Saimaa-Savo itäisen alueen kehittäminen

Rauhantekijä

Greatest Leader
Suomen itärajan elinkeinoelämä on hiipunut Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Lappeenrannasta Joensuuhun saakka tämä Suomen luonnonmaiseman HELMI pyristelee selviytyäkseen talousahdingosta.
Itäisellä Suomella on kolme keskeistä merkitystä, jotka tulee kääntää hallitustason tavoitteiksi:
  • alueen aktiivinen asuttaminen
  • elinkeinoelämän edellytykset, erityisesti vientiteollisuus
  • maan- ja Nato-puolustuksen edellytysten varmistaminen

Etelä-Karjalan maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Jukka Kopra (kok.) on erityisen huolissaan siitä, että itä kuihtuu samaan aikaan, kun länsi kukoistaa.
– Tästähän seuraa sellainen noidankehä, että jos meillä täällä kurjistuu ja muualla Suomessa, kuten Vaasan alueella Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla kasvu on kovaa, maakuntien eriarvoistumista syntyy yhä enenevässä määrin, Kopra sanoo.


Alustukseksi tämä artikkeli Lappeenrannasta: https://yle.fi/a/74-20041677


Ehdotukseni:

Maakuntajohtaja Kopra alkaa nyt ajatella isoa kuvaa ja tekee isoja liikeitä. Saimaan alueen ympäristö on kehitettävä niillä pelimerkeillä mitä siellä on. Matkailu, suurteollisuus ja maanpuolustus.
Alueen ensimmäinen virkistävä hanke on rakentaa uusi Saimaan kanava. Se on suurhanke, jonka maakuntajohtaja ideoi lähipiirinsä ja poliittisen tukiverkostonsa avulla.

Uusi Saimaan kanava louhitaan kokonaan Suomen puolelle ja se toteutetaan massiivisella EU rahoituksella. Kanavan Saimaan puolen pää on Taavetissa ja toinen pää Haminassa. Paikassa jos toisessakin louhitaan niin paljon kuin on tarpeen ja tuloksena on vesiväylä Itämereltä Joensuuhun ja Kuopioon saakka. Hanketta ei perustella vanhoilla ryssän puolen kanava-tilastoilla, vaan siihen otetaan uusia näkymiä. Kerrotaan tulevasta.
Kokonaan Suomen puolella oleva kanava mahdollistaa virkistysveneilyä kokonaan toisen suuruisena kuin ulkomaalaisia pelottanut ryssän kanava. Uusi kanava louhitaan sen kokoiseksi, että siitä pääsee myös teollisuuden tarvitsemat isommatkin laivat. Kokonaan Suomen puolella olevaa kanavaa ja muita Saimaan jatkoyhteyksiä hyödyntää myös Puolustusvoimat huoltovarmuuden tarkastelukulmalta.

Tätä aihetta voi jalostaa paremmaksi, mutta minun mielestäni keskeistä on se, että Saimaan ympäristön vauhdittamiseksi on tehtävä ainoastaan isoja asioita. Uuden kanavan rakentaminen virkistää kaikkea mikä sen varrelle tulee ja vilkastuva laivaliikenne vaikuttaa myös Saimaan pohjoisimmissakin osissa. Aluetta siis yleisesti elävöitetään niin että se houkuttelee ulkomailta matkavia veneilijöitä yms matkustajia.
Tää homma on kiinni ainoastaan siitä, että kaivetaan laivaväylää noin 50 km matka ja se ei nykytekniikalla ole mikään ongelma. EU rahoittaa hanketta mielellään, kun siihen perustellaan EU:n ulkorajan sotilaallisen puolustuksen merkitys. Joku hemmetin Nato-varuskunta sellaiseen paikkaan että porukat viihtyy myös. Saimaan seutu on HELMI jota kannattaa markkinoida isosti.

Keskustelua alueellisen elävöittämisen ja itäisen maanpuolustamisen suuntaan, olkaa hyvät.

.
 
