Schassenin visa - armoton kisa

schassen kirjoitti:
Tehdään kolmas kysymys hetki putkeen.

Sota-aikana tehtiin tarkka-ampujille tähtäinkiikaria professori Väisälän suunnitelman mukaan. Mitä erikoista littyi tuon erinomaiseksi luonnehditun kiikarin kohdistamiseen?

Oliko niin, että Väisälä-Oterma kiikarissa on Ajack tyyppinen erittäin kenttäkelpoinen säätö, jossa koro hoidetaan kiikarista ja sivusäätö jalustasta.
 
Vastasuaika kysymykseen 3 on päättynyt.
chigeen'alla oikea vastaus siitä yksi piste ja se tuplana eli kaksi pistettä
 
Olen tarkastanut tuon latumiina-asian kahdesta eri lähteestä omassa muistissani olleen lisäksi ja kyllä se oli käytössä ja on koulutettu ainakin osalle sisseistä, rajajääkäreistä ja laskuvarjojääkäreistä. Kaikille kyseisen aselajin varusmiehille sitä ei ole milloinkaan koulutettu ja se löytyy aika harvasta oppaasta tai ohjesäännöstä. Täyttä varmuutta kyseisen miinan käyttöönottovuodesta ei löytynyt, mutta ainakin yhdestä lähteestä löytyy sille mallimerkintä LM 65, joka saattaa siis perustua puhtaasti siihe, että kyseisen miinan sytytin otettiin käyttöön tuolloin ja kyseinen porapatruunakoko otettiin käyttöön miinoissa tuolloin. Latumiinanan on ainakin 70-luvulla koulutettu myös laatikkomiina, joka siis on eri miina (nyt en muista vuosimalliakaan) ja joka ei ollut käytössä enää -90. Koska kuitenkaan kyseinen miina ei löytynyt kenenkään vastauksesta, eikä vaikuttanut kenenkään pisteisiin, niin en katso baikalin ja hösselin tekstejä protesteiksi ja siten ne eivät myöskään vaikuta kyseisten herrojen pisteisiin.
 
schassen kirjoitti:
Koska kuitenkaan kyseinen miina ei löytynyt kenenkään vastauksesta, eikä vaikuttanut kenenkään pisteisiin, niin en katso baikalin ja hösselin tekstejä protesteiksi ja siten ne eivät myöskään vaikuta kyseisten herrojen pisteisiin.

Hyvä niin, koska minulle olisi kaiketi ollut tiedossa lähinnä negaa, kun en koskaan itse kysymykseen vastannut...

Miinan käyttäjäkunta on hyvä selitys sille, miksi kyseinen värkki ei pioneeripuolella koskaan tullut esille.
 
Aika seuraavan kysymyksen. Onko tää nyt sitten numero 4. Sanon heti alkuun, että tässä on useamman päivän vastausaika.

Sain käsiini varustelistan. Kyseessä on Porin Prikaatin saapumiserän I/91 jakomateriaali mustaa valkoisella. Kysymys kuuluukin, mitä kuului tuon saapumiserän alokkaan taisteluvarustukseen ko. listan mukaan yaisteluharjoituksissa kesällä 1991. Listan lisäksi konsultoin tarvittaessa tämän kysymyksen osalta listan antajaa, joka on tuolloin kyseisessä joukko-osastossa palvellut.
Siis mitä kuului mainittuun varustukseen?
 
ööö... Otetaas härskisti Sotilaan käsikirjasta sovellus:

-Kypärä ja kypärän suoja/huppu
-7,62 rynnäkkökivääri
-Taisteluvyö M/85, jossa:
*3 lipasta
*Kenttäpullo
*Ensiside
*Kenttälapio
*Suojanaamarilaukku
*Sadeviitta ja -lahkeet
*Pakki (kenttäkeittoastia)
-Varustepussi, jossa:
*sissitakki
*toinen kenttäpullo (muistelen Noskan maininneen tämän, 85% varmuudella olen kuitenkin väärässä)
-Maastopuku M/62, jossa:
*kompassi
*lusikkahaarukka
*panovälineet (myös kynää ja paperia)
*korvatulpat
-kaula pään ja hartioiden välissä, jossa:
*tuntolevy
 
