Sekalaista mussuttelua




War Mummies : Mummies of the Winter War's 1939 to 1944​

During the Winter War of 1939 - 1940 " Talvisota " and the Continuation War of 1941 - 1944 " Jatkosota", thousands of Finnish and Soviet Troops perished on the battlefield.
(Löytyy netistä samasta paikasta kuin yllä olevat.
Ja nimi kertoo, mistä on kysymys.)


 
Viimeksi muokattu:



War Mummies : Mummies of the Winter War's 1939 to 1944​

During the Winter War of 1939 - 1940 " Talvisota " and the Continuation War of 1941 - 1944 " Jatkosota", thousands of Finnish and Soviet Troops perished on the battlefield.
(Löytyy netistä samasta paikasta kuin yllä olevat.
Ja nimi kertoo, mistä on kysymys.)


Muistaakseni nimimerkki chetlane on monen noista sankarivainajien hakureissuista takana ainakin kuvamateriaalia jakaneena. Tiedätkö, missä hän olisi viime aikoina ollut aktiivinen, vai onko? Tällä foorumilla ainakin viestit ovat jo joidenkin vuosien takaa: Keskustelua militariasta
 

Vanha Kaleva: Maan rahatilanteen vuoksi laivasto uusitaan kuuden vuoden aikana​

Kaleva 4.11.1920. Uusi laiwaston rakennusohjelma. Hallitus on katsonut pakottawaksi welwollisuudekseen ottaa kysymyksen laiwaston uudistamisesta wakawan harkinnan alaiseksi. Rannikkopuolustuksen esikunta on tässä tarkoituksessa laatinut ehdotuksen laiwastorakennuksen ohjelmaksi, joka meillä olisi toteutettawana.


Maan raha-aseman wuoksi on ohjelmaan otettu kuitenkin wain saaristowesillemme soweltuwat laiwatyypit, kun taas kysymys awomerilaiwaston luomisesta on jätetty huomiota waille.
Tämän mukaan tulisi luotawa laiwastomme käsittämään seuraawat alukset: 4 torpeedonhäwittäjää, 8 torpeedowenettä, 30 pientä torpeedomoottoria, 4 wedenalaista, yksi niiden emälaiwa, 6 rannikkotykkiwenettä, 1 kuljetuslaiwa. Näiden lisäksi 6 järwitykkiwenettä.


Nykyiseen hintatasoon perustuwan kustannusarwion mukaan tarwittaisiin ylläesitetyn ohjelman toteuttamiseksi 560,000,000 markkaa, mutta maan nykyisen raha-aseman wuoksi se on suunniteltu tapahtuwaksi 6 wuoden kuluessa. Ensimmäisen yhteensä 280,000,000 markan menoja käsittäwän 3-wuotisjakson ohjelman toteuttamista warten otetaan ensi wuodeksi 65 milj. mkaa.
 
Kaikki paitsi lahtaripallo on turhaa. Sori jääpalloilijat, mutta annetaan kuningaslajille sen ansaitsema sija.


En ole tullutkaan aikaisemmin ajattelleeksi, että ylöspäin heitettävä pallo luo taktisia mahdollisuuksia peliin baseballin syöttämisen sijasta.
 
54 vuotta olen elänyt enkä yhtäkään pesismatsia ole nähnyt ja oikein onnellinen siitä.
Nimenomaan. Pesäpallo ei ole saanut tai sille ei tietoisesti ole annettu sille kuuluvan jännittävän ja hyödyllisen kansallisurheilun sijaa.

Itse en ole nähnyt koskaan mitään matsia, kun ei penkkiurheilu kiinnosta, mutta pesis oli ainoa joukkuelaji josta pidin kouluaikoina. Se on tällaiselle idiootillekin tavoitteiltaan helposti ymmärettävissä, toisin kuin nämä pallo pesään -pelit (siis onhan ne vielä yksinkertaisempia tavoitteiltaan, mutta tavoitteen saavuttaminen on paljon monimutkaisempaa).
 
