Sanoilla ja mielikuvilla on valtaa: case "homo-avioliitto"

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tjmies
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Uskonnot ovat uskontoja, eivät matematiikkaa jonka voi todistaa oikeaksi tai vääräksi. Jos Muslimi kertoo että sen mielestä Jihad on vain ja ainoastaan henkistä kasvua niin, ei siihen voi vastaan väittää. Silloin Jihad on sitä tälle henkilölle. Ihan sama kun Kristitty kertoo että tasa-arvoinen avioliittolaki on Raamatun mukaan väärin niin, hänelle on ihan turha muistuttaa että Raamatusta löytyy useita muitakin avioliittomalleja ja alun perin Kristityt eivät edes vihkineet aviopareja. Uskovalle ne uskonnon elementit joita hän on uskonnostaan poimii, ovat hänelle totuus. Onhan koko Kristinuskokin Juutalaisuuden lahko.

Siitä olen samaa mieltä että Islam istuu hankalasti länsimaiseen yhteiskuntaan koska Islam ei ole pelkkä yksilön uskonto vaan siihen liittyy koko yhteiskunnan ja yhteisön mukaanotto. Toinen Islamin ongelma on se että Islam on säilyttävä uskonto: paras Muslimi on hän joka pystyy mahdollisimman tarkkaan seuraamaan Muhammedin elämää ja opetuksia. Tämä tekee aika hankalaksi ajaa uudistuksia ja tulkintoja joita usein elämässä tarvitaan uusien asioiden edessä.

Kyseiselle muslimille voi hartaampi islamin paremmin tunteva muslimi kiistatta osoittaa että tämän jihad-käsitys on vaillinainen. Mitä sitten tapahtuisi on onnen kauppaa, alkaako tavoitella hartaampaa muslimiutta ja muuttaa jihad-käsitystään vaiko torjuu sen.

Jos kristitylle alkaa tarjoilla muita avioliittomalleja niin tämän pitäisi muistaa mitä UT varsin selkokielellä asiasta sanoo. Enpä oikein usko etteikö alkukristitytkin olisi vihkineet ihmisiä avioliittoon koskapa kuten sanoit olivat käytännössä juutalaisuuden lahko ja juutalaisuuteen oli kuulunut uskonnolliset seremoniat avioliitosta jo iät ja ajat.

Sitten tietysti aletaan kaivaa VTstä niitä herkkuja (joita edes juutalaisetkaan eivät toteuta tänäpäivänä, kaupunginporttien kivittelyt ym) joihin kristitty voi todeta että "uusi liitto". Mihin sitten vastapuoli toteaa että "hahaa eipäs kun No True Scotsman!" mihin taas kristitty voi todeta että no voithan sen niin nähdä jos haluat välttämättä olla huomioimatta "uutta liittoa" mutta parempi vuosisatojen saatossa tapahtunut lientyminen näinpäin kuin tänäkin päivänä avionrikkojen päänkatkomiset saudeissa ja julkiset homohirtot Iranissa, eiksjeh.
 
Uskonnot ovat uskontoja, eivät matematiikkaa jonka voi todistaa oikeaksi tai vääräksi.

Tästä vielä pakko erikseen mainita että luonnollisesti samaa mieltä. Jos olisi uskonto joka voi tieteelliseen tapaan todistaa itsensä oikeaksi se ei olisi uskonto vaan "tiedonto". Ateismikin on toistaiseksi tällä mittarilla uskonto siinä missä muutkin uskonnot ;)
 
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014121218923292_uu.shtml

Nyt se on varmaa! Eduskunta hyväksyi tasa-arvoisen avioliittolain
Perjantai 12.12.2014 klo 13.55
Eduskunta on hyväksynyt tasa-arvoisen avioliittolain äänin 101-90.

Avioliittolaista äänestettiin tänään eduskunnassa toisen kerran.

Ensimmäisessä käsittelyssä kaksi viikkoa sitten avioliiton salliminen samaa sukupuolta oleville pareille sai eduskunnalta vihreää valoa äänin 105-92.

Myös eduskunnan suuri valiokunta puolsi lakia viime viikolla äänin 17-8.

Lakimuutoksen läpivienti jää seuraavalle hallitukselle.

