Liekkö tuosta titaanista kovin paljoa hyötyä tuossa paikassa kun siirtää lämpöä aika huonosti.
Rynnäkkö- ja taistelukiväärit
- Viestiketjun aloittaja Pzgnrl
- Aloitus PVM
Solidsnake
Respected Leader
Tuossa pyssyjeexuksen artikkelissa oli loppujen lopuksi pointti pyyhkäisyalan käyttö, artikkelin kommenteissa tuli oikein esiin. On aivan sama osuuko vihulaista muniin vai nenään , kyllä pysähtyy. Uskoisin meidän uudessa liikkuvassa sodankäynnissä olevan esteellistä tiputella vihuja kolmestasadasta metristä rauhallisesti ampuen riviin joltain pellonreunalta 
Lantio on vähän aliarvostettu maali alue, pysäyttää hyvin ja pirullinen hoitaa kentällä.Tuossa pyssyjeexuksen artikkelissa oli loppujen lopuksi pointti pyyhkäisyalan käyttö, artikkelin kommenteissa tuli oikein esiin. On aivan sama osuuko vihulaista muniin vai nenään , kyllä pysähtyy. Uskoisin meidän uudessa liikkuvassa sodankäynnissä olevan esteellistä tiputella vihuja kolmestasadasta metristä rauhallisesti ampuen riviin joltain pellonreunalta
Huhta
Greatest Leader
Neljä vuosikymmentä vanhoja rynkkyjä, mites meillä, taitaa olla vielä vanhempia ja konstruktiokin alkujaan 1940-luvulta... Kaliberinkin britit saivat oikein jo heti alkuun (5.56 NATO), meillä vasta valmistaudutaan siirtymään siihen oikeaan.
---
Itse olen tätä meidän uutta rynnäkkökivääriä pohtinut ja mittanauhaa pyöritellyt, että millä piipunpituudella niiden pitäisi tulla tehtaalta. Pätkä, 14,5" ja 16" oli mukana siinä "esisarjan" hankinnassa, pisintä ja lyhyintä eniten kappalemääräisesti. Heijastuneeko se sitten lopullisiin hankintamääriin, se on toinen kysymys. Mutta eikö 16" ole turhan pitkä?
Lähtöjähän sillä pidemmällä piipulla saadaan lisää, mutta jos pitkää piippua ajatellaan erityisesti jalkaväkitaistelijan aseeseen, niin hänellähän aseessa on (pitäisi olla) lisävarusteita, jotka kasvattavat aseen kokonaispituutta sekä etupainotteisuutta. Merijalkaväkihän aikanaan käytti pidempää arskaa jalkaväellä ja lyhyempää aselajijoukoilla, mutta sitten jossakin vaiheessa hiekkasotia tekivätkin täyskäänteen siirtämällä lyhyet M4:t etulinjaan ja M16:t takalinjaan.
Eli olisiko meidän sittenkin järkevämpää unohtaa se 16" kokonaan ja tilata 14.5" asetta yleiskäyttöön? Ja toki sitä pätkää joihinkin erikoisempiin käyttötarkoituksiin...
Solidsnake
Respected Leader
Lhyempi tietysti mukavampi, mikähän olisi tehokas kantama 14puolituumaiselle
Huhta
Greatest Leader
Miten määritellään tehokas kantama? Luoti ei putoa tähtäylinjalta enempää kuin X cm? Luodilla on riittävästi nopeutta, jotta se "räjähtää" kudokseen osuessaan? (Tosin yli 55 grainin luoteja käytettäessä koko räjähdysilmiö taitaa jäädä syntymättä kaikilta etäisyyksiltä...) Jos nykykalustoon vertaa, niin lyhytkin arska on kyllä parannus ainakin osumisen kannalta.
Netistä varastettu lähtönopeusgraafi 5.56:lle:
Lentorataa 5.56:lle:
AKM:n lentoratataulukkoa vertailuksi kahdella eri kohdistuksella:
Vääpeli
Greatest Leader
Tehokas kantama riippuu myös tähtäimestä. Jos ammutaan vain rautatähtäimillä, se on käytännössä pyyhkäisyala. Mutta hyvällä tähtäimellä sitä voi pidentää, kunnes terminaaliballistiikka tai luodin teho vain loppuu (tuuli vie yms). Varmaan joku 14.5" ois hyvä. Kummiskin kun ryhmässä on DMR ja kk:ta tukemassa pidemmille matkoille.
Tuosta voidaan olla montaa mieltä oliko oikea valinta kun tarjolla alunperin oli .280 enfield.