Second kirjoitti:
*toinen kenttäpullo (muistelen Noskan maininneen tämän, 85%
Mä oon kyllä vanhempaa saapumiserää kuin toi kysymyksessä mainittu ja siinä toisessa topicissa puhuin tänä vuonna lehdessä olleesta kuvasta jossa varusmiehellä oli kaksi pulloa kaapissa.
 
noska kirjoitti:
Second kirjoitti:
*toinen kenttäpullo (muistelen Noskan maininneen tämän, 85%
Mä oon kyllä vanhempaa saapumiserää kuin toi kysymyksessä mainittu ja siinä toisessa topicissa puhuin tänä vuonna lehdessä olleesta kuvasta jossa varusmiehellä oli kaksi pulloa kaapissa.

Jahas. No sitten muistan (taas) väärin. Luulin jo olleeni niin ovela että teikäläisen viestejä plaraamalla olisin oikean vastauksen saanut aikaiseksi. Onneksi en tuohon urakkaan sitten ryhtynytkään, koska se olisi ollut hyvin-hyvin-hyvin nuono ratkaisu. :a-kiss:
 
Alkuvuodesta 1990 oli vielä käytössä vanha tst-vyö vuosimallia 60. Olisiko tuo sitten seuraavan vuoden kuluessa ehditty korvata kasivitosella? Yritetään ihan nostalgian hengessä tarjota wanhaa ratkaisua. Tällainen oli meillä vuonna 1989 vm-palveluksen aikaisten tst-harjoitusten varustus:

teräskypärä ja huppu
maasto/lumipuku M62
kumisaappaat
alusvaatetus (ml sukat, käsineet ja päähineet) kelin mukaan
nahkarukkaset

rintataskussa lusikkahaarukka ja tähtäimensiirtoavain
henkilötiedot kahdella paperilapulla, toinen housujen ja toinen takin taskussa
kaulassa tuntolevy
kankainen nenäliina

Rk, jonka perässä puhdistusvälineet, 1 lipas kiinnitettynä

tst-vyö M60
vasemmassa etutaskussa sadeviitta ja yksi sadelahje
vasemmassa etutaskussa kenttäpullo (muovia, 0,65L), kiinnitetty nahkahihnalla
oikeassa etutaskussa 2kpl rk-lippaita, pohjalenkistä nahkahihnalla kiinni taskussa
vyön takana kahdella hihnalla manttelikäärö, pakattu sadelahkeeseen
vyölenkissä kenttälapio

tst-vyön takaosaan omilla hihnoillaan kiinnitetty leipälaukku, ei olkahihnaa
leipälaukussa 2-osainen pakki

suojanaamari ja sen laukku asiaan kuuluvine hilppeineen, olkahihna tst-vyön alla

Oi niitä aikoja :a-laugh:

_________________________________________

pieni tarkennus:

Eihän sinne etutaskuun mahtunut kuin sadeviitta ja -lahje. Kenttäpullon on siis täytynyt olla samassa taskussa lippaiden kanssa.
_________________________________________

lisäys:

harjoituksissa tietysti myös sysäyksenvahvistin
 
Second kirjoitti:
noska kirjoitti:
Second kirjoitti:
*toinen kenttäpullo (muistelen Noskan maininneen tämän, 85%
Mä oon kyllä vanhempaa saapumiserää kuin toi kysymyksessä mainittu ja siinä toisessa topicissa puhuin tänä vuonna lehdessä olleesta kuvasta jossa varusmiehellä oli kaksi pulloa kaapissa.

