Sähköautot.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Starpom
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Lisäksi, kun sähköautolla ajettu taival tulee polttomoottoriautoa halvemmaksi; 100 km maksaa sähköautolla esim noin 2 euroa ja polttomoottoriautolla esim noin 10 euroa; verot ja huollot ovat halvempia jne niin kyllähän voi helposti ajatella että hintatietoinen ajaa nimenomaan sähköautolla.

No ei näköjään kaikissa tapauksissa aja ihan vielä. Sillä hintaerolla, mikä on autostani lähimpään vastaavaan käytettyyn ja samanarvoiseen täyssähköautoon, saan vielä keitotkin 250 000:lle kilometrille.
 
Jossain yksittäistapauksissa tietysti esim bensa, diesel tai maakaasu voi olla parempi kuin sähkö. Ja varsinkin jos sähköautoa ei pysty lataamaan muualla kuin kaupallisilla latausasemilla. Samoin löytyy varmasti paljon esimerkkejä, että sähköauto on edullisempi kuin bensa tai diesel.
 
Onkohan sellaista olemassakaan, ottaen huomioon vääjäämättä pataan menevän auton hinta?

On totta, että uudessa/uudehkossa autossa maksaa arvonalenemasta tuhansia euroja vuodessa. Suuri merkitys onkin vuotuisella ajomäärällä sekä kiinteiden kulujen (vakuutus, ajoneuvovero, ikääntymisestä johtuva auton arvonalenema) ja muuttuvien kulujen (liikenne-energia, huollot/korjaukset, kilometreistä johtuva auton arvonalenema) suhteella. Eläkeläisen 5 tuhatta vuoteen ei koskaan saa yhtälöä kannattavaksi, mutta 50 tuhatta vuoteen ympäri maakuntaa suhaavalla keikkalääkärillä tilanne on aivan toinen.

Tilastotieto kertoo, että keskivertosuomalainen käyttää vuosittain autonsa ylläpitoon ~1000€ ja ajaa 14 000 km. Siis korjaamolle kannetaan hieman yli 7 senttiä per kilometri. Arvonalenemaankin täytyy laskea jotakin, koska suomalaista keskivertoautoa edustava 200 tkm ajettu 12-vuotias Octavia on kuuma ja haluttu vaihdokki Kamuxin hallissa eikä mikään romuttamon porteilta pelastettava maalaispoikien peltoauto. Arvioidaan käsivaralta arvonalenemaksi toiset 7 senttiä. Tällöin ollaan 14 sentissä.

Jos keikkalääkärimme ostaakin 45 tonnin sähköauton ja laittaa sen vaihtoon 2v/100tkm myöhemmin saaden ehkä 30 tuhatta hyvitystä seuraavaan autoon, niin arvonalenemaksi muodostuu 15 senttiä kilometriltä. Uuden auton ylläpitoon ei ole mennyt käytännössä mitään, huollossa on ehkä käyty korjauttamassa jotakin takuun piikkiin.

Sähköauto on siis tässä vaiheessa vielä sentin kalliimpi kilometrillä. Mutta kotilataussähköllä säästö suhteessa bensiiniin/dieseliin on luultavasti lähellä 10 senttiä kilometrillä. Vaikka sähköauton kalliimman vakuutuksen ja kalliimmat rahoituskulut ottaisi huomioon, niin sähköauto on tässä yhtälössä varsin selkeästi se kannattavampi vaihtoehto kuin vanheneva polttomoottoriauto.
 
Minähän tuskailen sitä, että vuotuinen ajomääräni on suomalaista keskitasoa. Se on kyllä hyvä niin ympäristön kuin lompakonkin kannalta, mutta haittana on se, etten voi perustella järjellä 90-luvun suunnittelua edustavan polttomoottorivaununi vaihtoa uudempaan sähköhyrysysyyn.

No, onneksi nykyisessä autossa lienee elinkaarta jäljellä pari vuotta. Saa odotella rauhassa uusia malleja, alennuksia ja ohjauskoron laskua. Toisaalta pääsee muutaman vuoden päästä hyvällä omallatunnolla laittamaan käsirahaksi sen mikä muuten menisi jakopäähän, kahteen uuteen rengassarjaan ja katsastusmiehen pohjaan hakkaamien reikien hitsauttamiseen.
 
