Rynnäkkö- ja taistelukiväärit

Älytöntä olisi ottaa joku rinnakkainen asejärjestelmä sakon AR:n rinnalle, vaan helpompaa on tarvittaessa pelata piipun pituudella. Tällöin on yhtenäinen käyttöliittymä ja patruunahuolto. 11 tuumaisella piipulla arskan mitta on noin 70cm. Verrokkina vaikka RK95 joka on 93cm ja perä taitettuna 67cm, eli taittoperän vinkuminen AR:n on vähän nihkeää. Painoakin on kilo vähemmän kuin nykyisellä lavetilla. On mukava fantasioida MP7 hankintaa, mutta se lisähyöty mitä suuremmalla aseen ja patruunan hinnalla saadaan on kyllä selkeästi mollivoittoinen.

Oma hupi-AR on varustettu 12 tuumaisella piipulla ja teleperällä. On äärimmäisen kevyt ja näppärä laitos jolla on tarvittaessa ulottuvuutta kolmeen sataan metriin.

4,6x30 mm patruuna ei ehkä ole kalliimpi suurissa määrin tilattaessa? Sillehän on kuparivaippaisia teräsluoteja liivien läpäisyyn ja Amerikassa taas on laitettu teräspenetraattori 5.56 NATO palveluspatruunoihin (M855, M855A1, M855A1 EPR). Otaksuisin, että olisi valmistusteknisesti helpompaa tehdä koko luodin ydin teräksestä kuin saada kuparivaipan sisään tuollainen teräksen ja lyijyn yhdistelmä. Lisäksi raaka-aineita kuluu pienempään patruunaan vähemmän.

Toki tästä päästään siihen, että jo ihan perus 5,56 FMJ-luoti tarjonnee paremman läpäisykyvyn kuin teräsytiminen 4,6...
 
Onko silmiinne sattunut mitään Sakon rynnäkkökivääriprojektista? Ruotsin uniset Sakon rynkyt, koe-eriä tai -ammuntoja puolustusvoimissa, mitään?
 
Foorumille postatusta aineistosta otettu snippetti:

Katso liite: 123210
Lukeeko aineistosta mistäköhän ampuma-asennosta nämä on ammuskeltu? Oletettavasti ase on kuitenkin kotimainen RK62 rautatähtäimillä.

Metodi lienee, että joukkue on ollut ampumaradalla eri etäisyyksillä ja jokaisen laukauksen/sarjan jälkeen on osumat laskettu.
Esim 150 m etäisyydeltä kertalaukauksia ammuttaessa 1. ls jälkeen on 63% osunut tauluun. 2. ls jälkeen osumia on ollut 87%:lla ja 3. ls jälkeen 95%:lla.

Hivenen erikoista on, että osumatarkkuus heikkenee noin dramattisesti 300m ja 400m välillä. Kertoo ehkä myös koulutuksesta.
 
Lukeeko aineistosta mistäköhän ampuma-asennosta nämä on ammuskeltu? Oletettavasti ase on kuitenkin kotimainen RK62 rautatähtäimillä.

Metodi lienee, että joukkue on ollut ampumaradalla eri etäisyyksillä ja jokaisen laukauksen/sarjan jälkeen on osumat laskettu.
Esim 150 m etäisyydeltä kertalaukauksia ammuttaessa 1. ls jälkeen on 63% osunut tauluun. 2. ls jälkeen osumia on ollut 87%:lla ja 3. ls jälkeen 95%:lla.

Hivenen erikoista on, että osumatarkkuus heikkenee noin dramattisesti 300m ja 400m välillä. Kertoo ehkä myös koulutuksesta.
Ei kerro.

Mietin metodia itsekin. Luultavasti kyseessä on ollut näkyvä maali. Jos kysessä on ollut kotimainen RK, 7,62x39 tippuu 400 m jo aika paljon jopa 300 m verrattuna, joten en suoranaisesti pidä tulosta ihmeenä, varsinkaan keskiverrolla varusmiesten ampumataidolla. Lisäksi, taas riippuen koeasetelmasta, sen havaitseminen voi olla vaikeaa paljain silmin 400 metriin (onko syöksyjätaulu valkoinen, vai esim virolaisten käyttämä vihreä? Itse en ole koskaan syöksyjätauluun ammuskellut, ainoa ihmisen profiilia muistuttava on ollut SPOL-taulu).

Tuskin sellaista koetta on tehty, mutta olisi ihan kiintoisaa laittaa jantteri 2x1 m kokoisen naamioverkon taakse, ja mitata samalla lailla sarjan ja kertalaukausten määrät. Useimmiten maali kun tuppaa tosielämässä olemaan mallia "suuliekki tuossa puskassa".
 
Lukeeko aineistosta mistäköhän ampuma-asennosta nämä on ammuskeltu? Oletettavasti ase on kuitenkin kotimainen RK62 rautatähtäimillä.

Metodi lienee, että joukkue on ollut ampumaradalla eri etäisyyksillä ja jokaisen laukauksen/sarjan jälkeen on osumat laskettu.
Esim 150 m etäisyydeltä kertalaukauksia ammuttaessa 1. ls jälkeen on 63% osunut tauluun. 2. ls jälkeen osumia on ollut 87%:lla ja 3. ls jälkeen 95%:lla.

Hivenen erikoista on, että osumatarkkuus heikkenee noin dramattisesti 300m ja 400m välillä. Kertoo ehkä myös koulutuksesta.
Kertoo juurikin tuon kaliberin luonteen.
 
