Maailma kävi ydintuhon kynnyksellä vuonna 1983, kun Neuvostoliitto otti Naton sotapelin tosissaan – Tutkija: Nyt länsi tulkitsee Venäjän Zapadia väärin
Suomen entisen Moskovan-sotilasasiamiehen mukaan Venäjä ei harjoittele Zapadissa hyökkäystä länteen vaan uhkakuvansa mukaista toimintaa separatismia vastaan.
Tilaajille
Jarmo Huhtanen HS
Julkaistu: 16.9. 2:00 , Päivitetty: 16.9. 17:55
LÄNNESSÄ on tulkittu väärin Venäjän kohuttua Zapad-sotaharjoitusta, Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) sotataidon laitoksen tutkija
Juhani Pihlajamaa sanoo.
Lännessä on katsottu, että Zapad on Venäjän aggressiivista harjoittelua Natoa ja sen pieniä itäisiä jäsenmaita vastaan.
”Länsi tulkitsee väärin. Venäjä on mielestäni viestinyt loogisesti alusta saakka, mihin se harjoituksellaan pyrkii. Länsi ei sitä usko, vaan on rakentanut oman uhkakuvansa siitä, mihin Venäjä sen mielestä pyrkii ja tuo sitä omassa viestinnässään esille”, Pihlajamaa sanoo.
Venäjän ja Valko-Venäjän yhteinen suurharjoitus alkoi torstaina.
EVERSTILUUTNANTTI Pihlajamaa työskentelee Venäjän tutkimukseen keskittyvässä ryhmässä, joka on perustettu Maanpuolustuskorkeakouluun tämän vuoden alussa.
Hän on toiminut aiemmin Suomen Moskovan-apulaissotilasasiamiehenä ja myöhemmin myös sotilasasiamiehenä.
Pihlajamaa on myös vasta viides suomalainen, jolla on ollut mahdollisuus opiskella Venäjän armeijan arvostetuimmassa oppilaitoksessa eli yleisesikunta-akatemiassa.
PIHLAJAMAAN mukaan Zapad-harjoitusta pitää katsoa Venäjän sotilasdoktriinia vasten.
Venäjän ja Valko-Venäjän mukaan Zapadissa on kyse terrorismin vastaisesta harjoituksesta.
Maiden julkaisemassa harjoitusskenaariossa Valko-Venäjän alueelle on luotu mielikuvitusvaltio, jossa tapahtuu ulkopuolisten tukema kansannousu. Harjoituksessa olisi kyse kansannousuun liittyvien ääriainesten, terroristien ja separatistien kukistamisesta.
”Pidän sitä hyvin uskottavana, kun katsoo Venäjän sotilasdoktriinin uhkakuvia ja peilaa niitä viime aikaisiin tapahtumiin, kuten Pohjois-Afrikan kansannousuihin tai Venäjän lähialueilla tapahtuneisiin värivallankumouksiin. Tällainen uhkakuva näyttää todennäköisimmältä valtioille, joiden johto pyrkii pysymään vallassa”, Pihlajamaa huomauttaa.
”Separatistinen liike on todellinen uhka. Siinä mielessä on täysin loogista, että harjoituksella pyritään sellaista torjumaan.”
Zapad-harjoitus alkoi torstaina Valko-Venäjällä. Kuvassa panssariajoneuvot ampuvat harjoituskohteita. Tarkkaa kuvauspaikkaa ei ole paljastettu. (KUVA: VALKO-VENÄJÄN PUOLUSTUSMINISTERIÖ)
PIHLAJAMAA arvelee, että lännessä on tulkittu väärin Venäjän käyttämää kieltä. Hän muistuttaa, että esimerkiksi Tšetšenian sota oli Venäjällä terrorismin vastainen operaatio.
Samoin esimerkiksi Ukraina on puhunut yli kolme vuotta Itä-Ukrainassa käynnissä olevasta sodasta terrorismin vastaisena operaationa.
”Tšetšeniassa käytettiin ihan kaikkia joukkoja ilmavoimista ja raketinheittimistä lähtien. Terrorismin käsitteet ovat eri maissa erilaiset”, Pihlajamaa muistuttaa.
PIHLAJAMAA arvostelee lännessä kuultuja kannanottoja, joissa on heitelty perustelemattomia väitteitä ja mielipiteitä siitä, minkä kokoinen harjoitus Zapad on ja mihin siinä pyritään. Zapadia on läntisissä analyyseissä kuvattu lähinnä Venäjän voimannäyttönä.
Pihlajamaa ennustaa, että Venäjä kääriikin potin informaatio-operaatiossa, koska se voi harjoituksen jälkeen sanoa, että länsi rakensi aivan turhia ja vauhkoontuneita uhkakuvia.
”Venäjä ja Valko-Venäjä ovat aika loogisesti keväästä alkaen puhuneet hyvin maltillisesti Zapadista. Viimeisin harjoitusta edeltävä tiedotustilaisuus järjestettiin molemmissa maissa 29. päivä elokuuta. Siinä kerrottiin kohtuullisen tarkasti, mitä harjoituksessa aiotaan tehdä niillä joukoilla, joiden siihen on ilmoitettu osallistuvan”, Pihlajamaa sanoo.
Lisäksi Venäjän ja Valko-Venäjän puolustusministeriöiden nettisivuilla on ennennäkemätön määrä Zapadia koskevia artikkeleita. Niitä kaikkia ei ole vain käännetty muille kielille.
”Viestintä molempien maiden osalta on ollut enemmän rauhoittelevaa kuin voimapolitiikkaa korostavaa.”