Itsekin huomannut tämän että usein letkan keulilla sähköauto mikä ajaa 15-20kmh alinopeutta.
Omalla työmatkalla (45km suuntaansa) olen kyllä huomannut että satasen alueella ajetaan nykyään todella usein karvan päälle kahdeksaakymppiä. Tosin omien havaintojen mukaan se kärjen kötöstelijä on yleensä joku polttiskoneinen citymaasturi. Ehkä johonkin muuhun kellonaikaan on toisin.
 
Omalla työmatkalla (45km suuntaansa) olen kyllä huomannut että satasen alueella ajetaan nykyään todella usein karvan päälle kahdeksaakymppiä. Tosin omien havaintojen mukaan se kärjen kötöstelijä on yleensä joku polttiskoneinen citymaasturi. Ehkä johonkin muuhun kellonaikaan on toisin.
Joo en tätä itsekään yleistä. Työmatkaliikenteessä saattaa olla mikä vaan mutta varsinkin ruuhka-aikaan Lapissa ajellessa letkan keulalla on aika usein sähköauto.
 
Joo en tätä itsekään yleistä. Työmatkaliikenteessä saattaa olla mikä vaan mutta varsinkin ruuhka-aikaan Lapissa ajellessa letkan keulalla on aika usein sähköauto.
Näin ittekin jokivarresta kotoisin olevana on pakko kommentoida:
Ruuhka-aika Lapissa, WTAF?
Savossa kaksi autoilijaa kun osuu samaan risteykseen niin se on ruuhka, kun kumpikin alkaa savolaisittain venkoilemaan.: Suatanhan tuota menna vuan suatanhan tuota olla menemättäkin.
Lapissa joku aijeeraa poron kanssa ja se on ruuhka:cool:

Sorry OT.
 
Isompi rakenteellinen ongelma, jota ennustelimme. Sähköverkkoyhtiöt ovat joutuneet lykkäämään verkkoinvestointeja, vaikka sähkön kysyntä kasvaa ennätystahtia. Sähköverkon kapasiteettipula rajoittaa jo sähköautojen latausverkoston laajentamista.


 
Isompi rakenteellinen ongelma, jota ennustelimme. Sähköverkkoyhtiöt ovat joutuneet lykkäämään verkkoinvestointeja, vaikka sähkön kysyntä kasvaa ennätystahtia. Sähköverkon kapasiteettipula rajoittaa jo sähköautojen latausverkoston laajentamista
Menossa on myös datakeskusten rakentaminen ja tekoäly se vasta sähköä syökin. Lisäksi kaukolämpö on siirtymässä vastuksille.
Itse tehostin lämmitystä ennen sähköauton tuloa. Kokonaiskulutukseni on pudonnut. Lataan vain öisin.
 
Menossa on myös datakeskusten rakentaminen ja tekoäly se vasta sähköä syökin. Lisäksi kaukolämpö on siirtymässä vastuksille.
Itse tehostin lämmitystä ennen sähköauton tuloa. Kokonaiskulutukseni on pudonnut. Lataan vain öisin.
Öh... jutussa puhutaan sähköverkon riittävyydestä. Se miten sinun kulutuksesi tai minun kulutukseni on pudonnut, ei terävimmin liity aiheeseen eli siirtoverkkojen heikkouksiin, mistä on kyse. Jutussa puhutaan siis tarpeesta rakentaa uusia sähkölinjoja, sähköasemia ja isoja muuntajia. Tuskin sitä datakeskusta paikkaan, minne ei linjaa... 😀
 
Öh... jutussa puhutaan sähköverkon riittävyydestä. Se miten sinun kulutuksesi tai minun kulutukseni on pudonnut, ei terävimmin liity aiheeseen eli siirtoverkkojen heikkouksiin, mistä on kyse. Jutussa puhutaan siis tarpeesta rakentaa uusia sähkölinjoja, sähköasemia ja isoja muuntajia. Tuskin sitä datakeskusta paikkaan, minne ei linjaa... 😀
Carunan uusissa liittymäehdoissa pitää pyytää lupa uuteen sähköauton latausasemaan. Samalla lähiseudulla nousee Microsoftin datakeskus johon on vedetty uusi voimalinja vanhan viereen. Kyllä minä luen tilannetta niin että nämä vaikuttavat toisiinsa. Toki täällä päin on jo niin paljon sähköautoja että paikallisten runkolinjojen kuormitusta voidaan pohtia.
 
