Ruotsin puolustusvoimat sota-aikana

Hejsan

Alokas
BAN
Maavoimat
2 Brigadstaber (Bildar med betjäningsförband ur ledningsplatsbataljon behovssammansatta brigadstridsgruppledningar)
8 Pataljoona med bataljonsstridsgrupp-ledning (4 Mekanisoitu pataljoona, 2 light mekanisoitu pataljoona, 1light pataljoona, 1 light pataljoona AMF)
2 Tykistöpataljoona (Modulärt organiserade)
2 Ilmatorjuntapataljoona (Modulärt organiserade)
1 Jääkäripataljoona (Modulärt organiserad)
1 Underrättelsebataljon (Modulärt organiserad)
1 Sambandsbataljon
1 Telekrigsbataljon
2 Pioneeripataljoona (Modulärt organiserade)
1 Turvallisuuspataljoona (tänne kuulu Tukikohtajääkärit, Sotilaspoliisi/Turvallisuus ja turvallisuuskomppania Meri)
3 + 1 Taistelupanssarivaunukomppania (Ingår i vissa fördefinierade bataljonsstridsgrupper)
2 Sotilaspoliisikomppaniar
1 CBRN-kompani 1
1 Tungtransportkompani
2 + 2 Sjukvårskompanier ja sjukvårdsförstärkingskompanier
40 Kodinturvapataljoona (Huvuddelen av hemvärnsförbanden utvecklas till nationella skyddsstyrkor)

Merivoimat
2 Sjöstridsflottiljledningar
2 Korvettdivisioner
2 Minröjningsdivisioner
2 Underhållsdivisioner
1 Röjdykardivision
1 Ubåtsflottilj med ledning
1 Ubåtsräddningsfartyg
1 Signalspaningsfartyg
1 Manöverbataljon (Amfibiopataljoona övergår till en manöverbataljon med amfibisk förmåga)
1 Bevakningsbåtkompani
1 Marin basbataljon

Flygstridskrafterna
4 Stridsflygdivisioner
1 Helikopteripataljoona
1 Ledningsflyggrupp, ASC890
2 Basbataljon
1 Transportflygdivision, Tp84
1 Central transportflygdivision
1 Signalspaningsdivision

Modulärt organiserad innebär att bataljonen kan understödja behovssammansatta bataljonsstridsgrupper med kompanienheter

Kodinturvajoukot: 34 200 miestä

Blekingegruppen, Karlskrona = 2 pataljoona
BohusDalgruppen, Skredsvik = 2 pataljoona
Dalregementsgruppen, Falun = 3 pataljoona
Elfsborgsgruppen, Göteborg = 4 pataljoona
Fältjägargruppen, Östersund = 2 pataljoona
Gotlandsgruppen, Visby = 2 pataljoona
Gävleborgsgruppen, Gävle = 2 pataljoona
Hallandsgruppen, Halmstad = 2 pataljoona
Kalmar och Kronobergsgruppen, Växjö = 2 pataljoona
Lapplandsjägargruppen, Kiruna = 2 pataljoona
Livgardesgruppen, Stockholm = 3 pataljoona
Livgrenadjärgruppen, Linköping/Malmslätt = 3 pataljoona
Norrbottensgruppen, Boden = 2 pataljoona
Norra Smålandsgruppen, Eksjö = 3 pataljoona
Västernorrlandsgruppen, Härnösand = 3 pataljoona
Västerbottensgruppen, Umeå = 3 pataljoona
Skaraborgsgruppen, Skövde = 2 pataljoona
Skånska gruppen, Revingehed = 7 pataljoona
Södermanlandsgruppen, Härads skjutfält = 2 pataljoona
Södertörnsgruppen, Berga = 2 pataljoona
Upplands- och Västmanlandsgruppen, Enköping = 3 pataljoona + 2 komppania
Örebro-Värmlandsgruppen, Örebro = 3 pataljoona

De 4 tunga mekbataljonerna består i grunden av ett Lednings/understödskompani, tre pansarskyttekompanier(Strf90) samt ett trosskompani. Sedan kan man lägga till något av de stridsvagnskompanier vi kommer ha(3+1). De övriga manöverbataljonerna är i grunden uppbyggda på samma sätt, fast med andra fordon. De lätta kommer till en början ha PBV302, för att därefter ombeväpna till de nya pansarterrängbilarna(SEP, Patria AMV?) som är under upphandling. Den lätta manöverbataljonen kommer ha Rg32 Galten
 
