Hylkää huomautus
Liity mukaan keskusteluun!

Rekisteröityminen ei kestä kuin hetkosen ja pääset keskusteluun mukaan, tervetuloa!

>>> REKISTERÖIDY <<<

Ruotsin puolustusvoimat.

Viestiketju osiossa 'Kuvat & Videot' , aloittaja Merten sheriffi, 22.06.2016.

  1. vehamala

    vehamala Kenraali Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    08.04.2010
    Viestejä:
    2,346
    Tykkäykset:
    908
    Pisteet:
    636
    Kiintoisa vertailu, mitäs mieltä ollaan luvuista ?



    Pohjoisen puolustajat...

     
    tulikomento tykkäsi tästä.
  2. Merten sheriffi

    Merten sheriffi Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    09.04.2010
    Viestejä:
    3,830
    Tykkäykset:
    2,837
    Pisteet:
    1,286
    Suomella vaunuja 245. Näköjään mukaan on laskettu Ilveskallion uumenissa olevat Abramsitkin.
     
    adam7 tykkäsi tästä.
  3. Mainos



  4. adam7

    adam7 Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    24.06.2010
    Viestejä:
    4,844
    Tykkäykset:
    4,330
    Pisteet:
    1,286
    Nuo ovat kuvia eri ohjesäännöistä/ohjekirjoista. Muistakaa että kun Suomessa satsattiin joku noin 1 % BKT.stä puolustukseen, Ruotsissa lyötiin 5-3 % peliin.

    Ruotsi oli -47 lähtien jonnekin 60-luvun puoleenväliin pikkusuurvalta sotilaallisesti. Osa rahasta meni tietenkin kotimaisen sotilasteollisuuden ylläpitoon, mutta kun tehtiin pitkiä sarjoja, homma löi leiville.

    ainoa oma kritiikkini silloisesta svedujen doktriinista, on että eivät silloinkaan ymmärtäneet tykistön päälle. Anekdoottina on että joku suomalainen kapiainen oli harjoituksissa, ja svedujen tykistökomentaja käski ampua 5 kranaattia tienristeykseen, johon suomalainen kysyttyä vastasi etä olisimme ampuneet 500. Sveduissa oli suhteessa vähemmän tykistöä jalkaväkeen.
     
    OldSkool, Soldierblue, tulikomento ja 3 muuta jäsentä tykkää tästä.
  5. Sardaukar

    Sardaukar Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    05.03.2014
    Viestejä:
    7,897
    Tykkäykset:
    13,943
    Pisteet:
    1,286
    Tuosta tulee mieleen suomalainen tykistötaktiikka. Jos siihen pitää ampua, niin minimillään tykistörykmentillä.

    Ollaan venäläisiltä opittu tulivoiman merkitys. Ja kiitos kenraali Nenonen.
     
    adam7, tulikomento, Soldierblue ja 2 muuta jäsentä tykkää tästä.
  6. adam7

    adam7 Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    24.06.2010
    Viestejä:
    4,844
    Tykkäykset:
    4,330
    Pisteet:
    1,286
    No, en ole varma. Tykistössä en ole palvellut, mutta jotain on joskus koulutettu ja vitsinä on kerrottu suomalaisen ja venäläisen tulikomennon erot:

    Suomalainen: "Kolme kertaa ampukaa"

    Venäläinen: "Kolme päivää ampukaa".

    Vitsi on vitsi ja ei kerro eroa aluemaalien ja kohdemaalien välillä..
     
    baikal, tulikomento, Mustaruuti ja 4 muuta jäsentä tykkää tästä.
  7. Old Boy

    Old Boy Majuri

    Liittynyt:
    31.03.2014
    Viestejä:
    1,221
    Tykkäykset:
    1,426
    Pisteet:
    156
    Kaikki kunnia @adam7 n nykyruotsia koskeville postauksille, mutta mä kävin Ruotsin armeijassa viime vuosisadallakin monta kertaa, enkä osta tota. Kyllä niillä tykistöä oli; rauhanajan koulutusrykmenttejäkin lähes kymmenen. Putkiakin oli paljon, mutta
    kun poistivat Boforsin 105:t (400 kpl) niin vuosisadan lopulla putkia lukumääräisesti oli paljonkin meitä vähemmän. Mutta ne oli kaikki uusia ja kaliberia 155. Meillähän Saksan kauppaan asti kolmannes 1200:sta tykistä oli ikivanhoja (siis täysin vanhentu-
    neita), kolmannes vanhoja mutta vielä käyttökelpoisia kantamaa lukuunottamatta ja ainoastaan kolmannes uusia. Putkistamme osa oli 76 mm K02 mallia ja osa erilaisia 105:ia. Meidän kevyitä tykkejä vetivät traktorit kun Ruotsilla oli kaikille Scanian raskaat
    mkat. Ruotsin 1900 -luvun tykistöstä puhuttaessa on vielä muistettava maalinnoitusten linnoitustykistön jotain sata putkea. Eihän ne edes tarvinu niin vahvaa tykistöä kun me, koska oli Ilmavoimien rynnäkkölennosto.

