Salpalinjan salat

Tvälups

Ylipäällikkö
Salpalinjan salat
http://salpalinjansalat.blogspot.fi/

Tämä blogi kertoo Suomen itärajan puolustuslinnoituksesta Salpa-asemasta tai kansankielellä Salpalinjasta. Yritän löytää linnoitukseen näkökulmia 1-2 viikon välein. Aiheita riittää. Annan tilaa myös vieraileville kirjoittajille. Jokainen juttu on oma lyhyt kokonaisuus. Kirjoitussarjan tarkoituksena on herättää lukijassaan vastustamaton innostus tutustua Salpalinjaan paikan päällä. Kohteita on paljon. Lue ja innostu! Terho Ahonen, Miehikkälä



10+tonnia+valurautaa.jpg

Kymmenen tonnia "pehmeää" valuterästä teräsbetonikorsun katolla.

lauantai 22. helmikuuta 2014
Painavaa puhetta evp kenraalilta!

Vuonna 1998 Karjala-kannanotollaan virka-uransa etenemisen katkaissut prikaatikenraali evp Kari Hietanen kirjoittaa tuoreessa Kymen sotilasläänin perinneyhdistyksen Kymen Vartio –lehdessä harvinaisen painavaa asiaa otsikolla Kaakonkulma operatiivisena alueena. Teksti on minun silmiini ensimmäinen selkeä suorasanainen julkinen analyysi tosiasiasta, jonka kaikki jotakuinkin tiedämme ja tajuamme, mutta jota kukaan virassa oleva upseeri ei voi eikä saa ääneen sanoa.
Hietanen puhuu Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnista Suomen sotilaallisen puolustuksen uutena paraatiovena sen jälkeen kun Karjalan kannas viime sodissa menetettiin. Sen hallussapito on avain koko maan puolustukselle. Kaakonkulman merkitys aluettaan suurempana havaitaan Hietasen mukaan Helsingin ja Pietarin lisäksi myös Moskovassa, Berliinissä, Brysselissä ja Washingtonissa!
Olen kutsunut itseäni leikkimielellä etulinjan mieheksi. Asun Miehikkälässä. Hietasen kirjoitus oikeasti havahduttaa minutkin tajuamaan niiden asioiden tärkeyden, joita SA-tehtävässä reserviupseerina aikanaan minutkin oli laitettu hoitamaan. Huh!
Kymen Vartio –lehti tullee jossain vaiheessa nettiin Itä-Suomen sotilasläänin sivustolla. En käy toistamaan ”Karjala-kenraalin” erinomaista kirjoitusta. Ennen kuin palaan yhteen se yksityiskohtaan, palautan mieliin, mitä Hietanen heinäkuussa 1998 sanoi luovutetun Karjalan Uudenkirkon pitäjäjuhlassa Halikossa aiheuttaessaan ulkopoliittisen kohun:
”Saksa on yhdistynyt, Baltia on vapautunut, yli 1000 vuotta suomalaisten asuttama ja vääryydellä luovutettu Karjala on edelleen miehittäjän hallussa. Tämä on historiallinen vääryys. Asian hoitaminen oikeudenmukaisesti on tahtokysymys.”
Lainaus on Kalevi Sirénin toimittamasta Kymen sotilaslääni 1993-2007 historiateoksesta. Tämän blogin ensimmäisessä lauseessa mainitun virkauran täydellisen katkeamisen Hietanen on kertonut minulle henkilökohtaisesti eräässä yhteydessä, kun häntä kiitin suoraselkäisistä sanoista.
Seuraavaksi sitten minua erityisesti lämmittänyt lainaus Kari Hietasen Kaakonkulma operatiivisena alueena –kirjoituksesta:
”Oman kokonaisuutensa estearvon ja taistelukestävyyden takia tarjoaa viime sotien aikana rakennettu Salpa-asema. Suomenlahden - Kivijärven – Saimaan välinen osa on kantalinnoitettu ja osa panssarivaunujen estekivistä on yhä paikallaan. Museollisen arvon lisäksi valmiuden kohottamisvaiheessa ja myös myöhemmin sen suoja-arvo joukoille on tiedostettava. Aseman syvyyttä lisää Virolahden alueella oleva toinen linja, ns. Salpalinjan oikaisu pallokorsuineen.”
Tämän tapaista julkista kannanottoa Salpalinjan merkityksestä olen monessa yhteydessä peräänkuuluttanut. Nyt se on sanottu arvovaltaisella ja asiantuntevalla suulla. Minä kiitän!
Siis Salpa-asema on yhä edelleen osa Kaakonkulman operatiivistä merkitystä, joka ”muodostaa joukkojemme suorituskyvyn suhteen ennaltaehkäisevän kynnyksen”.
En edes tohdi ääneen pohtia, mitä osaa tässä näyttelee se työ, jota Salpavaellus-tapahtuma nykyisin tekee RUK:n reserviupseerikurssien perehdyttämisessä Salpalinjaan!

