Mikoyan
Ylipäällikkö
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/U-864
U-864: Operaatio Caesar
U-864:n tyyppi oli IXD2. Se valmistui AG Weserin telakalla Bremenissä 9. joulukuuta 1943.
Joulukuussa 1944 Kielin satamassa lastattiin satoja puulaatikoita U-864:ään. Kapteeni Ralf-Reimar Wolfram sai käskyn viedä lasti ja 73 hengen miehistö vihollisen linjojen läpi Malesian Penangiin. Tavoitteena oli auttaa Japania saamaan ilmaherruus Tyynellämerellä, jolloin Yhdysvallat joutuisi vähentämään joukkojaan Saksan-vastaisilta rintamilta. Sen vuoksi lasti oli huippusalainen ja tärkeä, eikä vieläkään tiedetä lastin tarkkaa koostumusta. U-864 lähti matkaan 5. joulukuuta 1944. Se pyrki kiertämään Britteinsaarten ympäri välttääkseen vihollisen uhkaa. Veneelle sattui kuitenkin 29. joulukuuta pieni haveri, kun köli osui pohjaan. Vaurio päätettiin tarkastaa Norjan Bergenissä sukellusvenebunkkeri Brunossa.
Britit sieppasivat radioviestit asiasta, ja sukellusvenebunkkeria vastaan iskettiin ilmapommituksella. Bunkkeri vahingoittui, mutta U-864 ei juuri saanut lisävaurioita. Telakan lähelle asettui 2. helmikuuta 1945 väijyksiin brittiläinen sukellusvene HMS Venturer, jonka kapteenina oli James Launders. Tällöin saksalaisalus oli ollut telakalla kuukauden. Se lähti matkaan 6. helmikuuta brittialuksen havaitsematta. Launders kuitenkin päätteli sen olevan jo merellä, ja pyrki pääsemään sen jäljille kuuntelulaitteen eli hydrofonin avulla.
Saksalaisalus joutui taas teknisiin vaikeuksiin 8. helmikuuta klo 5.20, kun yksi sen moottoreista rikkoutui. Launders kuuli hydrofonilla ääntä, jossa moottori vuoroin käynnistyi ja vuoroin sammui. Kumpikin alus oli sukelluksissa ja liikkeellä, mutta ne nostivat periskooppinsa hyvin lähellä toisiaan. Launders toivoi, että vihollinen nousisi pintaan, jotta sen voisi torpedoida. Näin ei käynyt, eikä sukelluksissa olevaa alusta ollut koskaan torpedoitu. Launders laski vihollisen oletetun reitin ja päätti ampua kaikki 4 torpedoaan sen reitille.
Saksalaisalus kuuli omalla hydrofonillaan torpedon äänen. Kapteeni Wolfram määräsi aluksensa kääntymään. Vesikuuntelu paljasti, että ensimmäinen torpedo meni ohi, mutta että kolme muuta oli tulossa kohti. Wolfram määräsi aluksensa sukeltamaan. Launders oli ennakoinut tämän ja suunnannut neljännen torpedon sen mukaan. Neljäs torpedo osui keskelle aluksen runkoa. Vene repeytyi kahtia, upposi ja vei koko miehistön syvyyksiin.
Natsit yrittivät paikata tappion lähettämällä samantapaisen lastin Japaniin maaliskuussa 1945 sukellusvene U-234:llä. Saksan antautuessa 8. toukokuuta 1945 se oli vielä matkalla, ja alus sai käskyn antautua lähimmässä liittoutuneiden satamassa. Tämä tapahtui Portsmouthissa Yhdysvalloissa. Aluksessa olleet japanilaiset tekivät itsemurhan. Sukellusveneessä oli lastina ydinpommin valmistamiseen soveltuvaa uraanioksidia.
--------
On esitetty epäilyjä, että Hiroshiman ja Nagasakin pommien valmistuksessa olisi käytetty juuri U-234:n kuljettamaa saksalaisten uraania.
