Salaliitot

Miksi siihen tulisi ottaa erityisesti kantaa?

Entä mistä voi löytää luotettavan vahvistuksen amerikkalaisesta sotilassaattueesta? V. 1994 Viro oli rutiköyhä maa kaukana eu:sta ja Natosta. Jos tällainen täysi saattue on todella ollut niin se on varmasti paistanut silmään Tallinnan kaduilla ja tieto on vahvistettavissa uskottavasta lähteestä.

Entä miten omat havaintosi helikoptereista liittyvät asiaan?
Omat havainnot lähinnä kerroin, koska siitä lähti oma kiinostukseni tapaukseen. Näiden lisäksi olen Thaimaan reissulla jutellut pitkät pätkät virolaisten kanssa joita Estonian uppoaminen kosketti henkilökohtaisesti.
Kenties sattumaa, että puolisoni syntymäpäivä on myös Estonian uppoamispäivä:facepalm:
Nyt lopetan Estonia kohkaamisen!
 

Major University Study Finds "Fire Did Not Bring Down Tower 7 On 9/11"

Authored by Matt Agorist via The Free Thought Project,

On September 11, 2001, at 5:20 p.m., World Trade Center Building 7 suddenly collapsed into its own footprint, falling at free fall speed for 2.5 seconds of its seven-second complete destruction. WTC 7 was not hit by a plane. After it collapsed, Americans were told that office fires caused a unique — never before seen — complete architectural failure leading to the building collapsing into its own footprint at the rate of gravity.

Despite calls for the evidence to be preserved, New York City officials had the building’s debris removed and destroyed in the ensuing weeks and months, preventing a proper forensic investigation from ever taking place. Seven years later, federal investigators concluded that WTC 7 was the first steel-framed high-rise ever to have collapsed solely as a result of normal office fires.
Naturally, skeptics have been questioning the official story for some time and after moving from the realm of conspiracy theory into the realm of science, an extensive university study has found that the official story of fire causing the collapse is simply not true.




This week, Architects & Engineers for 9/11 Truth announced their partnership with the University of Alaska Fairbanks (UAF) in releasing a draft report of an in depth four-year study on what actually brought down WTC 7. According to the press release, the release of the draft report begins a two-month period during which the public is invited to submit comments. The final report will be published later this year.

According to the study’s authors:

The UAF research team utilized three approaches for examining the structural response of WTC 7 to the conditions that may have occurred on September 11, 2001. First, we simulated the local structural response to fire loading that may have occurred below Floor 13, where most of the fires in WTC 7 are reported to have occurred. Second, we supplemented our own simulation by examining the collapse initiation hypothesis developed by the National Institute of Standards and Technology (NIST). Third, we simulated a number of scenarios within the overall structural system in order to determine what types of local failures and their locations may have caused the total collapse to occur as observed.
After conducting comprehensive modeling and studying countless scenarios, the study’s authors, J. Leroy Hulsey, Ph.D., P.E., S.E., UAF, Zhili Quan, Ph.D., Bridge Engineer South Carolina Department of Transportation, and Feng Xiao, Ph.D., Associate Professor Nanjing University of Science and Technology Department of Civil Engineering, concluded the following:

Fire did not cause the collapse of WTC 7 on 9/11, contrary to the conclusions of NIST and private engineering firms that studied the collapse. The secondary conclusion of our study is that the collapse of WTC 7 was a global failure involving the near-simultaneous failure of every column in the building.
The results of this study cannot be dismissed. It completely destroys the narrative that has been shoved down the throats of Americans for nearly two decades. What’s more, this study backs up thousands of other researchers, scientists, and engineers who have been pointing this out for years.

In fact, as TFTP reported in July, history was made in regard to 9/11 as New York area fire commissioners called for a new investigation into the tragic events that unfolded that day. The resolution called for a new investigation due to the “overwhelming evidence” that “pre-planted explosives . . . caused the destruction of the three World Trade Center buildings.”

On July 24, 2019, the Franklin Square and Munson Fire District, which oversees a volunteer fire department serving a hamlet of 30,000 residents just outside of Queens, New York, became the first legislative body in the country to officially support a new investigation into the events of 9/11, according to Architects and Engineers for 9/11 Truth.

The resolution calling for a new investigation was drafted by Commissioner Christopher Gioia and it was immediately and unanimously approved by the five commissioners.