Hieman harvinaisempi Isänpäivä lounas tarjolla, Karhun lihapyöryköitä ja puolukkahilloa:

Jahas, sitä olisi ollut tarjolla tuollainenkin ruokapaikka kun elokuussa ajettiin siitä ohi matkalla Savonlinnaan. Olisi ollut vähän komeammat puitteet lounaalle mutta valinta oli Karpalo keskustassa.
No ruoka oli toki ihan hyvää siellä ja kun oli vähän kiirekkin niin paikalla ei niin väliä ollut.
 

Erinomaisesta urheudesta​

Mannerheim-ristin ritarin Tuomas Gerdtin kuolema päätti yhden luvun itsenäisen Suomen sotahistoriassa.



735faa0bbb1c463a842d65e22e7f8dab.jpg



4f37049a1773460db8fd1b0afacefcc6.jpg

Adolf Ehrnrooth johti Mannerheim-ristin ritarit ensimmäistä kertaa Martti ja Eeva Ahtisaaren isännöimiin Linnan juhliin vuonna 1994.KUVA: JUHA KÄRKKÄINEN / LEHTIKUVA



 
Viimeksi muokattu:

Tuntematon taustavoima​

Suojeluskuntien miljoonaperintö kasvaa Urlus-säätiössä, joka tukee urheilua pääkaupunkiseudulla.
Salaperäiseksikin luonnehdittu säätiö jakaa vuosittain jo lähes kaksi miljoonaa euroa.
Merkittävä osa menee lasten ja nuorten liikuntaan.








74aa2756f24b49c49b04d24259a904ad.jpg



Urlus-säätiö näkyy Helsingissä erityisesti säätiön perustana olevan Suojeluskuntatalon kautta.
Talo sijaitsee Töölössä osoitteessa Pohjoinen Hesperiankatu 15.KUVA: SAMI KERO / HS


Mika Moilanen
2:00 | Päivitetty 6:15
HELSINGIN Kisa-Veikot sai elokuussa 15 000 euron yllätyspotin, jonka lahjoittajasta seuran puheenjohtaja ei ollut kuullutkaan. Palkinnon oli antanut Urlus-säätiö, jota ei tunneta edes kaikissa sen tukemissa seuroissa.

Tammikuussa 70 vuotta täyttävää säätiötä voi kuvailla merkittäväksi liikunnan ja urheilun tukijaksi mutta myös hyvin tuntemattomaksi taustavoimaksi. Säätiö on Helsingin suojeluskuntapiirin perillinen.


”Minullekin säätiö tuli ensimmäistä kertaa vastaan siinä vaiheessa, kun he olivat jo tehneet päätöksen, että tukevat HKV:tä”, Kisa-Veikkojen puheenjohtaja Tuomas Näsi kertoo.


”Se oli positiivinen ja hieno yllätys, kun he jakavat kuitenkin merkittäviä rahoja. Ei mitään pennosia vaan rahoja, joilla on oikeasti merkitystä.”


HKV sai Urlus-palkinnon yhtä aikaa toisen helsinkiläisen yleisurheiluseuran Viipurin Urheilijoiden kanssa. Palkinto kohdentuu lasten ja nuorten urheiluharrastukseen ja pudokkaista kiinnipitämiseen.


Samassa yhteydessä Helsingin päiväkodit saivat liikuntavälineiden hankkimiseen 50 000 euroa.

”Jos ajatellaan paras mahdollinen tukihakemus meidän kannalta, niin siihen liittyy yhteistoiminta ja se liittyy lapsiin ja nuoriin.”
Helsingin Kisa-Veikkojen nuoret yleisurheilijat harjoituksissa marraskuussa 2014.

Helsingin Kisa-Veikkojen nuoret yleisurheilijat harjoituksissa marraskuussa 2014.KUVA: BENJAMIN SUOMELA / HS
JAETTAVAA riittää jatkossakin, sillä Urlus-säätiö hallinnoi asiamiehensä Jukka Pennasen mukaan noin 80 miljoonan euron omaisuutta.

Urlus-säätiö perustettiin Helsingin suojeluskuntapiirin omaisuuden turvaamiseksi, kun Suomi päätti lakkauttaa suojeluskuntajärjestön Neuvostoliiton painostamana vuonna 1944. Säätiön varallisuuden perustana on Töölössä, Pohjoinen Hesperiankatu 15:ssä, sijaitseva niin kutsuttu Suojeluskuntatalo.