Etsikää Kymen Vartio numero 30 24.2.2014 käsiinne ja lukekaa!
 
Onko aihetta käsitelty jo tällä foorumilla. Yleisesti asiasta on puhuttu, mutta mikä olisi Salpalinjan betonibunkkereiden todellinen suoja arvo nykyajan asevaikutusta vastaan?
Tykistön 152mm kraateilta täysi suoja, samoin siroiteilta, entä lentopommit ja termobaariset räjähteet eri tavoin perille toimitettuina?
 
No mitäpä uuden tst-tavan sisäänajossa on puhuttu linnotteista..?
 
Onko aihetta käsitelty jo tällä foorumilla. Yleisesti asiasta on puhuttu, mutta mikä olisi Salpalinjan betonibunkkereiden todellinen suoja arvo nykyajan asevaikutusta vastaan?
Tykistön 152mm kraateilta täysi suoja, samoin siroiteilta, entä lentopommit ja termobaariset räjähteet eri tavoin perille toimitettuina?

Sellainen arvo niillä ainakin on, että vaikka olisi kartta mukana, on bunkkereita paikoin lähes mahdoton löytää vuosikymmenien aikana tapahtuneen kasvillisuuden sekaan maastotutumisen takia. Erinomaisia tähystys- ja piileskelypaikkoja nuo ainakin tarjoavat.
 
Sellainen arvo niillä ainakin on, että vaikka olisi kartta mukana, on bunkkereita paikoin lähes mahdoton löytää vuosikymmenien aikana tapahtuneen kasvillisuuden sekaan maastotutumisen takia. Erinomaisia tähystys- ja piileskelypaikkoja nuo ainakin tarjoavat.

sekä majoitustiloja.
 
Onko aihetta käsitelty jo tällä foorumilla. Yleisesti asiasta on puhuttu, mutta mikä olisi Salpalinjan betonibunkkereiden todellinen suoja arvo nykyajan asevaikutusta vastaan?
Tykistön 152mm kraateilta täysi suoja, samoin siroiteilta, entä lentopommit ja termobaariset räjähteet eri tavoin perille toimitettuina?

Muistaakseni ainakin osa betonisuojista tehtiin kestämään 1000 kg:n lentopommin. Olettaisin, että nykyään pommeissa on enemmän R-ainetta, sytyttimet ovat parempia ja pommi saattaa muutenkin tulla alas kovemmalla vauhdilla yms. läpäisyä parantavia ominaisuuksia, ohjatuista pommeista puhumattakaan. Mutta kai tuosta voidaan päätellä, että se vaatisi ainakin sen tonnin pommeja kohteeseen tai termobaarinen räjähde (joskin tuolta saatetaan pystyä suojautumaan pienillä parannuksilla suojiin).

Eli jos tuolla alueella satut olemaan, niin tuosta saa hyvän suojan. Panssariesteet toimivat edelleenkin siellä missä niitä sattuu olemaan.
 
Oikeastaan ei.
Huolto (täydennys- ja kunnossapito #NATO) tarvitsee läpiajettavia halleja. Ovista pitää mahtua kontin tai minimissään Roclan ja lavan kanssa, muutoin menee häsläämiseksi.