Jahas. No sitten muistan (taas) väärin. Luulin jo olleeni niin ovela että teikäläisen viestejä plaraamalla olisin oikean vastauksen saanut aikaiseksi. Onneksi en tuohon urakkaan sitten ryhtynytkään, koska se olisi ollut hyvin-hyvin-hyvin nuono ratkaisu. :a-kiss:

No tuskin se maailman suurin salaisuus on, että niäämen lista se on. Samaan taloon osuit kuitenkin :D
 
Hösseli kirjoitti:
Tällainen oli meillä vuonna 1989 vm-palveluksen aikaisten tst-harjoitusten varustus:

oikeassa etutaskussa 2kpl rk-lippaita, pohjalenkistä nahkahihnalla kiinni taskussa
Takaamassa nopeat taktiset lippaan vaihdot. :a-rolleyes:
Osoitus siitä että noihin aikoihin on varushävikin estäminen ollut tärkeämpää kuin sujuva lippaiden vaihto. Toki osansa oli tietysti silläkin että tuo taskuhan ei ollut suunniteltu varsinaisesti rk.n lippaille, joten ne sangen helposti sieltä myös putosivat. Kuinkahan nopeasti hyvin harjoitellut sotilas vaihtoi tuolloin lippaan? Ensin avasi sen tasku soljen, sitten veti lippaan ulos ja avasi siinä kiinni olleen nahkahihnan. (Hyvin harjoitelleena ei pudottanut sitä toista lipasta siitä samasta hihnasta). Tämän lisäksi sitten ne kaikki varsinaiseen vaihtoon liittyvät proseduurit.
 
noska kirjoitti:
Takaamassa nopeat taktiset lippaan vaihdot. :a-rolleyes:

Harjaantunut taistelija saattoi talviolosuhteissa päästä jopa alle viiden minuutin. Tai sitten voi lasettaa lonkalta, jolloin lippaat saavat koko ajan olla kiinni taskussa. Jos hihna oli ensin kastunut ja sitten jäätynyt, niin irroitus ei olisi onnistunutkaan muuten kuin puukolla.

Kyllä kai se pääasiallinen ongelma oli taskun rakenne, lippaat olisivat aivan varmasti jääneet joka harjoituksessa matkalle jollei niitä olisi kiinnitetty. En tiedä mille tuo tasku oli alkujaan mitoitettu, kp:n rumpulippaalle tms.? Tts-vyöksi kutsutun remelisysteemin ominaisuuksia voi muutenkin arvioida siltä pohjalta, että siihen verratessa malli 85 on suorastaan taivaallisen hyvä väline.

Mitään lippaanvaihtojahan ei koskaan edes erikseen harjoiteltu. Miksipä olisikaan, kun alokasaikana jaossa oli kerralla maksimissaan 2-3 puupäätä. Viime kertauksissa seurasinkin lähes haltioituneena samaan komppaniaan sijoitettujen vasta kotituneiden alikessujen touhuja. Rk:n käytön koulutus on mennyt eteenpäin valovuoden verran, vaan onpa tuota aikaakin kulunut pari vuosikymmentä.
 
Hösseli kirjoitti:
Kyllä kai se pääasiallinen ongelma oli taskun rakenne, lippaat olisivat aivan varmasti jääneet joka harjoituksessa matkalle jollei niitä olisi kiinnitetty. En tiedä mille tuo tasku oli alkujaan mitoitettu, kp:n rumpulippaalle tms.?

Eiköhän se ole suunniteltu lähinnä yleismalliseksi taskuksi, johon piti myös kp:n rumpulippaiden sopia. Rk ei sitä suunniteltaessa ollut vielä varsinaisesti käytössä ja asekirjavuus suuri. Helppohan siihen olisi kyllä ollut myöhemmin tehdä parempi tasku, mutta taitaa olla ollut kustannuskysymys kun varastossa oli jo iso kasa taskuja.
80-90-luvun taitteessa oli menossa melkoinen säästökampanja, joka kohdistui erityisesti varusmiesten koulutukseen. Kun siihen kohtaan vielä osuu yksi massasukupolvi (kutsunta-ajankohtaa muutettiin niin että kutsuntoihin mennään vuotta aiemmin kuin aikaisemmin ja ikäluokta -70 ja -71 menivät samaan aikaan kutsuntoihin), jota ei vielä ns. joukkokoulutettu vaan sijoitettiin ms. vanhalla menetelmällä, niin nyt juuri neljänkymmenen hujakoilla on iso lauma reserviläisiä, joita ei ole koskaan sijoitettu, kertautettu ja jo alkuaan koulutettu vajaasti ja jo vanhentuneella varustuksella. Siitä oli ja on helppo supistaa kun pienennetään sodanajanjoukkojen kokoa.
 
noska kirjoitti:
Hösseli kirjoitti:
Kyllä kai se pääasiallinen ongelma oli taskun rakenne, lippaat olisivat aivan varmasti jääneet joka harjoituksessa matkalle jollei niitä olisi kiinnitetty. En tiedä mille tuo tasku oli alkujaan mitoitettu, kp:n rumpulippaalle tms.?