Säätiön hakemusten perusteella jakama vuosittainen avustussumma lähestyy jo kahta miljoonaa euroa.


”Voi sanoa, että se on viimeisten kymmenen vuoden aikana kaksinkertaistunut. Sen ovat mahdollistaneet nämä hyvät arvopaperituotot.”


”Arvopaperit ja kiinteistöt ovat olleet meillä aika fifty-fifty, mutta viime aikoina se on selkeästi painottunut arvopaperipuolelle”, Pennanen kertoo säätiön varallisuudesta. ”Tällä hetkellä arvopaperit muodostavat jo yli puolet siitä. Se on tietysti semmoista likvidiä varaa, jota on helppo realisoida ja siirtää tukeen.”


Säätiö pyrkii pitämään tukensa riippumattomana tuotoista. Se ei halua antaa yhtenä vuonna paljon ja vetää toisena vuotena liinoja kiinni.


”Pyrimme pitämään avustusmäärät vakaina, mutta kuitenkin nousevalla käyrällä koko ajan. Siihen tämä 80 miljoonaa antaa tietysti hyvät mahdollisuudet.”

Helsingin suojeluskuntatalo rakenteilla vuonna 1940.

Helsingin suojeluskuntatalo rakenteilla vuonna 1940.
URLUS on juuri nyt ajankohtainen muutenkin kuin tulevien tasavuosijuhliensa vuoksi, sillä haku ensi vuoden avustuksiin on parhaillaan käynnissä ja kestää vuoden loppuun saakka.

Urheilu- ja liikuntakasvatus on säätiölle yksi kolmesta painopistealueesta. Säätiö ei tue huippu-urheilua eikä sitoudu mielellään hankkeisiin vuosikausiksi. Tuki kohdennetaan hallintokulujen sijaan toiminnallisuuteen.


”Jos ajatellaan paras mahdollinen tukihakemus meidän kannalta, niin siihen liittyy yhteistoiminta, se liittyy lapsiin ja nuoriin, se tapahtuu pääkaupunkiseudulla ja sillä on ajallisesti rajallinen kesto”, Pennanen sanoo.


Vantaan Hiihtoseura VHS on saanut Urlus-säätiöltä sekä avustusta toimintaansa että Urlus-palkinnon yhdessä Espoon Hiihtoseuran, Pakilan Vedon ja Keravan Hiihtoseuran kanssa.


Vuoden 2018 palkinto oli 25 000 euron suuruinen. Tänä vuonna VHS sai avustusta 15 000 euroa. Seuran puheenjohtaja Sanna Värttiö-Hasenson pitää summia merkittävänä.


”Meillä on murtsikkakirjasto, johon olemme saaneet hommattua lisää välineitä. Läheskään kaikilla lapsilla ja nuorilla ei ole omia välineitä, mutta meillä on lainata kaikille sellaiset.”

”Perintömme suojeluskunnista ja Helsingin suojeluskuntapiiristä oli hyvin pitkälle maanpuolustusta ja liikkumista.”
Espoon Hiihtoseura sai Urlus-säätiöltä 15000 euron Urlus-palkinnon 2018 ja 10000 euron avustuksen tänä vuonna. Kuva seuran hiihtokoulusta helmikuulta 2019.

Espoon Hiihtoseura sai Urlus-säätiöltä 15000 euron Urlus-palkinnon 2018 ja 10000 euron avustuksen tänä vuonna. Kuva seuran hiihtokoulusta helmikuulta 2019.KUVA: OUTI PYHÄRANTA / HS
SÄÄTIÖN säännöt ovat säilyneet käytännössä muuttumattomina pian seitsemän vuosikymmenen ajan.

Tarkoituksenaan säätiö pitää etenkin Helsingin seudun liikuntakasvatus- ja urheiluelämän tukemista sekä maanpuolustuksellisen ja muun maan itsenäisyyttä tukevan toiminnan edistämistä.


