällä voimalla ei suojata koko Ruotsin rannikkoa. Lisäksi meritorjuntaohjuspatteri soveltuu ainoastaan vihollislaivojen tuhoamiseen, sillä ei voida aktiivisesti suojata esim. meriliikennettä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Visbyt ovat todella surullisia aluksia. Saa nähdä onnistuvatko ruotsalaiset päivittämään ne sotakelpoiseksi.
Itse ajattelin, että sukellusveneillä metsästettäisiin aktiivisesti venäläisiä sukellusveneitä.
 
Hanski kirjoitti:
Pari huomiota:
  • Ruotsilla on enää käytössä 5 kpl Koster-luokan miinanraivaajia. Nämä ovat vanhoja ja kaukana esim. suomalaisten Katanpää-luokan aluksien kyvyistä. Suomella miinanraivaaja- ja miinantorjunta-alusten määrä on suurempi: Katanpää 3 kpl, Kuha 6 kpl ja Kiiski 7 kpl. Itämerellä Ruotsi tarvitsee joka tapauksessa miinanraivauskykyä ja 5 alusta on todella vähän suojattavan rannikon pituuteen nähden. Näiden käyttö saattueiden suojaamiseen olisi alusten määrän takia hankalaa eikä alusten kyvyt sovi avomerellä tapahtuvaan miinanraivaukseen.
  • Visbyiltä puuttuvat edelleen ilmatorjuntaohjukset. Aluksia käytettäisin varmasti mm. meriliikenteen suojaamiseen, mutta tämänpäivän vaatimusten osalta alusten suojauskyky on todella alimittainen, alukset eivät kykene suojaamaan edes itseään!
  • Sukellusveneillä voidaan suojella rannikkoa, mutta vielä parempia ne ovat tiedustelussa ja aktiivisessa hyökkäyksessä. Itämeren syvyys rajoittaa sukellusveneiden toimintaa aika tavalla, otollisia alueita ovat lähinnä Gotlannin ympäristö, Ahvenanmeri ja Selkämeri.
  • Maasijoitteisia RBS-15 -ohjuksia Ruotsilla on tällä hetkellä vajaa yksi patteri. Johtokeskus ja kaksi lavettiajoneuvoa pelastettiin paikallisesta rannikkotykistön museosta ja niistä koottiin vajaavahvuinen patteri (ruotsalaisessa RBS-15 -patterissa oli 1990-luvulla 6 lavettiajoneuvoa). Tällä voimalla ei suojata koko Ruotsin rannikkoa. Lisäksi meritorjuntaohjuspatteri soveltuu ainoastaan vihollislaivojen tuhoamiseen, sillä ei voida aktiivisesti suojata esim. meriliikennettä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sen verran oikaisua, että Kuhat alkavat olla menneen talven lumia. Ainakin neljä niistä on jo poistettu ja purettu. Saattaa olla että käytössä on vain yksi.
 
Karkki90 kirjoitti:
Sen verran oikaisua, että Kuhat alkavat olla menneen talven lumia. Ainakin neljä niistä on jo poistettu ja purettu. Saattaa olla että käytössä on vain yksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Merivoimillahan on käynnissä hanke Kuhien ja Kiiskien korvaamiseksi, kohta varmaan alkaa olla seuraajan speksit valmiit.
 
Hanski kirjoitti:
Merivoimillahan on käynnissä hanke Kuhien ja Kiiskien korvaamiseksi, kohta varmaan alkaa olla seuraajan speksit valmiit.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ne miehittämättömät raivaajathan piti aikanaan hankkia osana MITO-hanketta. Rahat kuitenkin taas kerran loppuivat kesken. Toivottavasti hankinta saadaan nyt tehtyä.

Vapaaehtoisvoimin miehitetty raivaajaosasto Sääksi ( kalustona ilmeisesti Kuha 26 ja Kiisket 3-7 ) on onneksi paikannut tilannetta kun merivoimat ei enää pystyisi raivaajia miehittämään. Taitaa tuokin toiminta loppua kunhan Kiiski-luokasta jossain vaiheessa aika jättää. Valitettavasti.