Eiköhän se ole suunniteltu lähinnä yleismalliseksi taskuksi, johon piti myös kp:n rumpulippaiden sopia. Rk ei sitä suunniteltaessa ollut vielä varsinaisesti käytössä ja asekirjavuus suuri. Helppohan siihen olisi kyllä ollut myöhemmin tehdä parempi tasku, mutta taitaa olla ollut kustannuskysymys kun varastossa oli jo iso kasa taskuja.
80-90-luvun taitteessa oli menossa melkoinen säästökampanja, joka kohdistui erityisesti varusmiesten koulutukseen. Kun siihen kohtaan vielä osuu yksi massasukupolvi (kutsunta-ajankohtaa muutettiin niin että kutsuntoihin mennään vuotta aiemmin kuin aikaisemmin ja ikäluokta -70 ja -71 menivät samaan aikaan kutsuntoihin), jota ei vielä ns. joukkokoulutettu vaan sijoitettiin ms. vanhalla menetelmällä, niin nyt juuri neljänkymmenen hujakoilla on iso lauma reserviläisiä, joita ei ole koskaan sijoitettu, kertautettu ja jo alkuaan koulutettu vajaasti ja jo vanhentuneella varustuksella. Siitä oli ja on helppo supistaa kun pienennetään sodanajanjoukkojen kokoa.




Täsmennätkö vielä miten asia olisi muuttunut kovin paljon toiseksi?
 
baikal kirjoitti:
noska kirjoitti:
Hösseli kirjoitti:
Kyllä kai se pääasiallinen ongelma oli taskun rakenne, lippaat olisivat aivan varmasti jääneet joka harjoituksessa matkalle jollei niitä olisi kiinnitetty. En tiedä mille tuo tasku oli alkujaan mitoitettu, kp:n rumpulippaalle tms.?

Eiköhän se ole suunniteltu lähinnä yleismalliseksi taskuksi, johon piti myös kp:n rumpulippaiden sopia. Rk ei sitä suunniteltaessa ollut vielä varsinaisesti käytössä ja asekirjavuus suuri. Helppohan siihen olisi kyllä ollut myöhemmin tehdä parempi tasku, mutta taitaa olla ollut kustannuskysymys kun varastossa oli jo iso kasa taskuja.
80-90-luvun taitteessa oli menossa melkoinen säästökampanja, joka kohdistui erityisesti varusmiesten koulutukseen. Kun siihen kohtaan vielä osuu yksi massasukupolvi (kutsunta-ajankohtaa muutettiin niin että kutsuntoihin mennään vuotta aiemmin kuin aikaisemmin ja ikäluokta -70 ja -71 menivät samaan aikaan kutsuntoihin), jota ei vielä ns. joukkokoulutettu vaan sijoitettiin ms. vanhalla menetelmällä, niin nyt juuri neljänkymmenen hujakoilla on iso lauma reserviläisiä, joita ei ole koskaan sijoitettu, kertautettu ja jo alkuaan koulutettu vajaasti ja jo vanhentuneella varustuksella. Siitä oli ja on helppo supistaa kun pienennetään sodanajanjoukkojen kokoa.