Solidsnake
Respected Leader
Briteillä oli valmiina korvaava pati, niille tehtiin diili ja se vaihtui nykyiseen. Ja nyt ollaankin sitten pyrkimässä takaisin puuhun
Aquilifer
Kenraali
Läpäisee ainakin vielä 1000m päässä.
En ampunut itse mutta olin todistamassa kun levyyn koemielessä ammuttiin.
J0h1F
Ylipäällikkö
Brittien kaliiperivalinnat ovat olleet kyllä kaikista länsimaista sekavimmat: kun laippakantaisesta .303:sta luovuttiin, otettiin ensin käyttöön .280 British, joka vain muutaman vuoden päästä korvattiin 7,62x51:llä, kun Churchill halusi NATO:lle yhteisen standardikaliiperin, eikä USA taipunut brittiläisten esitykseen. Uutta asetta kehitellessä Enfield/Royal Ordnance kehitteli pitkään omaa 4,85x49-kaliiperiaan, siis 1970-luvun loppuun saakka, kunnes vasta 1979 projekti haudattiin, kun se hävisi NATO:n standardisoinnissa 5,56x45:lle.
Nykyisen RK:n piipunpituus on reilu 16'', joten se ei olisi nykyisiä pidempi. 16-tuumaisen piipun etu on kuitenkin lähtönopeudessa, joka on 5,56x45:ssä maaliballistiikan kannalta tärkeää.
Moni maa toki on valinnut 14,5-tuumaisen, mutta pidempienkin piippujen valintoja on tehty (siis niiden n. 16-tuumaisten), etenkin brittiläisen kultuuripiirin maissa (ja mm. SAS on valinnut L119A2:ssa vaihtoehdot 10'' ja 15,7''). Lyhyempiä piippuja käytetään yleensä vain aselajijoukoilla ja muissa erityistehtävissä.
20-tuumaisessa on kuitenkin jo merkittävä ero käsiteltävyydessä.
Huhta
Greatest Leader
"Jokamiesluokan TA-kivääri"-viritelmät ovat kariutuneet melkein aina ja melkein kaikkialla. Sanoisin 5.56 NATO:n olleen oikea lopputulema.
Mutta mitä kauemmas ajassa mennään taaksepäin, sitä vähemmän on ollut käytössä äänenvaimentimia, asevaloja, lasertähtäimiä ja optiikkaa. Piipunpituuden merkitys aseen painoon ja painojakaumaan on siis nykyään suurempi kuin menneinä vuosikymmeninä.
Edit: Nopeasti tarkastellen painosäästöä olisi luvassa 3 unssia (tai 85 grammaa) valitsemalla 14.5" 16" sijaan, jos käytetään government-profiilin piippuja.
Viimeksi muokattu:
Aquilifer
Kenraali
16" on hyvä kompromissi piipunpituuksissa.
Lyhyet, siis jotain 10.5" - 11.5" syövät lähtönopeutta aika pahasti. Näppäriä ne on, mutta käytännössä noita lyhyitä piippuja tehdään vaimentimien kanssa käytettäväksi, jolloin se lyhyyden etu ei enää olekaan, koska vaimennin kasvattaa kuitenkin pituutta jotain 12-20 cm.
5.56 on hyvä kaliiperi silloin, kun piipunpituus tarjoaa sille tarpeeksi nopeutta. Lyhyissä se lähtö voi olla alle 700 m/s, jolloin ne kaliiperin edut poistui jo piipun suulla. 5.56 on aika onneton ballistiikaltaan ja haavaballistiikaltaan juuri tuon nopeuden alle tippuessaan, joten jo sadankin metrin lennon jälkeen ollaan melko tehottomia.
20" piippu puolestaan riittää rutistamaan patruunasta erinomaiset lähtönopeudet, jolloin kaliiperin täysi potentiaali saadaan käyttöön, ja sitä lentonopeutta riittää vielä muutaman sadan metrin lennon jälkeenkin. Vähän kanki tuollainen on, että sekin kannattaa sitten miettiä kumpi on tärkeämpää, maksimaalinen teho vai helpompi käytettävyys.
Siksi itse liputan 16" piipun puolesta. Kompromissi, joka ei varsinaisesti ole huono käsiteltävyydessä eikä ballistiikassa.
Lyhyet, siis jotain 10.5" - 11.5" syövät lähtönopeutta aika pahasti. Näppäriä ne on, mutta käytännössä noita lyhyitä piippuja tehdään vaimentimien kanssa käytettäväksi, jolloin se lyhyyden etu ei enää olekaan, koska vaimennin kasvattaa kuitenkin pituutta jotain 12-20 cm.