PAULA KOSKI
[email protected]
 
Hieman vanhempi mutta hyvä kirjoitus: http://miikkaleskinen.blogspot.fi/2013/11/juha-ahvion-kulttuurimarxismi.html

Juha Ahvion kulttuurimarxismi


Viime vuoden loppupuolella yllätyin törmätessäni suomalaisessa keskustelussa aiemmin amerikkalaisessa mediassa kuulemaani neokonservatiiviseen puheeseen, jonka luulin olleen eurooppalaisesta näkökulmasta katsottuna liian etäistä rantautuakseen Suomeen. Olin seurannut amerikkalaista politiikkaa tiiviisti WTC-iskujen jälkeen, ja erityisesti republikaaninen poliittinen retoriikka oli tullut tutuksi. Nyt kuitenkin törmäsin tiettyihin käsitteisiin ensimmäistä kertaa suomennettuina. Asialla olivat TV7-kanava ja kristillinen Patmos-lähetyssäätiö.

En tietysti malttanut pitää näitä havaintojani salassa, joten harrastin jonkin verran kommenttienvaihtoa Patmoksen henkilöiden kanssa Facebookin kautta. Nämä kommentoinnit johtivat minut lopulta esiintymään Radio Deissä 31.8.2013 Patmos-lähetyssäätiön Ristitulta-ohjelmassa dosentti Juha Ahvion vastakeskustelijana. Lähetyksen otsikkona oli raflaava Seksuaalivallankumouksen salajuonet ja avioliiton alasajo. Ohjelma on kuunneltavissa Studio24:n arkistosta.

Kyseessä on Juha Ahvion analyysi kansainvälisen vasemmiston kehityksestä toisen maailmansodan jälkeen 2010-luvulle sekä sen vaikutuksesta suomalaiseen poliittiseen ilmapiiriin. Erityisesti Ahvion kohdalla kyse on reaktiosta seksuaalivallankumouksen perintöä ja sitä kautta sukupuolineutraalia avioliittoa vastaan. Aluksi arvelin kyseessä olevan pyrkimys saada oikeistolaiselle asialle lisäarvoa halpojen kopioiden kautta. Erityisesti kiinnitin huomiota TV7:n ohjelma-arkiston otsikoihin, joiden mukaan Suomea uhkaa vasemmistolainen kulttuurivallankumous ja että homoliikkeen taustalla on salattu kansainvälinen agenda. Kaikki tämä muistutti varsin paljon amerikkalaisen oikeiston puhetta "kulttuurisodasta" tai siitä, miten liberalismi – kuten sosiaalista vasemmistoa Amerikassa kutsutaan – on tuhoamassa länsimaisesta kulttuurista kaikkea arvokasta, kunniallista ja kristillistä.

Ahvion väitteissä keskeistä on ilmiö nimeltä kulttuurimarxismi. Ahvion mukaan kyse on perinteisen marxilaisuuden ja 1800-luvun kansainvälisen sosialismin jälkeen syntyneestä eurooppalaisesta akateemisesta ja filosofisesta suuntauksesta, joka 1950-luvulle asti pyrki herättämään uudelleen Marxin ja Engelsin perinnön kulttuurisessa viitekehyksessä. Taloudellisen ja materiaalisen lähtökohdan sijasta kulttuurimarxismi ajoi kulttuuriin, politiikkaan, taiteeseen, tieteeseen ja uskontoon kohdistuvaa uudistusta tai jopa vallankumousta. Kulttuurimarxismin ytimessä on Frankfurtin koulukuntana tunnettu akateeminen liike, jonka suurin saavutus oli 1950-luvun kulttuurintutkimus ja niin sanottu kriittinen teoria mannermaisessa filosofiassa. Ahvion mukaan kulttuurimarxismin yksi keskeisiä vihollisia ovat perinteinen kristillinen moraali sekä Raamatun kymmenen käskyn periaatteet. Ahviolle kulttuurimarxismi on vasemmistolaisen vallankumouksen ja sosialistisen utopian esiin tuomista uusissa vaatteissa.