    Tuollaiset jutut syntyivät siitä, ettei Ruotsissa arvostettu kovapanosammuntoja. Vaivalloista touhua monine varomääräyksineen ja varmaan vaarallistakin, ne ajatteli. Kaikki vanhat tykit vietiin aina suoraan romikseen eikä harjoitus- eli leiritykeiksi. Rovajär-
    ven tapaista kunnon ampumakenttääkään ei ollu. Lopputuloksena ne sitten ampu kovilla vain muutaman laukauksen silloin tällöin ja muuten harjoitteli vain suuntailemalla ja loksuttelemalla lukkoja. Tällä tietysti oli suuri vaikutus koulutustasoon. Res up-
    seerit oli kyllä ihan eri tasolla kun meidän res vänrikit. Ne valittiin jo kutsunnoissa ja palveli paljon pidempään kun muut varusmiehet. Ihan selväähän oli, ettei 11 kk riitä ammattitaitoisen tuliasemapuolen tykistöupseerin koulutusajaksi, vaan pilliin vihellettä-
    essä olisi tarvittu 6 kk:n YH -aika ensin. Tässäkin Ruotsi siis meitä edellä.

    Kuva pitkin metsiä roiskivasta Nliiton tykistöstäkään ei ole niin yksipuolinen kun meillä ajatellaan, mutta ei siitä nyt enempää. Mutta mun mielestä pitäisi täällä välttää "tykkimiehet on tyhmiä" -tyylisiä yleistyksiä, sillä useimmilla forumin seuraajilla ei ole ma-
    hiksia itse arvioida postausten oikeellisuutta.
     
    baikal, Ikarus, Rajajääkäri ja nämä jäsenet tykkäsivät tästä.
  8. Lepard

    Lepard Kapteeni

    Liittynyt:
    10.05.2014
    Viestejä:
    549
    Tykkäykset:
    1,596
    Pisteet:
    76
    HEI!! Niistä ei saa puhua julkisesti!! ;-)

    Suurinpiirtein oikeassa kinkeripiirissä olevia lukuja, vähän epätarkkuuksia. Meikäläisten osalta tankkeja tosiaan liikaa, tykistöä hieman liikaa, panssarihaupitsit tosin puuttuivat kokonaan, hävittäjiin ei oltu laskettu kaksipaikkaisia Hornetteja jotka ovat kuitenkin sotakoneita ja joita käytetään ihan kuin yksipaikkaisiakin. Merivoimien osalta tuo 9 patrol crafts on vähän epämääräinen. Ei mitään miinalaivoista, miinantorjunta-aluksista tai ohjusveneistä, ei myöskään rannikkojoukoista. Hamina-luokan tulivoima vastaa ruotsalaista rannikkokorvettia, ilmatorjunnan osalta jopa parempi. Ja mikä on 24000 aktiiviisotilasta? Kantahenkilökuntaa ei meillä ole kuin säälittävät 12000, mutta jos otetaan rivissä olevat varusmiehet, on vahvuus lähes 30 000.

    Swedujen osalta panssariajoneuvoja rutkasti liikaa, tankeista vain 45 on operatiivisessa käytössä, loppuihin kun ei ole miehistöjä. Tykistöä ei mainittu, eipä sitä sweduilla juuri olekkaan.

    Olisi toki voinut panna listaan vielä vaikka raskaat kranaatinheittimet, ylimeno- ja miinanraivauskalusto, ilmatorjuntajärjestelmät ja sodan ajan reservit, mutta olisi jo mennyt liian synkäksi naapurin kannalta.
     