“We’re a tight-knit community and we never forget our fallen brothers and sisters. You better believe that when the entire fire service of New York State is on board, we will be an unstoppable force,” said Commissioner Christopher Gioia, adding, “We were the first fire district to pass this resolution. We won’t be the last.”
According to the report:

The impact of 9/11 on the community extends well beyond the victims and their grieving families. On September 12, 2001, the Franklin Square Fire Department was called in to assist with the massive rescue and recovery effort that was just getting underway. Countless members of the department, including Gioia and Commissioner Philip Malloy (then rank-and-file firefighters), spent weeks on the pile searching in vain for civilians and fellow responders who might still be alive. Today, Malloy is one of thousands suffering chronic health effects.
The department also lost one of its own in Thomas J. Hetzel, affectionately referred to as “Tommy” by the commissioners. Hetzel was a full-time member of the New York Fire Department in addition to serving as a volunteer firefighter in Franklin Square. A touching memorial to Hetzel was on display during the meeting, and Hetzel’s widow, parents, and sister were all in attendance.
“The Hetzel and Evans families were very appreciative of the proceedings,” Gioia commented the day after the meeting. “They know it’s an uphill struggle. But at least they have hope, which is something they haven’t had in a long time.”

The importance of this resolution — especially coming from a legislative body of fire fighters — is immense. The impact of first responders calling for a new investigation over the use of explosives is massive. The naysayers who call those who question the official narrative “kooks” will have a hard time going after fire commissioners.

This move and the study above are yet another blow to the highly questionable and hole-filled official narrative. As TFTP reported earlier this year, in another major move from the great folks over at the Lawyers’ Committee for 9/11 Inquiry, Architects & Engineers for 9/11 Truth, and 9/11 victim family members Robert McIlvaine and Barbara Krukowski-Rastelli, a joint federal lawsuit has been filed to assess any evidence the FBI may have known about that contributed to the destruction of the towers on 9/11 which they may have kept from Congress.

The complaint cites the failure of the FBI and its 9/11 Review Commission to assess key 9/11-related evidence that the FBI can be shown to have had, or been aware of, regarding:

  1. the use of pre-placed explosives to destroy World Trade Center Buildings, 1, 2, and 7;
  2. the arrest and investigation of the “High Fivers” observed photographing and celebrating the attacks on the World Trade Center on 9/11;
  3. terrorist financing related the reported Saudi support for the 9/11 hijackers;
  4. recovered plane parts, including serial numbers from all three crash locations;
  5. video from cameras mounted inside and outside the Pentagon; and
  6. cell phone communications from passengers aboard airplanes.
According to the press release on Architects & Engineers for 9/11 Truth, this is evidence relevant to the 9/11 Review Commission’s and the FBI’s compliance with the mandate from Congress, which should have been assessed by the FBI and the 9/11 Review Commission and reported to Congress. The complaint also cites the destruction by the FBI of evidence related to the “High Fivers.” Architects & Engineers for 9/11 Truth has joined in bringing the counts that involve the evidence of the World Trade Center’s explosive demolition and evidence related to the “High Fivers,” while the other plaintiffs are party to all counts.

Also, as TFTP previously reported, a monumental step forward in the relentless pursuit of 9/11 truth took place last December when a United States Attorney agreed to comply with federal law requiring submission to a Special Grand Jury of evidence that explosives were used to bring down the World Trade Centers. Then, in March, the group behind the submission, the Lawyers’ Committee for 9/11 Inquiry, announced the filing of a “petition supplement” naming persons who may have information related to the use of said explosives.

According to Architects and Engineers for 9/11 Truth, the 33-page document contains 15 different categories of persons who may have information material to the investigation, including contractors and security companies that had access to the WTC Towers before 9/11, persons and entities who benefited financially from the WTC demolitions, and persons arrested after being observed celebrating the WTC attacks.

A names-redacted version of the petition supplement, which was filed with the U.S. Attorney for the Southern District of New York on February 14, 2019, has been made available to the public. The un-redacted version filed with the U.S. Attorney today will remain undisclosed in the interest of maintaining the secrecy, security, and integrity of the grand jury proceeding.
As TFTP reported in December, for the first time since 9/11 the federal government is taking steps to hear evidence that explosives may have been used to destroy the world trade centers.

The Lawyers’ Committee for 9/11 Inquiry successfully submitted a petition to the federal government demanding that the U.S. Attorney present to a Special Grand Jury extensive evidence of yet-to-be-prosecuted federal crimes relating to the destruction of three World Trade Center Towers on 9/11 (WTC1, WTC2 and WTC7).

After waiting months for the reply, the U.S. Attorney responded in a letter, noting that they will comply with the law.

“We have received and reviewed The Lawyers’ Committee for 9/11 Inquiry, Inc.’s submissions of April 10 and July 30, 2018. We will comply with the provisions of 18 U.S.C. § 3332 as they relate to your submissions,” U.S. Attorney Geoffrey Berman stated.

According to the petition, dozens of exhibits were presented as evidence that explosives were used to destroy all three world trade centers.