Kulttuurimarxismi on käsitteenä peräisin amerikkalaiselta oikeistolta, eikä tavallinen yhteiskuntatieteiden opiskelija törmää siihen. Esimerkiksi yhteiskuntatieteellisissä artikkeli- ja viitetietokannoissa (SAGE, Ebsco, ProQuest) termi tuottaa vain viittauksia oppihistoriallisiin tutkimuksiin ja sitaatteja amerikkalaisten konservatiivien teksteistä – ei suoraan vertaisarvioitua tutkimuskirjallisuutta. Termi on kuitenkin tuttu akateemisen maailman ulkopuolisista teksteistä ja jyrkän vasemmistovastaisista blogeista, jotka eivät kelpaa akateemisen tutkimuksen lähdeaineistoksi. Kuitenkin kulttuurimarxismia väitetään akateemisesti ilmiöksi ja jopa länsimaista vasemmistoa hallitsevaksi suuntaukseksi. Näin yliopisto-opiskelijana minun pitäisi siis ehkä todeta, että empiiristen todisteiden valossa kulttuurimarxismia ilmiönä ei ole edes olemassa.

Ahvio kuitenkin argumentoi, että kulttuurimarxismi käsitteenä kuvaa hyvin marxilaisen vasemmiston uutta järjestäytymistä toisen maailmansodan jälkeisessä maailmassa. Tässä kohdassa herää epäilys, miksi käyttää tästä vasemmistolaisesta liikehdinnästä ei-tieteellistä käsitettä, joka on amerikkalaisessa konservatismissa käytetty poliittinen lyömäase. "Kulttuurimarxismi" on amerikkalainen kirosana, kun halutaan synnyttää mahdollisimman suutta närkästystä ja suuttumusta liberaalista kehityksestä. Termin ahkerimpia käyttäjiä ovat kylmän sodan aikana uraa tehneet amerikkalaiset oikeistokonservatiivit kuten Pat Buchanan.

Vuoropuhelumme perusteella voin sanoa olevani Ahvion kanssa monesta asiasta samaa mieltä. Eurooppalainen akateeminen maailma elää selkeästi jälkimarxilaista aikaa, ja iso osa tämän päivän yhteiskuntatiedettä ja poliittista filosofia kaipaa marxismin uudelleen herättämistä. Frankfurtin koulukunta ja sen kriittinen teoria ovat antaneet nykyiselle akateemiselle keskustelulle tärkeitä eväitä. Talousoikeistolaisella konservatiivilla on kaikki oikeus olla valistuneesti huolissaan uusvasemmiston noususta myös tämän päivän Suomessa.

En kuitenkaan allekirjoita Ahvion esittämää kulttuurimarxismin, seksuaalivallankumouksen ja sukupuolineutraalin avioliiton kytköstä. Logiikka on yksinkertaisesti liian epäilyttävää. Ensinnäkin ajatus siitä, että suomalainen yhteiskunta on kääntänyt kurssinsa kohti kulttuurimarxilaista vallankumousta on yksinkertaisesti liian suuri luottamuslause akateemiselle yhteiskuntafilosofialle. Kriittinen teoria on ollut ja säilyy edelleen marginaali-ilmiönä, jonka vuotamisesta suomalaiseen päivänpolitiikkaan ei ole minkäänlaista pitävää todistetta. Jos näin olisi, akateeminen postmoderni filosofia käytännössä ohjaisi suomalaista moraalista kehitystä ja olisi sen vahva taustavoima. Kuka voi väittää näin olevan?

Kulttuurimarxismi on helppo ja houkutteleva vihollinen, likainen ja salakavala jälkikommunistinen juoni. Sukupuolineutraalille avioliitolle on helpompi löytää samanmielisiä vastustajia, jos kehityksen taustalla on vaikuttaja, joka ei ainoastaan tavoittele tiettyjen kyseenalaisten oikeuksien lisäämistä, vaan uhkaa koko länsimaista elämäntapaa. Kulttuurimarxismi muistuttaa siis Ahvion ajattelussa muun muassa islamin tai liberaaliteologian uhkaa (ks. esim. Ahvion uusin blogiteksti). Kaikki nämä kolme toisiaan muistuttavaa vihollista luovat Ahvion teksteissä kristinuskolle ajankohtaisen ja todellisen uhan. Vihollinen on moninaisuudesta muodostuva rintama: totaalinen, kaikenkäsittävä. Sivuvaikutuksena Ahvio saa konservatiiviset lukijansa kääntymään huolestuneena myös muita kristittyjä vastaan.