Alueelle pitää synnyttää tai siirtää uskonnollinen herätysliike. Sitten se on niin kuin Pohjanmaa. ✝️
 
Heti sivuun aiheesta, mutta eikös samoilla kaivuukuutiometreillä saisi tehtyä Kymen kanavan ja yhdistettyä Päijänteen vesistön Saimaaseen. Toimisi paremmin hulotovarmuudenkin osalta, toisaalta en näe laivakuljetuksia tuossa kielessä mitenkään ylivertaisia, ehkä jopa päin vastoin.

Lappeenrannan ja Imatran yhdistäminen Saimaan kaupungiksi voisi ehkä pistetään, mutta Ukrainan sota valitettavasti taitaa hankaloittaa teollisuuden isompaa siirtymää Itä-Suomeen.

Kyllä se piristys saattaa matkailun puolelta löytyä, jos saadaan ryssät kokonaan pois sieltä. Sinne voisi ehkä perustaa vapaan viinan ja vitun vyöhykkeen :rolleyes:
 
Olen samaa mieltä siitä että matkailu ja viihtyminen on SE minkä pohjalta tuota suurta vesialuetta tulee tarkastella. Kesällä ok, talvi hieman haasteellisempi.

Metsäteollisuudelta tulisi kysellä näkeekö se hyötyjä logistiikan kehittymisestä vesiliikenteessä, mikä seikka saattaisi tuke mainitun alan omia tulevaisuudennäkymiä ja varmistaa niiden pysyminen alueella.

Jos tätä kanavahanketta ei mietitä perusteellisesti, alue näivettyy tästäkin ja jää pelkäksi mökkialueeksi autoilun varaan.

.
 
Alueelle pitää synnyttää tai siirtää uskonnollinen herätysliike. Sitten se on niin kuin Pohjanmaa. ✝️
Niitähän on Ylä-Savossa ennestään vaikka kuinka. Esim. körtit on juurikin sekä Pohjanmaalta että Pohjois-Savosta lähtöisin.
Toki niillä main ollaan Saimaasta jo hiukan otettu etäisyyttä.
 
Suomen itärajan elinkeinoelämä on hiipunut Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Lappeenrannasta Joensuuhun saakka tämä Suomen luonnonmaiseman HELMI pyristelee selviytyäkseen talousahdingosta.
Itäisellä Suomella on kolme keskeistä merkitystä, jotka tulee kääntää hallitustason tavoitteiksi:
  • alueen aktiivinen asuttaminen
  • elinkeinoelämän edellytykset, erityisesti vientiteollisuus
  • maan- ja Nato-puolustuksen edellytysten varmistaminen

Etelä-Karjalan maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Jukka Kopra (kok.) on erityisen huolissaan siitä, että itä kuihtuu samaan aikaan, kun länsi kukoistaa.
– Tästähän seuraa sellainen noidankehä, että jos meillä täällä kurjistuu ja muualla Suomessa, kuten Vaasan alueella Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla kasvu on kovaa, maakuntien eriarvoistumista syntyy yhä enenevässä määrin, Kopra sanoo.


Alustukseksi tämä artikkeli Lappeenrannasta: https://yle.fi/a/74-20041677


Ehdotukseni:

Maakuntajohtaja Kopra alkaa nyt ajatella isoa kuvaa ja tekee isoja liikeitä. Saimaan alueen ympäristö on kehitettävä niillä pelimerkeillä mitä siellä on. Matkailu, suurteollisuus ja maanpuolustus.
Alueen ensimmäinen virkistävä hanke on rakentaa uusi Saimaan kanava. Se on suurhanke, jonka maakuntajohtaja ideoi lähipiirinsä ja poliittisen tukiverkostonsa avulla.

Uusi Saimaan kanava louhitaan kokonaan Suomen puolelle ja se toteutetaan massiivisella EU rahoituksella. Kanavan Saimaan puolen pää on Taavetissa ja toinen pää Haminassa. Paikassa jos toisessakin louhitaan niin paljon kuin on tarpeen ja tuloksena on vesiväylä Itämereltä Joensuuhun ja Kuopioon saakka. Hanketta ei perustella vanhoilla ryssän puolen kanava-tilastoilla, vaan siihen otetaan uusia näkymiä. Kerrotaan tulevasta.
Kokonaan Suomen puolella oleva kanava mahdollistaa virkistysveneilyä kokonaan toisen suuruisena kuin ulkomaalaisia pelottanut ryssän kanava. Uusi kanava louhitaan sen kokoiseksi, että siitä pääsee myös teollisuuden tarvitsemat isommatkin laivat. Kokonaan Suomen puolella olevaa kanavaa ja muita Saimaan jatkoyhteyksiä hyödyntää myös Puolustusvoimat huoltovarmuuden tarkastelukulmalta.