Ruotsin täysin "alasajettu puollustus"? Joo joo, kun ottaa huomioon Ilma- ja merivoimien kapasiteetin niin taitaa olla sellaista joutavaa ulvomista meidän osaltamme.....ottakaa huomioon, että nuo ovat kaikki joukkoja, jotka harjoittelevat kutakuinkin säännöllisesti ja operatiivisien joukkojen osalta ammattilaisia on todella paljon seassa. Maavoimilla on edelleen sitäpaitsi 260 modattua tankkia ja 400 ja jotain cv:ta...alasajettu puolllustus?
 
Onko noilla Hemvärnet-pataljoonilla raskaampaa tukiaseistusta kuten kranaatinheittimiä ja pst-ohjuksia, vai tetsaavatko pelkästään kevyillä aseilla (AK4, FN MAG, AT4 ja Carl Gustav, tarkkuuskiväärit jne)?
 
vm78 kirjoitti:
Onko noilla Hemvärnet-pataljoonilla raskaampaa tukiaseistusta kuten kranaatinheittimiä ja pst-ohjuksia, vai tetsaavatko pelkästään kevyillä aseilla (AK4, FN MAG, AT4 ja Carl Gustav, tarkkuuskiväärit jne)?

Ei ole kranaatinheitimiä ja pst-ohjuksia mutta insatskompaniet har granattillsats på AK-4: an. Siis AK4 kanssa voi ampua kiväärikranaateja.

Hemvärnssoldaten förfogar i stort över samma utrustning som övriga Försvarsmakten, inklusive fältuniformssystem m/90. Utrustningen kan dock i vissa fall vara något äldre än den som värnpliktiga får ut. Då Hemvärnet är fotburet förfogar det således inte över motoriserade transportmedel. Undantag är insatskompanierna som har tillgång till bland annat terrängbilar (Tgb 13 och 20) samt bandvagnar (Bv 206). Hemvärnsgrupper med marina uppgifter har tillgång till egna båtar så som stridsbåt 90 och även vissa 200-båtar.

Standardbeväpning för hemvärnet är Ak4B med rödpunktsikte. Insatsförbanden får även ut 40mm granattillsats. Understödsvapen innefattar kulspruta 58 (FN MAG), granatgevär m/48, pansarskott m/86, prickskyttegevär 90 och Ak4OR (OR är förkortning för optiskt riktmedel med fyra gångers förstoring). Skydd består i huvudsak av hjälm m/90 och kroppsskydd m/90A. Kroppsskydd m/94K finns förrådsställt i begränsad omfattning. Mot CBRN-hot finns skyddsmask m/90.

Bataljonsledningarna har visst datorstöd för stridsledning. Radiokommunikation sker i huvudsak med Ra145/146 men dessa ersätts eftersom av Ra180. Även mobiltelefoni och civil radioutrustning förekommer. Bildförstärkarna Körning och Span4 har introducerats inom hemvärnet på plutonsnivå och Hemvärnet köper även in egna bildförstärkare från Ryssland. Minor finns att tillgå mot bepansrade och obepansrade fiender.

Englaniksi wikipeda

The standard armaments are Ak 4 battle rifles with red dot sights and sometimes with x4 optical sights for squad sharpshooters - or more rarely with a M203 grenade launcher - FN MAG (Ksp 58) machine guns, Carl Gustav recoilless rifles (Grg m/48) and AT4 (Pskott m/86) light anti-tank weapons. Psg 90 sniper rifles are also issued to designated snipers and some personnel are issued with Glock 17 (Pistol 88) pistols. Other equipment include anti-tank mines and manually detonated anti-personnel landmines, explosives and signals equipment. Some first and second generation night vision equipment of Russian manufacture have been issued, but illumination flares are otherwise used. Signals equipment at platoon level include AN/PRC-25 (Ra145), AN/PRC-77 (Ra146) and Ra180 backpack radios.

Dogs are also used as sensor systems, usually two for every platoon. The animals are issued and trained by one of the national auxiliary defence organizations.

The rapid response units have thus far been equipped with Volvo C303 cross country vehicles and Bandvagn 206 tracked carriers. The army is currently trialling possible replacements.
 
