Schassenin visa - armoton kisa

Hejsan kirjoitti:
Terve!

Anteeksi jos häiritsen mutta mikä ihme tråådi tää on?

Kerätäänkö pisteitä ja sitten pitää vastata ennen jota aika?

Lue Hejsan tän tråådin ensimmäinen viesti. Siellä Schassen selittää mistä on kyse ja pelin säännöt.
 
Pistetääs vielä vuoden viimenen kyssäri liikenteeseen.

Punaisen lokakuun metsästys elokuvassa on sukellusveneen kipparina Sean Connery. Mikä oli hänen roolihahmonsa nimi tuossa elokuvassa. Mikä oli hänen sukellusveneensä uuden ihmevärkin nimi (suomenkielisessä tekstityksessä ja mikä oli aluksen poliittisen upseerin nimi ja mitä hänelle tapahtui.
 
schassen kirjoitti:
Pistetääs vielä vuoden viimenen kyssäri liikenteeseen.

Punaisen lokakuun metsästys elokuvassa on sukellusveneen kipparina Sean Connery. Mikä oli hänen roolihahmonsa nimi tuossa elokuvassa. Mikä oli hänen sukellusveneensä uuden ihmevärkin nimi (suomenkielisessä tekstityksessä ja mikä oli aluksen poliittisen upseerin nimi ja mitä hänelle tapahtui.

1) Captain First Rank Marko Ramius (Sean Connery)

2) Red October: whose caterpillar drive renders it undetectable to sonar:

A magnetohydrodynamic drive or MHD propulsor is a method for propelling seagoing vessels using only electric and magnetic fields with no moving parts, using magnetohydrodynamics. The working principle involves electrification of the propellant (gas or water) which can then be directed by a magnetic field, pushing the vehicle in the opposite direction. Although some working prototypes exist, MHD drives remain impractical and exist mostly in the world of science fiction.

3) Ramius murders political officer Ivan Putin (Peter Firth)

Nyt voi kyllä olla niin että Schassen kyseleepi myös suomennosta tuohon "caterpillar drive" systeemiin. Kirjankin olen lukenut, mutta en muista en ja opus on lainastossa. DVD:tä en omista.

Näillä mennään kuitenkin :a-smiley:.
 
Vastausaika on päättynyt
Taisi tulla liian helppo kysymys tällä kertaa, kun tuli noin täydellinen vastaus nopeasti.
Veffeadelle piste kipparin etu- ja toinen sukunimestä. Sotilasarvosta en anna pistettä, koska venäläisillä ei ole englanninkielisiä sotilasravoja.
Koska erikseen kysyin tuon ihmevärkin nimeä suomeksi en anna siitä pisteitä. (Se oli muuten "toukka").
Poliittisen upseerin etunimestä taas piste ja toinen sukunimestä kolmas oikeasta vastauksesta hänen kohtalostaan.
Yhteensä siis viisi pistettä.

Ja nyt voinette päätellä mitä elokuvaa tänä iltana katselin (sen arvaamisesta ei saa pisteitä). Kysymyksen innoitti tuo poliittisen upseerin sukunimi, joka ei muuten ole mikään yleisimpien nimien listasta löytyvä Venäjällä.
 
schassen kirjoitti:
Vastausaika on päättynyt
Taisi tulla liian helppo kysymys tällä kertaa, kun tuli noin täydellinen vastaus nopeasti.
Veffeadelle piste kipparin etu- ja toinen sukunimestä. Sotilasarvosta en anna pistettä, koska venäläisillä ei ole englanninkielisiä sotilasravoja.
Koska erikseen kysyin tuon ihmevärkin nimeä suomeksi en anna siitä pisteitä. (Se oli muuten "toukka").
Poliittisen upseerin etunimestä taas piste ja toinen sukunimestä kolmas oikeasta vastauksesta hänen kohtalostaan.
Yhteensä siis viisi pistettä.

Ja nyt voinette päätellä mitä elokuvaa tänä iltana katselin (sen arvaamisesta ei saa pisteitä). Kysymyksen innoitti tuo poliittisen upseerin sukunimi, joka ei muuten ole mikään yleisimpien nimien listasta löytyvä Venäjällä.

Tuttu aihe; kirjan lukenut muutaman kerran; samoin katsonut leffan useamman kerran, hyvä on.

Clancyn toiseksi paras teos; "Myrsky nousee" menee edelle, mutta siitä ei leffaa ole tehty.

Wikiin luotin, valitettavasti suomeksi ei löytynyt tietoja (enkä niitä nyt tähän hätään muistanut).

