Saavatko puolustusvoimat lisää rahaa vuoden 2015 jälkeen?

Antaako eduskunta puolustusvoimille lisää rahaa vuoden 2015 jälkeen?


  • Äänestäjiä yhteensä
    53

CV9030FIN

Kenraali
. Jos voit avata vähän, niin mitkä ovat "nykyisiä vanhenevia suorituskykyjä"?
En. ;)

(en löytänyt julkista lähdettä ja järjestelmien suorituskyvyt ja määrät ovat sitä asiaa josta jäävään itseni. Sori.)
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
En. ;)

(en löytänyt julkista lähdettä ja järjestelmien suorituskyvyt ja määrät ovat sitä asiaa josta jäävään itseni. Sori.)
Okei. Jotain tuosta uutisestakin voi päätellä, onhan telakuorma-autoilla jo ikää ja ehkä vanhimpia Pasejakin joudutaan poistamaan.
 

aj77

Ylipäällikkö
Rahaa ei ole.Voi sitä politiikkoparkaa joka joutuu rakennemuutokset jyrään. Iiro Viinanen jää toiseksi. Puhutaan Risto Rytimäisestä suorituksesta. Kansan kannalta ainoa vahtimisen arvoinen asia on, kuka katsoo näiden kovien päätösten oikeudenmukaisuuden. Suomeksi mikä puolue on hallituksessa valvomassa. Meillä on kovat ajat edessä.
Armeijan kerrotaan muuttuvan sissiarmeijaksi jos rahaa ei tule. Kuulostaa hyvältä. Koko kansan koulutettu sissiarmeija jolta löytyy vähän ilmavoimaakin ja muutama ohjus. Taleban voi vain haaveilla.
 

Rajajääkäri

Kenraali
Lahjoittaja
Jos Suomessa järjestettäisiin julkinen rahankeräys puolustusvoimille ja media tulisi siihen mukaan. Netissä olisi listat, johon saisi nimensä paikkakunnan alle, jos lahjoitus olisi esim. vähintään 100 euroa. Saadut rahat kohdennettaisiin vaikka hyviin ohjuksiin, millä Pakfat, sukhoit ja migit saadaan tonttiin. Löytyisikö osallistujia? minä ainankin laittaisin väh. tuon 100 euroa ja jos 2 miljoonaan muutakin, niin alkaisihan sitä kertyä.....

Talvisodan aikanakin ihmiset lahjoitti kultasormuksia ja muuta, että saataisiin lännestä kalustoa.....
 

CV9030FIN

Kenraali
"MAAVOIMAT

Materiaalia poistuu käytöstä merkittävästi, ja siksi korvaavat materiaalihankkeet ovat välttämättömiä. Erityisesti johtamis- ja viestivälineitä, ilmatorjuntajärjestelmiä, panssarintorjunta-aseita ja raskaita ampumatarvikkeita on jo vanhentunut tai vanhentumassa. Jalkaväkimiinojen suorituskyvyn korvaamishanke viedään loppuun suunnitellusti. Miinojen hävittämisestä aiheutuva suorituskykyvaje ei kompensoidu kokonaan korvaavilla järjestelmillä, mutta toisaalta niillä saadaan aikaan uutta suorituskykyä. Viimeaikaisilla ulkomaisen käytetyn materiaalin hankinnoilla (muun muassa Leopard 2A6 taistelupanssarivaunut, telakuorma-autot, Stinger-ilmatorjuntaohjukset) voidaan korvata ainoastaan osa poistuvasta kalustosta. Leopard–hankinta tukee tärkeimpien operatiivisten joukkojen kohtaamistaistelukyvyn ylläpitoa pitkälle 2030-luvulle asti. Huolimatta siitä, että sodan ajan joukkojen määrä pienenee, ei suunnitteluperusteeksi annettu materiaali-investointikehys mahdollista 2010-luvun lopulla ja 2020-luvulla suorituskyvyn ylläpitoa ja vanhenevan kaluston korvaamista minimitasolla.