Yhdennäköisyys tai havaittava kuvio ei ole automaattisesti todiste syy-seuraussuhteesta. Esimerkiksi Suomessa sukupuolineutraalin avioliiton taustasyyksi voi esittää moniakin ideologisia juonteita, joista vain murto-osa on akateemisen vasemmiston heiniä. Myös talousliberaali vahvojen yksilönvapauksien ja -oikeuksien kannattaminen voi johtaa samaan suuntaan. Ahvion pyrkimys saattaa sukupuolineutraali kehitys yksinomaan uusvasemmiston syyksi ei ole tyhjentävä eikä riittävän uskottava selitys.

Iso osa sukupuolineutraalista kehityksestä voi olla myös täysin ei-ideologista. Usein kyse on täysin arkisesta inhimillisestä päättelystä, jossa ystävä- tai perhepiirissä olevalle homoseksuaalille toivotaan oikeutta avioliittoon puhtaasti sosiaalisista syistä. Tällaista tapahtuu usein myös oikeistoliberaalissa kontekstissa, jossa on opittu ymmärtämään ihmisen arvo ja ihmisluonto yksinomaan maksimaalisten yksilönoikeuksien ja vapauksien kautta. Taustavaikuttimien ei tarvitse olla lähelläkään akateemista vasemmistoa.

Ahvion malli vahvistaa oikeiston piirissä aika ajoin esiintyvää ajatusta, jonka mukaan kaikki perinteisten kristillisten arvojen vastainen kehitys on vanhan kommunismin tai sosialismin ilmentymää. Tämä ajattelutapa oli voimissaan joissain äärioikeistolaisissa liikkeissä kylmän sodan aikana ja ilmeni läpi 1900-luvun jykkänä kommunisminvastaisuutena. Myös Ahvion kohdalla on vaikea olla näkemättä vihollisrintamaa suureksi osaksi kuvitteellisena. Tässä kohdin kulttuurimarxismi-käsitteen puuttuminen akateemisesta kirjallisuudesta vain vahvistaa ajatusta kuvitellusta vihollisesta. Ahvio ei itse ole millään mittarilla äärioikeistolainen, vaan konservatiivinen talousliberalisti, mutta tarjoaa äärioikeistolle juuri sellaista poliittista materiaalia, jota se tällä hetkellä kipeästi kaipaa.

Seurauksena voi olla (ääri)oikeistolainen ilmapiiri, jossa kaikki tietynlaisen dogmaattisuuden vastustaminen tai kyseenalaistaminen nähdään sosialistisena vallankumoushaaveena tai koko länsimaisen elämäntavan romuttajana. Logiikka on tietysti virheellistä, mutta on lähellä Ahvion mielikuvaa sukupuolineutraalin avioliiton tavoitteista. Esimerkiksi yksi Miten tähän on tultu? -teoksen kliimakseista on huoli sukupuolineutraalin avioliiton vaikutuksista Suomen oikeistolaiselle talouskehitykselle, mikä mainitaan uhkana mutta jätetään kuitenkin täysin perustelematta.

Kulttuurimarxismi on Suomessa ennen kaikkea ahviolainen ilmiö: ei uskottavalla tavalla relevantti taustavaikutin, mutta kuitenkin tietyissä oikeistolaisissa reaktioissa elävä tulkinta tämän päivän tapahtumista. Suurimmassa osassa konservatiivisista piireistä Ahvion ajattelu nähtäisiin liian jyrkkänä. Ilman Ahvion tekstejä kulttuurimarxismin vaikutusta tai olemassaoloa Suomessa ei tulisi ajatelleeksikaan.

Btw, jumaluskon puuttuminen ei ole uskonto.
 
126613.jpg
 
Militaristista sateenkaaripropagandaa:
Leopard2A6_Vuosaari_Puolustusvoimat_Ville_Multanen_1.jpg


"En tahdo" aloite on viime päivinä saanut vain 90-150 allekirjoitusta per päivä. Jotta aloite menisi läpi, se vaatisi noin yli 300 allekirjoitusta per päivä.
 