    Fremen ja Rajajääkäri tykkäsivät tästä.
  9. veeteetee

    veeteetee Kapteeni

    Liittynyt:
    13.09.2010
    Viestejä:
    653
    Tykkäykset:
    1,654
    Pisteet:
    76
    Tämä ei ole edes vitsi, vaan itse koettua: "Svensk salvo - två skott före lunch":eek:
     
    adam7, PSS, Rajajääkäri ja nämä jäsenet tykkäsivät tästä.
  10. Soldierblue

    Soldierblue Majuri Lahjoittaja

    Liittynyt:
    08.10.2016
    Viestejä:
    1,326
    Tykkäykset:
    573
    Pisteet:
    156
    Eikö Ruotsilla ollut se varusmiesaika 15 kk ? oliko se 9-15 kk ?
     
  11. Hanski

    Hanski Eversti

    Liittynyt:
    29.05.2012
    Viestejä:
    1,546
    Tykkäykset:
    2,964
    Pisteet:
    316
    Tässä postissa oli paljon asiaa! Itse en tunne Ruotsin kylmänsodan ajan tykistötilannetta kuin pintapuolisesti, mutta joitain pieniä kommentteja havaitsin:
    • tykistöä oli Ruotsissa tosiaan vielä 1990-luvulle paljon, mutta laatu oli vaihtelevaa sielläkin ainakin 1980-luvun lopulle. 105H-kalustoa oli määrällisesti paljon, mutta se oli joko samaa kuin Suomessa (eli sama kuin kotoinen 105 H 61-37) tai ainoastaan pikkuisen uudempaa 105H4140-kalustoa (tämä taisi olla ensimmäinen ristilavetilla oleva ympäriampuva haupitsi?).
    • 105 H -kalustoa käytettiin "pataljoonatykistönä", muistaakseni näitä oli varattu 6 kpl per pataljoona. Ruotsalaiset olivat ottaneet oppia mm. suomalaisista taisteluosastoista sodan ajalta ja tehneet pataljoonistaan enemmän taisteluosastomaisia - tosin aika pienellä tykistökomponentilla.
    • 155 H -kalustoa oli hyvin vaihtelevan tasoista. Uutta 155 H 77 -kalustoa oli muistaakseni puolentoistasataa. Uusin 155 H77A -kalusto tulikin vasta 1990-luvulla ja sitä ei ollut kuin 56 kpl. Valtaosa 155 H -kalustosta oli vanhahkoa 155 H F -kalustoa. Varmaankaan en tee hirveän suurta virhettä, jos sitä vertaa ominaisuuksiltaan vaikka 130 K 54 -kalustoon.
    • ymmärtääkseni 105 H -kalustoa veti Ruotsissakin kotoisasti maataloustraktorit. 155 H -kalustolla olikin sitten maailman moderneimmat ja varmasti yhdet parhaimmista vetureista maasto-Scanian muodossa.
    • Tärkeä materiaalinen asia Ruotsissa oli, että patteristot olivat oikeasti varustettuja määrävahvuuksien mukaisella kalustolla. Patteristojen ja patterien komentopaikat oli kalustettu telakuorma-autoihin tai maasto-Volvoihin ja näitä oikeasti löytyi tarvittava määrä, kuten muutakin kalustoa.
    • Komppaniatasolta kuitenkin puuttui 81 KRH:n vastine, Ruotsissa ensimmäinen epäsuoran tulen yksikkö löytyi vasta pataljoonatasolla.
    • Raskas KRH oli täysin samantasoinen kalustoltaan kuin Suomessakin (koska heittimet olivat samoja Tampelloita!). 1980-luvulle tultaessa ruotsalainen kalusto alkoi kuitenkin olla suomalaista vanhempaa, käytössä oli edelleen alkuperäiset 120 KRH 40 -mallit. Nyt tukeudun (huonoon) ulkomuistiin, mutta muistelisin, että 120 KRH -kalustoa ei ollut Ruotsissa kuin luokkaa 140 kappaletta.
    • ampumamenetelmät, tulen keskittämiskyky ja tulenjohtokyky ovat ilmeisesti olleet Ruotsissa perinteisesti Suomea huonommat (kiitos Nenoselle)
    • jostain syystä Ruotsissa ei ole ymmärretty tulen massamaista käyttöä, tämä tuossa yllä jo olikin.
     
    crane, Fremen ja adam7 tykkäsivät tästä.
  12. adam7

    adam7 Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    24.06.2010
    Viestejä:
    4,844
    Tykkäykset:
    4,330
    Pisteet:
    1,286
    Oli aikanaan max 18 kk ja sen jälkeen oli vielä reserviupseerikoulutus 18 kk joka oli vapaaehtoinen koulutus.