Arvelinkin, että täydellinen vastaus olisi vaatinut suomennoksen. Kuten vastauksessa totesin; nuilla mentiin.

Sitten, voisit vierailla useamminkin foorumilla; visasi ovat olleet haastavia ja niihin on mukava yrittää etsia vastausta :a-cool:.
 
Tuohon viimeiseen voin todeta että Schassen ei työnsä vuoksi ole kovin usein viime aikoina foorumille päässyt. Muistaakseni oli yksi syistä miksi tämän topicin avasi. Ja valitettavasti on todettava, että kun hän nyt otti virkavapaata ja lähtee kanssani reissuun, niin hänen vierailunsa täällä harvenee entisestään.
 
Noskalta oivallinen vastaus, johon ei juuri ole lisättävää.

Laitetaan kuitenkin seuraava kysymys.
Euroviistu ovat taas ovella. Miten Napoleon liittyy kyseisiin kisoihin?
 
Vastausaika on päättynyt.

Todellakin vuoden 1974 voittajakappaleessa Abban Waterloossa toimi Napoleonin kyseisessä taistelussa kokema tappio metaforana naisen antautumiselle kosijan piiritykselle. Varsinaisessa Eurovision loppukilpailussa kappaleen aikana orkesteria johtanut kapellimestari Sven-Olof Walldorf oli pukeutunut Napoleoniksi. Tvälupsille piste Waterloosta ja toinen Abbasta.
 
Eikös säännön mukaan nuo tule Tvälupsille tuplana?
Ja sama siis Veffeaden pisteet edellisessä kysymyksessä.
 
Noskan huomio on aivan oikea. Molemmille siis mainitut pisteet tuplana.

Ja pitkästä aikaa seuraava kysymys.
Aiheena Suomen puolustusvoimien sukellusveneet. Mitä niistä ei rakennettu Turussa?
 
Saukko, AG 12 ja AG 16.
Kaksi viimeisintä olivat hylkyjä tai muuten niin huonossa kunnossa, että ne korvattiin Saukolla ja
Crichton-Vulcanin valmistamilla suomalaisilla sukellusveneillä. ”Erittäin rajoitetusta operatiivisesta” käytöstään huolimatta AG 12 ja AG 16 olivat suomalaisten hallussa silloin, kun ne romutettiin.
 
Pstsialta oivallinen vastaus. Venäläisten Hankoon upottamista neljästä sukellusveneestä tosiaan kaksi eli AG 12 ja AG 16 nostettiin ylös tarkoituksena korjata ne. Ag 12 todettiin olevan korjauskelvoton ja AG 16 (vuoteen 1917 nimeltään AG 13, mutta suomalaisten hallussa ollessaan siis AG 16) jäi lopulta korjaamatta korjauksen kalleuden ja onnistumisen epävarmuuden vuoksi ja se romutettiin 1929. Amerikanskij Golland veneiden osat tehtiin Yhdysvalloissa ja ne koottiin Pietarissa.
Harmajan luo upotettuja englantilaisia sukellusveneitä ei saatu koskaan nostettua kokonaisina.
Suomessa valmistetuista viidestä sukellusveneestä ainoastaan Saukko valmistettiin Helsingissä, kun muut neljä valmistettiin Turussa.
Suomalaisista turistisukellusveneistä (joista niistäkin lähes kaikki on valmistettu Turussa) ei ole yksikään kuulunut puolustusvoimille.

Pstsialle sukellusveneiden nimistä piste jokaisesta ja AG:iden kunnon selvittämisestä vielä piste kummastakin ja tämä taas tuplana eli 10 pistettä.
 
Ja uutta putkeen.
Kysymys kuuluu mitä tiedät kertoa Upinniemesssä olevien kasarmien nimeämisestä sukellusveneiden mukaan?
 
Kysymys on ilmeisesti tällä kertaa liian vaikea.
Edit
Helsingin laivastoasema siirtyi 1959 Katajanokalta Obbnäsiin. Tätä varten alueella olleet venäläiset kasarmit peruskorjattiin ja nimettiin suomalaisten sukellusveneiden mukaan: Vetehinen, Vesihiisi, Iku-Turso, Vesikko ja Saukko.
Joidenkin lähteiden mukaan olisi nimetty vain 4 kasarmia Belgiassa romutettujen sukellusveneiden mukaan, mutta myös Vesikko sai oman nimikkokasarminsa. Sukellusvene Vesikko luovutettiin Sotamuseolle aiemmin samana vuonna 1959 ja sijoitettiin lopulta Suomenlinnaan jossa se avattiin yleisölle 1973.

