Sähköautot.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Starpom
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Mä luulen myös, että parempi kiihtyvyys tulee ikään kuin automaationa. Toki joissakin autoissa sitä hyvää kiihtyvyyttä haetaan varta vasten; käyttövoimasta riippumatta.
 
Jos ajaisin vain Helsingin työmatkaani tai Uudellamaalla, sähköauto olisi tosi ok, mutta minulla ei ole pienintäkään halua istua tai ainakaan jonottaa matkoillani latauspaikoilla. Minulla voi joskus olla matka Ouluun ja takaisin saman päivän aikana. Lomalla saatan tehdä 5000 km:n matka-ajon, johon sisältyy useita maita.

Minulle merkitsee aika paljon se, että pääsen tankilta nopeasti jatkamaan. Pitemmän tauon voin pitää myös maisemaravintoloissa, jotka eivät ole huolto-asemia. Niin yleensä etenkin.

Autoilussani 1) tarve sanelee ratkaisun.

Sähköauto on varmasti kätevä mutta ei kohtaa tarpeitani.

Onko se halpaa? Ei, ei se halpaa ole, kun kaikki lasketaan kauppahintaa myöten. Toisaalta minä olen valmis maksamaan autoilusta. Tarvetta sähköautoon vain ei ole syntynyt.

Kun tarve on selvillä, pitää päättää, mitä on valmis maksamaan autoilusta ja katsoa, mitä 2) rahalla saa. Se on ihan toinen keskustelu. Yleisimmin käyttämäni kaksilitrainen turbodiesel maksoi käytettynä 12 500 euroa. Mittarissa oli 160 000. Maksoin sen kerralla kolme vuotta sitten, ja olen sillä ajanut 100 000 lisää. Ajan vielä kaksi vuotta ja myyn vaikka Afrikkaan hintaan 2500. Vasta lopuksi tiedän (käyttömaksut, verot, huollot, korjaukset, myyntihinta miinus luovutus eteenpäin, polttoaineet), mitä tuli kilometrille (tai kuukaudelle) hintaa.

Sähköautoa taas en käytettynä huoli. Siksi vertailu on mahdoton. Jos kuitenkin päättäisin ihan uudesta autosta (kolmesti on tuliterä minulla ollut), rahan puolesta laskisin uuteen ostohinnan ja vaikka kolmen vuoden päästä myyntihinnan, kun vaihtaisin. Sitten siihen kaikki muut maksut + lataukset.

Rahan suhteen oikeudenmukainen arvio olisi kai sitten saman kategorian uudesta polttomoottoriautosta tutkia samoin perustein. Mutta tämä on spekulaatiota, koska sähköauto ei vielä kohtaa tarpeitani.

Mutta periaate voisi olla, että ensin tarpeet ja sitten, millaista autoilua saan, jos maksan 500/kk tai 700/kk ja mitä sillä rahalla sitten.
 
Näinhän se tietenkin menee; tarve edellä. Jos tarvitsee pakettiautoa niin ei kannata ostaa henkilöautoa, ja perheautoksi 2-paikkainen avoauto voi olla huono valinta. Jos ajaa paljon, niin ainakin ennen diesel oli itsestään selvä valinta (nykyään dieseliin liittyy aika paljon epävarmuuksia), ja jos päivittäinen ajo on 25 km kaupungissa ja omaan pihaan saa latauslaitteen, niin sähkö on aika helppo valinta.
 
YJT kirjoitti:
Sen sijaan liikenneturvallisuuden kannalta sitkeyskiihtyvyys, eli esim 60 km/h --> 100 km/h olisi tärkeää; esim liittymästä päätien liikennevirtaan solahtamisen kannalta. Tätä arvoa vain harvoin näkee missään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuossa ovat minun perheautoni arvot. Kyllä sillä normaaliin rytmiin pääsee, vaikka ei mikään Maserati tai sähköauto ole.

Screenshot_20240628-123838~3.png
 
Itselläni oli pari-kolme autoa sitten Chrysler Voyager eli 1+7 paikkainen tila-auto; 2,6-litrainen turbodiesel. Massaa oli paljon joten ei ollut hyvä kiihtymään, mutta liittymästä pääsi liikennevirtaan todella mukavasti, kun oli jo valmiiksi liikkeessä. Tämä on se arvo, jolla on käytännön merkitystä. Se 0-100 kuuluu lähinnä niihin autokortteihin, joilla lapsena pelattiin.
 