    Nyt on kaksi eri koulutusta 12 kk putkeen, josta viisi viimeistä kk on harjoittelua joukko-osastossa tai 3 jaksoa x 10 viikkoa. Molemmat koulutukset edellyttävät, jollei varusmieskoulutus ole suoritettu, peruskoulutuksen, eli alokaskoulutuksen ja toimikoulutuksn (miimissä 6 kk) suorittamisen.

    Yleistä
    http://jobb.forsvarsmakten.se/sv/va...-officersutbildning/reservofficersutbildning/

    12 kk
    http://jobb.forsvarsmakten.se/sv/va...ersutbildning/reservofficersutbildningen-rou/

    3 x 10 viikkoa
    http://jobb.forsvarsmakten.se/sv/va...dning/anpassad-reservofficersutbildning-arou/

    Peruskoulutuksesta http://jobb.forsvarsmakten.se/sv/vagen-in/grundutbildning/
     
    Soldierblue tykkäsi tästä.
  13. peelo

    peelo Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    18.04.2010
    Viestejä:
    3,665
    Tykkäykset:
    1,812
    Pisteet:
    1,286
    @Hanski Wikipedia lähteineen antaa FH 77A määräksi Ruotsin puolustusvoimissa 220 kpl ja ne on valmistettu ennen vuotta 1985. Kyllä tuo on todella merkittävä luku Suomen tykistömääriin verrattuna. Siihen päälle sitten ne vähemmän modernit tykit.

    Eli 220 huippumodernia 155 mm haupitsia
     
  14. Mainos



  15. adam7

    adam7 Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    24.06.2010
    Viestejä:
    4,844
    Tykkäykset:
    4,330
    Pisteet:
    1,286
    Älä unta näe. Jos luet ruotsinkielistä niin siellä lukee EDIT: käsitin siis että tarkoitit että niitä olisi vielä. Historiallisesti tuo on tietysti totta. Edit loppu.
    Tämä on ihan yleistä ja julkista tietoa.

    Eli puolustuspäätöksen jälkeen kokonaan poistettu palveluksesta.

    Versio 77B taas jäi käsiin kun Intia perui lisäkaupat korruption paljastettua. Niitä oli 48. Niistä piti rakentaa 24 Archeria Ruotsille ja 24 Norjalle. Norja perui oman osansa pari vuotta sitten projektin ollessa muutaman vuoden myöhässä. Noita on nyt toimiettu FMV:n kautta Ruotsin puolustusvoimille joku 12 - 18 kp ja toimitustahti on noin 2 kpl/kk. Norjalle tarkoitetuista 24 kpl:stä Ruotsin hallitus on päättänyt ottaa puolustuvoimien materiaalireserviin 12 kpl ja muuntaa kaikki 24 ruotsalaisen järjestelmän mukaisiksi. Hallitus ei vielä ole päättänyt lopuista 12 kpl:stä ja esittää että ne yritetään myydä ulkomaille. Tuskin onnistuu, mutta seuraava päätös tullee jonkin ajan jälkeen. Materiaalireserviin ottaminen tarkoittaa, että niitä ei ole sijoitettu organisaatioon, eikä niille ole osoitettu miehistöä. Tämä taas liittyy rekrytointivaikeukssin ja palkatun organisaation kalleuteen.

    Kun Ruotsi käynnistää taas valikoivan varusmieskoulutuksen, tämä alkaa ennen pitkää helpottamaan. Siihen menee tosin vuosia.
     
    Viimeksi muokattu: 02.02.2017
    Lepard tykkäsi tästä.
  16. Hanski

    Hanski Eversti

    Liittynyt:
    29.05.2012
    Viestejä:
    1,546
    Tykkäykset:
    2,964
    Pisteet:
    316
    Täytyy tutkia kotona mm. vuoden 1991 Military Balancea ja muita lähteitä, tosiaan tukeuduin huonoon ulkomuistiin... 220 kpl kyllä kuulostaa suurehkolta, mutta voi olla hyvinkin oikein. Ja olihan Ruotsilla 30+ Bandkanoniakin, mutta nämä jäivät Ruotsissa aika kuriositeetiksi.
     