Viimeksi muokattu:
Ilmeisesti homosaatio on vallannut Yhdysvallat.
11010563_873789209337221_4966529530941825463_n.png
 
Amerikassa ei kaduntallaajilla ole paljoakaan käsitystä että kuinka paljon homoja oikeasti tallustelee kaduilla. Sama lienee muissakin länsimaissa.
Same-sex marriage is one of the fastest-moving social issues in U.S. history, having become legal in state after state as Americans cheer it in ever-growing numbers. But one thing is slightly off-kilter: Americans seem to have absolutely no idea just how many of their fellow citizens are lesbians or gay men. In fact, they think that 23 percent of Americans, or almost one in four, are are gays or lesbians, a Gallup survey released Thursday revealed. That's way off: The polling organization most recently found that less than 4 percent self-identify as lesbian, gay, bisexual or transgender. A third of people surveyed believed that lesbians and gays made up more than 25 percent of the population. Just 9 percent of those in the survey correctly stated that they thought the group made up less than 5 percent of the population. It's unclear why people think there are six times as many lesbians and gays as there actually are.
http://www.bloomberg.com/politics/a...s-vastly-overestimate-size-of-lgbt-population
 
Amerikassa ei kaduntallaajilla ole paljoakaan käsitystä että kuinka paljon homoja oikeasti tallustelee kaduilla. Sama lienee muissakin länsimaissa.

heh :) taitavat olla jo enemmistöä kun länsimaissa syntyvyys on laskemassa kuin lämpötilat suomessa .... :p Mutta muualla maailmassa lapsia sikiää kuin suomessa sieniä sateella...
 
Magneettimedia toimittaa: http://magneettimedia.com/allekirjoita-kansalaisaloite-kulttuurimarxilaista-avioliittolakia-vastaan/

Allekirjoita kansalaisaloite kulttuurimarxilaista avioliittolakia vastaan!

Verkossa voi allekirjoittaa kansalaisaloitteen, joka pyrkii kumoamaan ”sukupuolineutraalin” avioliittolain. Jo yli 40 000 suomalaista on allekirjoittanut aloitteen. Mikäli aloite saa vielä 10 000 allekirjoitusta, eduskunnan on otettava se käsittelyyn.

Kansalaisaloite.fi-sivuilla kerrotaan hankkeen syistä. Allekirjoita kansalaisaloite TÄÄLLÄ.

”Kansalaisaloite avioliiton säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta.

Sukupuolineutraali avioliitto riistää adoptiolapselta mahdollisuuden korvaavaan kokemukseen eri sukupuolta olevista vanhemmista, isästä ja äidistä.

Lapsen oikeus olla isän ja äidin hoidettavana ei voi toteutua samaa sukupuolta olevien avioliitossa. Samaa sukupuolta olevien parien oikeudet on huomioitu riittävällä tavalla parisuhdelaissa.”

Turun Sanomien haastattelema kokoomuslainen eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja Kari Tolvanen on raivoissaan kansalaisaloitteesta. Tolvasen mukaan on pöyristyttävää, että kansa on noussut vastustamaan eliitin homopolitiikkaa ”heti [sukupuolineutraalin avioliitto-] lain hyväksymisen jälkeen”.

Vaikka kansalaisliike ärsyttää eliittiä, eduskunnan lainsäädäntöjohtaja Maija-Leena Paavola on todennut, että avioliittolain kumoaminen kansalaisaloitteen kautta on mahdollista.



Kyse ei ole vain avioliitosta vaan kulttuurisodasta

Sukupuolineutraali avioliittolaki on osa eurooppalaista kulttuuria vastaan kohdistuvaa ja erityisesti toisen maailmansodan jälkeen voimistunutta hyökkäystä. Parhaassa marxistisessa hengessä laki poistaa sukupuolen käsitteen avioliitosta. Kulttuurimarxistien mukaan biologiset käsitteet, kuten ”sukupuoli” ja ”rotu” ovat moraalittomia tapoja määritellä ihmisiä.


Kuva homojen Pride-marssilta.

Sukupuolineutraalia avioliittolakia lobbaavat homot ja kulttuurimarxistit pitävät ”epäoikeudenmukaisena” sitä, että esimerkiksi kaksi miestä ei voi tällä hetkellä hankkia yhdessä lapsia. Biologia on epäoikeudenmukaista homoja kohtaan, joten biologian merkitys on murskattava. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa epäonnekas lapsi voidaan adoptoida homoperheeseen liberalismin voitonmerkiksi.