Löysin lisätietoa

+ 4 reserve heavy armoured battalions

Nämä eight mechanized infantry battalions instantly available at any time
full force ready to be deployed within one week.
 
Tässä on "Hemvärnet organisation" vuonna 2014

hemvarnetse___20091203_44989.jpg
 
Hejsan kirjoitti:
Löysin lisätietoa

+ 4 reserve heavy armoured battalions

Nämä eight mechanized infantry battalions instantly available at any time
full force ready to be deployed within one week.

Hejsan kirjoitti:
Tässä on "Hemvärnet organisation" vuonna 2014

hemvarnetse___20091203_44989.jpg
parempi olisi laittaa lähteet mukaan. tuo kartta/taulukko esimerkiksi löytyy
http://hemvarnet.se/?action=visanyhet&nyhetid=6630
 
Herrat Adam, hejsan, Merten sheriffi jne. voisivat tässä ajan oloon pureutua vähän Ruotsin kotu-joukkojen tosiolemukseen ja vähän avata foorumilla med suomeksi mistä näissä joukoissa on kyse? Miten Ruotsissa kotu on integroitu sikäläisen sotavoiman palvelukseen ja tukemaan sitä? Millainen koulutusjärjestelmä on ja millaisia tehtäviä niiden lopultakin on ajateltu suorittavan?

Jos Teille sopii, niin avatkaa vähän ajan oloon tuota systeemiä, uskon, että kiinnostusta on...kun nyt koko reserviköörin oma jyrikin vähän ehdotteli systeemiä meille.
 
baikal kirjoitti:
Herrat Adam, hejsan, Merten sheriffi jne. voisivat tässä ajan oloon pureutua vähän Ruotsin kotu-joukkojen tosiolemukseen ja vähän avata foorumilla med suomeksi mistä näissä joukoissa on kyse? Miten Ruotsissa kotu on integroitu sikäläisen sotavoiman palvelukseen ja tukemaan sitä? Millainen koulutusjärjestelmä on ja millaisia tehtäviä niiden lopultakin on ajateltu suorittavan?

Jos Teille sopii, niin avatkaa vähän ajan oloon tuota systeemiä, uskon, että kiinnostusta on...kun nyt koko reserviköörin oma jyrikin vähän ehdotteli systeemiä meille.

Tässä olisi karkeaa käännöstä Hemvärnet tehtävistä:

Hemvärnets viktigaste uppgifter är att bevaka, skydda, ytövervaka samt stödja det civilla samhället. Kodinturvan tärkeimmät tehtävät ovat vartiointi, suojaus, valvonta ja siviiliyhteiskunnan tukeminen.

Huvuduppgifter för alla hemvärnskompanier ( kaikkien kodinturvakomppanioiden päätehtävät ):

- bevaka skyddsobjekt ( suojattavan kohteen vartiointi )
- skydda skyddsobjekt mot sabotageförband ( kohteen suojaus ( sabotaasia vastaan ))
- ytövervaka ( aluevalvonta )
- stödja samhället ( yhteiskunnan tukeminen )
- spärra/förstöra flygfältet ( sulkea tai tuhota lentokenttiä, ilmeisesti ettei vih voi ottaa käyttöön )
- förstöra förbindelser ( tuhota yhteyksiä/estää niiden käyttö )
- blockera hamn ( sulkea satamia, estää niiden käyttö )
- gränsövervaka ( rajavalvonta )
- starta up och betjänä anläggning ( perustaa ja hoitaa perustamispaikkoja (lkp))
- transport- ooch trafikleda ( kuljetusten-/liikeneteen johto/ohjaus )

Uppgifter för hemvärnsinsatskompani. Kodinturvan erikois- tai taistelukomppanian
( Suomen kielessä ei oo oikein sopivaa sanaa vastaamaan "insats"-sanaa ):
Aiempien tehtävien lisäksi:

- försvara terrängavsnitt/knutpunkt ( maa-alueen/solmukohdan puolustus )
- transportskydda materiel ( materiaalikuljetusten suojaus???)
- eskortera personal ( saattaa henkilöitä, henkilösuojaus )
- verka som eldobservatör ( toimia tulenjohtana )
- målutpeka ( maalinosoitus )
- beredd ingå i insatskompani ( toimia varsinaisten taistelujoukkojen henkilöreservinä )

Uppgifter för hemvärn med marina uppgifter ( HVM ). Meri/rannikkoalueiden kodinturvajoukot:

Normaalin kodinturvan tehtävien hoito rannikolla ja saaristossa ja lisäksi:

- stödja samhället inkl medverka sjöräddningen ( yhteiskunnan tukeminen ml. meripelastustoiminta )

Vuosittaiset palvelusajat:

- normaali kodinturvakomppania ( myös meri ) 4 vrk
- insatskompani 8 vrk

Normaali kodinturvakomppania voisi olla Vartiokomppania ja Insatskompani ehkä Torjuntakomppania, jos verrataan Suomen alueellisiin joukkoihin.

