Rynnäkkö- ja taistelukiväärit

MP5:n patentti on muuten rauennut. Jos halutaan voisimme ruveta tekemään tuosta omaa versiota jossain PDW kaliperissa.
 
Olen tainnut sen jossain sanoakin, mutta nähdäkseni esim 90-luvun (silta-) vartiokomppania, jonka ryhmässä olisi ollut esimerkiksi 8x 9 mm kp (esim Peltiheikki) ja 1x 7,62x54R kk (esim vanha Emma) ei olisi ollut kovin pahasti alakynnessä suurimmassa osassa suomalaista metsämaastoa tai kaupunkiympäristöä rynnäkkökivääreillä ja konekiväärillä/pikakiväärillä varustetulle, kevyelle ilmarynnäkköjoukolle mallia Hostomel.

Otin 90-lukulaisen kokoonpanon koska se lienee viimeisiä aikoja jolloin kokoonpanoissa oli vielä jaossa konepistooleja suurissa määrin.

Suomalaisessa metsässä etäisyydet ovat kuitenkin 90% alle 150 m ja sitä pidemmille etäisyyksille olisi Emma.

9 mm kuteja voi kantaa mukana suht paljon ja tarkkuus korvataan tulen voluumilla - mikä sopii myös tuollaisen hirviprikaatitason porukan ampumataidolle (/s).

Nykyisin Peltiheikit ja kp:t on korvattu Norincoilla ja itäsaksalaisilla. Emmat ehkä KVKKlla, tosin en tiedä kumman mieluummin ottaisin luotettavuusnäkökulmasta, molemmissa on omat pahat ongelmansa :D
 
Pistoolissa parempi kuin nuo PDW-kalliperit.

Se reiän koko merkitsee paljonkin, ja pistooleista ammuttuna noilla pikkukaliipereilla ei ole sellaisia maalivaikutuksia kun vaikka nopeilla kiväärinluodeilla on. Eli kudosvaurio on käytännössä se reikä jonka luoti tekee, ja sotilasaseessa se luoti vieläpä on kokovaippaluoti. Ysi on parempi kuin nuo PDW-kaliiperit, ja .45 ACP olisi sitäkin parempi… Tosin lipaskapasiteetillakin on merkitystä. Ysimillinen on hyvä kompromissi.

Kokovaippaluodeilla ysimillinen menee todennäköisesti läpi suojaamattomasta miehestä että heilahtaa. Eli energiaa luovutetaan maaliin luvattoman vähän. Nelivitonen olisi tosiaan parempi, sitähän Laarikin aikanaan kirjoitteli, mutta miten sellaisen hallittavuus ja osumatodennäköisyys pistoolissa, varsinkin vähemmän koulutetuilla ampujilla...

Ja entä panssarinläpäisy? Lännessä taitaa kokovaippaluoti olla melkein kaikkialla se jakopatruuna, vaikka onhan sitä kaikenlaista ysillekin kehitetty. PDW-kaliberien kanssa ilmeisesti hieman toisin, kevyiden suojavarusteiden läpäisy oli kuitenkin isolta osin koko PDW:n pointti.

Pitkässä aseessa joku lyhytpiippuinen AR on paljon järkevämpi vaihtoehto.

5.56 suunniteltiin 20 tuuman piipulla varustetulle kiväärille, ei tälle:

1748006173024.webp

Nysäpiipusta ammuttaessa 5.56 on vain glorifioitu PDW-kaliberi, joka pitää paljon melua. Keskitehoisen kiväärinpatruunan suorituskykypotentiaalista iso osa menee hukkaan eikä hallittavuudessa saavuteta mitään etua rynnäkkökivääriin nähden, päinvastoin. Logistiset ja koulutukselliset edut toki puhuvat yhteisen patruunan ja asekonstruktion puolesta, etenkin massa-armeijassa.

Se olisi kiva tietää, mikä on kustannusero patruunoissa, kun ruvetaan todella tuottamaan. Esim. 5.56 NATO M193 ja 4,6x30 DM11/DM31? Jos jälkimmäisten hifistellyt ratkaisut nostavat patruunan yksikköhinnan yli 5.56 bulkkipatruunan, niin siinä tapauksessa täytyy todella alkaa miettiä myös sotataloudellista puolta...
 
Viitsitkö avata tätä vähän?

Tuotanto- ja materiaaliteknologia on kehittynyt. Nykyään koneistus kuuluu tietokoneille ja tarjolla on enemmän ja parempia komposiitteja. Ts. on mahdollista suunnitella teknisesti parempi ja helpommin/halvemmalla valmistettava ase.

Minusta jonkinlainen rulla tai radiaali hidastus kyllä auttaa varsinkin massalukkoisen kp:n kohdalla ammuttavuutta.

Mäntäkoneisto olisi luultavasti puhtaampi (ja toimintavarmempi) sekä helpommin säädettävissä erilaisiin tilanteisiin (vaimentimet, patruunat).