Ai niinhän se olikin. Pitää varmaan suurentaa bunkkerien oviaukkoja, että merikontti mahtuu sisään?
 
Ai niinhän se olikin. Pitää varmaan suurentaa bunkkerien oviaukkoja, että merikontti mahtuu sisään?

Ylämyllyllä on / oli ajoneuvon sisäänsä suojaavia bunkkerivarastoja. Salpalinjalla ei taida moisia olla. Paljon auttaa jos oviaukoista mahtuu sen pumppukärryn ja lavan kanssa, ellei niin käyttöä on enemmänkin majoitustiloina, tilapäis-suojina sekä tähystys/tulenjohtobunkkereina.
 
Ylämyllyllä on / oli ajoneuvon sisäänsä suojaavia bunkkerivarastoja. Salpalinjalla ei taida moisia olla. Paljon auttaa jos oviaukoista mahtuu sen pumppukärryn ja lavan kanssa, ellei niin käyttöä on enemmänkin majoitustiloina, tilapäis-suojina sekä tähystys/tulenjohtobunkkereina.

Ne (vähät) linnoitteet mitä minä olen nähnyt ovat kyllä olleet täysin ajoneuvojen tavoittamattomissa, joten käyttö rajoittuisi varmaankin lepoon ja mukana tuotujen eväiden syöntiin. Täydennykset pitäisi hoitaa jossain muualla.
 
Ne (vähät) linnoitteet mitä minä olen nähnyt ovat kyllä olleet täysin ajoneuvojen tavoittamattomissa, joten käyttö rajoittuisi varmaankin lepoon ja mukana tuotujen eväiden syöntiin. Täydennykset pitäisi hoitaa jossain muualla.

Tai sitten ottaa etukäteen valmistellusta JeMMasta? Miksikäs noita Salpa-linjan linnoitteita ei soveltuvin osin voisi käyttää tukeutumispisteinä?
 
Tai sitten ottaa etukäteen valmistellusta JeMMasta? Miksikäs noita Salpa-linjan linnoitteita ei soveltuvin osin voisi käyttää tukeutumispisteinä?

Totta kai voi ja kannattaakin. Nyt kai oli kysymys vain ja ainoastaan siitä, että konttien ja kuormalavojen jakeluun perustuvaan systeemiin ne eivät istu. Tuo ei liene edes ongelma. Otetaan ja kannetaan romut sinne bunkkeriin tms. , niin homma on hoidossa.
 
Jos noihin pesäpaikkoihin ei pääse omilla ajoneuvoilla, niin eipä niihin pääse sitten vieraillakaan. Sopivasti valmisteltuina voivat edelleen tarjota käyttöarvoa käsittääkseni. Nimenomaan tst-tapaan sovitettuina pesäpaikkoina.
 
  • Tykkää
Reactions: KIM
Oliko salpa-aseman pesäkkeiden ampuma-alat alkuaan raivattu ja asemat valittu siten, ettei etumaastossa ollut kuolleita kohtia?

Mitä olen muutamassa paikoissa asemia kolunnut, niin vuosikymmenien mittaan tulialueille on tullut vastustajalle suojaa tarjoavaa kasvustoa, korkeita tien penkkoja ja rakennuksia. Ei voi sanoa, että asemista katsottuna etenevät jalkamiehet olisivat kuin tarjottimella.
 
Oliko salpa-aseman pesäkkeiden ampuma-alat alkuaan raivattu ja asemat valittu siten, ettei etumaastossa ollut kuolleita kohtia?

Mitä olen muutamassa paikoissa asemia kolunnut, niin vuosikymmenien mittaan tulialueille on tullut vastustajalle suojaa tarjoavaa kasvustoa, korkeita tien penkkoja ja rakennuksia. Ei voi sanoa, että asemista katsottuna etenevät jalkamiehet olisivat kuin tarjottimella.


Olen Kainuun korkeudella käynyt katsomassa noita Salpa-aseman maastoja.

Mieleen on jäänyt se että ne olivat muutaman kymmenen kilometriä sisempänä kuin talvisodan taistelupaikat.