Tätä aihetta voi jalostaa paremmaksi, mutta minun mielestäni keskeistä on se, että Saimaan ympäristön vauhdittamiseksi on tehtävä ainoastaan isoja asioita. Uuden kanavan rakentaminen virkistää kaikkea mikä sen varrelle tulee ja vilkastuva laivaliikenne vaikuttaa myös Saimaan pohjoisimmissakin osissa. Aluetta siis yleisesti elävöitetään niin että se houkuttelee ulkomailta matkavia veneilijöitä yms matkustajia.
Tää homma on kiinni ainoastaan siitä, että kaivetaan laivaväylää noin 50 km matka ja se ei nykytekniikalla ole mikään ongelma. EU rahoittaa hanketta mielellään, kun siihen perustellaan EU:n ulkorajan sotilaallisen puolustuksen merkitys. Joku hemmetin Nato-varuskunta sellaiseen paikkaan että porukat viihtyy myös. Saimaan seutu on HELMI jota kannattaa markkinoida isosti.

Keskustelua alueellisen elävöittämisen ja itäisen maanpuolustamisen suuntaan, olkaa hyvät.

.

Kotimaan matkailuun ja miksi ei kansainväliseen turismiin olisi loistavat puitteet. On valkoista hiekkarantaa ja muuta. Luontoa vaikka muille jakaa. Ongelmina lähinnä rahoitus koska nykyiset matkailukohteet on aika kökköjä. Sinne täytyy rakentaa suomen riviera ja eräretkeily samaan paikkaan. Ongelma on myös ne saatanan savolaiset. Aina kun siellä käynyt tuntuu että ne on ryöstänyt minut.
 
Silloin muinoin kun neukkuraja oli kiinni, järvisuomessa hyppäsi sankoin koukoin sakuja, mihin turistit nyt sitten on häipyneet?
 
Heti sivuun aiheesta, mutta eikös samoilla kaivuukuutiometreillä saisi tehtyä Kymen kanavan ja yhdistettyä Päijänteen vesistön Saimaaseen. Toimisi paremmin hulotovarmuudenkin osalta, toisaalta en näe laivakuljetuksia tuossa kielessä mitenkään ylivertaisia, ehkä jopa päin vastoin.

Lappeenrannan ja Imatran yhdistäminen Saimaan kaupungiksi voisi ehkä pistetään, mutta Ukrainan sota valitettavasti taitaa hankaloittaa teollisuuden isompaa siirtymää Itä-Suomeen.

Kyllä se piristys saattaa matkailun puolelta löytyä, jos saadaan ryssät kokonaan pois sieltä. Sinne voisi ehkä perustaa vapaan viinan ja vitun vyöhykkeen :rolleyes:
Karjalassa, vanhan sanonnan mukaan, veneet ja vitut on yhteisiä. :D
 
Ongelma matkailulle Itäsuomessa on hyvän kesäsesongin auttamaton lyhyys. Pitäisi saada luotua tarve vierailla myös niinä 9 muuna kuukautena kuin silloin kun Saimaa antaa parastaan. Kulttuuri ei riitä vetovoimaksi, Savonlinnakin kuolee opettajakoulutuksen hävittyä kaupungista vaikka oopperajuhlat hetken kesällä vielä kannatteleekin ja keinoalppeja sinne ei kannata rakentaa niin se suuri vetonaula pitäisi olla jotain "isoa vesakeskistä" myymässä tuulipuvuille halpoja ämpäreitä ja muuta kuraa karnevaalimaisessa miljöössä kuten Tuurissa... Toivottavasti tuo juju löytyy pian, itäsuomi on ihan liian hyvä mesta hassattavaksi autiomaana.
 