5.56 on hyvä kaliiperi silloin, kun piipunpituus tarjoaa sille tarpeeksi nopeutta. Lyhyissä se lähtö voi olla alle 700 m/s, jolloin ne kaliiperin edut poistui jo piipun suulla. 5.56 on aika onneton ballistiikaltaan ja haavaballistiikaltaan juuri tuon nopeuden alle tippuessaan, joten jo sadankin metrin lennon jälkeen ollaan melko tehottomia.
20" piippu puolestaan riittää rutistamaan patruunasta erinomaiset lähtönopeudet, jolloin kaliiperin täysi potentiaali saadaan käyttöön, ja sitä lentonopeutta riittää vielä muutaman sadan metrin lennon jälkeenkin. Vähän kanki tuollainen on, että sekin kannattaa sitten miettiä kumpi on tärkeämpää, maksimaalinen teho vai helpompi käytettävyys.
Siksi itse liputan 16" piipun puolesta. Kompromissi, joka ei varsinaisesti ole huono käsiteltävyydessä eikä ballistiikassa.
Huhta
Greatest Leader
Terminaaliballistiikasta:
Somaliasta kuului aikanaan valitusta, kuinka 5.56 ei tee mitään ihmiseen osuessaan. Mutta onko ns. pysäytysvoima todella merkittävä asia?
Perinteinen kansanviisaushan on ollut ampua suolille eikä rintaan, koska haavoittunut sitoo enemmän vihollisia kuin kuollut. Venäläisten lääkintähuollon tason tuntien vaikutus lopulliseen kuolleisuuteen ei välttämättä myöskään ole kovin iso. Samoin pehmeät suojavarusteet nappaavat helposti luodilta vauhdin pois, jolloin paperilla parempi terminaaliballistiikka ei toteudu pidemmälläkään piipulla.
On tietysti myös tilanteita, jolloin asiasta voi muodostua ongelma. Kuten lähietäisyyksiltä niitä huumepäissään taistelevia somaleita ammuttaessa. Mutta kyllähän se nopea inkapasitaatio pohjautuu useammin kipuun kuin absoluuttiseen toimintakyvyn menetykseen, ja tällöin ollaan vahvassa etulyöntiasemassa ampumaan lisää osumia kohteen vaarallisen toiminnan lopulliseksi lopettamiseksi.
On myös vahvaa näyttöä siitä, että osumat tulevat massamaisesta tulenkäytöstä eivätkä tähdätyistä, tarkkaan harkituista laukauksista. Tällöin koko terminaaliballistiikan merkitys laskee, kun osumat kohdistuvat satunnaisiin kehon osiin eivätkä vitaalialueille.
Somaliasta kuului aikanaan valitusta, kuinka 5.56 ei tee mitään ihmiseen osuessaan. Mutta onko ns. pysäytysvoima todella merkittävä asia?
Perinteinen kansanviisaushan on ollut ampua suolille eikä rintaan, koska haavoittunut sitoo enemmän vihollisia kuin kuollut. Venäläisten lääkintähuollon tason tuntien vaikutus lopulliseen kuolleisuuteen ei välttämättä myöskään ole kovin iso. Samoin pehmeät suojavarusteet nappaavat helposti luodilta vauhdin pois, jolloin paperilla parempi terminaaliballistiikka ei toteudu pidemmälläkään piipulla.
On tietysti myös tilanteita, jolloin asiasta voi muodostua ongelma. Kuten lähietäisyyksiltä niitä huumepäissään taistelevia somaleita ammuttaessa. Mutta kyllähän se nopea inkapasitaatio pohjautuu useammin kipuun kuin absoluuttiseen toimintakyvyn menetykseen, ja tällöin ollaan vahvassa etulyöntiasemassa ampumaan lisää osumia kohteen vaarallisen toiminnan lopulliseksi lopettamiseksi.
On myös vahvaa näyttöä siitä, että osumat tulevat massamaisesta tulenkäytöstä eivätkä tähdätyistä, tarkkaan harkituista laukauksista. Tällöin koko terminaaliballistiikan merkitys laskee, kun osumat kohdistuvat satunnaisiin kehon osiin eivätkä vitaalialueille.
Vaikkei pysäytysvoimalla katsottaisikaan olevan suurta merkitystä on 5,56:n ja vielä selvästi heikkotehoisemman 5,45x39:n terminaaliballistiikasta (valitettavasti) runsaasti materiaalia mm. Amerikasta, Meksikosta, Syyriasta ja Ukrainasta. Kuvia ja videoita, tilastojakin(mm. poliisin voimankäytöstä ja joukkoampumisista). Eikä siinä ole keskimäärin mitään vikaa. Lyhyiltä(150 m ja alle) ampumamatkoilta nopea ja hyvin takapainoinen luoti repii kudosta jopa enemmän kuin isot ja hitaammat.