Usean koeajon ja autolehtien testin perusteella voi todeta, että sähköautojen käyttöliittymissä on vielä enemmän tai vähemmän kehittämisen varaa. Monen ajossa tarpeellisen toiminnon käyttö olisi helpompaa ja turvallisempaa ko. tehtävää varten dedikoidulla ja ergonomisesti oikein sijoitetulla namiskuukkelilla kuin hipellysnäytön valikkorakenteen sekamelskaa hipeltämällä.

Auton kiihtyvyydessä olennainen tekijä on liikenteen rytmiin sovittautumiseen ja ohitustilanteisiin liittyvä kiihtyvyys, kuten mm. @YJT on loihenut lausumaan. Monissa sähköautoissa tätä ominaisuutta luulisi ilmoitettujen suoritusarvojen perusteella löytyvän. 0-100km/h kiihtyvyys ei ole olennainen tieto arjen liikennetilanteita varten, vaikka toki sekin antaa selkeitä viitteitä suorituskyvystä eri liikennetilanteissa.
 
Sarek1 kirjoitti:
Usean koeajon ja autolehtien testin perusteella voi todeta, että sähköautojen käyttöliittymissä on vielä enemmän tai vähemmän kehittämisen varaa. Monen ajossa tarpeellisen toiminnon käyttö olisi helpompaa ja turvallisempaa ko. tehtävää varten dedikoidulla ja ergonomisesti oikein sijoitetulla namiskuukkelilla kuin hipellysnäytön valikkorakenteen sekamelskaa hipeltämällä.

Auton kiihtyvyydessä olennainen tekijä on liikenteen rytmiin sovittautumiseen ja ohitustilanteisiin liittyvä kiihtyvyys, kuten mm. @YJT on loihenut lausumaan. Monissa sähköautoissa tätä ominaisuutta luulisi ilmoitettujen suoritusarvojen perusteella löytyvän. 0-100km/h kiihtyvyys ei ole olennainen tieto arjen liikennetilanteita varten, vaikka toki sekin antaa selkeitä viitteitä suorituskyvystä eri liikennetilanteissa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kosketusnäyttöhelvetit ja rengasmetelit sekä alustan kovuudet leimaavat minusta omien kokemuksien mukaa yleisestikin nykyautoja, ei pelkästään sähkötoimisia.
Wolkkarille propsit kun vaihtoivat ratin perkeleelliset hipaisukytkimet takaisin perinteisiin uudessa passatissa
 
Kävin Norjassa hiljattain ja siellä ovat siirtyneet yhteen koko maan kattavaan appiin.

Charge 365 app se on nimeltään.

Siihen ei ollut puhelimella helppo liittyä jos oli suomalainen puhelinnumero, mutta webportaalissa (saman apin web-sivu) kun teki tunnuksen niin se kelpasi appiin ilman puhelinumeroa. Toimi hienosti ja löytää kaikki kaupalliset latausasemat, joitain hotellien omia ei ole appiin laitettu.

Apin kautta voi tilata niitä latauslätkiä ja paikallisten osalta ne olivatkin enimmäkseen käytössä.
 
Hesarissa oli hauska (maksumuurin takana oleva) juttu, jossa telttailtiin sähköautossa, ja käytettiin sähkögrilliä, kahvinkeitintä ym sähköauton akulla. Tämä on tavallaan jatkoa jutulle, jossa toimittaja yöpyi Teslassa kovalla pakkasella. Tämä tilannehan saattaa tulla vastaan kenelle tahansa ukkomiehelle...

Ei ihan vakavahenkinen juttu ja kuten toimittajakin toteaa; jos on varaa jutun auton hintaiseen sähköautoon, niin on luultavasti varaa myös majoittua hotellissa.

www.hs.fi

Sähköautot | HS:n toimittaja nukkui isossa sähköautossa helteellä – testi enteilee valtavaa muutosta

Tympiikö kuuma asunto tai liian kallis sähkö? Sähköauto voi olla yllättävä ratkaisu ongelmiin. HS testasi autossa yöpymistä, ja aamulla akkua oli vielä rutkasti jäljellä.
www.hs.fi www.hs.fi

Mutta jutussa tuodaan esiin tapoja käyttää sähköautoa esim kodin energiapankkina: sähköauton akku täyteen halvalla yöaikaan, ja kun päivällä sähkö on kalliimpaa, niin sähkölaitteita voi käyttää auton akulla. Kukaanhan ei tietenkään osta sähköautoa tämän takia, mutta se on mahdollista, kunhan V2H -tekniikka yleistyy.

