Näin ruotsalaiset pilkkaavat suomalaista joulunviettoa – Expressen: Pitkäpiimäistä, outoja ruokia...
Ruotsalaislehti Expressenin mielestä suomalaiset joulutavat ovat ”kummallisia”, kun taas ruotsalainen joulu rakentuu ”hauskuudesta, hyvästä ruuasta ja makeisista, iloisesta musiikista ja tanssista kuusen ympärillä”. (KUVA: Antti Johansson, Markku Ulander / Lehtikuva, Jukka Lehtinen)
Julkaistu: 24.12. 7:15
Sanoma-mainokset
Omapaita – tehty sinulle
Yksilölliset paidat mittojen mukaan kaiken kokoisille miehille.
www.omapaita.fi
Esteettistä kirurgiaa
Lihavuusleikkauksia ja esteettistä kirurgiaa yksityisessä sairaalassa.
www.plastiikkakirurgiafinest.fi
Rekrytointia kokemuksella
Osaavia vuokratyöntekijöitä yritysten tarpeisiin. Katso lisää ->
www.rmrekry.fi
Huoleton sähkösopimus
Tee Fortum Vakaa –sähkösopimus ja säästät 50 €. Toimi heti!
fortum.fi/vakaatarjous
Naapurihuumori
Ruotsalaiset haluavat olla jouluna makeanhimoisia ja lystikkäitä.
Perinteiset suomalaiset joulutavat herättävät Ruotsissa naureskelua ja sääliä.
Sanomalehti Expressen on koonnut lukijoidensa jouluhuvitukseksi listan suomalaisista jouluperinteistä, joita lehti pitää ”kummallisina” verrattuna ruotsalaiseen jouluun, joka on ”itsestäänselvästi” rakennettu ”hauskuudesta, hyvästä ruuasta ja makeisista, iloisesta musiikista ja tanssista kuusen ympärillä”.
Joulurauhanjulistus
Lehden mukaan joulurauhan julistus kello 12 Suomen vanhimmassa kaupungissa Turussa televisioidaan suorana, vaikka se ei ole ”kovin hauska”.
Lehti todistelee joulurauhanjulistuksen tylsyyttä seuraavalla paljon puhuvalla esimerkillä: ”...sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulujuhlaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla käytöksellä häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka laki ja asetukset kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät”.
Masentava joulumusiikki
Todisteeksi suomalaisten ”alavireisestä” joulumusiikista lehti siteeraa
Topeliuksen runoon sävellettyä laulua
Varpunen jouluaamuna ja siitä kohtaa ”En mä ole, lapseni, varpu tästä maasta, olen pieni veljesi, tulin taivahasta. Siemenen pienoisen, jonka annoit köyhällen, pieni sai sun veljesi enkeleitten maasta”.
Edellinen on sitä paitsi suomalainen käännös.
Alkuperäisessä Topeliuksen ruotsinkielellä kirjoittamassa runossa sama säe on –jos mahdollista – vieläkin synkempi. Siinä todetaan ilman kiertoilmauksia ”Olen pikkuveljesi, joka kuoli keväällä”.
Juuri tämä versio tarjoillaan lehden lukijoille.
Esimerkkinä ruotsalaisesta mukavasta jouluperinteestä lehti mainitsee laulun, joka Suomessa tunnetaan nimellä
Hei tonttu-ukot hyppikää. Se on ruotsiksi
Hej tomtegubbar.
Hyppimisen sijasta laulajat yllyttävät toisiaan ”slå i glasen och låt oss lustiga vara!” eli vapaasti kääntäen rikotaan lasit ja ollaan lystikkäitä.
Saunominen sukulaisten kanssa
Lehti ihmettelee, että saunoa pitää ”jopa” jouluaattona ja ”vieläpä” etäisten sukulaisten kanssa – ja kieriskellä heidän kanssaan alasti lumessa.
Ruotsalaisen näkemyksen mukaan ”etäisten sukulaisten” kanssa seurusteleminen jouluna on aivan riittävän rasittavaa ilman saunaa ja lumihankeakin.
Haudoilla käynti
Lehti rinnastaa ruotsalaisen jo vuonna 1960 alkaneen perinteen katsoa aattona
Walt Disneyn elokuva
Kalle Anka och hans vänner önskar god jul suomalaiseen tapaan käydä hautausmailla sytyttämässä kynttilöitä läheisten haudoilla.
Kalle Anka on Aku Ankan ruotsinkielinen nimi.
Jouluruoka
Lehti kehuu ruotsalaisia lihapullia, prinssinakkeja ja munanpuolikkaita ja rinnastaa niihin ”aivan erilaiset” suomalaiset perinneruuat ”gratiinin ja laatikot, kuten kaalilaatikko, porkkanalaatikko, maksalaatikko ja perunalaatikko”.
Listasta puuttuvat naurislaatikko ja lanttulaatikko.
Lehden mukaan laatikoita jää Suomessa syötäväksi pitkälle joulun jälkeenkin.
Joulutortut
Samassa erittäin tarkoitushakuisessa tarkoituksessa lehti rinnastaa ruotsalaiset vaahtokarkit ja siirappimakeiset suomalaiseen ”klassikkoon” joulutorttuun, joka on ”tähdenmuotoinen ja sisältää vain kahta ainetta, voitaikinaa ja luumumarmeladia”.
Saatesanoissaan Expressen ilmoittaa artikkelin olevan laadittu ”pilke silmäkulmassa”.
Tuomas Manninen
, mutta kyllä täällä noita oikeita sotilaitakin on
.
. Toki noin tapahtui, mutta miksi niin tapahtui, onkin sitten ao. aiheessa ihan toinen juttu.