Täsmennätkö vielä miten asia olisi muuttunut kovin paljon toiseksi?
Varusmiehiä alettiin joukkokouluttamaan 90-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Koulutukseen ei kohdistettu niin paljon säästöjä kuin vielä vuosikymmenen vaihteessa ja sitä nykyaikaistettiin ja kehitettiin. Leirejä ei jätetty kokonaan väliin ja kokonaisia osakokonaisuuksia ei jätetty kouluttamatta vain säästösyistä. 90-luvulla uusittiin suurin osa varusteista.
=>alunperin paremmin, käytössä olevalle varustukselle koulutettu joukko on sentään sijoitettu ja jopa kertautettu suuremmalta osalta kuin säästökauden joukot.
Vaikkakin puutteita on vieläkin, eivät ne ole enää niin suuria kuin tuon suuren säästökuurin aikana. Tosin se ei estä lyömästä sodanajan prikaateja luiskaan kiihtyvällä tahdilla.
 
noska kirjoitti:
baikal kirjoitti:
noska kirjoitti:
Hösseli kirjoitti:
Kyllä kai se pääasiallinen ongelma oli taskun rakenne, lippaat olisivat aivan varmasti jääneet joka harjoituksessa matkalle jollei niitä olisi kiinnitetty. En tiedä mille tuo tasku oli alkujaan mitoitettu, kp:n rumpulippaalle tms.?

Eiköhän se ole suunniteltu lähinnä yleismalliseksi taskuksi, johon piti myös kp:n rumpulippaiden sopia. Rk ei sitä suunniteltaessa ollut vielä varsinaisesti käytössä ja asekirjavuus suuri. Helppohan siihen olisi kyllä ollut myöhemmin tehdä parempi tasku, mutta taitaa olla ollut kustannuskysymys kun varastossa oli jo iso kasa taskuja.
80-90-luvun taitteessa oli menossa melkoinen säästökampanja, joka kohdistui erityisesti varusmiesten koulutukseen. Kun siihen kohtaan vielä osuu yksi massasukupolvi (kutsunta-ajankohtaa muutettiin niin että kutsuntoihin mennään vuotta aiemmin kuin aikaisemmin ja ikäluokta -70 ja -71 menivät samaan aikaan kutsuntoihin), jota ei vielä ns. joukkokoulutettu vaan sijoitettiin ms. vanhalla menetelmällä, niin nyt juuri neljänkymmenen hujakoilla on iso lauma reserviläisiä, joita ei ole koskaan sijoitettu, kertautettu ja jo alkuaan koulutettu vajaasti ja jo vanhentuneella varustuksella. Siitä oli ja on helppo supistaa kun pienennetään sodanajanjoukkojen kokoa.




Täsmennätkö vielä miten asia olisi muuttunut kovin paljon toiseksi?
Varusmiehiä alettiin joukkokouluttamaan 90-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Koulutukseen ei kohdistettu niin paljon säästöjä kuin vielä vuosikymmenen vaihteessa ja sitä nykyaikaistettiin ja kehitettiin. Leirejä ei jätetty kokonaan väliin ja kokonaisia osakokonaisuuksia ei jätetty kouluttamatta vain säästösyistä. 90-luvulla uusittiin suurin osa varusteista.
=>alunperin paremmin, käytössä olevalle varustukselle koulutettu joukko on sentään sijoitettu ja jopa kertautettu suuremmalta osalta kuin säästökauden joukot.
Vaikkakin puutteita on vieläkin, eivät ne ole enää niin suuria kuin tuon suuren säästökuurin aikana. Tosin se ei estä lyömästä sodanajan prikaateja luiskaan kiihtyvällä tahdilla.

No jos uutta pukkaa joka vuosi kymmentuhatsotalla ja vahvuudet pienenevät jopa nopeammin niin .....
 
siellä on joukossa niitä jotka katsotaan menetetyiksi tapauksiksi jo kotiutuessaan :D
Enkä tarkoittanut että ne supistukset olisivat oikein. Ne vaan oil helppo tehdä ja halvempi tehdä kuin kouluttaa tuosta joukosta noheva moderni taisteluposse.
 