Tässä vähän alkua. Löytyvät netistä: www.hemvarnet.se
 
En bataljon består i grunden av stab med ledningspluton samt 1-2 hemvärnskompanier och 2-3 insatskompanier. Ytterligare enheter och förmågor kan ingå eller tillföras.
Bataljonerna kommer att fördelas så att det finns minst en i varje län. Redan nu står det dock klart att Stockholms län får ytterligare en bataljon och får då totalt 6 st


Ja mun suomenus
Yks pataljoona on Esikunta + ledningsplutoonika 1-2 kodinturvakomppania ja 2-3 erikois/taistelu komppania. Voi lisätää toisia joukkoja
Pataljoonia on ainakin 1 jokaisessa läänisä mutta nyt on jo valmis että Tukholman lääni saa 6 pataljoona.
 
Hejsan kirjoitti:
En bataljon består i grunden av stab med ledningspluton samt 1-2 hemvärnskompanier och 2-3 insatskompanier. Ytterligare enheter och förmågor kan ingå eller tillföras.
Bataljonerna kommer att fördelas så att det finns minst en i varje län. Redan nu står det dock klart att Stockholms län får ytterligare en bataljon och får då totalt 6 st


Ja mun suomenus
Yks pataljoona on Esikunta + ledningsplutoonika 1-2 kodinturvakomppania ja 2-3 erikois/taistelu komppania. Voi lisätää toisia joukkoja
Pataljoonia on ainakin 1 jokaisessa läänisä mutta nyt on jo valmis että Tukholman lääni saa 6 pataljoona.

Aika liukuva organisaatio, peruskokoonpanokin voi vaihdella 3-5 komppanian välillä. Muutama seikka vähän ihmetyttää:
- Ledningspluton, komento-/esikuntajoukkue? Onko riittävä pataljoonan kokoiselle osastolle
- Tukiyksiköitä ei mainita. Aiemmista viesteistä voi päätellä, ettei olisi orgaanista epäsuoraa tulta komppanioilla. Insatskompani:n yksi tehtävä on kuitenkin maapläntin/solmukohdan puolustaminen ( silta, risteys, rautatieristeys yms.? ). Onnistuuko ilman tukiyksiköitä?
- Huolto? Kokoonpanossa ei mainita yhtäkään huoltoyksikköä. Komento-/esikuntajoukke saa olla aikamoinen, jos siihen sisältyvät myös huoltoelimet.
 
Vähän lisää hemvärnet:in organisaatiosta:
- Stridspar (taistelijapari) 2 sotilasta
- Omgång ( partio ) 4 sotilasta
- Grupp ( ryhmä) 8 sotilasta
- Pluton (joukkue) 38-42 sotilasta
- Kompani (komppania ) 2-5 joukkuetta, kuitenkin vähintään 100 sotilasta
- Bataljon (pataljoona) 2-5 komppaniaa, kuitenkin vähintään 325 sotilasta

Ruotsin kodinturvalla on oma koulunsakin, HVSS-hemvärnets stridsskola ( kodinturvan taistelukoulu )
 
Bodyguard kirjoitti:
Muutama seikka vähän ihmetyttää:
- Ledningspluton, komento-/esikuntajoukkue? Onko riittävä pataljoonan kokoiselle osastolle
- Tukiyksiköitä ei mainita. Aiemmista viesteistä voi päätellä, ettei olisi orgaanista epäsuoraa tulta komppanioilla. Insatskompani:n yksi tehtävä on kuitenkin maapläntin/solmukohdan puolustaminen ( silta, risteys, rautatieristeys yms.? ). Onnistuuko ilman tukiyksiköitä?
- Huolto? Kokoonpanossa ei mainita yhtäkään huoltoyksikköä. Komento-/esikuntajoukke saa olla aikamoinen, jos siihen sisältyvät myös huoltoelimet.