”Tavallaan se perintömme suojeluskunnista ja Helsingin suojeluskuntapiiristä oli hyvin pitkälle maanpuolustusta ja liikkumista”, Pennanen kertoo.


”Ja tietysti liikunta kohdistui alkuvaiheessa harvempiin lajeihin.”


Säätiön tuki painottuu suunnistukseen, ampumaurheiluun, hiihtoon ja ampumahiihtoon. Perinteisistä sotilaslajeista myös 5-ottelu on historian aikana ollut tuettu laji.


”Nämä palloilukuviot ja muut ovat tulleet vasta myöhemmässä vaiheessa. Ne ovat nousseet selkeästi, mikä kuvaa ehkä sitä, mitä tänä päivänä harrastetaan”, Pennanen sanoo.

”Jos niitä tukia ei olisi saatu, ammuttaisiin joihinkin pahvitauluihin.”
Jukka Pennanen kuvattuna vuonna 2012.

Jukka Pennanen kuvattuna vuonna 2012.KUVA: ARTTU KOKKONEN
YHTENÄ selkeänä tuen kohteena Jukka Pennanen, kenraalimajuri evp, nostaa esiin olosuhteiden luomisen pääkaupunkiseudun ampumaharrastukselle.

”Kun Viikin radoista jouduttiin luopumaan, Urlus on hyvin systemaattisesti tukenut ampumaharrastuksen mahdollisuuksia tukemalla lukuisia ampumaratoja.”


Säätiö on Pennasen mukaan tukenut espoolaista Lahnuksen rataa vuosikausien aikana huomattavilla summilla. Espoon Ampumaratayhdistyksen puheenjohtaja Heikki Valkonen pitää rahoitusta merkittävänä.


”Jos niitä tukia ei olisi saatu, siellä ammuttaisiin joihinkin pahvitauluihin ja fasiliteetteja olisi paljon vähemmän”, hän kertoo.


Valkonen on toiminut yhdistyksen puheenjohtajana kesäkuusta alkaen, eikä hän siksi osaa kertoa täsmällisesti, mihin kaikkeen tukea on tullut.


”Käsittääkseni tukea on saatu villikarjurataan tai elektroniseen maalilaitteeseen. Sitten siellä on ampumahiihtokontit ja sadan metrin kohdistusradalla elektroninen näyttölaite. Nämä nyt tulevat ekana mieleen”, Valkonen luettelee.

”Sitä kautta tulee urheilusta pudokkaita ja pahimmassa tapauksessa koko yhteiskunnasta pudokkaita.”
Helsingin Viikissä sijainnut Viikinmäen ampumarata oli toiminnassa vuoteen 2005 saakka. Radan päätöskilpailu ammuttiin lokakuussa 2005. Kuva vuodelta 2002.

Helsingin Viikissä sijainnut Viikinmäen ampumarata oli toiminnassa vuoteen 2005 saakka. Radan päätöskilpailu ammuttiin lokakuussa 2005. Kuva vuodelta 2002.KUVA: TAPIO VANHATALO
LIIKUNNAN osuus Urlus-säätiön avustuksista on kasvanut neljän edellisen jakokerran aikana 14 prosentista 21,2 prosenttiin. Tukea liikunta saa silti enemmän: merkittävä osa myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen tuesta menee liikunnan tukemiseen, eli rajat ovat osittain veteen piirrettyjä.

Rahaa suuntautuu liikunnallisiin harrastuksiin myös uuden kategorian Kamun eli Kannusta kaveri mukaan -hankkeen kautta. Hankkeeseen liittyy pudokkaiden estäminen, joka oli yksi perusteista sille, että HKV sai palkintonsa.


Seuran puheenjohtaja Tuomas Näsi kertoo palkinnon mahdollistavan junioriryhmien ylläpidon eri tasoisille harrastajille. Se taas on auttanut HKV:tä pitämään kiinni pudokkaista.


”Urheilussa on aika huippu-urheiluorientoituneita toimijoita, niin kuin tietysti kuuluu ollakin. Sitä kautta tulee urheilusta pudokkaita ja pahimmassa tapauksessa koko yhteiskunnasta pudokkaita. Se, että pystymme antamaan sellaisille tyypeille järkevää liikunnallista harrastustoimintaa, on mielestäni tärkeä juttu.”


Juuri syrjäytymisen estäminen on yksi niistä asioista, joihin Urlus-säätiössä kiinnitetään aiempaa suurempaa huomiota.


”Tietysti yritämme elää päivässä, ja sitä kautta uudet ulottuvuudet ja painotukset tulevat ympäristön tarpeiden mukaan. Varmasti olemme iät kaiket joustavia siinä mielessä, mutta se on korostunut viime vuosina”, Pennanen sanoo.

Urlus-palkinnon saaneessa Helsingin Kisa-Veikoissa on tilaa eri tasoisille ja eri tavalla yleisurheilua harrastaville lapsille ja nuorille.

Urlus-palkinnon saaneessa Helsingin Kisa-Veikoissa on tilaa eri tasoisille ja eri tavalla yleisurheilua harrastaville lapsille ja nuorille.KUVA: VILLE MAALI / HS
KORONAVIRUS on jättänyt tänä vuonna jälkensä liikunnan ja urheilun parissa toimiviin, mikä voi heijastua myös avustushakemuksissa. Pennanen lupaa säätiön ottavan myös pandemian haasteet vastaan.

”Jos korona on aiheuttanut joitain erityisiä ongelmia, niin kuin varmasti monessa suunnassa on, niin tämän tyyppiseen voidaan toki lähteä pehmentämään alastuloa. Tai jos koronan takia on tarvetta uusia tai modernisoida joitain omia järjestelmiä”, hän sanoo.


Urlus-säätiön keväisen vaikuttavuuskyselyn tulokset osoittivat säätiön tuella olevan suuri merkitys yhdistysten toimintojen pyörittämisen ja kehittämisen kannalta.


”Yleensä se mahdollistaa seuroissa sen ylimääräisen investoinnin tai sitä kehitystyötä, joka muuten jäisi tekemättä”, Pennanen tietää.

”Kyllä tässä varmaan kaikki elävät aika lailla kädestä suuhun. Jos jotain haluaa tehdä, niin aina pitää miettiä, mistä se raha siihen saadaan”, Sanna Värttiö-Hasenson vahvistaa.

Fakta

Urlus-säätiö​

■ Vuonna 1951 perustettu suomalainen säätiö ja suojeluskuntien perillinen.

■ Suojeluskuntajärjestö lakkautettiin Neuvostoliiton painostuksesta syksyllä 1944.

■ Helsingin suojeluskuntapiirin omaisuus siirrettiin pikaisella päätöksellä perustetulle osuuskunta Urlukselle.

■ Osuuskunnan omaisuus säätiöitiin 1951. Säätiön perustana on Helsingin Töölössä sijaitseva Suojeluskuntatalo.

■ Säätiöllä on avustuksissaan kolme painopistealuetta: nuoriso, urheilu- ja liikuntakasvatus sekä vapaaehtoinen maanpuolustus.

■ Vuotuinen avustussumma lähestyy kahta miljoonaa euroa.

■ Säätiön omaisuus on noin 80 miljoonaa euroa ja tasearvo noin 60 miljoonaa euroa.
 
Kotimaa|Elektroninen sodankäynti

Venäjä julkaisi videon, jossa harjoiteltiin häirintäjärjestelmän käyttöä lähellä Suomen rajaa – väitteisiin sen tehokkuudesta pitää kuitenkin suhtautua varauksella​

Kuolaan sijoitettu uusi Murmansk BN kykenee Venäjän väitteiden mukaan häiritsemään koko Pohjois-Euroopan radioliikennettä.

7513125cf10b47cabeb78d4ab178b08d.jpg

Venäjän asevoimat harjoitteli radiohäirintää entisellä lentokentällä Kuolassa.
KUVA: VENÄJÄN PUOLUSTUSMINISTERIÖN VIDEO

Jarmo Huhtanen HS

2:00 | Päivitetty 7:30
VENÄJÄN asevoimat on vahvistanut elektronisen sodankäynnin kykyään arktisella alueella lähellä Suomen ja Norjan rajoja.