Maavoimien operatiivisten, alueellisten ja paikallisjoukkojen varustamisessa on merkittäviä eroja, joilla on merkitystä joukkojen suorituskyvyille. Johtamis-, pimeätoiminta-, panssarintorjunta- ja taistelijanvarustuksessa on laadullisia ja lukumääräisiä eroja, sekä puutteita jotka vaativat korjaustoimia. Varusmieskoulutuksen sekä reserviläisten kertausharjoituksiin käytössä olevien koulutusampumatarvikkeiden määrä on riittämättömällä tasolla, jonka johdosta koulutukseen käytetään sodan ajan ampumatarvikevarantoa. Edellä mainittu laskee poikkeusolojen materiaalista valmiutta entisestään pienentäen taistelukestävyyttä. Lisäksi on huomioitava, että huomattava osa kuljetusvälineistä on yhteiskunnasta otettavaa otto-kalustoa.

Suorituskyvyn rakentamiseen kohdennettujen resurssileikkausten (2012–15) lisäksi haasteena on kunnossapito ja varaosien rahoitusvaje, minkä johdosta vuosittain kulutetaan huomattava määrä valmiusvarastojen varaosia. Kertausharjoitusten vähäisyyden vuoksi vuosina 2012–2014 sodan ajan joukkojen taistelukyvyn ylläpitäminen on suurella osalla joukkoja vaarantunut. Operatiivisten joukkojen kehittäminen on viivästynyt. Kaikkia alueellisia joukkoja ei kyetä varustamaan uudistetun taktiikan edellyttämällä tavalla, ja joukkojen varustamisen tasosta joudutaan tinkimään. Joukkojen yhteensopivuuteen tulee aikavälillä 2015–2019 aikataulujen venymisen takia haasteita, erityisesti johtamisjärjestelmien osalta"
http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx/~public/Selvitysryhm%E4_1.10.2014/Selvitysryhma_loppuraportti_su?folderId=~public%2FSelvitysryhm%25E4_1.10.2014&cmd=download
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Kaikkinainen varustuksen ja rakenteiden uusimistarve on noin 15-20 mrd euroa seuraavan 20 vuoden aikana. Siitä voi hahmottaa, mikä on vuotuinen tarve eli 750 milj. - 1 mrd euroa. Tasolla 500 miljoonaa per vuosi syntyy siis lovi pitkällä aikavälillä. Suurimpien hankintojen erillisrahoitus on melkoisen poliittisen väännön takana ja varsin haasteellisessa taloustilanteessa ei helpolta näytä.
 

Rajajääkäri

Kenraali
Lahjoittaja
Nojoo.. eihän tuollaisia rahamääriä kansalaiskeräyksellä saada, Siis vien vanhat vihkisormukseni takaisin piirongin laatikkoon. :oops:
 

aj77

Ylipäällikkö
Nojoo.. eihän tuollaisia rahamääriä kansalaiskeräyksellä saada, Siis vien vanhat vihkisormukseni takaisin piirongin laatikkoon. :oops:
Kannattaa viedä,kun ei sillä viimeksikään aseita ostettu vaikka piti. Viljaa
 

Rannari

Ylipäällikkö
Tässä yksi esitys 2015 jälkeisen ajan suunnitelmista. Mielenkintoinen detalji on ainakin nelossivun käppyrä jonka mukaan yli 50% menoista on koko ajan sidottuina ulospäin näkymättömiin hankkeisiin. Tuo on varmaan hyvä muistaa kun hankintojen haavelistoja laaditaan.

www.nordefco.org/files/NDIS_briefs/7_Jarmo%20Lindberg.pdf
 

ajs178

Kenraali
Surullista luettavaa tuo veli CV:n postaama linkki. Ei tuollaisia vajeita korvata 50m per vuosi korotuksilla. Ja juuri tänään uutisoitiin, että mekanisoitu jalkaväki on saapunut ottamaan alakurtin tukikohdan haltuunsa (60 km Suomen rajasta, Rovaniemen tasalla)
 

TBman

Ylipäällikkö
Ei meidän budjetti kyllä anna kovin rahuskia käytettäväksi puolustukseen.
Tarvisimme 2016 pari miljardia ja 2019 7 miljardia joilla hankkisimme oivallisia ilmailuvälineitä ja oivallisia ilmailuvälineiden alasampumisvälineitä.... Tykistölle täsmäkuteja ja lisää amutsoonia jalkaväelle... Lennokeita miljardilla vielä noiden vuosien välissä..
 

peelo

Ylipäällikkö
Hamina "MK 2" = Enhanced ASW?