Toki 5,56:n pysäytystehoa saa alennettua esim. nysäpiipun ja painavan luodin yhdistelmällä niin ettei se enää luotettavasti revi, sirpaloidu, laajene tai lähde pyörimään heti kudokseen osuttuaan. Esim. se amerikkalaisten tunnettu yhdistelmä 14½" M4 ja Sierra 77 gr Mk262mod1.
Huhta
Greatest Leader
Poliisi- ja massamurhakäytössä lienee tosin usein laajenevat ampumatarvikkeet, joita taas sotilaskäytössä ei oikein voisi olla. Ampumaetäisyydetkin lienevät useimmiten varsin lyhyitä sotakäyttöön suhteutettuna, metrejä tai enintään muutamia kymmeniä metrejä.
Usein kyllä, muttei aina. Sotilaskäytössä on myös joitain sirpaloitumaan tai hajoamaan suunniteltuja a-tarvikkeita, kuten jenkkien jakopati M855A1. Ukrainan, Syyrian tai Gazan kuvastosta en muista ainuttakaan tilannetta, jossa minkään kiväärin osuma muualle kuin käteen tai sormiin olisi näyttänyt tehottomalta ja 150 m on ollut aika pitkä matka nähdä tai ampua noissa sodissa. Oman kieltämättä rajallisen 5,56 metsästyskokemukseni perusteellakaan ei ole moitittavaa ja luulen että parista linnusta olisi isommalla kaliiperilla mennyt vähemmän lihaa hukkaan.
EDIT: Tietysti pienehköjen eläinten ja ihmisten ampuminen on eri asia, mutta olen itse vakuuttunut siitä että ainakin S&B 55 gr kellahtaa ja repii kudosta luotettavasti amet 100 m alkaen jo muutaman sentin syvyydestä.
Zero The Hero
Luutnantti
5.56x45 on alunperin suunniteltu 20" piipusta ammuttavaksi. Niin 55gr M193 kuin 62gr SS109/M855.
Maalivaikutus perustuu nopeuteen, joka noilla yhdistelmillä on piipunsuulta noin 900-950m/ tuntumissa. Pehmeän kudoksen kohdatessaan yli 700 m/s nopeudella luodit heittävät volttia, sirpaloituvat ja tekevät vaikka mitä. Vaikutus riittää mainiosti noin 300 metriin saakka.
Ongelmat alkoivat kun Irakin kaupunkisodissa haluttiin lyhyempää piipua ja joukoille jaettiin 14,5" piippuiset M4:t. Niillä M855:n vaikutus lyheni noin 150 metriin, koska piipun suulta lähdötkin olivat enää noin 800m/s. Tämä oli riittävä Irakissa, mutta sitten painopiste siirtyi takaisin Afganistaniin.
Lyhytpiippuiset aseet säilyivät lyhyine ampumaetäisyyksineen, mutta kohtaamisetäisyydet vaihtuivat 50 metristä 500 metriin. Merijalkaväki ei valittanut optiikalla varustetuista M16A4:stä, mutta armeija kiukutteli, ettei 5.56 ja M4 riitä.
Merijalkaväki kokeili myös hetken M4:ää mutta tilasi kaikille HK416:t 16" piipulla, joka on ollut mielestään mainio kompromissi koon, tarkkuuden ja tehon välillä.
Arvelisin että tässä on meillekin ohjenuoraa valintaamme.
Maalivaikutus perustuu nopeuteen, joka noilla yhdistelmillä on piipunsuulta noin 900-950m/ tuntumissa. Pehmeän kudoksen kohdatessaan yli 700 m/s nopeudella luodit heittävät volttia, sirpaloituvat ja tekevät vaikka mitä. Vaikutus riittää mainiosti noin 300 metriin saakka.
Ongelmat alkoivat kun Irakin kaupunkisodissa haluttiin lyhyempää piipua ja joukoille jaettiin 14,5" piippuiset M4:t. Niillä M855:n vaikutus lyheni noin 150 metriin, koska piipun suulta lähdötkin olivat enää noin 800m/s. Tämä oli riittävä Irakissa, mutta sitten painopiste siirtyi takaisin Afganistaniin.
Lyhytpiippuiset aseet säilyivät lyhyine ampumaetäisyyksineen, mutta kohtaamisetäisyydet vaihtuivat 50 metristä 500 metriin. Merijalkaväki ei valittanut optiikalla varustetuista M16A4:stä, mutta armeija kiukutteli, ettei 5.56 ja M4 riitä.
Merijalkaväki kokeili myös hetken M4:ää mutta tilasi kaikille HK416:t 16" piipulla, joka on ollut mielestään mainio kompromissi koon, tarkkuuden ja tehon välillä.
Arvelisin että tässä on meillekin ohjenuoraa valintaamme.