The Lawyers’ Committee’s April 10th 52-page original Petition was accompanied by 57 exhibits and presented extensive evidence that explosives were used to destroy three WTC Towers on 9/11.That evidence included independent scientific laboratory analysis of WTC dust samples showing the presence of high-tech explosives and/or incendiaries; numerous first-hand reports by First Responders of seeing and hearing explosions at the World Trade Center on 9/11; expert analysis of seismic evidence that explosions occurred at the WTC towers on 9/11 both prior to the airplane impacts and prior to the building collapses; and expert analysis and testimony by architects, engineers, and scientists concluding that the rapid onset symmetrical near-free-fall acceleration collapse of these three WTC high rise buildings on 9/11 exhibited the key characteristics of controlled demolition. The July 30th Amended Petition included the same evidence but also addressed several additional federal crimes beyond the federal bombing crime addressed in the original Petition.
The Lawyers’ Committee concluded in the petitions that explosive and incendiary devices that had been preplaced at the WTC were detonated causing the complete collapse of the World Trade Center Twin Towers and Building 7 on 9/11, and the resulting tragic loss of life, and that “the evidence permits no other conclusion — as a matter of science, as a matter of logic, and as a matter of law.”
“This Petition Supplement is intended to assist the Special Grand Jury by providing a roadmap for a meaningful investigation into the yet-to-be-prosecuted 9/11 WTC crimesthat the Lawyers’ Committee has reported and documented in our Petitions,” Attorney David Meiswinkle, President of the Lawyers’ Committee’s Board of Directors, said.

Finally, after nearly two decades of ridicule, dismissal, and outright intolerance of information contrary to the “official story” of what happened on 9/11, the public may finally learn the truth of what happened and who was behind it.
 
@Gyllis1
Uutisten mukaan eilen Estonian hylylle ollaan sukellettu. En pääse linkkaamaan mutta Iltalehti.
Edit:
Milla Granlund
Rajavartiolaitos epäilee, että Estonian hautarauhaa on rikottu. Saksalainen sukellustukialus Fritz Reuter saapui 23.9. iltapäivällä Estonian hylylle. Alus on paikalla edelleen ja Suomen viranomaiset seuraavat tilannetta. Petteri PartanenMerivartiostosta kertoo, että paikalla on yksi Merivoimien alus, jonka lisäksi tilannetta seurataan erilaisilla valvontamenetelmillä.
– Tiedämme koko ajan, että mitä siellä tapahtuu. Meillä on sellainen epäily, että kyse on jonkinlaisista kuvausryhmistä, kun katsotaan heidän varustustaan ja toimintaansa, Partanen kertoo.
Rajavartiolaitos sai ennakkotiedon, että aluksen henkilöstön tarkoituksena oli sukeltaa alueella. Rajavartiolaitoksen vartiolaiva Turva otti yhteyttä Fritz Reuteriin ja muistutti aluksen henkilöstöä hautarauhasta kehottaen näitä olemaan sukeltamatta alueella. Rajavartiolaitoksen toimista huolimatta Fritz Reuterilta laskettiin mereen todennäköisesti sukellusrobotti, joka nostettiin ylös myöhään illalla. Tämän perusteella Rajavartiolaitos epäilee, että hautarauhaa on rikottu.
Estonian hylky sijaitsee kansainvälisellä merialueella Suomen talousvyöhykkeellä. Estonian hautarauha on kirjattu lakiin ja sen noudattamista valvoo Länsi-Suomen merivartiosto. Ruotsissa ja Virossa on vastaava sääntely, mutta Saksa ei ole liittynyt Estonian hautarauhaa suojaavaan sopimukseen.
Syytä Saksan jäämiseen pois hautarauhan turvaavasta sopimuksesta Partanen ei osaa sanoa.
– Kyseessä on kohta 25 vuotta vanha asia, joten en osaa sanoa, miksi jotkut valtiot ovat tähän liittyneet ja toiset eivät. Se on sitten enemmän politiikkaa, Partanen kuvailee.
Suomen viranomaisilla ei ole toimivaltuuksia paikalla, mutta jälkikäteen asialla voi olla seurauksia. Hautarauhan rikkomisesta voidaan rikoslain mukaan tuomita sakkoja tai enintään vuosi vankeutta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
– Jälkikäteiset toimet hoidetaan kansallisena ja kansainvälisenä viranomaisyhteistyönä, joten ei tämä välttämättä tähän jää. Saksalaisia on informoitu ja he ovat toimivaltaisia oman valtionsa kansalaisten osalta. Kun kyseessä on epäily rikosasiassa, esitutkinnasta vastaa meillä poliisi, Partanen toteaa.
– Tässä vaiheessa on vaikea sanoa, että mitä tutkittaisiin, miten tutkinta etenisi ja kuka sen tekisi, Partanen jatkaa.
Rajavartiolaitos on dokumentoinut tapahtuman. Radiokeskustelun perusteella vaikuttaa siltä, että aluksella on ollut myös Ruotsin kansalaisia.

 
Viimeksi muokattu:

Joo, tämä se on kyllä erikoinen tapaus erikoistenkin joukossa. Kun siinä ei oikein mikään sovi yhteen minkään asian kanssa. Tehtiinköhän tuolla joku hiivatin koe jollain hermomyrkyllä tms.? Ja miksi salattiin, jos kyseessä oli -tapaturma-, jossa syntyi palovammoja, oltiin alasti pakkasessa, saatiin ravakka säteilyannos ja koettiin käsittämättömiä tuskia.....paloiko teltta päälle, okei, mutta mistä säteilyjäämät? Käyttikö tuo retkikunta tajunnanlaajentajia.....mutta mistä tuskat? Leikattiinko kieli vai puriko hlö sen itse poikki? Ja mikä on se -tunnistamaton tekijä- joka mainitaan joissain lähteissä?
 
Joo, tämä se on kyllä erikoinen tapaus erikoistenkin joukossa. Kun siinä ei oikein mikään sovi yhteen minkään asian kanssa. Tehtiinköhän tuolla joku hiivatin koe jollain hermomyrkyllä tms.? Ja miksi salattiin, jos kyseessä oli -tapaturma-, jossa syntyi palovammoja, oltiin alasti pakkasessa, saatiin ravakka säteilyannos ja koettiin käsittämättömiä tuskia.....paloiko teltta päälle, okei, mutta mistä säteilyjäämät? Käyttikö tuo retkikunta tajunnanlaajentajia.....mutta mistä tuskat? Leikattiinko kieli vai puriko hlö sen itse poikki? Ja mikä on se -tunnistamaton tekijä- joka mainitaan joissain lähteissä?
Meh... Ihan perus venäläinen viikonloppu.
 
Olen ollut lukevinani että mitään ei ole leikattu keltään vaan kielen puuttuminen johtunee siitä että kyseinen henkilö on ehtinyt olla kuukausia kuolleena ennen löytymistään. Muistaakseni kaikille vammoille oli ihan järjellisiä selityksiä. Se on kyllä hämärää että teltalta oli selkeästi paettu jotain eikä sinne uskallettu takaisin pl. pari henkilöä jotka paleltuivat matkalle.
En lukenut juttua.
 
Estoniasta tuli muuten nyt juuri 25 vuotta.

Jos hulluimat salaliittoterioat unohtaa, niin nähdäkseni ainut järkevä syy pohtia uusia tutkimuksia olisi selvittää, oliko laivan miehistö niin tilanteen tasalla kun antavat ymmärtää. Mielestäni monin osin on luettavissa selkeää välinpitämättömyyttä niin turvallisuuden kuin kunnossapidon suhteen.
 
Tässä Estoniaa rakentaneen telakan raportti. Tämä on kyllä viroksi mutta ehkä onnistuu käännös googlella.

Estonia ehitaja versioon: laeva võis uputada kriminaalne hooletus

Paljud hooldustööd Estonial olid tegemata või tehtud väga halvasti, väidab oma uurimisraportis laeva ehitaja.

Pärast Estonia hukku 28. septembril 1994 kutsuti õnnetuse uurimiseks kokku ametlik rahvusvaheline komisjon (Joint Accident Investigation Commission, JAIC) mille osapoolteks olid Eesti, Soome ja Rootsi. Eesti poolelt kaasati komisjoni ka laeva mehitanud Eesti Merelaevanduse esindaja. Laeva ehitajat Jos. L. Meyer GmbH-d Saksamaalt Papenburgist komisjoni ei kaasatud, mistõttu viimane otsustas veebruaris 1995 kutsuda kokku omapoolse uurimiskomisjoni, mille lõppraport valmis novembris 1999. Seda raportit pole kõigi aastate jooksul Eesti avalikkuses sügavamalt käsitletud.
Kahtlemata ei saa eitada ka Saksa raporti puhul laeva ehitaja soovi näidata ennast süütuna, kuid siiski peab nentima, et antud raport on ametlikuga võrreldes oluliselt detailsem ja põhjalikum. Erinevalt ametlikust raportist on Saksa ekspertide omas näiteks nimeliselt ära mainitud kõik tunnistajad, keda küsitleti ning tunnistused lisatud on ka dokumentidena. Samuti kogusid Saksa eksperdid tähelepanekuid inimestelt, kes reisisid Estoniaga enne õnnetust ja reageerisid Rootsi televisioonisaate üleskutsele. Ametliku komisjoni raportist leiab ainult viimasel reisil Estonial viibinud nimetud tunnistused, mis peamiselt kirjeldavad laeval valitsenud kaost ja paanikat laeva kreenimineku ajal ning inimeste meeleheitlikke püüdlusi uppuvast laevast välja pääseda.
Tunnistajate ütluste ja veealuse video- ning fotomaterjali põhjal koostati ka Estonia viimase reisi kellaajaline stsenaarium kuni laeva uppumiseni. Ametlik hukustsenaarium erineb sellest tunduvalt ja sellest puudub ka nii-öelda ajajoon, sest seda polnud väidetavalt võimalik taastada.

Estonia visiiri ja rambi olukord enne õnnetust
Estonia visiir ja vööriramp, nende lukud, hinged ja tihendid olid 27. septembriks 1994 väga halvas seisukorras või puudusid sootuks. Probleemid visiiriga tulenesid eelkõige 1994. aasta talvel suure kiirusega jääs sõitmisest ning laeva omanikfirma Nordström & Thulin tehnikaala juhtide otsusest mitte uuendada visiiri tihendeid, mis oleks hoidnud ära visiiri vibreerimise ja sellest tingitud praod.
Ametlikust raportist leiab samuti viiteid visiiri tihendite halvale seisukorrale, kuid need on esitatud viisil, mis jätavad mulje, et tegemist polnud tõsise puudusega. Ametliku raporti kohaselt olid Estonia vöörivisiiri ja rambi hinged ning lukud liiga nõrgad, et lainete jõule vastu panna ehk süü lasus laeva ehitajal. Samas on Saksa raportis välja toodud nii visiiri kui ka rambi lukkude koormustaluvus, mille kohaselt ei oleks rambi lukud purunenud ka siis, kui visiir oleks rippunud oma 55-tonnise kaaluga sõna otseses mõttes rambi otsas. Vöörirambi puudustele juhib ametlik raport veelgi vähem tähelepanu kui visiiri puudustele.

Mitmed tellitud tööd jäeti tegemata
Laeva eelmise operaatori Wasa Line’i soomlastest meeskond oli taotlenud dokkimise käigus jaanuaris 1993 visiiri tihendite vahetust kokku 15 meetri ulatuses ja rambi tihendite vahetust 10 meetri ulatuses. Samuti oli pandud vajaliku tööna kirja rambi vasakpoolse hinge parandus.
Kuna uue omanikfirma Nordström & Thulin tehnikaala juhid olid arvamusel, et parvlaevade visiirid on merel niikuinii vett täis, siis ei uuendatud tihendeid ei jaanuaris 1993 ega ka hiljem. Sarnaselt visiiri tihenditele ei uuendatud ka rambi tihendeid ega parandatud vasakpoolset hinge.

Vesi oli autotekil ammu enne õnnetust
Eelpool nimetatu tähendab, et visiir täitus merel kiiresti veega kuni välise veetasemeni. Kuna ka rahulikus vees oli vöörilaine kõrgus suurem kui autoteki kõrgus veepinnast, siis pääses iga ilmaga vesi lekkiva vöörirambi tõttu visiiri seest edasi autotekile. Vöörilaine näol on tegemist lainega, mida laev sõites enda ees lükkab.
Seda, et Estonia visiiri sees oli sõidu ajal vesi, kinnitab ka raportis ära toodud foto Tallinna sadamast, millel on näha Estoniat seismas kai ääres avatud visiiri ja suletud vöörirambiga, nii et näha on ka rambi alumine külg. Rambi kõige madalam osa on tume, sest hüdraulikaleketest tingitud õli ujus veepinnal ja ladestus vee visiirist välja voolamisel visiiri sisepindadele ja ka vöörirambile.
Visiirist välja jooksvat vett nägid ka mitmed reisijad, kui laev seisis Stockholmis kai ääres suletud visiiriga. Laeva kiiruse vähenemisel visiirist välja voolavat vett nägid enda kinnitusel ka Estoniat Stockholmi saatnud Rootsi lootsid.
Lisaks sellele, et Estonial puudus avamerel sõitmiseks nõutav täiendav veekindel uks vöörirambi taga, ei pidanud ka vööriramp ise vett, sest mitmete tunnistajate kinnitusel oli autotekil palju vett juba detsembris 1993. Nimelt rääkisid paljud enne õnnetust Estoniaga sõitnud inimesed, et kuulsid autoteki all kajutites ülevalt suure hulga vee liikumist ja laeva saabumisel autode juurde minnes oli jälgi suurest hulgast veest ka näha.
Ka Estoniat Stockholmi saatnud loots rääkis, kuidas lootsiluugi avamisel voolas sealt välja vett, mida autotekil oli pärast tormist reisi palju. Et Estonia autotekil oleks juba ammu enne hukkumist nähtud reisi ajal vett, ei maini ametlik hukuraport kusagil.

Puudus veekindel uks rambi taga
Saksa raport toob välja Estonia veel ühe olulise puuduse. Algse Turu-Stockholmi liini jaoks oli laevale tehtud erand, mille kohaselt oli vööriramp ülemine osa vaheseinast, mis peab kokkupõrke korral takistama vee pääsemist autotekile. Selle ülesande täitmiseks oli Estonia vööriramp aga liiga kaugel ees ja Tallinna-Stockholmi liini tarbeks oleks tulnud paigaldada vöörirambi taha veel täiendav veekindel uks. Laeva algses projektis oli see uks ka olemas, kuid eemaldati tellija soovil. Seesama uks oleks Estonia tõenäoliselt päästnud ka uppumisest, kuid kõigil osapooltel jäi selle puudumine ja Estonia mittevastavus mereohutusnõuetele märkamata. Ilma täiendava ukseta rambi taga tohtinuks Estonia sõita maksimaalselt 20 meremiili kaugusel maismaast. Täiendava veekindla ukse puudumist sedastab ka ametlik raport, kuid ei too välja, et Estonia ei oleks selle tõttu tohtinud üldse Tallinna-Stockholmi liinil sõita.

Visiiri ja rambi avamisel võeti appi isegi keevitus
Aja jooksul muutusid probleemid visiiri ja rambiga sedavõrd suureks, et nende avamine ja sulgemine muutusid väga keeruliseks. Appi võeti isegi sepavasarad ja keevitus ning autojuhid pidid Tallinnas laevalt maale pääsemist ootama isegi kuni neli tundi. Kuna rambi vasakpoolne välimine ja hiljem tõenäoliselt ka sisemine hing olid lõpuks purunenud, siis vajus ramp vasakule poole kiiva, nii et selle lukustamine ja avamine muutus keeruliseks või isegi võimatuks. Sageli jäeti ramp ka täielikult lukustamata.
Sellele, et meeskonnal oli suuri raskusi visiiri ja rambi avamise ning sulgemisega, ametlikus raportis kuidagimoodi ei viidata, mis jätab samuti mulje, et nendega oli kõik korras.

Korralagedus laeval
Ka muus osas polnud Estonial Saksa raportis välja toodud tunnistuste kohaselt just erilist korda. Nii näiteks tuuakse raportis välja, et meeskonnaliikmete sugulastel ja tuttavatel oli tihti kombeks enne väljumist mitte uuesti maale minna, mistõttu ka viimasel reisil võis olla inimesi, keda polnud reisijate nimekirjas. Paljud Estoniaga sõitnud rääkisid ka, et reisi ajal oli vabalt võimalik käia autotekil, sest autoteki uksed ei olnud kunagi lukus ja mõni neist isegi ei sulgunud täielikult. Lisaks kinnitasid mitmed inimesed, et nägid reisi ajal autoteki eesosas keevitustööde tegemist. Vahelejäämisel aeti küll inimesed autotekilt ära ja ka reisi alguses anti teada, et autotekk suletakse. Lisaks eeltoodule olid paljud meeskonnaliikmed talvisel ajal, kui reisijaid oli vähe, tunnistajate kinnitusel ka joobes ja pidutsemine oli tavaline.

Võimalik leke laeva paremal küljel
Oma viimasele reisile lahkus Estonia Tallinna sadamast 27. septembril 1994 kella 19.30 ajal, mitte kell 19.15, nagu on kirjas ametliku komisjoni raportis. Mõlemas raportis on ka kirjas, et Estonia oli ühe kraadi võrra paremale kreenis, ehkki vasakpoolne ballasttank oli veega täidetud. Saksa raportis tuuakse välja, et sellise olukorra tekkimiseks pidi Estonia paremal küljel olema 200 tonni võrra rohkem raskust kui vasakul. Kuna sõidukid olid tunnistajate kinnitusel paigutatud autotekile enam-vähem võrdselt, nii et raskeveokid seisid ahtri ja kergemad sõidukid vööri pool, siis ei saanud see parema külje suurem kaal tuleneda ebaühtlasest laadimisest, nagu väidab ametlik raport. Seega oli Saksa raporti koostajatel põhjust arvata, et laeva parem külg lekkis ja laevas oli vesi, mida polnud võimalik välja pumbata. Veealused ülesvõtted merepõhja lähedalt, mis oleksid näidanud ka laeva parempoolset veealust osa, Saksa uurijatele kättesaadavad ei olnud.
Huvitav on ka ühe samal ajal Tallinna sadamas Estonia kõrval seisnud Silja Festivali reisija tähelepanek. Nimelt ütles ta, et Estonia väljus sadamast pooleldi avatud visiiriga, mis andis uurijate hinnangul põhjust järeldada, et meeskonnal oli järjekordselt probleeme rambi ja visiiri sulgemisega. Veelaused kaadrid paljastasid, et Estonia ramp oli viimasel reisil lukustamata ja tõmmatud kinni sildumisotste ning vööritekil olevate vintside abil. Rambi alumisse vasakusse nurka oli topitud madratseid, tekke ja muud taolist, et kuidagimoodi vähendada sealtkaudu autotekile tungiva vee hulka. Ametliku raporti hinnangul kandusid need aga sinna panipaikadest, kui laev uppus.

Suur kiirus graafikust kinnipidamise nimel
Pärast Tallinnast väljumist ja rambi ning visiiri sulgemist nii hästi kui see nende halba seisukorda arvestades võimalik oli, kogus Estonia kiirust, liikus mandri ja Naissaare vahelt läbi ning täiskiirusel ja masinate täisvõimsusel edasi paralleelselt Eesti rannikuga. Kuna autotekile tuli aina tugevneva tormi ka kõrgemaks muutuvate lainete tõttu järjest rohkem vett, pani meeskond kella 20.45 ajal tööle ahtri hüdraulikapumbad ja avas parempoolse ahtrirambi paokile, et vesi saaks sealtkaudu autotekilt välja voolata. Seda kinnitavad nii veealustelt ülesvõtetelt nähtav avatud ramp kui ka teki võrra kõrgemal konverentsikeskuses viibinud reisija, kelle sõnul tuli üritus müra tõttu plaanitust varem lõpetada. Ka nende tõsiasjade kohta ei leia ametlikust raportist ühtki viidet.
Kella 23.30 ajal möödus Estonia Poola parvlaevast Amber. Selle tüürimees rääkis, et Estonia möödus Helsingi poole liikunud Amberist väga suure kiirusega ja rammis vastassuunast tulevaid laineid nii, et vööritekk oli vee all, lained peksid vastu laeva esiosa aknaid ja veepritsmed lendasid üle terve laeva. Selline vaatepilt sundis Amberi tüürimeest tõsiselt kahtlema Estonia meeskonna pädevuses, sest antud oludes oli laeva kiirus ohtlikult suur ja vett vööritekil tuleb tegelikult igal võimalusel vältida, vähendades laeva kiirust. Mingeid märke hädaolukorrast sellel ajal Estonia juures siiski veel näha ei olnud.
Sellele, et Estonia sõitis iga ilmaga suure kiirusega, viitasid ka paljud enne õnnetust Estoniaga sõitnud inimesed ja ka meeskonnaliikmete tunnistustest selgub, et Stockholmi hiljaks jäämine oli Estonia kaptenitele ära keelatud. Estonia ei jäänud Stockholmi tormi tõttu hiljaks isegi siis, kui mitu korda suuremad Silja Europa ja Mariella hilinesid, mille üle Estoniat opereerinud Estline oli ka uhke. Ka hukuööl möödus Estonia umbes Hanko kohal Mariellast, mille kiirus oli vastutuule ja lainete tõttu umbes 12 sõlme. Ametlikus raportis öeldakse, et laeva kiirus ei olnud õnnetuse juures kuidagi oluline tegur.

Tragöödia algas arvatust varem
Traagilise pöörde võttis Estonia viimane reis kella 0.45 ajal, kui oli tunda ühte-kahte tugevat lööki. Saksa raport mainib, et autotekile siirdunud vahimadrus hüüdis raadiosaatjasse, et autotekil on suur hulk vett ja laev tuleb maha jätta. Seda kuulis pealt üks meeskonnaliikmetest, kelle raadiosaatja oli kajutis sisse lülitatud. Meeskond püüdis seejärel olukorda kontrolli alla saada, lülitades sisse vööri hüdraulikapumbad ja püüdes rampi ning visiiri hüdraulika toel suletuna hoida. Laev tegi ka aeglase parempöörde, et meeskonnaliikmed saaksid minna vööritekile ja pingutada vintsidel olevat köit, mis hoidis laeva rampi. Kuna laev sattus pöörde tegemisel külglainesse, siis hakkas ta ohtlikult kõikuma ja seetõttu pöörati nina uuesti vasakule. Seepeale pidid meeskonnaliikmed oma töö vööritekil katkestama, sest lained lõid jälle vööritekile.
Ametliku raporti kohaselt teatas vahimadrus veidi enne kella 1 metalse kõlaga kolksatusest vööri piirkonnas, millest teavitas ka silda. Seepeale ootas ta rambi juures, kuulatas ja kontrollis visiiri ning rambi lukkude signaallampe. Seejärel andis ta teada, et kõik näib olevat korras. Kella 1.05 ja 1.15 vahel kuulsid paljud reisijad ja meeskonnaliikmed ametliku raporti kohaselt ebatavalisi hääli ja kella 1.15 ajal kukkus visiir eest ära, tõmmates rambi pärani ning see avas Estonia autoteki lainetele, mis pääsesid takistamatult autotekile. Visiir leiti „ametlikult” 18. oktoobril Estonia vrakist umbes miili kauguselt.
Saksa uurimisrühma koostatud stsenaariumi kohaselt toimusid aga visiiri lahtimurdumine ja laeva kreeniminek samaaegselt. Visiiri lahtimurdumine algas nende hinnangul parema hinge ja küljeluku purunemisega, millele järgnes vasaku hinge ja küljeluku purunemine. Laeva kreenist tingituna jäi visiir Saksa ekspertide hinnangul rambi ja visiiri all paikneva vööripiigi otsa kinni, sest viimane pressiti visiiri põhja sisse. Visiir vajus merepõhja alles siis, kui laev hakkas põhja üles keerama. Visiir lebas seega Estonia vraki vahetus läheduses või osaliselt isegi vööri all. Seda kinnitab nii raportis ära toodud ametliku uurimiskomisjoni liikmete suhtlus kui ka Rootsi ajalehtedes Dagens Nyheter ja Svenska Dagbladet avaldatud esialgne info, mille kohaselt tuvastati Estonia vööri läheduses juba 2. oktoobril suur metallist objekt, mis sarnanes visiiriga.