Venäjän puolustusministeriö julkaisi viimeksi viime viikolla tiedotteen ja videon, jossa näytettiin Murmansk BN -nimisen häirintäjärjestelmän käytön harjoittelua tuntemattomassa paikassa Kuolassa.


Murmansk BN on Venäjän tehokkain elektronisen sodankäynnin väline.


Venäjän puolustusministeriö kertoi tiedotteessaan harjoitusjoukon kuuluneen Pohjoisen laivaston erilliseen elektronisen sodankäynnin keskukseen.

MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)

MAINOS PÄÄTTYY
Elektronisen sodankäynnin kohteina ovat tyypillisesti vihollisen radioviestintä, tutkat, paikannusjärjestelmät, täsmäaseet ja tietokonejärjestelmät, joiden toimintaa pyritään tiedustelemaan, häiritsemään tai estämään. Osana elektronista sotaa on myös omien järjestelmien suojaaminen.


NORJALAINEN uutissivusto The Barents Observer on jäljittänyt videon perusteella venäläisten harjoituspaikaksi käytöstä poistetun Kitsan lentokentän, joka sijaitsee noin 160 kilometrin päässä Suomen ja Norjan rajoilta.

Venäjän asevoimat harjoitteli radiohäirintää entisellä lentokentällä Kuolassa.

Venäjän asevoimat harjoitteli radiohäirintää entisellä lentokentällä Kuolassa.KUVA: VENÄJÄN PUOLUSTUSMINISTERIÖN VIDEO
Murmansk BN otettiin Pohjoisessa laivastossa operatiiviseen käyttöön vasta viime vuonna.


Normaalisti Kuolan Severomorskiin sijoitettu yksikkö ei ollut kuitenkaan Kitsan kentällä ensimmäistä kertaa. Tämä näkyy siitä, että kartta- ja kuvapalvelu Google Earthissä olevissa Kitsan kentän kuvissa erottuvat selvästi Murmansk BN:n korkeat antennit.


Murmansk BN havaittiin ensimmäistä kertaa Venäjän asevoimien käytössä Krimin miehityksen jälkeen Sevastopolin läheisyydessä.


MURMANSK BN -järjestelmän tarkoituksena on häiritä tai estää vihollisen lentokoneiden, lennokkien, sotalaivojen, sukellusveneiden ja komentopaikkojen välinen viestintä. Venäläisväitteiden mukaan se kerää, luokittelee ja häiritsee automaattisesti havaitsemansa HF- eli korkeataajuiset signaalit.

Murmansk BN:n tärkeimmäksi kohteeksi on arveltu Yhdysvaltain ilmavoimien maailmanlaajuinen HFGCS-viestintäverkko (High Frequency Global Communications System), jonka kautta amerikkalaiset ilma-alukset, maa-asemat ja eräät laivaston alukset viestivät keskenään.


Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan täysin varusteltuun Murmansk BN -järjestelmään kuuluu neljä ryhmää, joissa jokaisessa on neljä 32-metristä teleskooppimastoa.

Neljän Murmansk BN -maston ryhmä Kitsan entisellä lentokentällä.

Neljän Murmansk BN -maston ryhmä Kitsan entisellä lentokentällä.KUVA: VENÄJÄN PUOLUSTUSMINISTERIÖN VIDEO
Venäjän väitteiden mukaan järjestelmä kykenisi häiritsemään vastapuolen korkeataajuisia signaaleja jopa 5 000 kilometrin päähän. Tämä tarkoittaisi, että se pystyisi häiritsemään viestiliikennettä koko Pohjois-Euroopassa.


MURMANSK BN on käytössä jo Venäjän muissa laivastoissa ja sotilaspiireissä. Venäjän Itämeren laivaston järjestelmä on sijoitettu Kaliningradiin.

Venäläisviestimien mukaan Severomorskiin sijoitettu Murmansk BN on osa Atlantin ja Tyynenmeren välisen Koillisväylän suojaksi rakennettua elektronisen sodankäynnin ketjua. Ketjun toisessa päässä on Kamtšatkan niemimaalle sijoitettu toinen Murmansk BN -järjestelmä.