U-864: Operaatio Caesar
U-864:n tyyppi oli IXD2. Se valmistui AG Weserin telakalla Bremenissä 9. joulukuuta 1943.
Joulukuussa 1944 Kielin satamassa lastattiin satoja puulaatikoita U-864:ään. Kapteeni Ralf-Reimar Wolfram sai käskyn viedä lasti ja 73 hengen miehistö vihollisen linjojen läpi Malesian Penangiin. Tavoitteena oli auttaa Japania saamaan ilmaherruus Tyynellämerellä, jolloin Yhdysvallat joutuisi vähentämään joukkojaan Saksan-vastaisilta rintamilta. Sen vuoksi lasti oli huippusalainen ja tärkeä, eikä vieläkään tiedetä lastin tarkkaa koostumusta. U-864 lähti matkaan 5. joulukuuta 1944. Se pyrki kiertämään Britteinsaarten ympäri välttääkseen vihollisen uhkaa. Veneelle sattui kuitenkin 29. joulukuuta pieni haveri, kun köli osui pohjaan. Vaurio päätettiin tarkastaa Norjan Bergenissä sukellusvenebunkkeri Brunossa.
Britit sieppasivat radioviestit asiasta, ja sukellusvenebunkkeria vastaan iskettiin ilmapommituksella. Bunkkeri vahingoittui, mutta U-864 ei juuri saanut lisävaurioita. Telakan lähelle asettui 2. helmikuuta 1945 väijyksiin brittiläinen sukellusvene HMS Venturer, jonka kapteenina oli James Launders. Tällöin saksalaisalus oli ollut telakalla kuukauden. Se lähti matkaan 6. helmikuuta brittialuksen havaitsematta. Launders kuitenkin päätteli sen olevan jo merellä, ja pyrki pääsemään sen jäljille kuuntelulaitteen eli hydrofonin avulla.
Saksalaisalus joutui taas teknisiin vaikeuksiin 8. helmikuuta klo 5.20, kun yksi sen moottoreista rikkoutui. Launders kuuli hydrofonilla ääntä, jossa moottori vuoroin käynnistyi ja vuoroin sammui. Kumpikin alus oli sukelluksissa ja liikkeellä, mutta ne nostivat periskooppinsa hyvin lähellä toisiaan. Launders toivoi, että vihollinen nousisi pintaan, jotta sen voisi torpedoida. Näin ei käynyt, eikä sukelluksissa olevaa alusta ollut koskaan torpedoitu. Launders laski vihollisen oletetun reitin ja päätti ampua kaikki 4 torpedoaan sen reitille.
Saksalaisalus kuuli omalla hydrofonillaan torpedon äänen. Kapteeni Wolfram määräsi aluksensa kääntymään. Vesikuuntelu paljasti, että ensimmäinen torpedo meni ohi, mutta että kolme muuta oli tulossa kohti. Wolfram määräsi aluksensa sukeltamaan. Launders oli ennakoinut tämän ja suunnannut neljännen torpedon sen mukaan. Neljäs torpedo osui keskelle aluksen runkoa. Vene repeytyi kahtia, upposi ja vei koko miehistön syvyyksiin.
Natsit yrittivät paikata tappion lähettämällä samantapaisen lastin Japaniin maaliskuussa 1945 sukellusvene U-234:llä. Saksan antautuessa 8. toukokuuta 1945 se oli vielä matkalla, ja alus sai käskyn antautua lähimmässä liittoutuneiden satamassa. Tämä tapahtui Portsmouthissa Yhdysvalloissa. Aluksessa olleet japanilaiset tekivät itsemurhan. Sukellusveneessä oli lastina ydinpommin valmistamiseen soveltuvaa uraanioksidia.
--------
On esitetty epäilyjä, että Hiroshiman ja Nagasakin pommien valmistuksessa olisi käytetty juuri U-234:n kuljettamaa saksalaisten uraania.
Viimeksi muokattu:
