Hesalaisten suvakeiden, hipstereiden ja vihervassareiden ruokavalio koostuu näemmä rotista, ja torakoista sekä kaneista sitähän sanotaan olet mitä syöt
Kani on sallittua citysapuskaa
Kaupungissa riittää eläimiä, joista on ihmisille haittaa. Olisiko ratkaisu pistää eläimet pannulle?
Roosa Murto
HELSINGIN SANOMAT
Näin kokataan ja syödään citykani
Miltä mahtaa maistua citykani? Kaneista on haittaa pääkaupunkiseudulla, joten olisi ekologisesti järkevää syödä saalistetut eläimet. HSTV kokkasi kaniruokia Harju Dönerin ravintoloitsija Jari Lönnbergin ja kaupungin ympärisötarkastaja Raimo Pakarisen kanssa. Toimittaja: Esa Juntunen, kuvaus ja leikkaus: Arttu Luhtala, grafiikka: Boris Stefanov.
Kuuntele
Rotat vaanivat ruoanjämiä puistonpenkeillä, hanhet pelottelevat pikkulapsia ja kanit järsivät istutuksia. Torakoita ei halua löytää komerostaan kukaan.
Kaupungissa asuu monta eläintä, joista on ihmisille haittaa.
Toisaalta linnut ja jänikset ovat ihmiselle perinteistä ruokaa ja monissa maissa rotat syödään. Hyönteisten syönti taas voi olla ratkaisu maailman ruokaongelmiin.
Tehdään ajatusleikki: mitä jos cityeläimet syötäisiin Helsingissäkin? Saisiko niin tehdä – jos edes haluaisi?
Ympäristötarkastaja
Raimo Pakarinen Helsingin kaupungin Ympäristökeskuksesta kävi Helsingin Sanomien kanssa läpi, miten laki ja perinteet suhtautuvat eri kaupungeissa asuvien eläinten syömiseen.
Valkoposkihanhi
Valkoposkihanhi
Ei voi syödä.
Rauhoitettu ja EU:n erityisesti suojelema laji.
Pääkaupunkiseudulla elää noin 6000 yksilöä.
Viihtyvät nurmikentillä erityisesti veden läheisyydessä.
Valkoposkihanhet herättävät kaupunkilaisissa närää vuodesta toiseen. Puistot ja rannat täyttyvät ulosteesta ja osa linnuista käyttäytyy aggressiivisesti poikasten ollessa pieniä. Lintua on yritetty karkottaa muun muassa pelottimilla, laservaloilla ja kanelihapolla – tuloksetta.
Voisiko ratkaisu olla lintujen pistäminen pataan?
Valkoposkihanhi on rauhoitettu laji, jonka tappaminen on luonnonsuojelurikos. Sen metsästys on kielletty myös EU-tasolla. Pyynti on sallittua vain erityisperusteluilla esimerkiksi viljelmien suojelemiseksi.
Ruokalinnuksi siitä ei siis ole. Ei, vaikka lintu kuolisi lentäessään ikkunaan.
Rauhoitettua eläintä ei saa ottaa haltuun niiden kuolemankaan jälkeen. Jos kyseessä olisi riistaeläin, sekin kuuluisi metsästysoikeuden haltijalle. Jos siis vaikka fasaani lentäisi ikkunaan, vuokratontilla asuessa se kuuluisi Helsingin kaupungille.
"Onhan se aika absurdia. Kyllä sen varmaan voisi pistää pataan, jos tietäisi kuolinhetken", Pakarinen sanoo ja puhuu kokemuksesta. Hänen ikkunaansa nimittäin kuoli fasaani vuosikymmeniä sitten. Hän kuitenkin päätti jättää linnun kokkaamatta, koska ei ole tottunut riistalintujen käsittelijä.
Torakka
Torakka
Voi syödä kasvatettuna.
Suomen yleisin torakkalaji on russakka. Lisäksi Suomessa esiintyy muun muassa lapin- ja ranskantorakkaa. Hyönteisiä kulkeutuu maahan myös rahdin ja ihmisten mukana.
Viihtyvät lämpimissä ja pimeissä paikoissa.
Syövät lähes mitä tahansa ja niiden ulosteet ja eritteet saastuttavat elintarvikkeita.
Hyönteiset kuuluvat noin kahden miljardin ihmisen ruokavalioon. Syötäviä lajeja on lähes 2000, kuten koppakuoriaiset, muurahaiset sekä heinäsirkat. Proteiinin lisäksi monet hyönteiset sisältävät hyvää rasvaa, kalsiumia, rautaa ja sinkkiä. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO kehottaakin ihmisiä syömään enemmän hyönteisiä.
Olisiko helpoin tapa aloittaa siis omalta takapihalta?
Ei välttämättä, sanoo hyönteistalouden kehittäjä
Santtu Vekkeli.
Hänen mukaansa useita torakkalajeja voi syödä, mutta ongelma on niiden puhtaus. Kaupungin hyönteiset kasvavat likaisissa oloissa, joten niitä ei kannata syödä.
Sen sijaan helppoa syötävää ovat nilviäiset, kuten lehtokotilo ja viinimäkikotilo. Periaatteessa myös sirkkoja voi syödä mahdollisimman myrkyttömästä ja saasteettomasta paikasta.
Keräämisen jälkeen hyönteiset ja nilviäiset kannattaa puhdistaa.
"Niille kannattaa syöttää esimerkiksi pastaa ja odottaa 1–2 päivää, että ne tyhjenevät. Maku paranee huomattavasti", Vekkeli sanoo.
Sitten ne pitää keittää tai paistaa hyvin.
Vekkeli muistuttaa, että osa hyönteisistä ja nilviäisistä on myrkyllisiä, joten syömistä harkitsevalla pitää olla lajituntemusta.
"Kyllähän syötävää löytyy, kun osaa etsiä. Ja kun tietää vähän, mitä ne ovat syöneet, eivätkä tule vaikka kaatopaikalta", Vekkeli sanoo.
Rotta
Rotta
Voi syödä.
Helsingissä rottia on kaikissa kaupunginosissa. Määrästä ei ole tarkkaa tietoa, arviolta ainakin 100000.
Rauhoittamaton laji ja tuhoeläin.
Aiheuttavat vahinkoja rakennuksille ja voivat tuottaa esimerkiksi tulipaloja pureskelemalla sähköjohtoja.
Moni kokee luontaista inhoa rottia kohtaan eikä pistäisi sellaista lautaselleen mistään hinnasta. Rotan liha kuitenkin soveltuu syömiseen.
"Lähtökohtaisesti rotassa ei pitäisi olla mitään, miksi sitä ei voi syödä, kunhan se on täysin kypsennettyä", sanoo Eviran ylitarkastaja
Anne Fagerlund.
Samaa sanoo Pakarinen. Jos rotanloukkuun jää yksilö, joka näyttää ulkoisesti terveeltä myös suolistaessa, sen voisi syödä.
Rottia syödäänkin useissa Afrikan ja Aasian maissa, kuten Thaimaassa.
Pakarisen mukaan kyse on kulttuurikysymyksestä.
"Eläinten syömiseen liittyy vahvoja perinteitä ja tunnereaktioita, mitä voi syödä ja mitä ei. Kynnys rottiin on korkea, koska niihin liittyy korostettu sairauden pelko", Pakarinen sanoo.
Rotta levittää eri tauteja esimerkiksi ulosteessaan. Laji myös kantaa trikiiniä eli loista, joka voisi tarttua niitä syöviin eläimiin ja ihmisiin. Niiden ei tiedetä tartuttaneen Helsingissä vuosikymmeniin hengenvaarallisia tauteja.
Rottaongelmaa on torjuttu Helsingissä myrkyllä, joka tappaa rotan hitaasti sisäiseen tai ulkoiseen verenvuotoon. Pakarisen mielestä se on arveluttavaa eläinsuojelun näkökulmasta.
"Eläimille ei saa tuottaa kärsimystä, mutta rotan kohdalla tämä ei päde."
Myrkky onkin keskeinen syy, miksi cityrottaa ei kannata syödä. Vaikka määrät ovat pieniä eivätkä todennäköisesti aiheuta ihmiselle vaaraa, on parempi pelata varman päälle ja jättää cityrotat viemäreihin.
Kani
Kani
Voi syödä.
Riistaeläin.
Kaneja esiintyy ympäri Helsinkiä. Vahvoja kanikantoja on muun muassa Haagassa, Ruskeasuolla ja Arabianrannassa.
Aiheuttavat tuhoja kalutessaan puita, pensaita ja kasveja sekä kaivaessaan koloja.
Citykani on paras mahdollinen syötävä kaupungin eläimistä. Toisin kuin rotta, kani valikoi syötävänsä, mikä tekee lihasta puhtaampaa.
Jäniksen syömistä myös pidetään luonnollisena. Helsingissä kaneja pyydetään paljon niiden aiheuttamien tuhojen takia. Pyynnissä käytetään muun muassa verkkoja, loukkuja ja metsästysjousia.
Kuka tahansa ei voi kuitenkaan lähteä pyyntihommiin omin päin. Riistaeläinten pyyntiin vaaditaan metsästyskortti sekä metsästysoikeus alueelle, jolla pyynti tapahtuu. Metsästysoikeudesta päättää maanomistaja, eikä maanvuokraajalla ole oikeutta päättää metsästyksestä. Kaupungin vuokratontilla tämä tarkoittaa sitä, ettei taloyhtiö voi organisoida kaninpyyntiä ilman kaupungin lupaa.
"Ja jos aikaisempaa kokemusta ei ole, ei ole tuntumaa siitä, mikä on tehokasta ja hyväksyttävää", Pakarinen summaa.