En hämmästy jos merivoimien seuraava hankinta on Pansiot korvaava alusluokka, joka on jotain samantyyppistä, kuin Hollannin ja Belgian rakenteilla olevat MITO-emälaivat. Ei välttämättä yhtä erikoistuneita, mutta samalla perusajatuksella.
 
Karkki90 kirjoitti:
Ne miehittämättömät raivaajathan piti aikanaan hankkia osana MITO-hanketta. Rahat kuitenkin taas kerran loppuivat kesken. Toivottavasti hankinta saadaan nyt tehtyä.

Vapaaehtoisvoimin miehitetty raivaajaosasto Sääksi ( kalustona ilmeisesti Kuha 26 ja Kiisket 3-7 ) on onneksi paikannut tilannetta kun merivoimat ei enää pystyisi raivaajia miehittämään. Taitaa tuokin toiminta loppua kunhan Kiiski-luokasta jossain vaiheessa aika jättää. Valitettavasti.

En hämmästy jos merivoimien seuraava hankinta on Pansiot korvaava alusluokka, joka on jotain samantyyppistä, kuin Hollannin ja Belgian rakenteilla olevat MITO-emälaivat. Ei välttämättä yhtä erikoistuneita, mutta samalla perusajatuksella.
Klikkaa laajentaaksesi...
Miehittämättömien raivaajien suunniteltu rahoitus siirrettiin H-maa lkan modernisointiin!
 
Commander kirjoitti:
Miehittämättömien raivaajien suunniteltu rahoitus siirrettiin H-maa lkan modernisointiin!
Klikkaa laajentaaksesi...
Ok. Uutta tietoa minulle. Taas yksi LV2000-muutosten seurannaisvaikutus.

Olin joskus tilaisuudessa, jossa Vahterpään (?) silloinen päällikkö esitteli ajan kanssa MITO-hankkeen pitkää jännettä ja muistiin jäi vain jälki, että ihan alkuperäisessä muodossaan ei se(kään) hanke toteutunut. Toinen tuolloin mainittu leikkaus, jonka vielä muistan oli raivauspanosten hankinta. Tuo varmaan liittyi ROVien varusteluun, mutta kuulostaa helpommalle paikattavalle, jolla ei välttämättä ollut samanlaisia pitkiä vaikutuksia, kuin raivauskalustolla.

Melkoinen puristus tuo hanke on kaikkine viivästyksineen ja koulutuksineen ollut. Siinä on myös mennyt monen upseerin kohdalla kaavailtu virkaurakierto sekaisin, kun aluksia ei ollutkaan suunnitellusti käytettävissä. Varmaankin järjestelmän tasolla myös hyvää harjoitusta ennen korvettihanketta.

-typoja korjattu
 
Viimeksi muokattu:
gekados kirjoitti:
Suomi ja Baltian maat ovat osoittaneet kiinnostusta Naval Groupin Belgialle ja Hollannille suunnittelemiin MITO-aluksiin. Ehkäpä Ruotsikin?
www.navalnews.com

Naval Group offers mine warfare vessels to Baltic countries - Naval News

All three Baltic countries (Estonia, Latvia, Lithuania) and Finland are at varying stages of discussions for mine warfare vessels with Naval Group
www.navalnews.com www.navalnews.com
Klikkaa laajentaaksesi...
Meillä varmaan kiinnostus kohdistuu konseptiin enemmän kuin itse alukseen.

Aika näyttää, mutta Suomen tehtäväkenttä NATO-kokonaisuudessa voi jatkossa keskittyä hyvinkin vahvasti miinasodankäyntiin ja vedenalaisen infran suojeluun. Jos näin, niin se tulee näkymään myös alushankinnoissa. Silti muunnelma emälaivateemasta olisi meillä vedenalaisten suorituskykyjen rinnalla myös ilma- ja pintavalvontakykyinen alus ajanmukaisella omasuoja-aseistuksella.
 