  17. peelo

    peelo Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    18.04.2010
    Viestejä:
    3,665
    Tykkäykset:
    1,812
    Pisteet:
    1,286
    @adam7 kylmän sodan ajasta oli kyse, eli vastasin Hanskin viestiin.


    Ei toi 220 mikään iso luku ole. Ruotsin resursseilla se olisi voinut olla suurempikin, mutta maavoimat eivät ole olleet Ruotsissa ihan samassa asemassa kuin Suomessa ja ihan syystä.
     
    adam7 tykkäsi tästä.
  18. tulikomento

    tulikomento Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    27.01.2015
    Viestejä:
    5,510
    Tykkäykset:
    16,249
    Pisteet:
    1,286
    Sori että palaan näin vanhaan aiheeseen, mutta katselin juuri äsken PV:n Youtube -kanavalta Taistelukentän ja minusta se kuvaa vieläkin varsin hyvin ns. strategista iskua. Mikä mahtanee olla sinunlaisesi ammattilaisen mielipide ? Varsinkin jos Taistelukenttää vertaa uuteen maavoimien uudistettuun taistelutapaan ?

    Muistan kyllä itse hyvin sen, kun 2001 kutsunnoissa meille näytettiin Tastelukenttä ja kertaalleen vielä uudestaan palveluksen aikana. Jäi hyvin mieleen, kun olin vähän ennen varusmiespalvelusta lukenut Tom Clancyn romaanin Myrsky nousee. :)
     
    Stagideus tykkäsi tästä.
  19. Sardaukar

    Sardaukar Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    05.03.2014
    Viestejä:
    7,897
    Tykkäykset:
    13,943
    Pisteet:
    1,286
    Onhan se muuttunut aika paljon. Nyt ei lähdetä ottamaan kisaa vihollisen terävimmän kärjen kanssa muuten kuin ylivoimalla ja suotuisissa olosuhteissa.

    Eli taistellaan omilla vahvuuksilla vihollisen heikkouksia vastaan. Vihollinen on muuttunut hiukan, me enemmän. Aina pitää pysyä edellä.

    Aikoinaan esim. JvPr linnoitautui paikalleen ja eli tai kuoli siihen. Nyt taistellaan ihan eri tyylillä.
     
    23SNTJ, Stagideus, adam7 ja 3 muuta jäsentä tykkää tästä.
  20. Iso-Mursu

    Iso-Mursu Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    22.07.2011
    Viestejä:
    4,444
    Tykkäykset:
    1,807
    Pisteet:
    1,286
    Ja joskus kai oli vieää ajatus että JvPr:n selvinneet olisivat kyenneet vielä parin tunnin sissisotaan
     
  21. Lepard

    Lepard Kapteeni

    Liittynyt:
    10.05.2014
    Viestejä:
    549
    Tykkäykset:
    1,596
    Pisteet:
    76
    Ruotsilla tosiaan OLI ihan hyvä ja korkeatasoinen tykistö, mutta se vedettiin silppurista läpi niin kuin moni muukin järjestelmä. Kuten Adam7 totesi, tavoitteena on 36 Archeria jossain tulevaisuudessa. Eli kovinkaan mittavasti. Raketinheittimistöä ei ole lainkaan. Raskaat kranaatinheittimet ovat kaikki vedettäviä ja niitä on vähän. Ovat aloittamassa hanketta raskaiden heittimien asentamiseksi telalavetille, mutta AMOS ei kelvannut vaan hakevat muuta ulkomaista (kehittymättömämpää ja vähemmän tulivoimaista) ratkaisua. Eli se siitä puolustusteollisuusyhteistyöstä...
    Aikanaan Ruotsilla oli merkittävä rynnäkköhävittäjävoima "ÖB:s Klubba" jolla voitiin vahventaa tykistön tulta. Nyt sitäkään ei ole. Koneita kyllä on mutta vain osa on varustettu omasuojalaitteilla ja aseilla.
     
    Old Boy ja Rajajääkäri tykkäsivät tästä.
  22. Lepard

    Lepard Kapteeni

    Liittynyt:
    10.05.2014
    Viestejä:
    549
    Tykkäykset:
    1,596
    Pisteet:
    76
    Näinhän se oli. Kaikissa ohjesäännöissä todettiin, että jos edellytykset taistelun jatkamiseen tavanomaisella tavalla menetetään, siirrytään sissisodankäyntiin. Periaatteena ettäperikse ei anneta koskaan...
     

Jaa tämä sivu