Sekalaista mussuttelua

Oisko ihan vaan Kanadassa syntyny kanadasuomalainen? Kanadaan muutti paljon suomalaisia sotien jälkeen. Puhuu ainakin ilman mitään aksenttia kanadalaisittain.
Ennen sotia lähti puolet omasta suvusta rajaseudun metsiin. Ajattelinkin onko suomalainen syntyisin, vai yksi näitä Amerikkaan lähteneiden jälkeläisiä :)
 
Vanha alaiseni Teuvo N. kertoi, että 50-luvulla hän oli varusmiehenä komennettuna Tyrväälle asevarikolle ja hommana oli polttaa tonnitolkulla sodanajalta peritynyttä jäteruutia Rautaveden jäällä. Ruuti lapioitiin puulapioilla hevosrattaille ja kengittämätön hevonen veti lastin jäälle, missä se tuikattiin tuleen. Muuten meni hyvin, mutta kerran Tampereelle menevä vuorokone meinasi heittää heittää kokovoltin osuessaan nousevaan palokaasuvirtaukseen:LOL: Tiedä, onko totta, mutta uskottavaa.
 
Last edited by a moderator:
Eipä äkkinäinen heti tule ajatelleeksi noitakaan yksityiskohtia. :unsure:

Tuli mieleen sitten, että kaivoshevosilla ei ollut kenkiä. Varmaan kaasusyistä. Ja siksi, että ennen wanhaan räjäytystöissä käytettiin ehkä aineita, joiden pöly ei tykkää kipinöistä tai tykkää jopa liikaa.
 
Miehet ry
@MiehetRy

Uusi feministinen miestenjärjestö, joka edistää miesten asemaa yhteiskunnassa intersektionaalisen feminismin ja anti-rasismin viitekehyksestä.


puLwobtj_400x400.jpg


Mä taidan olla ilmeisesti liian vanha..:unsure:
(Ei minulla ole mitään henkilöitä tai heidän kiinnostuksiaan vastaan, päinvastoin)


Noitahan oli pyydetty Sannikka & Ukkolan ohjelmaan mutta kieltäytyivät, kun heidän mielestään ”ilmapiiri ei ollut turvallinen” tai jotain muuta sellasta. :facepalm:

97C79518-D437-4645-A2B9-9F6790F1E92D.jpeg
 
Minä kirjoittin kiitos paljon ja hän vastasi eipä kestä....mitä se tarkoittaa?

vastaus kiitokseen, jolla tarkoitetaan että asia josta kiitetään on ollut vähäpätöinen tai vaatimaton, lyhenne sanoista 'Eipä kestä kiittää.'

Suomessa tuota ei juuri käytetä, vaan nykyään sanotaan yrittäjähenkisesti "ei tarvitse kiittää - 500 riittää".
 
Eipä äkkinäinen heti tule ajatelleeksi noitakaan yksityiskohtia. :unsure:
Paitsi jos on lukenut vanhoja seikkailukirjoja ja historiallisia romaaneja. Niissä on joskus aina tuon tyyppisiä hauskoja yksityiskohtia. Joista tosin jotkut voivat olla kirjailijan itsensä keksimiä...
 
Suattaapi olla murretta huonon livakasti hallihtevalle meleko vaekeesti hahmotettavoo asijata:)

Itse olen huomannut, että vahvalla murteella kirjoitetut tekstit on raskaita lukea mutta kyse ei varmaan niinkää ole kiinni murteen ymmärtämisestä vaan miten lukeminen ”toimii”. Luettaessahan kirjaimia ei lueta yksi kerrallaan vaan sanat hahmotetaan mutta vahvalla murteella kirjoitettua tekstiä ei hahmota yhtä helposti vaan homma menee enemmän siihen kirjain kirjaimelta lukemiseksi. Saman murteen ymmärtämisessä kuuntelemalla ei taas ole mitään ongelmaa. Tuo on ihan omin nokkineni päätellen ja voi tietysti koskea vain minua.
 
080DCCAB-4F41-4893-8D85-D49B69FAA637.png
48E2EED9-FEB5-4D2C-A052-834AAF7A104A.pnghttps://www.brainhq.com/brain-resources/brain-teasers/scrambled-text

Tässä artikkelissahan tuota lukemisen ymmärtämistä käsitellään hieman enemmän. Sanojen sisällä olevat kirjaimet on mahdollista sekoittaa ja teksti on edelleen luettavissa juurikin tuon sanojen hahmottamisen kautta ja siinä auttaa myös tekstin asiayhteys. Jos kirjaimia sekoitetaan lisää, niin tekstin lukeminen vaikeutuu.

Ylempi teksti on vähemmän sekoitettu kuin alempi ja itsekin pystyn lukemaan tuon ylemmän. En tosin yhtä sujuvasti kuin normaalisti kirjoitetun tekstin mutta kuitenkin yllättävän hyvin.

Tuossa piilee varmaan myös tuon murteella kirjoitetun tekstin lukemisen raskaus eli verrattuna kirjakieleen, murteella kirjoitetussa tekstissä kirjaimet on enemmän sekoitettuna.

Ja sitten selkokielellä nuo ylläolevat tekstit.
86671014-9B88-49E9-8CB7-43BA5D0BF1E0.png
 
En lähde kovin syvällisesti paneutumaan aiheeseen eli lukemiseen ja luetun ymmärtämiseen, mutta sanahahmon tunnistaminen ja tulkitseminen lukemisen prosessin aikana sekä muistin toiminta prosessissa on ratkaisevassa roolissa. Olennainen tekijä on se, millainen ”välimuisti” aivoissa on. Meillä kaikilla on lukemattomia erilaisia muistimoduleita tuolla nuplikan sisällä. Jos esim. sanahahmon tunnistamisen ja käsittelyn välimuistin kapasiteetti on liian pieni, henkilö ei opi koskaan lukemaan. Harvinaista, mutta mahdollista. Lukihäiriö on lievempiasteinen mutta huomattavasti yleisempi haitta (lukihäiriön haitta-asteen vaihtelu on suuri). Yllä oleva sekoitettu teksti kuvaa mielestäni konkreettisesti, miltä kirjoitus saattaisi esimerkiksi näyttää lukihäiriöisen silmin katsottuna.

Murretekstin ja erityisesti oudomman sellaisen lukeminen on vaikeampaa kuin yleiskielisen kirjoituksen mutta se, samoin kuin eri murteiden kuunteleminen, rikastuttaa kielellistä ilmaisua ja stimuloi aivojen kielellisen keskuksen toimintaa. Osuvat ilmaisut saattavat myös tarttua kuulijan tai lukijan pururadalle pitkäksi aikaa.
 
Katso liite: 25561
Tämän päivän Iisalmen Sanomat on kokonaan ''savonnettu'', kuvassa takasivu.

Suattaapi olla murretta huonon livakasti hallihtevalle meleko vaekeesti hahmotettavoo asijata:)

Tyttö on kuulemma kärsinyt koko syssyn kun on joutunut kuuntelemaan savvoo. Neiti lähti Iisalmeen opiskelemaan ja on sitä mieltä, että kyllä se pohjanmaa kuulemma on huomattavasti parempi paikka ;)
 
Back
Top