Ruotsin puolustusvoimat.

Soldierblue kirjoitti:
Eikö Ruotsilla ollut se varusmiesaika 15 kk ? oliko se 9-15 kk ?
Klikkaa laajentaaksesi...

Ruotsilla oli aikanaan aika erikoinen järjestelmä jossa kahden päivän kutsuntojen perusteella valittiin suoraan ketkä menevät mihinkin koulutukseen. Palvelukseen astuttiin sitten portaattain, niin että reservin upseereiksi koulutettavat 15 kk ennen kotituttamista, ryhmänjohtajat 12 kk ennen kotiutumista ja miehistö 9 kk ennen kotitumista. Viimeiset kuukaudet harjoiteltiin sodan ajan kokoonpanossa ja kotiuduttiin joukkotuotettuna sodan ajan joukoissa. Ongelmana oli tietenkin virhevalinnat varsinkin johtajakoulutuksessa. Yksi everstiluutnantti suostui kerran tunnustamaan että lähes puolet reservin upseereista oli virhevalintoja. Ei kahdessa päivässä näe kaverin kenttäkelpoisuutta ja johtajaominaisuuksia. Oma järjestelmämme on parempi, palvelusajat saisivat tosin olla pidemmät, 6 kk on liian lyhyt miehistötehtäviin.
 
Lepard kirjoitti:
Näinhän se oli. Kaikissa ohjesäännöissä todettiin, että jos edellytykset taistelun jatkamiseen tavanomaisella tavalla menetetään, siirrytään sissisodankäyntiin. Periaatteena ettäperikse ei anneta koskaan...
Klikkaa laajentaaksesi...

... siirrytään sissisodankäyntiin = siirrytään maavoimien uudistettuun taistelutapaan. :)
 
Lepard kirjoitti:
Näinhän se oli. Kaikissa ohjesäännöissä todettiin, että jos edellytykset taistelun jatkamiseen tavanomaisella tavalla menetetään, siirrytään sissisodankäyntiin. Periaatteena ettäperikse ei anneta koskaan...
Klikkaa laajentaaksesi...
Ruotsissa tuota sissivaihetta kutsutaan nimityksellä "Fria kriget". Sillä löytyy muutama viideo tuubistakin
 
Lepard kirjoitti:
Ruotsilla oli aikanaan aika erikoinen järjestelmä jossa kahden päivän kutsuntojen perusteella valittiin suoraan ketkä menevät mihinkin koulutukseen. Palvelukseen astuttiin sitten portaattain, niin että reservin upseereiksi koulutettavat 15 kk ennen kotituttamista, ryhmänjohtajat 12 kk ennen kotiutumista ja miehistö 9 kk ennen kotitumista. Viimeiset kuukaudet harjoiteltiin sodan ajan kokoonpanossa ja kotiuduttiin joukkotuotettuna sodan ajan joukoissa. Ongelmana oli tietenkin virhevalinnat varsinkin johtajakoulutuksessa. Yksi everstiluutnantti suostui kerran tunnustamaan että lähes puolet reservin upseereista oli virhevalintoja. Ei kahdessa päivässä näe kaverin kenttäkelpoisuutta ja johtajaominaisuuksia. Oma järjestelmämme on parempi, palvelusajat saisivat tosin olla pidemmät, 6 kk on liian lyhyt miehistötehtäviin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Rannikkojääkäreillä oli ainakin 15 kk
 
Soldierblue kirjoitti:
Rannikkojääkäreillä oli ainakin 15 kk
Klikkaa laajentaaksesi...
Tämän mukaan 14 kk.

Pisimmillään Ruotsissa tehtiin asevelvollisuus 18 kk ja jos sen jälkeen vielä reservinupseerin arvon halusi, 18 kk sen päälle. siinä perussetissä kyllä koulutettiin ns. plutonbefäl toimeen, eli joukkueenjohtajaksi, mutta tuo lisäkoultus oli vähän kuin otaniemeen olisi päässyt tuotantotaloudelliselle linjalle (vuorineuvoslinjalle).

Tuosta rannikkojääkärikoulutuksesta on tämä dokkari, joka tosin on pilkottu kuuteen osaan, koska aikanaan tuubissa oli se 12 min raja


Tämä on tietenkin pitkän koulutuksen vääntäminen noin tunnin pätkään, mutta voisin kysyä sellaista, että kun aikanaan kävin intin, rannarit oli vielä erikoisjoukkoa, niin oliko vastaavaa uhoamista kuin dokkarissa ilmenee rannareissa, taistelusukeltajissa, laskuvarjojääkäreissä tai rajan vastaavassa poppoossa jonne haetaan testien kautta?
 
Tämä on ehkä postattu, mutta syytä laittaa uudelleen.

Surullinen tarina. Heikollakin ruotsilla pääse kärryille :(

 
Nykyinen Ruotsalainen rannikkojääkärikomppanian organisaatio, uskon että se on sodan ajan organisaatio
http://www.kustjagarna.se/#kustjagarkompaniets-organisation

kustjagarkompaniets_organisation.jpg
 
En tiedä jos tämä kuva on parempi: Näin on Rannikkojääkärikomppania organisaatio- 132 miestä

Så är kustjägarkompaniet organiserat – 132 man totalt

Vassare spets – men volymen har sjunkit kraftigt. På 1990-talet fanns inte mindre än tolv mobiliserbara kustjägarkompanier – nu finns bara ett.


De 132 kustjägare som är kvar utgör ett elitförband som i små enheter kan arbeta självständigt under extrema påfrestningar.

Huvuduppgiften är spaning – men stridsförmågan är hög. Understödsgruppens utrustningslista vittnar om det: här finns såväl granatgeväret Carl Gustaf som 12,7 millimeters tung kulspruta och 40 millimeters granatspruta.