Toivommeko kaikki että Haminakin olisi saamassa vedenalaisen valvonnan/torjunnan kykyjä päivityksen yhteydessä?
 

ajs178

Kenraali
Mielestäni Suomen pitäisi ottaa seuraavan 5 vuoden ajan 1mrd € vuodessa lisävelkaa (yhteensä 5 mrd €) ja käyttää se Puolustusvoimien materiaalivalmiuden kohottamiseen ja poistuvien suorituskykyjen korvaamiseen
 

scip10

Kenraali
Mielestäni Suomen pitäisi ottaa seuraavan 5 vuoden ajan 1mrd € vuodessa lisävelkaa (yhteensä 5 mrd €) ja käyttää se Puolustusvoimien materiaalivalmiuden kohottamiseen ja poistuvien suorituskykyjen korvaamiseen
Näin. Puolueet tosin kilpaa suunnittelevat valtion budjetin tasapainottamista kuluja leikkaamaalla. Julkisen sektorin leikkauksista saanee armeijakin osansa.
 

ajs178

Kenraali
Näin. Puolueet tosin kilpaa suunnittelevat valtion budjetin tasapainottamista kuluja leikkaamaalla. Julkisen sektorin leikkauksista saanee armeijakin osansa.
Valitettavasti näin - Krimi on jo kauan sitten unohtunut, kun uusi hallitus vaalien jälkeen tekee budjettia seuraaville neljälle vuodelle. Unohtuihan se Georgiakin ihan samalla tavalla, jos katsoo kuinka yllättyneitä kaikki olivat Krimistä
 

Rannari

Ylipäällikkö
Näin. Puolueet tosin kilpaa suunnittelevat valtion budjetin tasapainottamista kuluja leikkaamaalla. Julkisen sektorin leikkauksista saanee armeijakin osansa.
Eikä siinä vaiheessa tule kevennyksiä vaikka hallinnonala olisikin edellisellä vaalikaudella säästänyt muita enemmän. Puhtaalta pöydältä lähdetään eikä tarveharkintaa tunneta. Korotukset hankintamäärärahoihin varmaan tulevat mutta ne rahoitetaan puolustusbudjettia leikkaamalla.
 

Laamanator

Eversti
MAAVOIMAT

Materiaalia poistuu käytöstä merkittävästi, ja siksi korvaavat materiaalihankkeet ovat välttämättömiä. Erityisesti johtamis- ja viestivälineitä, ilmatorjuntajärjestelmiä, panssarintorjunta-aseita ja raskaita ampumatarvikkeita on jo vanhentunut tai vanhentumassa. Jalkaväkimiinojen suorituskyvyn korvaamishanke viedään loppuun suunnitellusti. Miinojen hävittämisestä aiheutuva suorituskykyvaje ei kompensoidu kokonaan korvaavilla järjestelmillä, mutta toisaalta niillä saadaan aikaan uutta suorituskykyä. Viimeaikaisilla ulkomaisen käytetyn materiaalin hankinnoilla (muun muassa Leopard 2A6 taistelupanssarivaunut, telakuorma-autot, Stinger-ilmatorjuntaohjukset) voidaan korvata ainoastaan osa poistuvasta kalustosta. Leopard–hankinta tukee tärkeimpien operatiivisten joukkojen kohtaamistaistelukyvyn ylläpitoa pitkälle 2030-luvulle asti. Huolimatta siitä, että sodan ajan joukkojen määrä pienenee, ei suunnitteluperusteeksi annettu materiaali-investointikehys mahdollista 2010-luvun lopulla ja 2020-luvulla suorituskyvyn ylläpitoa ja vanhenevan kaluston korvaamista minimitasolla.