Karkki90 kirjoitti:
Ok. Uutta tietoa minulle. Taas yksi LV2000-muutosten seurannaisvaikutus.

Olin joskus tilaisuudessa, jossa Vahterpään (?) silloinen päällikkö esitteli ajan kanssa MITO-hankkeen pitkää jännettä ja muistiin jäi vain jälki, että ihan alkuperäisessä muodossaan ei se(kään) hanke toteutunut. Toinen tuolloin mainittu leikkaus, jonka vielä muistan oli raivauspanosten hankinta. Tuo varmaan liittyi ROVien varusteluun, mutta kuulostaa helpommalle paikattavalle, jolla ei välttämättä ollut samanlaisia pitkiä vaikutuksia, kuin raivauskalustolla.

Melkoinen puristus tuo hanke on kaikkine viivästyksineen ja koulutuksineen ollut. Siinä on myös mennyt monen upseerin kohdalla kaavailtu virkaurakierto sekaisin, kun aluksia ei ollutkaan suunnitellusti käytettävissä. Varmaankin järjestelmän tasolla myös hyvää harjoitusta ennen korvettihanketta.

-typoja korjattu
Klikkaa laajentaaksesi...
Valitettavasti pintataistelualus ja miinanetsijä poikkeavat toisistaan niin paljon, ettei viimeksimainitulla osaamisella ole juurikaan mitään tekemistä kun fregattia rakennetaan. Vähän sama kun ruohonleikkuritehdas alkaisi tehdä Ferraria.
 
Analysti kirjoitti:
Valitettavasti pintataistelualus ja miinanetsijä poikkeavat toisistaan niin paljon, ettei viimeksimainitulla osaamisella ole juurikaan mitään tekemistä kun fregattia rakennetaan. Vähän sama kun ruohonleikkuritehdas alkaisi tehdä Ferraria.
Klikkaa laajentaaksesi...
Se on totta että häiriö italialaisella telakalla ei tuota paljonkaan suoraa oppia vaikkapa Rauman telakalle. Ei kuitenkaan katsota asioita liian kapeasti. Järjestelmän tasolla tekninen osuus telakalla on vain pieni siivu kokonaisuudesta. Henkilöstösuunnittelu koulutuksineen kaikkineen on sekin merkittävä kokonaisuus.

Myös jatkuva muutoksiin reagointi tuntuu toistuvan vähän joka hankkeessa. Samaan aikaan pitää sitoa resursseja vanhan kaluston ylläpitoon ja toisaalta miettiä miten korvetille koulutetun henkilöstön tuntuma ja motivaatio pidetään yllä sitä vanhaa kalustoa operoimalla.
 
Karkki90 kirjoitti:
Se on totta että häiriö italialaisella telakalla ei tuota paljonkaan suoraa oppia vaikkapa Rauman telakalle. Ei kuitenkaan katsota asioita liian kapeasti. Järjestelmän tasolla tekninen osuus telakalla on vain pieni siivu kokonaisuudesta. Henkilöstösuunnittelu koulutuksineen kaikkineen on sekin merkittävä kokonaisuus.

Myös jatkuva muutoksiin reagointi tuntuu toistuvan vähän joka hankkeessa. Samaan aikaan pitää sitoa resursseja vanhan kaluston ylläpitoon ja toisaalta miettiä miten korvetille koulutetun henkilöstön tuntuma ja motivaatio pidetään yllä sitä vanhaa kalustoa operoimalla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Lisäksi hankintamallissa on iso ero: mitot hankittiin prime-sopimuksella, jolloin tilaajan tarvitsi vittuilla vain yhdelle taholle, että "noudattakaa sopimusta ja toimittakaa sovittu suorituskyky".

Nyt ymmärtääkseni, ainakin mitä julkisuudessa on kirjoitettu, on LOGL itse prime-toimittaja (?), ja joutuu toimittamaan sen suorituskyvyn Merivoimille. Voipi olla vähän osaajista kysyntää? :-)
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top