Elitens elit – attackdykarna, 21 man som opererar i grupper om sex – har inte samma eldkraft. Ska man ta med sig ett förstärkningsvapen på en lång simning under vatten måste det vara mycket nödvändigt. Oftast handlar det om kraftfulla automatgeväret 90C, även om 14 extra kilo blir "jävligt tungt".


– Vi vill bekämpa med prickskytte, leda indirekt eld eller flyg och förlita oss på vår överlägsenhet i sensorer, nattutrustning och så vidare, säger Petter Lindquist
Klikkaa laajentaaksesi...
.

Läs mer: http://www.bakom-kulisserna.biz/news/mot-attackdykarna-vart-vassaste-vapen/

Attack-2.jpg
 
Old Boy kirjoitti:
Kaikki kunnia @adam7 n nykyruotsia koskeville postauksille, mutta mä kävin Ruotsin armeijassa viime vuosisadallakin monta kertaa, enkä osta tota. Kyllä niillä tykistöä oli; rauhanajan koulutusrykmenttejäkin lähes kymmenen. Putkiakin oli paljon, mutta
kun poistivat Boforsin 105:t (400 kpl) niin vuosisadan lopulla putkia lukumääräisesti oli paljonkin meitä vähemmän. Mutta ne oli kaikki uusia ja kaliberia 155. Meillähän Saksan kauppaan asti kolmannes 1200:sta tykistä oli ikivanhoja (siis täysin vanhentu-
neita), kolmannes vanhoja mutta vielä käyttökelpoisia kantamaa lukuunottamatta ja ainoastaan kolmannes uusia. Putkistamme osa oli 76 mm K02 mallia ja osa erilaisia 105:ia. Meidän kevyitä tykkejä vetivät traktorit kun Ruotsilla oli kaikille Scanian raskaat
mkat. Ruotsin 1900 -luvun tykistöstä puhuttaessa on vielä muistettava maalinnoitusten linnoitustykistön jotain sata putkea. Eihän ne edes tarvinu niin vahvaa tykistöä kun me, koska oli Ilmavoimien rynnäkkölennosto.

Tuollaiset jutut syntyivät siitä, ettei Ruotsissa arvostettu kovapanosammuntoja. Vaivalloista touhua monine varomääräyksineen ja varmaan vaarallistakin, ne ajatteli. Kaikki vanhat tykit vietiin aina suoraan romikseen eikä harjoitus- eli leiritykeiksi. Rovajär-
ven tapaista kunnon ampumakenttääkään ei ollu. Lopputuloksena ne sitten ampu kovilla vain muutaman laukauksen silloin tällöin ja muuten harjoitteli vain suuntailemalla ja loksuttelemalla lukkoja. Tällä tietysti oli suuri vaikutus koulutustasoon. Res up-
seerit oli kyllä ihan eri tasolla kun meidän res vänrikit. Ne valittiin jo kutsunnoissa ja palveli paljon pidempään kun muut varusmiehet. Ihan selväähän oli, ettei 11 kk riitä ammattitaitoisen tuliasemapuolen tykistöupseerin koulutusajaksi, vaan pilliin vihellettä-
essä olisi tarvittu 6 kk:n YH -aika ensin. Tässäkin Ruotsi siis meitä edellä.

Kuva pitkin metsiä roiskivasta Nliiton tykistöstäkään ei ole niin yksipuolinen kun meillä ajatellaan, mutta ei siitä nyt enempää. Mutta mun mielestä pitäisi täällä välttää "tykkimiehet on tyhmiä" -tyylisiä yleistyksiä, sillä useimmilla forumin seuraajilla ei ole ma-
hiksia itse arvioida postausten oikeellisuutta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olet selkeästi ammattilainen, mutta saanen siitä huolimatta olla hieman eri mieltä.

En nyt jaksa kaivaa lähteitä, mutta siitä huolimatta väitän että sveduissa oli kevyempi tykistö ( en tarkoita kaliperia vaan tykistön suhdetta jalkaväkeen/ mekanisoituihin joukkoihin.

Se reserviupseerijuttu josta puhut on aivan totta. 18kk palveluksen jälkeen tehtiin 18 kk reserviupseerikoulutusta. Siitä sitten oltiin valmiita suuryrityksiin vastuuhommiin ;)

En tosin ole varma olikoon se yhtä raakaa kuin Haminassa. Vuosikirjastani löytyy kuvia ukoista maitotonkassa (maitojuna viittaus)

Haminan koulutus jossa tehtiin primitiiviset tulisuunnitelmat vaikka panssarintorjunta oli ykkösaihe antoi pientä ymmärrystä.

Myöhemmin lisäkoulutuksen jälkeen kun tykistöpäällikkö liittyi 2 metrin päähän, oli ihan oikeata osaamista. PS. Opetus oli että tykistöpäällikkö ei saa olla kauempana ;)

...

Mutta sveduihin palattaessa, siellä on menossa oikean sodan uudellenoppiminen..
 
Osaako joku rannikkolla koulutettu kertoa mitä kaikkea tässä kuvassa on ja tapahtuu?

2-.jpg

Komentoa ja huoltoa?
Meillä on oma stridsbåt ja tuossa on tuttu G-vene mutta mikä tämä keskellä oleva on funktioltaan?

Saaristo toimintaympäristönä on kyllä kiehtova ja kaunis.
 
kertakenttään kirjoitti:
Komppaniassa on tulenjohtopäällikkö, pataljoonassa tulenjohtokomentaja, prikaatissa tykistöpäällikkö. Ihanko varmasti tarkoitat tykistöpäällikköä?
Klikkaa laajentaaksesi...
Juu ei, tietenkin tulenjohtopäällikkö. Taisin erehtyä ekan kerran tällä foorumilla ;)
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top