Kokkuvõtvalt tuleb aga tõdeda, et Estonia hukk on ka 25 aastat hiljem katastroof, mis on ümbritsetud teadmatuse looriga. Laeva ehitaja tellimusel koostatud uurimisraport maalib Estoniast, selle seisukorrast, opereerimisest Tallinna–Stockholmi liinil ja hukkumisest aga hoopis detailsema ja ka süngema pildi kui ametlik raport.
Arvestades seda, milline rahutu aeg oli Eestis aastatel 1993–1994, mil paljud järelevalveorganid olid alles ülesehitamise faasis ja töökultuur pärit Nõukogude ajast, kõlab Saksa uurijate koostatud raport ametlikust usutavama ja loogilisemana.

Lõpliku vastuse annaks tõenäoliselt see, kui Estonia hukk uuesti luubi alla võtta, uurides nii kõiki kogutud tõendeid kui ka laevavrakki ennast.
 
Tässä Estoniaa rakentaneen telakan raportti. Tämä on kyllä viroksi mutta ehkä onnistuu käännös googlella.

Lienee jonkinlainen tiivistelmä tästä http://www.estoniaferrydisaster.net/estonia final report/Contents.htm

Raporttiin on vähän hankala suhtautua. Se sisältää paikoiteillen oikein hyvää analyysia ja paikoin taas ihan höpö höpö kirjauksia kuten vankilassa sellikavereille tehtyjä tunnustuksia. Kaikesta puhkuu vahvasti ssensaatiphaluisuus ja henki, että keinolla millä hyvänsä kaikenlainen syyllisyys on haluttu kohdistaa muualle kuin valmistajatelakkaan.
 
Estoniasta tuli muuten nyt juuri 25 vuotta.

Jos hulluimat salaliittoterioat unohtaa, niin nähdäkseni ainut järkevä syy pohtia uusia tutkimuksia olisi selvittää, oliko laivan miehistö niin tilanteen tasalla kun antavat ymmärtää. Mielestäni monin osin on luettavissa selkeää välinpitämättömyyttä niin turvallisuuden kuin kunnossapidon suhteen.
Vaikka maalla ollaankin tunnetusti viisaita merionnettomuuksien suhteen, niin väkisinkin miehistön (päällystön?) toiminta herättää kysymyksiä, ja tilanteen tasalla ei siellä ainakaan oltu.
 
Estoniaan liittyen, kylläpä syljettää tämä saksalaistoimittelija Jutta Raben ns. "dokumentti." Ilman muutahan Estonia upotettiin tahallisesti räjähteillä. Ja kun Suomen Rajavartiolaitoksen ja Ruotsin rannikkovartioston alukset tulevat sukelluspaikalla ja huomauttavat hautarauhan rikkomisesta, viittaa Rabe kintaalle ja pitää tätä viranomaisten pelotteluna ja massiivisen salaliiton ylläpitoyrityksenä.

 
Johan myrkyn lykkäs.

Iskikö Venäjän sotilastiedustelu myrkyllä Britannian lisäksi Bulgariassa? Suomalainen tutkimuslaitos selvitti tapausta

Britanniassa ja Bulgariassa sattuneita myrkytysyrityksiä yhdistää kansalaisjournalistiryhmä Bellingcatin mukaan Venäjän sotilastiedustelun everstin läsnäolo. Tunnistamattomaksi jäänyttä myrkkyä Bulgariasta selvitettiin Helsingissä, ja näytteet voidaan tutkia uudestaan.

Vai oliko se sittenkin Igor?
 
Pesukoneesta ei koskaan tule ulos sama - eikä parillinen - määrä sukkia jonka sinne on mielestään laittanut.

Veikkaan että syynä on illuminati, kuunatsit, vihervassarit tai mikrofonin tuulisuojaksi naamioitunut SDP:n pitkäaikainen ulkoruokinta- ja tuupelopoliittinen vaikuttaja.
 
Kyllä mun koneesta tulee ulos just se sama määrä mitä sinne laitan. Tai mun ja mun...tarkoitan asuntoyhtiön pesutuvan kone.
 
Back
Top