Avioliittolaki kohentaa myös niin sanottujen transsukupuolisten asemaa. Transsukupuoliset ovat esimerkiksi miehiä, jotka luulevat olevansa naisia. Vuosi sitten maailmankuulun Johns Hopkins –sairaalan entinen johtava psykiatri, tohtori Paul R. McHugh totesi, että transsukupuolisuus on mielisairaus ja siihen kannustaminen on sairauden ylläpitämistä. Hän syytti sukupuolikirurgiaan suostuvia lääkäreitä mielenhäiriöiden tukemisesta.

”Transsukupuolisten” lisäksi myös homoseksuaaleilla on erityisen korkea riski sairastua psyykkisiin sairauksiin. Tutkimusten mukaan pedofiilien joukossa on suhteettoman paljon homoseksuaaleja.

Homot väärinkäyttävät huumeita ja alkoholia tilastollisesti paljon heteroita enemmän. He myös vahingoittavat itseään ja tekevät itsemurhan heteroita huomattavasti useammin. Nämä ovat vain muutamia syitä sille, miksi homoille ei käytännössä missään yhteisössä ole historian aikana annettu ”tasavertaista” asemaa heteroiden kanssa esimerkiksi avioliitto- ja perhelainsäädännössä.



Homoadoptio ei ole ”yksityisasia”

Niin sanotut transsukupuoliset ja homoseksuaaliset perheet tahtovat usein siirtää ”perintönsä” myös jälkipolville. Kukaan ei ole tällöin puolustamassa homoperheeseen adoptoidun lapsen oikeuksia.

Toissa kesänä kalifornialainen ”perhe” herätti kiivasta keskustelua maailmalla. Kaksi juutalaista lesboa, Pauline Moreno ja Debra Lobel, ylpeilivät julkisuudessa alkaneensa syöttää sukupuolenvaihdoshormoneja adoptiolapselleen. Lesboperheeseen syntynyt poika alkoi jo seitsemänvuotiaana uhkailla leikkaavansa sukuelimensä pois, ja nyt hänen juutalaiset huoltajansa ovat päättäneet tehdä mieleltään järkkyneen lapsen synkistä unelmista totta.


Hormoneja syövä Thomas (toinen oikealta) sekä hänen juutalainen ”perheensä”.

Juutalaiset lesbot syöttävät nyt adoptiolapselle hormoneita, jotka estävät tätä kasvamasta mieheksi.

Mitä enemmän poliittisia etuoikeuksia homot ovat saaneet länsimaissa, sitä yleisemmiksi uutiset sukupuolensa muuttavista lapsista ovat tulleet.



Kylmäkiskoista politiikkaa

Julkisuudessa homojen lobbausjärjestöt ovat puolustelleet avioliittolakivaatimuksiaan väittämällä, että homoavioliitto on ”kahden aikuisen yksityisasia”. Tämä on valhe, minkä viattomien adoptiolasten kohtalo todistaa. Homojärjestöt eivät aja vain ”aikuisten yksityisasioita”, vaan ne ovat yhteiskunnallisia painostusryhmiä, jotka ovat liittoutuneet muiden kulttuurimarxististen ryhmien kanssa ja vaikuttavat voimakkaasti yleiseen poliittiseen kehitykseen.

Tänä kesänä perverssejä Pride-marsseja järjestävä Seta-painostusjärjestö palkitsi Finlaysonin, koska tekstiiliyrityksen toimitusjohtaja Jukka Kurttila yritti laihoin tuloksin aloittaa boikottisodan J. Kärkkäinen –tavarataloyhtiötä vastaan (1, 2). Motiivikseen Kurttila ei maininnut homojen ”oikeuksia”, vaan Magneettimedia-julkaisun maahanmuuttokriittiset artikkelit.

Homojen lobbausjärjestö Seta siis palkitsi Kurttilan, koska tämä on johtanut boikottiliikettä, jonka tavoitteena on lopettaa maahanmuuttokriittinen keskustelu Suomessa. Setan lobbaamien lakien vastustaminen on tärkeää paitsi perinteisten perhearvojen ja adoptiolasten oikeuksien vuoksi niin myös siksi, että samalla vastustetaan kulttuurimarxilaista liikettä yleisesti.

Seta ja Finlayson ovat yhtä rintamaa kaikkien niiden puolueiden, järjestöjen ja aktivistien kanssa, jotka tahtovat tuhota suomalaisen Suomen ja itsenäisyytemme rippeet.
 