Ei mitään Ämpäriä vastaan sinänsä. Kyllähän sitä itsensä tärkeäksi tuntisi, jos sellainen jaettaisiin PERK:ssä, mutta siihen se sitten taitaisi jäädä. Epäilen vahvasti, että kannattaisi patenttien umpeutumisen takia tehdä niitä itse uutena 2020-luvulla...
 
Viimeksi muokattu:
Noin sinänsä, MP7 on kuulemma sekin menettänyt patenttisuojansa. USA:ssa sellainen on jo reverse-engineerattu. Että siitä vain kyselemään joko amerikkalaisilta tai suoraan saksalaisilta, että saisiko lisenssin kohtuurahalla... Jos siis oltaisiin sellaisia hankkimassa - taitaa olla Sakon arska se millä reservi kalustetaan jatkossa.

 
Noin sinänsä, MP7 on kuulemma sekin menettänyt patenttisuojansa. USA:ssa sellainen on jo reverse-engineerattu. Että siitä vain kyselemään joko amerikkalaisilta tai suoraan saksalaisilta, että saisiko lisenssin kohtuurahalla... Jos siis oltaisiin sellaisia hankkimassa - taitaa olla Sakon arska se millä reservi kalustetaan jatkossa.

Rynkkyä varmaan hankitaankin se aiottu määrä mutta SA-vahvuutta olisi syytä nostaa takaisin 350K saakka.
1000K tappiot vastapuolella ei tunnu vielä missään.
 
Rynkkyä varmaan hankitaankin se aiottu määrä mutta SA-vahvuutta olisi syytä nostaa takaisin 350K saakka.
1000K tappiot vastapuolella ei tunnu vielä missään.

Yleisesti ottaenhan PDW:n oikeutus tulee siitä, että se on parhaiten johonkin tehtävään soveltuva henkilökohtainen ase. Kuten norjalaiset ovat aseistaneet MP7:llä koiranohjaajia, vaunumiehiä, lääkintämiehiä, lentäjiä ja viestimiehiä. Ei niinkään siitä, että se olisi merkittävästi edullisempi. Käytännössähän monessa armeijassa on sitten päädytty joko jakamaan samaa asetta kaikille tai sitten takaportaalle mitä varastoissa sattui entuudestaan olemaan (kuten Suomessa iso osa joukoista oli varustettu 2MS aseilla 90-luvulle asti kärjen saadessa kotimaiset rynnäkkökiväärit).
 
Yleisesti ottaenhan PDW:n oikeutus tulee siitä, että se on parhaiten johonkin tehtävään soveltuva henkilökohtainen ase. Kuten norjalaiset ovat aseistaneet MP7:llä koiranohjaajia, vaunumiehiä, lääkintämiehiä, lentäjiä ja viestimiehiä. Ei niinkään siitä, että se olisi merkittävästi edullisempi. Käytännössähän monessa armeijassa on sitten päädytty joko jakamaan samaa asetta kaikille tai sitten takaportaalle mitä varastoissa sattui entuudestaan olemaan (kuten Suomessa iso osa joukoista oli varustettu 2MS aseilla 90-luvulle asti kärjen saadessa kotimaiset rynnäkkökiväärit).
Jos annetaan koiranohjaajia, vaunumiehiä, lääkintämiehiä, lentäjiä ja viestimiehiä yms porukoille PDW:t niin niitä rynkkyjäkin jää enemmän jaettavaksi.
 
Jos annetaan koiranohjaajia, vaunumiehiä, lääkintämiehiä, lentäjiä ja viestimiehiä yms porukoille PDW:t niin niitä rynkkyjäkin jää enemmän jaettavaksi.

En ihan hahmota, miten joukkomäärien muutos vaikuttaisi PDW-hankintoihin. 7,62x39 rynkkyjähän on varmaan yli puoli miljoonaa, eli enemmän kuin SA-vahvuus realistisesti voisi koskaan olla, ja uusia 5.56 NATO aseita taas on tilattu Sakolta vasta koe-erien verran, eli vaikka joku keksisi puolittaa kenttäarmeijan koon, niin edelleen voisi hyvin tilata ison määrän sopivaksi katsottua PDW:tä.

Mutta varmaan koulutus, kustannukset, teollisuuspolitiikka jne. edellä mennään ja meidän tuleva "PDW" on Sakon arska lyhyellä piipulla. Valmistuu samalla tuotantolinjalla, on käytettävissä samalla koulutuksella kuin Sako-arska ja syö samaa patruunaa. Mutta eihän se ihan PDW ole kokonsa puolesta eikä toisaalta yhtä hyvin hallittavissa sarjatulella. No, parempi tietysti sekin kuin RK-62 kaikille...

Tietysti MP7-tilaus Saksasta onnistuisi tandemina uuden rynkyn käyttöönoton kanssa rasittamatta Riihimäen tuotantolinjaa. Se olisi yksi etu aseistuksen ajanmukaistamisen ohella.
 