Vastausaika on päättynyt

kysyttiin siis alokkaan taisteluvarustusta taisteluharjoituksessa. (Kysymyksessä olleesta kirjoutsvirheestä huolimatta käy siitä tämä ilmi). Saapumiserä I/91 astui palvelukseen kesäkuussa ja kyseessä oli vielä sangen lämmin kesä. Olen muuntanut tekstin yleisempään muotoon virallisista varustenimikkeistä eli liina, pyyhe- on pyyheliina

Oikea vastaus niäämen (listan antaja) kommentein:
Varkkopaita tai T-paita -yleisempi valinta kuulemma verkkopaita, T-paita oli harmaa tornilogolla
Kenttäpaita -käytännöössä sai jättää pois kuumuden vuoksi kyseessä siis perinteinen peltipaita
Lyhyet alushousut -vanhaaa mallia, eli niitä pitkiä kalsareita , joista oli lahkeet katkaistu, väri ja materiaali vaihteli
Pitkävartiset sukat, harmaat
Maastopuku m/62
Maastolakki m/62 -se vanha srsalakki, jossa oli ihan oikeat kokomerkinnät eikä mitään säätöjä takaraivolla
Peltikypärä -käytössä sekä ns. ruotsalaismallia, että ns. saksalaismallia (jälkimmäistä vähän)
Maastokuvioinen kypäränsuojus -toimi myös maastopuvun huppuna
maastokuvioinen sadeviitta
maastokuvioiset sadelahkeet
sissitakki -kuumasta kesäst huolimatta kannettiin tätä mukana manttelikäärön tapaan tetsareissa aina
nahkarukkaset, ne perinteiset ruskeat työjarrut
kumisaappaat
miehistövyö, käytännössä tätä ei kuulemma kuitenkaan kannettu mukana, kasarmilla oli kuitenkin käytettävä maastotakin kanssa jos tetsareita ei ollut
tst-vyö m/60, vasta saapumiserä II/91 sai PorPr:ssa m/85 tst-vyön
4kpl nahkaisia irtohihnoja (kenttäpakkaukseen kuuluvassa repussa oli 6kpl lisää)
leipälaukku, kiinnitettynä tst-vyöhön, ilman omaa kantohihnaansa
kankainen nenäliina
lusikka-haarukka
pakki -oli tosiaan 2-osainen ja joissakin leima vuodelta -39
muovinen vihreä kenttäpullo 0,65litraa
kenttälapio -se vanhempi malli ennen Fiskarsia
kaasunaamarilaukku
kaasunaamari m/65
puhdistusjauhepullo
7,62 rk 62
3 kpl rk:n lippaita
sysäyksenvahvistin rk 62:een -kysehän oli harjoitusvarustuksesta, tämä oli se vanhempi krk62:n kolmihaaraiseen liekinsammuttajaan suunniteltu malli
aseenpuhdistusvälineet
tähtäimensiirtoavain

henkilötietopapereita ja tuntolevyä ei lsitasta löytynyt. Paperit olivat kuulemma mukana. Siitä oli annettu suullinen käsky. Samoin mukana oli tuntolevy, se kun piti olla kaulassa aina. Tähän varustelistaan niitä ei oltu merkitty.
Molemmat tulleet vastaukset olivat erinomaisia. Hösselin jopa lähes täydellinen ja kun ajatuksena oli antaa piste jokaisesta oikeasta esineestä ja toinen oikeasta tyypistä (esim tst-vyö 1pist ja m/60 1 pist. Olisivat pojat saaneet hyvät pistemäärät. Second nopeimpana vielä tuplasti.
MUTTA molemmat rikkoivat sääntöä. "Vastauksia ei saa jälkikäteen editoida tai muokata. Jos näin tekee, niin menettää pisteensä." Eli tästä kysmyksestä ei kellekään ainuttakaan pistettä.
 
06.01.2011, 16:59 (Viestiä muokattiin viimeksi: 06.01.2011 17:01 , Second.) Viesti: #26
Itesllänikin tulee usein huomattua noita kirjoitusvirheitä ja muita korjausta tarvitsevia vasta viestin lähettämisen jälkeen ja editoitua samantien, kuten second 2 minuuttia alkuperäisen viestinsä jälkeen.
Melkein tekisi mieli olla vahingoniloinen, mutta tyydyn nostamaan hattua Schassenille. On aina kunnioitettavaa kun tuomarilinja on tiukka ja tuomari uskaltaa tehdä kovia päätöksiä.
 
Back
Top