Ongelma matkailulle Itäsuomessa on hyvän kesäsesongin auttamaton lyhyys. Pitäisi saada luotua tarve vierailla myös niinä 9 muuna kuukautena kuin silloin kun Saimaa antaa parastaan. Kulttuuri ei riitä vetovoimaksi, Savonlinnakin kuolee opettajakoulutuksen hävittyä kaupungista vaikka oopperajuhlat hetken kesällä vielä kannatteleekin ja keinoalppeja sinne ei kannata rakentaa niin se suuri vetonaula pitäisi olla jotain "isoa vesakeskistä" myymässä tuulipuvuille halpoja ämpäreitä ja muuta kuraa karnevaalimaisessa miljöössä kuten Tuurissa... Toivottavasti tuo juju löytyy pian, itäsuomi on ihan liian hyvä mesta hassattavaksi autiomaana.
Tuurista täytyy sanoa että viidessätoista vuodessa se on rihkamakaupasta oikeaksi kaupaksi kehittynyt, karnevaalisuus pitää kyllä paikkansa, ja sillä myös ilmeisesti myydään.
 
Tuurista täytyy sanoa että viidessätoista vuodessa se on rihkamakaupasta oikeaksi kaupaksi kehittynyt, karnevaalisuus pitää kyllä paikkansa, ja sillä myös ilmeisesti myydään.

Äläs nyt. Vuosituhannen vaihteen tienoilla Keskisen kauppa oli heittämällä Suomen kovimpia kodintekniikan myymälöitä tarjouserineen. Esimerkiksi polttavien CD-asemien osalta Plextorin burnproof-vehkeitä sai tyyliin 799 markalla, kun Etelä-Suomessa nautittiin yli 1200 markan hinnoittelusta. Ja tämä siis aikana, jolloin nettikauppa oli lapsenkengissään. Samoin autohifiä sai kohtuuhintaan.

Foorumin aihepiiriin sopivampaa oli myös kaikenlainen militaria-krääsän myynti. Oli ylijäämäerää sun muuta kun Varusteleka oli vielä Lindholmin päiväuni.
 
Sanottava et nyt pari kesän aikana reissut on kohdistunut Hämeeseen, Turku, Tampere ja Uudellemaalle. Savosta ja idästä ei keksitty muuta kuin Savonlinna missä käytiin viime kesänä. Jospa ens vuona kävis kattoo Imatran kosken juoksutuksen. Ei, luonto ei ole matkailu valtti, metsää saa katella muutenkin ihan tarpeeksi.
Ja kursseilla on koettu jo Saimaan risteilyt.
 
Äläs nyt. Vuosituhannen vaihteen tienoilla Keskisen kauppa oli heittämällä Suomen kovimpia kodintekniikan myymälöitä tarjouserineen. Esimerkiksi polttavien CD-asemien osalta Plextorin burnproof-vehkeitä sai tyyliin 799 markalla, kun Etelä-Suomessa nautittiin yli 1200 markan hinnoittelusta. Ja tämä siis aikana, jolloin nettikauppa oli lapsenkengissään. Samoin autohifiä sai kohtuuhintaan.

Foorumin aihepiiriin sopivampaa oli myös kaikenlainen militaria-krääsän myynti. Oli ylijäämäerää sun muuta kun Varusteleka oli vielä Lindholmin päiväuni.
Saattaa olla että vuodet laskin hieman alakanttiin, mutta kyseisessä kaupassa on tullut säännöllisesti vierailtua, että jonkinlainen kuva kehityksestä on
 
Valtiohan voisi vielä hiukan lisätä kertausmatkailua tälle itärajan alueelle. Ohjelmassa voisi olla väljyyttä parille iltavapaalle ;)
 
Viimeksi muokattu:
Itse veneilyä sekä Vuoksen että Kymijoen vesistöillä harrastaneena kannattaisin tietysti näitä kanavahankkeita ja varsinkin niin että yhdistävä reitti (Mäntyharjun kanava) tehtäisiin myös. Tottakai yhteisistä rahoista, ettei minun tarvitsisi osallistua esim. sulutusmaksun muodossa.
Sitten se realismi: Sellaisen mittakaavan turismia, joka edes välillisesti kustantaisi nämä kanavahankkeet, en tähän maahan kaipaa. Massaturismi tuottaa karmeat haitat ympäristölle, enkä oikein usko että nämä hienot vesistöalueet niitä kestäisi. Se ituhippimatkailu "luontoa kunnioittaen" ei paljoa kohdealueelle jätä: Tämän kesän reissulla jututin yhtä melojakaksikkoa, jotka tulivat Padasjoen satamaan lähtöä tekemään: Olivat käyneet kaupassa Tampereella lähtiessään ja olivat menossa Päijänteen kansallispuistoon viikoksi matkailemaan. Eivät jättäneet latin latia maakuntaan, ehkä kuluttivat polttopuita nuotiopaikoilla. Yksittäistapaus, mutta kertoo jotain. Veneilijät käy tyhjentämässä paskasäiliön satamassa, ottavat vesipisteeltä juomavettä ja palaavat retkisatamiin pitämään nuotiota. Alueiden ylläpitäjät tuskailevat polttopuiden riittävyydestä.
Teollisuus ei ilman pakkoa siirry vesistökuljetuksiin, koska nykyiset kuljetusketjut (sisämaasta kumipyörillä tai junilla rannikon satamiin) toimivat tehokkaasti ja ympärivuotisesti.
Sisävesillä ei oikein missään ole kunnon satamia ja syväväylätkin (Saimaalla) ovat vain 4,2 metrisiä, joten merkittävä osa rahdista pitäisi purkaa ja lastata uudelleen rannikolla. Ei ole sopivaa jäänmurtokalustoa, eikä tietenkään niitä rahtialuksiakaan.
Keitele-Päijänne reitti rakennettiin ryssien tekemänä, kun kuittasivat barter-velkaa vähemmäksi. Hienot reitit ja sulut, mutta kyllä siellä on hiljaista, kun Päijänteen alueella ei uittoa teollisessa mittakaavassa enää harjoiteta. Eikä edes suomalaiset huviveneilijät siellä viitsi käydä (siis Päijänteen puolelta), kun veneilijälle tärkein sataman palvelu on baari, ei luonnonrauha mitä siellä ylävesillä on tarjolla yli tarpeen.
Tosi aluepoliitikko lobbaisi nuo kanavien rakentelut EU:n maksettavaksi (vihreä siirtymä kumipyöriltä vesiliikenteeseen), mutta nehän tulisivat siten kalliimmaksi, kun Suomi on nettomaksaja EU:ssa.
 
Sitten se realismi: Sellaisen mittakaavan turismia, joka edes välillisesti kustantaisi nämä kanavahankkeet, en tähän maahan kaipaa. Massaturismi tuottaa karmeat haitat ympäristölle, enkä oikein usko että nämä hienot vesistöalueet niitä kestäisi.
Tässä varmaan on kahtalaista näkemystä; se miten joku yksilö kokee matkailun massan ja miten paikallinen alueen hallinto näkee tarpeen. Alueelline kehittäminen idässä on kovasti tarpeellista.

On ympäri Eurooppaa ruuhkaisiakin matkailualueita mutta niin ne vaan jatkaa kun rahaa pitää jostain saada. Suomeen mahtuu huomattavasti enemmän turismia ja sen tuomista jätteistä selvitään rakentamalla uusia jätteenpolttolaitoksia Vantaan ja Kotkan mallin mukaisesti.

Venematkailua ei voi ennalta ennustaa. Ne kanavat pitää ensin rakentaa valmiiksi ja sen jälkeen houkutella Itämeren veneilijät Suomen sisävesille. Sitten asia selviää.

.
 
Teollisuus ei ilman pakkoa siirry vesistökuljetuksiin, koska nykyiset kuljetusketjut (sisämaasta kumipyörillä tai junilla rannikon satamiin) toimivat tehokkaasti ja ympärivuotisesti.
Sisävesillä ei oikein missään ole kunnon satamia ja syväväylätkin (Saimaalla) ovat vain 4,2 metrisiä, joten merkittävä osa rahdista pitäisi purkaa ja lastata uudelleen rannikolla. Ei ole sopivaa jäänmurtokalustoa, eikä tietenkään niitä rahtialuksiakaan.
Aika outo ilmaisu, jos ymmärsin tekstisi oikein, että eivät ilman pakkoa siirry vesistökuljetuksiin, kun kuitenkin aikaisemmin ovat sitä käyttäneet?
Saimaan alueen teollisuus nimenomaan on saimaan kanavan sulkemisesta kärsineet.
Nopeana esimerkkinä:
1. Yara pohjois-Savossa on kuljettanut vesiteitse maailmalle vuodessa noin 130 000 tonnia raaka-aineita ja tuotteita. Vuonna 2020 Yara kuljetti Saimaan kanavan kautta 162 000 tonnia. Määrä vastaa noin 3 500 täysperävaunuyhdistelmää