Tuota, minusta näyttäis että tässä ei ehkä ajatella rintamahyäkkäyksen tms uhkakuvaa.
"Kodinturvan erikois- tai taistelukomppanian" tehtävä "maa-alueen/solmukohdan puolustus" lienee enemmänkin valvonta, ettei jokin vähemmän kriittinen pistemäinen alue joudu yllätyshyökkäyksessä vastapuolen haltuun. Tai tulenjohto sinne (käyttäen ylijohdosta annettua voimaa tai miksei ilmavoimaakin...) ???

Tämä siis ihan hihasta, perustuen vain muutamiin edelläoleviin kirjoituksiin. Jatketaan, tämä on oikeasti mielenkiintoista!
 
OldSkool kirjoitti:
Bodyguard kirjoitti:
Muutama seikka vähän ihmetyttää:
- Ledningspluton, komento-/esikuntajoukkue? Onko riittävä pataljoonan kokoiselle osastolle
- Tukiyksiköitä ei mainita. Aiemmista viesteistä voi päätellä, ettei olisi orgaanista epäsuoraa tulta komppanioilla. Insatskompani:n yksi tehtävä on kuitenkin maapläntin/solmukohdan puolustaminen ( silta, risteys, rautatieristeys yms.? ). Onnistuuko ilman tukiyksiköitä?
- Huolto? Kokoonpanossa ei mainita yhtäkään huoltoyksikköä. Komento-/esikuntajoukke saa olla aikamoinen, jos siihen sisältyvät myös huoltoelimet.

Tuota, minusta näyttäis että tässä ei ehkä ajatella rintamahyäkkäyksen tms uhkakuvaa.
"Kodinturvan erikois- tai taistelukomppanian" tehtävä "maa-alueen/solmukohdan puolustus" lienee enemmänkin valvonta, ettei jokin vähemmän kriittinen pistemäinen alue joudu yllätyshyökkäyksessä vastapuolen haltuun. Tai tulenjohto sinne (käyttäen ylijohdosta annettua voimaa tai miksei ilmavoimaakin...) ???

Tämä siis ihan hihasta, perustuen vain muutamiin edelläoleviin kirjoituksiin. Jatketaan, tämä on oikeasti mielenkiintoista!

Joo, ei ehkä vanhan ilmauksen mukaista "etulinjan" juttua, mutta mulle tuli mieleen esim maahanlaskut tärkeisiin liikennesolmukohtiin. Niiden puolustus, ei varmaankaan yksin, mutta antamaan aikaa varsinaisille tst-joukoille.

Käyttävät tekstissään sanaa "försvara", joka aika yksiselitteisesti tarkoittaa "puolustaa". Vähän sama juttu toi satamien sulkeminen ( blockera hamn ), joka mun mielestäni edellyttää jonkinasteista puolustusvalmiutta. Sulku purkautuu, jos suljetusta paikasta eim kyetä pitämään kiinni.
Voi tosin olla "mainoslausekin".

Yritän tämän päivän aikana saada tänne jotain Hemvärnetin "kelpoisuusvaatimuksista" ja koulutuksesta.
 
Ansök om att gå med i hemvärnet

I dag kan du bli hemvärnssoldat om du är svensk medborgare och har minst 85 dagars fullgjord militär grundutbildning.

Har du inte militär utbildning och du är över 18 år kan du ändå gå med i hemvärnets som specialist. Du utbildas då via någon av de frivilliga organisationer som hemvärnet har avtal med. För att veta mer om dessa, klicka här.

Är du mellan 18 och 30 år kan du på vissa orter genomgå militär utbildning direkt tilll hemvärnet. Läs mer om detta genom att klicka här.

Slutligen, år du mellan 15 och 18 år kan du gå med som hemvärnsungdom. Klicka här för att veta mer.

Och samma på finska:

Hakeutuminen kodinturvajoukkoihin

Jokainen Ruotisn kansalainen, joka on suorittanut vähintään 85 päivää kestä'vän sotilaallisen peruskoulutuksen, voi liittyä kodinturvajoukkoihin.