Ei kerro.

Mietin metodia itsekin. Luultavasti kyseessä on ollut näkyvä maali. Jos kysessä on ollut kotimainen RK, 7,62x39 tippuu 400 m jo aika paljon jopa 300 m verrattuna, joten en suoranaisesti pidä tulosta ihmeenä, varsinkaan keskiverrolla varusmiesten ampumataidolla. Lisäksi, taas riippuen koeasetelmasta, sen havaitseminen voi olla vaikeaa paljain silmin 400 metriin (onko syöksyjätaulu valkoinen, vai esim virolaisten käyttämä vihreä? Itse en ole koskaan syöksyjätauluun ammuskellut, ainoa ihmisen profiilia muistuttava on ollut SPOL-taulu).

Tuskin sellaista koetta on tehty, mutta olisi ihan kiintoisaa laittaa jantteri 2x1 m kokoisen naamioverkon taakse, ja mitata samalla lailla sarjan ja kertalaukausten määrät. Useimmiten maali kun tuppaa tosielämässä olemaan mallia "suuliekki tuossa puskassa".
Riittää kun vetää jantterin kirkkaaseen peltiin harvakseltaan vihreitä ja mustia raitoja, monelta jää sekin ampumatta.
 
Onko silmiinne sattunut mitään Sakon rynnäkkökivääriprojektista? Ruotsin uniset Sakon rynkyt, koe-eriä tai -ammuntoja puolustusvoimissa, mitään?
Hiljaista on, viimeisiin silmiini sattunut asiaan liittyvä uutinen on toukokuulta(?): Ruotsin syksyllä palvelukseen astuvat saavat aseekseen AK M4A (M4A1), alunperin oli tarkoitus olla AK 24 (Sako).
 
Lukeeko aineistosta mistäköhän ampuma-asennosta nämä on ammuskeltu? Oletettavasti ase on kuitenkin kotimainen RK62 rautatähtäimillä.

Metodi lienee, että joukkue on ollut ampumaradalla eri etäisyyksillä ja jokaisen laukauksen/sarjan jälkeen on osumat laskettu.
Esim 150 m etäisyydeltä kertalaukauksia ammuttaessa 1. ls jälkeen on 63% osunut tauluun. 2. ls jälkeen osumia on ollut 87%:lla ja 3. ls jälkeen 95%:lla.

Hivenen erikoista on, että osumatarkkuus heikkenee noin dramattisesti 300m ja 400m välillä. Kertoo ehkä myös koulutuksesta.
Kertoo juurikin tuon kaliberin luonteen.
Rkn puolidiopterilla tähtäyskuvan saaminen on huomattavasti vaikeampaa tuolla 400 kuin 300 matkalla.
Muutos olisi pienempi jollain tähtäimellä jossa on suurennus Rk62M päällä.
Sekin jos peltiä ei edes yritetä niin se on optiikasta kiinni.
 
Hiljaista on, viimeisiin silmiini sattunut asiaan liittyvä uutinen on toukokuulta(?): Ruotsin syksyllä palvelukseen astuvat saavat aseekseen AK M4A (M4A1), alunperin oli tarkoitus olla AK 24 (Sako).
Vaikuttaa aika pahalta. Ilmeisesti toimitukset viivästyy ja on jo suuri mahdollisuus siihen, että syynä on jokin aseen rakenteellinen vika. Jos Sakon testeistä on päässyt läpi rakenneongelma niin se on melkoinen mm mainehaitta.
 
Vaikuttaa aika pahalta. Ilmeisesti toimitukset viivästyy ja on jo suuri mahdollisuus siihen, että syynä on jokin aseen rakenteellinen vika. Jos Sakon testeistä on päässyt läpi rakenneongelma niin se on melkoinen mm mainehaitta.
Ei olisi ekaa kertaa kun suomalaisella puolustusteollisuuden valmistajalla omista testeistä on päässyt kuraa läpi...
 
Vaikuttaa aika pahalta. Ilmeisesti toimitukset viivästyy ja on jo suuri mahdollisuus siihen, että syynä on jokin aseen rakenteellinen vika. Jos Sakon testeistä on päässyt läpi rakenneongelma niin se on melkoinen mm mainehaitta.
Toisaalta Ruotsalaiset tiesivät, että ase ei ole "valmis" ja lastentauteja tulee väkisin jossain muodossa. M4A1 tilaus oli varautumista viivästyksiin. Kiitos Ruotsin, meille saadaan aikanaan toimiva peli.
 
Vaikuttaa aika pahalta. Ilmeisesti toimitukset viivästyy ja on jo suuri mahdollisuus siihen, että syynä on jokin aseen rakenteellinen vika. Jos Sakon testeistä on päässyt läpi rakenneongelma niin se on melkoinen mm mamainehaitta.
No se on kohtalaisen normaalia että armeijalla annetaan ensimmäinen variaatio jonka sotilaat rikkovat ja vasta seuraava on kenttäkelpoisempi.
 
Rkn puolidiopterilla tähtäyskuvan saaminen on huomattavasti vaikeampaa tuolla 400 kuin 300 matkalla.
Muutos olisi pienempi jollain tähtäimellä jossa on suurennus Rk62M päällä.
Sekin jos peltiä ei edes yritetä niin se on optiikasta kiinni.
Niin ja pastilli tippuu ~27cm viimeisellä 100m:llä
 
Back
Top