Pihlajamaan mielestä Venäjä on onnistunut viestinnässään oman kansansa suuntaan, mutta epäonnistunut lännen suuntaan. Hänen mukaansa lännellä on toki Ukrainan tapahtumien jälkeen hyvät perusteet olla uskomatta Venäjää.
”Mutta aina ei pidä välttämättä etsiä kaikesta taka-ajatusta. Natostakin on viestitetty virallisesti, ettei harjoitus aiheuta uhkaa Natolle.”
PIHLAJAMAA sanoo, ettei Zapad-harjoituksessa ole mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Lännessä noussut kohu johtuukin lännen ja Venäjän suhteiden huonontumisesta vuoden 2014 Krimin miehityksen jälkeen.
Harva muistaa, että Nato ja Venäjä harjoittelivat vielä yhdessä ennen edellistä vuonna 2013 järjestettyä Zapadia.
Läntisessä mediassa on nostettu esiin uhkaavaan sävyyn jopa Zapad-harjoituksen nimi, joka on suomeksi Länsi. Pihlajamaa hymähtää sille, että nimestä voisi lukea jotain lännenvastaista provokaatiota.
”Venäjän läntisen sotilaspiirin pääsotaharjoituksen nimi on Länsi, itäisen sotilaspiirin Itä, keskisen sotilaspiirin Keski ja eteläisen Kaukasia.”
UUSI ILMIÖ Zapad-harjoitukseen liittyvässä kohussa on sosiaalinen media, joka on ollut harjoituksen suhteen ennätyksellisen aktiivinen.
Esimerkiksi tunnetun amerikkalaisen ajatushautomon Atlantic Councilin tutkiva laboratorio Digital Forensic Lab pani heinäkuussa Twitterissä alulle zapadwatch-hashtagin eli aihetunnisteen. Sen tarkoituksena on kerätä Zapadiin liittyviä havaintoja ja tietoja.
”Sosiaalisessa mediassa on paljon hyvää materiaalia, sitä en kiistä. Mutta kun puhutaan, että ensimmäinen panssariarmeija tulee Valko-Venäjälle, niin ei se tule”, Pihlajamaa ihmettelee.
”Somessa voi olla joltain rautatieasemalta kuva, jossa on panssarivaunuja junavaunussa. Sitten on teksti, että tässä Venäjä lähettää joukkoja Zapadiin. Voi olla, mutta voi olla, että ne ovat menossa ihan muualle. Tuntuu, että jokainen kuva, jossa on nähdään sotilaskalustoa, on menossa Valko-Venäjälle. Syntyy mielikuva, että kaikki seuraavat Zapadia.”
Eräiden lännessä esitettyjen näkemysten mukaan Zapadissa harjoittelee jopa 100 000 sotilasta. Venäjän oman ilmoituksen mukaan sotilaista on alle 13 000, jolloin siitä ei tarvitse tehdä tarkkailukutsua Ety-järjestön jäsenmaille.
Pihlajamaan mukaan lännessä väitetyistä joukkojen määristä ei ole tieteellistä näyttöä, vaan ne vaikuttavat enemmänkin tarkoitushakuisilta. Hän myöntää, että on vaikea vastata siihen, miksei Venäjä ole kutsunut harjoitukseen vakiintuneella tavalla sotilastarkkailijoita muista maista.
”Toki Wienin dokumentin mukaan tämä harjoitus on alle sen, että olisi pakko kutsua, eli kutsuminen on vapaaehtoista.”
VENÄJÄ näyttääkin unohtaneen historian opetuksen siitä, että suurista sotaharjoituksista on tärkeää välittää oikeaa tietoa muille maille.
Pelottavin esimerkki on kylmän sodan ajalta marraskuulta 1983. Tuolloin sotilasliitto Nato järjesti Able Archer- eli Taitava jousimies -nimisen suuren sotapelin ja harjoituksen.
Lännen ja neuvostoblokin välit olivat poikkeuksellisen kireät. Nato sijoitti parhaillaan Eurooppaan uusia ohjuksia, ja Neuvostoliitto oli aiemmin syksyllä ampunut alas korealaisen matkustajakoneen.
Sotapeli alkoi Neuvostoliiton hyökkäyksellä Jugoslaviaan ja sen jälkeen Suomeen ja Norjaan. Vähitellen konflikti eteni kemiallisten aineiden käyttöön ja ydinsotaan.
Harjoituksen järjestelyt olivat poikkeuksellisen realistisia, mikä hämäsi Neuvostoliittoa. Yhdysvallat muun muassa kuljetti harjoituksen aikana radiohiljaisuuden vallitessa 19 000 sotilasta Eurooppaan, ja Naton johtoelimet siirrettiin väistöpaikkoihin.
Jälkikäteen on paljastunut, että Neuvostoliitto otti Able Archerin tosissaan ja se epäili Naton käyttävän harjoitusta oikean hyökkäyksen peittelyyn. Neuvostoliitto kohotti jo ydinaseidensa valmiutta. Tilanteen pelasti se, että Naton joukkojen vastaava komentaja ei reagoinut Neuvostoliiton asevoimien liikehdintään.
Joidenkin arvioiden mukaan maailma oli tuolloin lähempänä ydinsotaa kuin koskaan aikaisemmin.
Julki tulleet dokumentit ovat paljastaneet, että Yhdysvaltain tuolloinen presidentti
Ronald Reagan kirjasi myöhemmin muistiinpanoihinsa, että tilanne oli ”pelottava”.
Able Archer -harjoitus oli yksi syy siihen, että Neuvostoliitto ja länsi lähtivät kehittämään luottamusta lisääviä toimia.
.