Olen tainnut sen jossain sanoakin, mutta nähdäkseni esim 90-luvun (silta-) vartiokomppania, jonka ryhmässä olisi ollut esimerkiksi 8x 9 mm kp (esim Peltiheikki) ja 1x 7,62x54R kk (esim vanha Emma) ei olisi ollut kovin pahasti alakynnessä suurimmassa osassa suomalaista metsämaastoa tai kaupunkiympäristöä rynnäkkökivääreillä ja konekiväärillä/pikakiväärillä varustetulle, kevyelle ilmarynnäkköjoukolle mallia Hostomel.

Otin 90-lukulaisen kokoonpanon koska se lienee viimeisiä aikoja jolloin kokoonpanoissa oli vielä jaossa konepistooleja suurissa määrin.

Suomalaisessa metsässä etäisyydet ovat kuitenkin 90% alle 150 m ja sitä pidemmille etäisyyksille olisi Emma.

9 mm kuteja voi kantaa mukana suht paljon ja tarkkuus korvataan tulen voluumilla - mikä sopii myös tuollaisen hirviprikaatitason porukan ampumataidolle (/s).

Nykyisin Peltiheikit ja kp:t on korvattu Norincoilla ja itäsaksalaisilla. Emmat ehkä KVKKlla, tosin en tiedä kumman mieluummin ottaisin luotettavuusnäkökulmasta, molemmissa on omat pahat ongelmansa :D
9 mm Parabellumissa on patruunana se ongelma, että se pysähtyy nykyaikaisiin pehmeisiin IIIA-tasoisiin suojaliiveihinkin, ei tarvita kovia levyjä edes. Samoin se pysähtyi jo vanhoihin teräskypäriin (tai pikemminkin niiden muoto oli pyritty optimoimaan niin, että kypärä kimmotti konepistoolin luodit pois) ja tietysti nykyaikaisiin komposiittikypäriin.
 
9 mm Parabellumissa on patruunana se ongelma, että se pysähtyy nykyaikaisiin pehmeisiin IIIA-tasoisiin suojaliiveihinkin, ei tarvita kovia levyjä edes. Samoin se pysähtyi jo vanhoihin teräskypäriin (tai pikemminkin niiden muoto oli pyritty optimoimaan niin, että kypärä kimmotti konepistoolin luodit pois) ja tietysti nykyaikaisiin komposiittikypäriin.

Ongelmaa voisi tosin paikata erikoisampumatarvikkeilla, etenkin pistooleissa, joiden patruunakulutus on pieni.


 
En ihan hahmota, miten joukkomäärien muutos vaikuttaisi PDW-hankintoihin. 7,62x39 rynkkyjähän on varmaan yli puoli miljoonaa, eli enemmän kuin SA-vahvuus realistisesti voisi koskaan olla, ja uusia 5.56 NATO aseita taas on tilattu Sakolta vasta koe-erien verran, eli vaikka joku keksisi puolittaa kenttäarmeijan koon, niin edelleen voisi hyvin tilata ison määrän sopivaksi katsottua PDW:tä.

Mutta varmaan koulutus, kustannukset, teollisuuspolitiikka jne. edellä mennään ja meidän tuleva "PDW" on Sakon arska lyhyellä piipulla. Valmistuu samalla tuotantolinjalla, on käytettävissä samalla koulutuksella kuin Sako-arska ja syö samaa patruunaa. Mutta eihän se ihan PDW ole kokonsa puolesta eikä toisaalta yhtä hyvin hallittavissa sarjatulella. No, parempi tietysti sekin kuin RK-62 kaikille...

Tietysti MP7-tilaus Saksasta onnistuisi tandemina uuden rynkyn käyttöönoton kanssa rasittamatta Riihimäen tuotantolinjaa. Se olisi yksi etu aseistuksen ajanmukaistamisen ohella.
Ruotsalaisten ak24, eli se Sakon valmistama lyhyt 11,5" arska, on nimenomaan "självskyddvapen", eli PDW. Siitä voi varmaan ottaa mallia meillekin, jos tänne joskus moisia hankitaan
 
Viimeksi muokattu:
Ruotsalaisten ak24, eli se Sakon valmistama lyhyt 11,5" arska, on nimenomaan "självskyddvapen", eli PDW. Siitä voi varmaan ottaa mallia meillekin, jos tänne joskus moisia hankitaan
Taittoperää?
 
Älytöntä olisi ottaa joku rinnakkainen asejärjestelmä sakon AR:n rinnalle, vaan helpompaa on tarvittaessa pelata piipun pituudella. Tällöin on yhtenäinen käyttöliittymä ja patruunahuolto. 11 tuumaisella piipulla arskan mitta on noin 70cm. Verrokkina vaikka RK95 joka on 93cm ja perä taitettuna 67cm, eli taittoperän vinkuminen AR:n on vähän nihkeää. Painoakin on kilo vähemmän kuin nykyisellä lavetilla. On mukava fantasioida MP7 hankintaa, mutta se lisähyöty mitä suuremmalla aseen ja patruunan hinnalla saadaan on kyllä selkeästi mollivoittoinen.

Oma hupi-AR on varustettu 12 tuumaisella piipulla ja teleperällä. On äärimmäisen kevyt ja näppärä laitos jolla on tarvittaessa ulottuvuutta kolmeen sataan metriin.
 
Back
Top