Ja ennen kaikkea se että ainakin yhdellä alueella olisi vihollisella ollut aika paha tulla asemiin. Konekivääripesäkkeet olivat silleen että ampumalinjat leikkasivat toisiaan. Ja ampuma-alueena oli paljon avointa suota. Mitä lie ollut sitten aikoinaan.

Eikös 90-luvulla MTV3:n uutiset kertoneet että Etelä-Karjalasta oli maanomistajat löytäneet tuoreita piilokorsuja ja tavarakätköjä tyhjiltään. Aikas samoissa maastoissa kuin mitä Salpa-asema menee. Että kai se on jotenkin huomioitu
 
Huomatkaa, en kyllä kirjoittanut mitään tst-asemista vaan pesäpaikoista. Uud.tst-tapaan saattaa kuulua menetelmä, jossa taistellaan x-aikaa ja sitten hävitään kuin P saharaan. Tarvitaan pesä tähystykseltä jne. ja jos tuo pesä tarjoaa mahdollisuuden otella jalkaväkeä vastaan, vielä parempi. Paikoissa x ja y ja tseta nuo Salpalinjan tähystyspaikat ovat edelleen kurantteja, Tvälups nyt ainakin tietää mitä tarkoitan.

Minä en tietenkään tunne asiaa, mutta Salpalinja viritettiin maastollisesti "oikeisiin" puolustuksellisiin paikkoihin, olisko tuo niin, että ne paikat ovat edelleen puolustuksen kannalta sopivia.
 
Teitä on toki rakennettu ja peltoja raivattu sitten Salpaaseman rakentamisen, mtta uskon periaatteen sijoittamisen suhteen.
Lisäksi vaikka raskaatkin betoni suojat ovat tuhottavissa, mutta jos niiden tuhoamiseen tarvitaan 1000kg pommi (täsmä) ei niitä kaikkia ehditä nopeassa tahdissa tuhoamaan. Sopivat siis johto- ja majoituspaikoiksi, ehkä myös soveltuvin osin taisteluasemaksi.
 
Hyvä apu Salpa-asema on nykypäivänäkin nimenomaan alueella taistelevalle jalkaväelle. Vaikka bunkkerit on melko vaikeakulkuisia niin asevaikutukselta peruskallio ja betoni suojaavat tänä päivänäkin. Haavoittuneiden suojaksi saattaisi kelvata ainakin pahimmassa tilanteessa.

Tuota Karjala-kaihoa minä taas en ymmärrä nykypolvea kun olen. Aikaisempien sukupolvien ikävää kotisudulle ymmärrän kyllä vaikka en ole karjalainen, mutta miksi kukaan ei itke menetetyn Petsamon puolesta? Meiltä vietiin nikkelikaivokset ja jäämeren satama joka olisi ollut kultaakin kalliimpi varsinkin tällä hetkellä. Olisi mielenkiintoista nähdä minkälainen paikka tuo olisi jos olisi suomi-neidolla säästynyt toinen käsi....
 
Oikeastaan ei.
Huolto (täydennys- ja kunnossapito #NATO) tarvitsee läpiajettavia halleja. Ovista pitää mahtua kontin tai minimissään Roclan ja lavan kanssa, muutoin menee häsläämiseksi.

Kyllä, näin on marjat. Mitään oikeasti toimivaa nykyaikaista huoltokeskusta tai edes kenttävarastoa ei salpalinjan linnotteista pysty tekemään. Sillä perusteella, että kulkuyhteydet ovat tyypillisesti huonoja, tilat rajalliset ja materiaalin käsittely oviaukoissa sekä ahtaissa tiloissa olisi kohtalaisen hankalaa.

Jonkin pienen porukan tukikohtana tai kätköpaikkana salpa-aseman linnoite voi tilapäisesti toimia, mutta mitään suuremman joukon tarvitsemia materiaalivirtoja ei niiden avulla siirrellä.

Salpalinja oli varmaan vielä 70 vuotta sitten ihan toimiva ratkaisu, mutta aika on ajanut monelta osin ohi.
 
Back
Top