Yli 18 vuotias, jolla ei ole tarvittavaa sotilaskoulutusta, voi liittyä kodinturvajoukkoihin spesialistina ( tarkoittanee asentajia, teknikoiita, ehkä hoitajia yms. ). Koulutuksen saa jossain niistä vapaaehtoisorganisaatioista, joilla on sopimus kodinturvan kanssa. Lisätietoja saa klikkaamalla tästä. ( linkistä löytyy noita koulutusorganisaatioita ).

18-30 voivat halutessaan saada sotilaskoulutuksen myös kodinturvajoukoissa. Lisätietoja täältä. ( linkistä löytyvät kodinturvan koulutusyksiköt eri paikkakunnilla ja montako paikkaa niissä on yhteensä ja montako vapaana ).

Lopuksi, 15-18 vuotiaat voivat liittyä kodinturvanuoriiin ( kodinturvan nuoriso-osastoon?? ). Lopuksi taas lisätietolinkki.

Monta polkua on siis olemassa. 85 pv:n peruskoulutus? On noin puolet Suomen lyhimmästä vm-palveluajasta ja suunnilleen sama kuin Sveitsin lyhin peruskoulutus
( jos muistan oikein ). Tosin ovat sitten jatkossa joka vuosi "kertaamassa" sen 4-8 päivää ( aika lyhyt aika? ). Sveitsissä nuo kertaukset ovat kyllä vuositasolla pitempiä ( mutta se onkin varsinainen armeija ).

Mielipiteitä, kommentteja?

Nämähän löytyvät alkukielellä: www.hemvarnet.se
 
Vanhalla palstalla tuntu andersdenkendillä olevan paljon tietoa tuosta Ruotsin hemvärnetistä. Harmi ettei ehtinyt osallistua tähän keskusteluun.
 
Bodyguard kirjoitti:
Monta polkua on siis olemassa. 85 pv:n peruskoulutus? On noin puolet Suomen lyhimmästä vm-palveluajasta ja suunnilleen sama kuin Sveitsin lyhin peruskoulutus
( jos muistan oikein ). Tosin ovat sitten jatkossa joka vuosi "kertaamassa" sen 4-8 päivää ( aika lyhyt aika? ). Sveitsissä nuo kertaukset ovat kyllä vuositasolla pitempiä ( mutta se onkin varsinainen armeija ).

Mielipiteitä, kommentteja?

Minimikoulutusajat on aina minimiaikoja. Aika harva sitä suomessakaan ylenee korpista alikessuksi seitsemällä kh-vuorokaudella?

Kodinturvan jäsenillä on myös mahdollisuus käydä FBU:n laadukkailla kursseilla. Järjestöhän vastaa tavallaan MPK:ta, mutta viikon pituiset todella laadukkaat kurssit ovat kyllä suomalaista pe 16 - su 18 koulutusta paljon edellä. Varsinkin kun suomessa on taas sorruttu lillukan varsiin ja kursseille pitää ympätä ensiapua, suojelurastia, eläinlääkintää?! jne.. (you name it...).

http://www.forsvarsutbildarna.se/web/Det_har_gor_Forsvarsutbildarna.aspx
 
Mosuri kirjoitti:
Bodyguard kirjoitti:
Monta polkua on siis olemassa. 85 pv:n peruskoulutus? On noin puolet Suomen lyhimmästä vm-palveluajasta ja suunnilleen sama kuin Sveitsin lyhin peruskoulutus
( jos muistan oikein ). Tosin ovat sitten jatkossa joka vuosi "kertaamassa" sen 4-8 päivää ( aika lyhyt aika? ). Sveitsissä nuo kertaukset ovat kyllä vuositasolla pitempiä ( mutta se onkin varsinainen armeija ).

Mielipiteitä, kommentteja?

Minimikoulutusajat on aina minimiaikoja. Aika harva sitä suomessakaan ylenee korpista alikessuksi seitsemällä kh-vuorokaudella?

Kodinturvan jäsenillä on myös mahdollisuus käydä FBU:n laadukkailla kursseilla. Järjestöhän vastaa tavallaan MPK:ta, mutta viikon pituiset todella laadukkaat kurssit ovat kyllä suomalaista pe 16 - su 18 koulutusta paljon edellä. Varsinkin kun suomessa on taas sorruttu lillukan varsiin ja kursseille pitää ympätä ensiapua, suojelurastia, eläinlääkintää?! jne.. (you name it...).

http://www.forsvarsutbildarna.se/web/Det_har_gor_Forsvarsutbildarna.aspx

Olen ollut norskien kurssilla joskus. En tunne nykytilaa, mutta tiedättekö mikä selvä ero oli meikäkurssiin verraten? Saman huomasin aikanaan eräässä koulutuksessa, jossa olin työnantajan maksamana, tai meni siihen omaakin valuuttaa. Kouluttajina evp-nato-ups. Heittäkääs muutamia arvauksia piruuttain, yksi selvä ero käytännöissä, JA OLEN LÄHES VISSI, ETTÄ SE käytäntö on parempi.
 