1000029968.jpg
 
YJT kirjoitti:
Hesarissa oli hauska (maksumuurin takana oleva) juttu, jossa telttailtiin sähköautossa, ja käytettiin sähkögrilliä, kahvinkeitintä ym sähköauton akulla. Tämä on tavallaan jatkoa jutulle, jossa toimittaja yöpyi Teslassa kovalla pakkasella. Tämä tilannehan saattaa tulla vastaan kenelle tahansa ukkomiehelle...

Ei ihan vakavahenkinen juttu ja kuten toimittajakin toteaa; jos on varaa jutun auton hintaiseen sähköautoon, niin on luultavasti varaa myös majoittua hotellissa.

www.hs.fi

Sähköautot | HS:n toimittaja nukkui isossa sähköautossa helteellä – testi enteilee valtavaa muutosta

Tympiikö kuuma asunto tai liian kallis sähkö? Sähköauto voi olla yllättävä ratkaisu ongelmiin. HS testasi autossa yöpymistä, ja aamulla akkua oli vielä rutkasti jäljellä.
www.hs.fi www.hs.fi

Mutta jutussa tuodaan esiin tapoja käyttää sähköautoa esim kodin energiapankkina: sähköauton akku täyteen halvalla yöaikaan, ja kun päivällä sähkö on kalliimpaa, niin sähkölaitteita voi käyttää auton akulla. Kukaanhan ei tietenkään osta sähköautoa tämän takia, mutta se on mahdollista, kunhan V2H -tekniikka yleistyy.

Katso liite: 98766
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuossapa onkin sitten käytetyn markkinoilla mukava arpoa sen akun kuntoa kun kilometrit ei kerrokkaan yhtään mitään.
 
Akun kuntotesti kertonee aika tarkasti akun kunnon, ja ajotietokoneen näytöltä näkee summittaisesti. Paljon helpommin kuin polttomoottoriauton moottorin kunnon, missä saattaa myös olla erilaista vikaa ja kulumaa eri tavalla kuin matkamittarista voisi päätellä.

Edelleen ollaan siinä kysymyksessä, että kuinka paljon se sähköauton akku kestää, ja paljonko sen uusiminen maksaa.
 
YJT kirjoitti:
On hassua että nimenomaan sähköautolla pitäisi päästä miljoona kilometriä, kun se on dieseleillekin harvinaista ja nykyisissä bensa-autoissa puoletkin siitä on paljon.

Nuo mainitsemani km-luvut eivät olleet mitään laskennallisia vaan käytäntöä. Eri asia sitten, miten auton muut osat kestävät. Ja akkupakettiahan ei tarvitse vaihtaa kerralla, vaan vain kuluneet osat.

Muistaakseni olen myös joskus korjauttanut jotain vikoja polttisautosta, joten eivät nekään ilman korjauksia selviä.

Eipä sillä, minulla ei ole euroakaan kiinni sähköautoilussa, mutta olen kyllä kiinnostunut aiheesta. Ja olen huomannut, että paljon on ennakkoluuloja; nimenomaan akuston kestävyyden suhteen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Joo. Joku ecoBoost 0,9 -bensaturbo ei hirveästi houkuta esim. 250.000 km ajettuna.

Eri asia joku perinteistä teknologiaa (= esim. ilman kusipumppua) oleva 2+ -litrainen dieselkone tai vaikka 2000-2010 -vuosien 1,5+ -bensakone.. Eikä noillakaan kuitenkaan mitään valtavia kilometrimääriä ajeta. Riippuu todella paljon merkistä ja koneesta ja omasta tarpeesta.
 
Lauttayhtiöt ovat huolissaan meriturvallisuuden heikkenemisestä, kun vanhemmilla sähköautoilla halutaan kyytiin Ruotsiin tai Viroon.
Palavan akun sammuttaminen laivassa ei ole vielä valmiuksissa.
Tarkoittaa siis esim viisi tai jotain vuotta ikäinen sähköauto ajaa vain Suomessa, kun laivan kyytiin ei eräänä päivänä pääse.
Mikäs tässä laivatulipalo-haasteessa on viimeisin tieto?