Viimeksi muokattu:
Miettiikö kukaan, että kun nousevia siirtomaksuja perustellaan investoinneilla, missä ne investoinnit ovat... 😎

Asun Carunan verkkoalueella rannikolla. Ennen oli runsaasti sähkökatkoja. Kaikki kaapelit piti kaivaa maahan kunnes paljastui, että maasto on liian kivistä ja urakka peruttiin. No onhan se, että sikäli eivät paskaa puhuneet.

Nyt aikovat kaivaa vain keskijänniteverkon, eli kolmijohtoiset avojohdot. Näitä varten on muuntajakopit jo teiden varsilla ja joen alitukset tehty.

Viimeisen 10 vuoden aikana sähkökatkojen pituus on lyhentynyt huomattavasti. Keskijänniteverkkoa on kaivettu maan sisään tai siirretty pelloille tässä lähiseudulla. Tämä siis meren rannalla sijaitsevalla maaseudulla. Alue on ollut kieltämättä herkkää myrskytuhoille.
 
Asun Carunan verkkoalueella rannikolla. Ennen oli runsaasti sähkökatkoja. Kaikki kaapelit piti kaivaa maahan kunnes paljastui, että maasto on liian kivistä ja urakka peruttiin. No onhan se, että sikäli eivät paskaa puhuneet.

Nyt aikovat kaivaa vain keskijänniteverkon, eli kolmijohtoiset avojohdot. Näitä varten on muuntajakopit jo teiden varsilla ja joen alitukset tehty.

Viimeisen 10 vuoden aikana sähkökatkojen pituus on lyhentynyt huomattavasti. Keskijänniteverkkoa on kaivettu maan sisään tai siirretty pelloille tässä lähiseudulla. Tämä siis meren rannalla sijaitsevalla maaseudulla. Alue on ollut kieltämättä herkkää myrskytuhoille.
Minun ei passaa valittaa. Siirtoni tekee paikallinen sähköverkko, joka ottaa perusmaksua 5,57 euroa ja siirto tapahtuu neljän sentin pintaan / kWh. Taitaa olla Suomen viidenneksi halvin. Ja kyllä se firma pitää infran kunnossa.

Omakotiliiton teettämän selvityksen (kevät 2024) pelkkä perusmaksu on Suomessa halvimmillaan 4,70 euroa ja kalleimmillaan 40,66 euroa kuukaudessa. Mielettömät erot.
 
Netissä on herännyt keskustelua, että miten siviilit pärjäisi sähköautoilla poikkeusoloissa. Itse olen vannoutunut sähköautoilija ja puolustan tätä liikkumismuotoa.

Tässä muutamia ajatuksia:

- Raakaöljy tuodaan Suomeen Itämerta pitkin. Itämeri on melkoinen polttopiste tilanteen kriisiytyessä. Toki oletus on, ettei Venäjän laivasto pitkään siellä pärjää jos iso rähinä syttyy.

- Tositilanteessa Dieselin myyntiä siviileille säännösteltäisiin PV:n kulutuksen turvaamiseksi.

- Kaikki liikennepolttonesteiden jalostaminen on keskitetty Kilpilahden jalostamoon Suomessa. Olisi melkoisen lihava maali itänaapurin Iskandereille. Miten Suomi pystyisi ne torjumaan? Tällä hetkellä ei mitenkään. Huoltovarmuusreservin käyttöönotto johtaa välittömään säännöstelyyn.

- Sähköä tuotetaan useammassa laitoksessa kuin vain yhdessä. Resilienssi on sitä kautta korkeampi.

- Jos sähköstä tulee pula mikään ei estä sähköauton lataamista hätätapauksessa omalla aggregaatilla. Tällöin saavutetaan kesällä ekvivalenttikulutus 2 L /100 km ja talvella 3 L/100 km. Toki latausaika olisi pitkä ja aggregaattia saisi olla tankkaamassa vähän väliä.