Maavoimien operatiivisten, alueellisten ja paikallisjoukkojen varustamisessa on merkittäviä eroja, joilla on merkitystä joukkojen suorituskyvyille. Johtamis-, pimeätoiminta-, panssarintorjunta- ja taistelijanvarustuksessa on laadullisia ja lukumääräisiä eroja, sekä puutteita jotka vaativat korjaustoimia. Varusmieskoulutuksen sekä reserviläisten kertausharjoituksiin käytössä olevien koulutusampumatarvikkeiden määrä on riittämättömällä tasolla, jonka johdosta koulutukseen käytetään sodan ajan ampumatarvikevarantoa. Edellä mainittu laskee poikkeusolojen materiaalista valmiutta entisestään pienentäen taistelukestävyyttä. Lisäksi on huomioitava, että huomattava osa kuljetusvälineistä on yhteiskunnasta otettavaa otto-kalustoa.

Suorituskyvyn rakentamiseen kohdennettujen resurssileikkausten (2012–15) lisäksi haasteena on kunnossapito ja varaosien rahoitusvaje, minkä johdosta vuosittain kulutetaan huomattava määrä valmiusvarastojen varaosia. Kertausharjoitusten vähäisyyden vuoksi vuosina 2012–2014 sodan ajan joukkojen taistelukyvyn ylläpitäminen on suurella osalla joukkoja vaarantunut. Operatiivisten joukkojen kehittäminen on viivästynyt. Kaikkia alueellisia joukkoja ei kyetä varustamaan uudistetun taktiikan edellyttämällä tavalla, ja joukkojen varustamisen tasosta joudutaan tinkimään. Joukkojen yhteensopivuuteen tulee aikavälillä 2015–2019 aikataulujen venymisen takia haasteita, erityisesti johtamisjärjestelmien osalta"
http://web.eduskunta.fi/dman/Docume...ic%2FSelvitysryhm%25E4_1.10.2014&cmd=download
Tässä on eduskunnan julkisuuteen antamana ja nimimerkki @CV9030FIN postaamana aika kattava yhteenveto maavoimien tämän hetken ja lähitulevaisuuden keskeisimmistä materiaalipoliittisista haasteista. Asia on tiedonannossa toki kerrottu sillä ympäripyöreällä tasolla ja sen tarkemmin erittelemättä, jolla tällaista tietoa voi julkisuudessa tarkoituksenmukaisesti käsitellä.

Viime vuosien aikana paljon puhuttu materiaalin massavanheneminen ei ole mikään vitsi tai tyhjää retoriikkaa, kuten esimerkiksi surullisenkuuluisa "Nato-optio", vaan karua todellisuutta, jonka korjaamiseen on suhtauduttava sen vaatimalla täydellä vakavuudella. Kun rahaa ei ole eikä sitä nykyisten valtiontalouden rahoituskehyksien puitteissa kannata odottaa, niin asian korjaaminen muodostuu hyvin haastavaksi tehtäväksi, mitä ei pelkillä hokkuspokkustempuilla ratkaista. Sopivaa lisähaastetta tuo vielä ilmavoimien hävittäjähankinnan ajoittuminen samalle aikajänteelle ja sen tarvitsemat lisäresurssit. Valtiontaloudessa rahoituksen järjestäminen on lopulta aina järjestelykysymys, mutta otetaanko materiaalihankintojen tarvitsema rahoitus sosiaali- ja terveysmenoista vai sittenkin toisinpäin?

En ole mikään delfoin oraakkeli, mutta ennustan tuleville vuosille Suomen puolustusjärjestelmään ja puolustuspoliittisiin linjauksiin kohtalaisen rajuja sekä ennen näkemättömiä muutoksia. Niihin verrattuna paljon joka käänteessä manattu ja vasta päätökseen saatu pvuudistuksen vuoden 2015 kierros on pelkkää lastenleikkiä, missä on tuhmimmillaan vähän hiekkalaatikolla leikkisästi rikottu toisten tekemiä hiekkakakkuja. Jää nähtäväksi, mikä puolue haluaa ottaa tästä asiasta kopin ja ryhtyä tekemään korjaaviin liikkeisiin johtavia vaikeita päätöksiä sekä ennen kaikkea kantamaan sitä oikeaa vastuuta.

Ehkä kannattaisi laittaa setelipaino pyörimään kolmessa vuorossa - tai vaihtoehtoisesti laittaa yhteiskunta ja talouselämä oikeasti tuottamaan, että viivan alle jäisi muutakin kuin velkaa.

Vapaiden ja joutilaiden ateenalaisten tie on myös Suomen tie!
 
Viimeksi muokattu:
Top