2. Saimaan kanavaa pitkin kulki viime vuonna Itä-Suomesta maailmalle yhteensä 1 330 000 tonnia tavaraa
Tämän siirtäminen raiteille on miljoonien € vuosi lisäys kustannuksiin + VR on rajallinen kuljetuskapasiteetti (Rautatiekuljetuskapasiteetti on kuulemma niukkuustekijä koko Suomessa.)

Yksi yrittäjän esimerkki:
"Yksi kanavaa hyödyntävä yhtiö on Iivari Mononen Oy, joka vie vuosittain 10-20 laivalastillista pylväitä Joensuusta Iso-Britanniaan ja Irlantiin.

Toimitusjohtaja Ari Mononen kertoo, että varasuunnitelmia on laadittu viikon päivät.

– Tällä hetkellä tilanne on se, että keskieurooppalaiset varustamot Tanskasta ja Saksasta eivät suostu kulkemaan Venäjän aluevesien kautta johtuen mahdollisista riskeistä, mitä siihen liittyy, Mononen toteaa.

Hän ei usko Monosen olevan ainoa itäsuomalainen yritys nyt samassa tilanteessa.

– Koska käytetään varmasti samoja varustamoja kuin muutkin Saimaan altaalla laivauksia tekevät yritykset, Mononen perustelee.

Yhtiö aikoo kuljettaa pylväät maateitse merisatamaan Haminaan ja sieltä edelleen eteenpäin. Tästä koituu lisäkustannuksia.

Se nostaa kuljetuskustannuksia vuositasolla noin puoli miljoonaa euroa. On merkittävä kuluerä kaiken muun hintainflaation ohella, mikä tällä hetkellä on raaka-aineissa, metalleissa, energiassa ja kemikaaleissa. Ei kauhean mukavalta tunnu, toimitusjohtaja harmittelee."
 
Aika outo ilmaisu, jos ymmärsin tekstisi oikein, että eivät ilman pakkoa siirry vesistökuljetuksiin, kun kuitenkin aikaisemmin ovat sitä käyttäneet?
Joo, epätarkasti ilmaisin:
Tarkoitin tietysti sitä että olemassaoleva teollisuus, jolla on jo valmis logistinen ketju ei siirry pakottamatta käyttämään kanavareittiä vientisatamaan, missä sitten vaihdettaisiin oikea laiva alle. Yara on näppärä poikkeus, kun laivaavat irtotavaraa niin pystyvät todella vaatimattomalla satamainfralla hoitamaan tuollaisen 150 000 t. On kai sitä Kinahmin hiekkaakin ajettu Kuuslahdesta kutakuinkin olemattomalla satamainfralla.
Muu kuin irtotavara kulkee tietysti pääosin konteissa (ja irtoperillä), eikä nuille taida infraa sisävesillä olla.
Saimaan kanavaa pitkin kulki viime vuonna Itä-Suomesta maailmalle yhteensä 1 330 000 tonnia tavaraa
Olisikohan tuo luku kuitenkin liikenne molempiin suuntiin? Tuonti ollut selvästi suurempaa kuin vienti ja tuonnista yli puolet ryssien raakapuuta ja haketta.

Edit. Vielä Yarasta: Siilinjärven tuotantolaitoksen raaka-aine- ja tuotekuljetuksista 75 % kuljetetaan rautateitse, 20 % maanteitse ja 5 % sisävesitse Saimaan kanavan kautta. Vaikka niillä on oma satama, vain 5 % on kulkenut kanavan kautta (Lähde sivu 42.)
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top