Uskonnot ovat uskontoja, eivät matematiikkaa jonka voi todistaa oikeaksi tai vääräksi. Jos Muslimi kertoo että sen mielestä Jihad on vain ja ainoastaan henkistä kasvua niin, ei siihen voi vastaan väittää. Silloin Jihad on sitä tälle henkilölle. Ihan sama kun Kristitty kertoo että tasa-arvoinen avioliittolaki on Raamatun mukaan väärin niin, hänelle on ihan turha muistuttaa että Raamatusta löytyy useita muitakin avioliittomalleja ja alun perin Kristityt eivät edes vihkineet aviopareja. Uskovalle ne uskonnon elementit joita hän on uskonnostaan poimii, ovat hänelle totuus. Onhan koko Kristinuskokin Juutalaisuuden lahko.

Siitä olen samaa mieltä että Islam istuu hankalasti länsimaiseen yhteiskuntaan koska Islam ei ole pelkkä yksilön uskonto vaan siihen liittyy koko yhteiskunnan ja yhteisön mukaanotto. Toinen Islamin ongelma on se että Islam on säilyttävä uskonto: paras Muslimi on hän joka pystyy mahdollisimman tarkkaan seuraamaan Muhammedin elämää ja opetuksia. Tämä tekee aika hankalaksi ajaa uudistuksia ja tulkintoja joita usein elämässä tarvitaan uusien asioiden edessä.

Sen kummemmin ISIS:n ulkojäseneksi ilmoittautumatta sanottakoon, että tuo Muhammadin seuraaminen on vähän kiistanalaista valtaosan muslimien suhteen. Vaikka se meille länsimaissa ei siltä näytäkään, islamissakin on melkoisen vahva tulkinta, että Muhammadin esimerkki on päivitettävä nykypäivään. Siispä tässä tulkinnassa esim. almut ovat kannatettavia (koska lähimmäisen auttaminen on vaan jees), moniavioisuus ei (koska moniavioisuus ei vaan oikein toimi) tai suuri jihad (ihmisen sisäinen kilvoittelu tullakseen paremmaksi ihmiseksi ja muslimiksi) on jees, mutta pieni jihad (aseellinen uskonnollinen taistelu) kuuluu menneisyyteen. Eli näiden modernien imaamien tulokulma islamiin on, että Muhammad oli Profeetta ja virheetön, mutta eli omassa ajassaan ja siksi kaikki hänen toimintansa ei suoraan sovi nykypäivään, vaan niitä on muokattava aikaan sopiviksi. Ja kannattaa muistaa, että islam on itseasiassa äärimmäisen joustava uskonto, koska KAIKEN muun käskyjen rikkomisen voi selittää pakkotilalla tai heikkoudella, kunhan ei vaan tingi siitä, että "Allah on ainoa Jumala ja Muhammad hänen Profeettansa (Sanansaattajansa)." ja shiioilla tietysti vielä pitää muistaa, että Ali on Muhammadin kaveri.

Enkä siis ole kiistämässä islamin ongelmia tai muslimien sopeutumisongelmia länsimaiseen elämänmenoon. Sanonpahan vain, että meillä tirkistellään islamia (ja muslimeja) vähän ahtaasta tirkistysreiästä ja (osittain) sitä voisi verrata siihen, että suomalaisista puhuttaisiin vain vanhoillislestadiolaisten kautta tai länsimaalaisista käsiteltäisiin vain USA:n fundamentalistien lausuntoja, joissa pidetään Vanhan testamentin kirjaimellista tulkintaa ainoana oikeana elämänmuotona. Kärkevät kannanotot on helpointa poimia uutisvirtaan.
 
Kansalaisaloite äitiyslaista on saanut tarvittavat 50 000 kannatusilmoitusta.

Lienee syytä olettaa että homosaatio etenee.

Jotkut pelkäävät että kyse on orjuudesta ja ihmiskaupasta. :D

"Valitettavaa, että allekirjoitit sen aloitteen. Kyseessä ei ole perhe, vaan välillinen ihmiskauppa ja lapsuusajan orjuustila sille lapselle, joka syntyy komissioituna. Lapsella on oikeus syntyä vapaana, tuntea sekä äitinsä että isänsä ja saada kasvaa heidän hoivassaan mikäli mahdollista. Hänellä on myös oikeus totuudelliseen syntymätodistukseen, mikäli mahdollista."

https://www.facebook.com/avioliitto/
 
Back
Top