I Hemvärnet - nationella skyddsstyrkorna finns det åtta hemvärnsunderrättelsekompanier jämnt fördelade över landets yta. Voi sanoa että ne ovat tiedustelu/sissi/jääkäri komppania

Hemvärnsunderrättelsekompanierna är en speciell enhet inom hemvärnet som är speciellt utrustade för att kunna verka innan det övriga Försvaret agerar samt att kunna verka under lång tid utan stöd av egna enheter.

De åtta underrättelsekompanierna är:
•1164.hvundkompani, Södra Sverige
•1616.hvundkompani, Sydöstra Sverige
•2236.hvundkompani, Nedre Norrland
•Aros hvundkompani, Mälardalen
•Göta hvundkompani, Västra Sverige
•Hvundkompani Östergötland, Östra mellersta Sverige
•Norrbottens hvundkompani
•Svea hvundkompani, Stockholmsområdet

Huvuduppgifter för hemvärnets underrättelsekompanier:
•Ytövervaka ett landområde om 300-600 km2, genom fast spaning från 6-12 obervationsplatser och genom patrullverksamhet.

•Med tillförda transportresurser ytövervaka ett kust- och skärgårdsområde resp väglös öppen terräng om 450-900 km2 genom samma metod som ovan.

•Ytövervaka urban miljö genom patrullering och fasta observationsplatser.

•Med mindre del (pluton) detaljspana/utföra rörlig spaning om 10x10 km2

samt tilläggsuppgifterna

•Bevaka objekt under kortare tid 1-3 dygn

•Begränsad indikering och rapportering av C(B)RN

•Stödja samhället med begränsad indikering och rapportering samt ytövervakning

•Hemvärnets underrättelseförband skall vara organiserade på ett sådant sätt att det kan påbörja lösande av uppgifter innan det övriga hemvärnet intagit höjd beredskap.
•Förbandet är genom sin förmåga till att i nära realtid rapportera till högre chef en viktig del ingående i det närverksbaserade försvaret.
•Skall kunna samverka med civila myndigheter.

Lämplig bakgrund
Är före detta jägare/spaning/flygbasjägarsoldater som på så sätt ökar förmågan inom respektive grupp då dessa redan är utbildade för spanings/patrulltjänst.

Viktigast är dock förmågan att vilja! alla kan lära sig och alla är välkomna till att söka.

Underrättelsekompanierna är sålunda spaningskompanier uppsatta av hemvärnet.

Inom kompaniet finns också en enhet som består av flyggruppen, en mycket värdefull grupp med unik förmåga att spana från luften. Dessa använder sig av små privatplan av bland annat typen Cessna. Deras rapporter är mycket nyttiga för övriga kompaniet som då kan sätta in markspaningsplutonerna mot intressanta områden.

Är en speciell enhet inom hemvärnet som är speciellt utrustade för att kunna verka innan det övriga Försvaret agerar samt att kunna verka under lång tid utan stöd av egna enheter.

Som soldat inom kompaniet kommer du att handha mycket radiomateriel samt att du bör kunna röra dig obehindrat i oländig terräng och vara alert och jobba bra i grupp även under dåliga väderförhållanden och andra påfrestningar.

Du kommer att ligga still under flera dygn i små trånga utrymmen med andra kamrater ur din grupp och spana mot ett visst mål. Detta kommer att växla snabbt till att övergå till rörlig patrulltjänst eller till att åka med MC spaningsgruppen eller varför inte vara en spaningsgrupp som flygs iväg till en avlägsen landningsbana i en annan del av vårat område.
 
Mikäli ehdin, niin yritän kääntää tuon Hejsanin viestin suomeksi vielä tänään. Sisältää tosin muutamia hankalia sanoja, joten ottaa jonkun verran aikaa. Jos joku muu ehtii ennen mua, niin aina parempi.
 
Back
Top