.
 
EK kirjoitti:
Joo. Joku ecoBoost 0,9 -bensaturbo ei hirveästi houkuta esim. 250.000 km ajettuna.

Eri asia joku perinteistä teknologiaa (= esim. ilman kusipumppua) oleva 2+ -litrainen dieselkone tai vaikka 2000-2010 -vuosien 1,5+ -bensakone.. Eikä noillakaan kuitenkaan mitään valtavia kilometrimääriä ajeta. Riippuu todella paljon merkistä ja koneesta ja omasta tarpeesta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kilometrejä saa kyllä, kun auton huoltaa asiallisesti, mutta yleensä kori ruostuu pilalle ainakin suola-etelässä. Se koskee kaikkia autoja. Auto on kuluerä, jonka arvo sulaa 3000 euroa vuodessa polttoainejärjestelmästä riippumatta.

Liki jokaisella automerkillä on se esimerkkiyksilö, jolla on ajettu miljoona tai enemmän. Mutta näistä yleensä vain Hiace ja Hilux, ehkä jokunen Volvo V70 ja pari mersua menevät samalla moottorilla.

Teslalta kaksi miljoonaa ajanut yksilö kyllä löytyy. Siinä on nyt neljäs ajoakku menossa ja vuosimalli on 2013. Ajomoottori on vaihdettu 14 kertaa, mutta se ei ole niin kallis osa.

www.is.fi

Vuoden 2013 Teslalla pian 2 000 000 kilometriä ajanut aatelismies antoi haastattelun – varoittaa talvipikalataajia ja luettelee hajonneita osia

Ennätyskilometrien myötä on kulunut luonnollisesti myös ajoakkuja ja -moottoreita. Mutta kuinka paljon – ja miten moinen ajomäärätehtailu on ollut edes mahdollista?
www.is.fi www.is.fi
 
  • Tykkää
Reactions: EK
Tänään Joensuun Cittarilla sähköauton latauksen aloittamiseen aikaa kului 4 sekuntia, ensin pikalaturin kaapeli autoon kiinni, sitten laturin pyyhkäisy lataus-tägillä. Seuraavaksi laturi rupesikin jo survomaan sähköä autoon 120 kW teholla.
 
YJT kirjoitti:
Akun kuntotesti kertonee aika tarkasti akun kunnon, ja ajotietokoneen näytöltä näkee summittaisesti. Paljon helpommin kuin polttomoottoriauton moottorin kunnon, missä saattaa myös olla erilaista vikaa ja kulumaa eri tavalla kuin matkamittarista voisi päätellä.

Edelleen ollaan siinä kysymyksessä, että kuinka paljon se sähköauton akku kestää, ja paljonko sen uusiminen maksaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Akuilla on olemassa myös toinen elämä kiinteissä sähkövarastoissa sen jälkeen kun ne ovat täysin palvelleet sähköauto käytössä.

Suomessa on tämän alan teollisuutta ja tuollaisista ratkaisuista on jo paljon positiivisia kokemuksia. Kun uusien akkujen hinta on painunut alle 100 €/kWh niin käytettyjen ei voi olla enempää kuin 50-70 €/kWh. Se on kirkkaasti kannattavaa toimintaa jos lukee asiasta Lappeerannassa 5 vuotta sitten tehdyn diplomityön ja siinä esitetyn kannattavuustarkastelun.

DI-työ linkkinä alla.

yle.fi

Taloyhtiön erikoinen ratkaisu toi suuret säästöt – aurinkopaneeleiden sähkö Teslan akuista koottuun energiavarastoon

Suomeen rakennetaan lähivuosina satoja suuria akkuvarastoja, joihin varastoidaan sähköä kun se on edullista. Tule tänä iltana keskustelemaan sähkön hinnasta Ylen chattiin.
yle.fi yle.fi

 
Jos tällainen yleistyy, niin käytetyt sähköauton akut ovat arvotavaraa, ja ne voi myydä sitten kun auton muu tekniikka alkaa pettämään ja kori lahoamaan.
 
YJT kirjoitti:
Jos tällainen yleistyy, niin käytetyt sähköauton akut ovat arvotavaraa, ja ne voi myydä sitten kun auton muu tekniikka alkaa pettämään ja kori lahoamaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Haii, sie hyvän neuvo annoit!
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top