- Yhteiskunnassa lähes kaikki ajoneuvot toimii polttonesteillä. Jos sähkö loppuu tyystin, niin aina voi lainata lähipiirin bensa-autoa niihin vähäisiin tarpeisiin mitä enää on. Sama ei kuitenkaan oikein toimi toisinpäin. Jos polttonesteet loppuu, niin melkein koko maa pysähtyy. Toisalta eipä sillä sähköautollakaan enää ajaisi edes kauppaan kun sielläkään ei ole mitään ostettavaa.
 
Viimeksi muokattu:
Netissä on herännyt keskustelua, että miten siviilit pärjäisi sähköautoilla poikkeusoloissa. Itse olen vannoutunut sähköautoilija ja puolustan tätä liikkumismuotoa.

Tässä muutamia ajatuksia:

- Raakaöljy tuodaan Suomeen Itämerta pitkin. Itämeri on melkoinen polttopiste tilanteen kriisiytyessä. Toki oletus on, ettei Venäjän laivasto pitkään siellä pärjää jos iso rähinä syttyy.

- Tositilanteessa Dieselin myyntiä siviileille säännösteltäisiin PV:n kulutuksen turvaamiseksi.

- Kaikki liikennepolttonesteiden jalostaminen on keskitetty Kilpilahden jalostamoon Suomessa. Olisi melkoisen lihava maali itänaapurin Iskandereille. Miten Suomi pystyisi ne torjumaan? Tällä hetkellä ei mitenkään. Huoltovarmuusreservin käyttöönotto johtaa välittömään säännöstelyyn.

- Sähköä tuotetaan useammassa laitoksessa kuin vain yhdessä. Resilienssi on sitä kautta korkeampi.

- Jos sähköstä tulee pula mikään ei estä sähköauton lataamista hätätapauksessa omalla aggregaatilla. Tällöin saavutetaan kesällä ekvivalenttikulutus 2 L /100 km ja talvella 3 L/100 km. Toki latausaika olisi pitkä ja aggregaattia saisi olla tankkaamassa vähän väliä.

- Yhteiskunnassa lähes kaikki ajoneuvot toimii polttonesteillä. Jos sähkö loppuu tyystin, niin aina voi lainata lähipiirin bensa-autoa niihin vähäisiin tarpeisiin mitä enää on. Sama ei kuitenkaan oikein toimi toisinpäin. Jos polttonesteet loppuu, niin melkein koko maa pysähtyy. Toisalta eipä sillä sähköautollakaan enää ajaisi edes kauppaan kun sielläkään ei ole mitään ostettavaa.

Ja yksi eniten poikkeusoloissa olevassa valtiossa, Ukrainassa sähköautot viedään tällä hetkellä käsistä koska polttoaineet ovat järkyttävän kalliita. Tämä siitäkin huolimatta että sähköäkin säännöstellään ja katkoja on säännöllisesti.

Yksi uutinen aiheesta:
 
Ja yksi eniten poikkeusoloissa olevassa valtiossa, Ukrainassa sähköautot viedään tällä hetkellä käsistä koska polttoaineet ovat järkyttävän kalliita. Tämä siitäkin huolimatta että sähköäkin säännöstellään ja katkoja on säännöllisesti.

Yksi uutinen aiheesta:

Vielä kun otetaan huomioon, että miten kalliita sähköautot on, niin aika yllättävää. Yläluokan hupiahan tuo on Ukrainassa. Ehkä 5%:lla kansasta on tuolla varaa upottaa 50 000 euroa uuteen sähköautoon. Suomessakaan ehkä 20%:lla autoilijoista olisi varaa uuteen sähköautoon.

Onhan tässä sinällään logiikkaa, että sotaoloissa siviileillä olisi vielä liikkumistarvetta vaikka bensa ja diesel menisi ankaran säännöstelyn alle. Jos sähkönjakelu romahtaa kokonaan, niin siirrytään kertaheitolla 100 vuotta ajassa taaksepäin. Silloin kuninkaita Suomessa on ne joilla on kalaverkko tai metsästystaidot. Siviilitappiot olisi vuodenajasta riippuen sadoissa tuhansissa tai jopa miljoonan tuolla puolen.
 
Back
Top