Esitetään vielä yksi Suomen siukellusveneitä koskeva kysymys: Mihin tarkoitukseen sukellusvenelaivaston pienin eli Saukko alunperin suunniteltiin rakennettavaksi?
 
edit: Jaahas, olin liian hidas.

>>>>>>>>>>>>>>>>>>

Vesikko nimistä kasarmia ei ole, koska Vesikko-vene on näytillä Suomenlinnassa.
Muut meni romuraudaksi.

Tämä nuin IHMO periaatteella linkistä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sukellusvene_Vesikko

"Sukellusveneet Vetehinen, Vesihiisi, Iku-Turso ja Saukko myytiin vuonna 1953 Belgiaan metalliromuksi. Vesikko kuitenkin säästettiin, koska puolustusvoimissa toivottiin, että rauhansopimuksen ehtoja voitaisiin tulevaisuudessa lieventää ja Vesikkoa käyttää koulutusveneenä.

Veneen säilytyspaikkana toimi Valmet Oy:n telakka Helsingin Katajanokalla, josta sen siirtoon ryhdyttiin vuonna 1963.

Kirkkonummen Upinniemessä (entinen Helsingin laivastoasema) Suomenlahden meripuolustusalueella on neljä kasarmia, jotka on nimetty Vetehisen, Vesihiiden, Iku-Turson ja Saukon mukaan.

Vuonna 1959 merivoimat päätti myydä Vesikon, koska rauhansopimukseen ei ollut saatu lievennyksiä ja koska Valmet valitti sukellusveneen säilyttämisen haittaavan sen telakkatoimintaa. Sotahistoriallisen Tutkimuslaitoksen ja entisten sukellusveneupseerien aktiivisuuden
ansiosta myynti kuitenkin peruttiin, ja Vesikko luovutettiin Sotamuseolle.

Sotamuseo siirrätti Vesikon Suomenlinnan Susisaareen Tykistölahden rannalle ja entisöi sen alkuperäiseen asuunsa
"
>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>
 
schassen kirjoitti:
Esitetään vielä yksi Suomen siukellusveneitä koskeva kysymys: Mihin tarkoitukseen sukellusvenelaivaston pienin eli Saukko alunperin suunniteltiin rakennettavaksi?

Laatokalle. Koska Laatokka oli järvi ja Suomen ja Neuvostoliiton välinen sopimus kielsi yli 100 tonnin alukset järvellä, rakennettiin siis tuo Saukko, jonka virallinen uppouma oli vain 99 tn. Oikeasti lähteen mukaan 130tn.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sukellusvene_Saukko
 
Tuossa wikipedian tiedossa on noiden kasarmien kohdalla selkeä virhe, joka käy esiin luotettavammasta lähteestä, mutta poistin tuon tarkentavan kysymyksen juuri siksi että eri lähteissä on erilaisia tietoja.

Saukkoa koskeva Veffeaden vastaus on täysin oikein. Se olikin helppo kun oli löydettävissä wikipediasta. Pisteitä yksi oikeasta syystä ja toinen oikeasta perusteesta ja kolmas vielä tuosta oikeasta upooamasta ja kaikki taas ekalle vastaajalle tuplana.
 
Ja kesäfiiliksellä kun ollaan niin rykästääs taas uus kysymys. 1812 on hieno musiikkiteos tuon kohtalokkaan vuoden kunniaksi, vaan mitä Euroopan historialle merkittävää tapahtui tuolloin Vähätorilla?
 
Turku 1812 - Aleksanteri I ja Karl Johan Turussa

Vuoden 1812 elokuu toi Turkuun suurvaltapolitiikan tuulet. Kaupunki isännöi tuolloin aikansa mahtimiesten Venäjän keisari Aleksanteri I:n ja Ruotsin kruununprinssi Karl Johanin tapaamista. Kaupunkilaisten mielissä oli epäilemättä elänyt toivo huhtikuussa Helsingille siirretyn pääkaupunkiaseman palauttamisesta, ja Turku ottikin arvovieraat innostuneesti vastaan.

Parhaimpiinsa sonnustautuneiden kaupunkilaisten pettymykseksi kilpailijan pääkaupunkiasema jäi ennalleen. Sen sijaan ruhtinaiden kohtaamisessa kirjoitettiin uudelleen Suomenkin kannalta merkittäviä yhteistyösopimuksia. Ruotsi luopui lopullisesti vaateistaan Suomeen ja suostui yhteistyöhön Venäjän kanssa Ranskan keisari Napoleonin kukistamiseksi. Venäjä puolestaan antoi tukensa Ruotsin suunnitelmille vallata naapurimaa Norja.
 
Back
Top