Näiden kahden Murmansk BN:n välille Koillisväylän varrelle on sijoitettu siirrettäviä Krasuha 2- ja Krasuha 4 -häirintäjärjestelmiä, jotka on suunniteltu erityisesti ilmailussa käytettävien tutkien häirintään. Häirinnän kohteina olisivat esimerkiksi kauko-ohjattavat sotilaslennokit ja tutkavalvontakoneet.

Satelliittikuvassa erottuvat selvästi Kamtšatkaan sijoitetun Murmansk BN -ryhmän neljä 32-metriä korkeaa mastoa.

Satelliittikuvassa erottuvat selvästi Kamtšatkaan sijoitetun Murmansk BN -ryhmän neljä 32-metriä korkeaa mastoa.KUVA: GOOGLE EARTH
SUOMI JA NORJA ovat viime vuosina epäilleet ja syyttäneet Venäjää gps-satelliittipaikannuksen signaalien häirinnästä pohjoisessa. Häiriöitä on havaittu molemmissa maissa. Signaalien häirintä vaarantaa muun muassa lentoliikenteen turvallisuutta.

Tunnetuin häirintätapaus sattui kaksi vuotta sitten Norjassa järjestetyn suuren sotilasliitto Naton Trident Juncture -sotaharjoituksen aikana. Myös Suomi oli harjoituksessa mukana.


Mahdollisen häirinnän vakava luonne tunnustettiin myös HS:n vuonna 2018 hankkimassa liikenteen turvallisuusviraston Trafin ilmailun navigaatio- ja valvontalaitejärjestelmien strategialuonnoksessa.


Luonnokseen oli kirjoitettu, että ”poikkeusoloissa hyvin laaja sotilaallinen radiotaajuuksien häirintä on mahdollista. Sellainen häirintä käytännössä estää nykyisenkaltaisen lentoliikenteen”. Lause poistettiin kuitenkin lopullisesta versiosta.


VENÄJÄ on panostanut viime vuosikymmenellä erittäin paljon elektronisen sodankäynnin välineiden ja osaamisen kehittämiseen.

Venäjälle elektroninen sodankäynti eri muotoineen on eräänlainen köyhän maan vastaus Yhdysvaltojen ja lännen ylivoimaan huipputeknisessä sodankäynnissä, joka perustuu tehokkaaseen johtamiseen, valvontaan, tiedusteluun ja viestintään radioaalloilla ja tietoteknisissä järjestelmissä.


Venäjän asevoimissa pidetäänkin sähkömagneettisen spektrin hallinnasta käytävää kamppailua samanlaisena taisteluympäristönä kuin maata, merta, ilmaa tai avaruutta.


Niinpä esimerkiksi Venäjän asevoimien prikaateissa on kiinteänä osana elektronisen sodankäynnin komppanioita ja ylempänä sotilaspiirien tasolla elektronisen sodankäynnin prikaateja.


VENÄLÄISTEN väitteisiin häirintäjärjestelmiensä tehokkuudesta pitää kuitenkin suhtautua varauksella. Tähän on syynä se, että elektronisesta sodankäynnistä on tullut myös kiinteä osa Venäjän valtion infovaikuttamista.

Tunnetuin esimerkki on huhtikuulta 2014, jolloin amerikkalainen sotalaiva Donald Cook oli Mustallamerellä.


Tuolloin venäläinen televisiokanava väitti, että venäläinen Suhoi 24 -rynnäkkökone olisi ohilentoja tehdessään pimentänyt häirintälaitteillaan kaikki amerikkalaislaivan elektroniset järjestelmät. Väitettä levitettiin venäläisissä viestimissä ja se levisi myös länteen.


Myöhemmin asiaa tutkittaessa on selvinnyt, että kyseessä oli informaatio-operaatio, jossa levitettiin väärää tietoa ja mytologisoitiin venäläisten kykyjä.


Venäläisten kyvystä käydä elektronista sotaa on olemassa kuitenkin myös onnistuneita esimerkkejä. Esimerkiksi elokuussa 2014 Ilovaiskissa ja tammi–helmikuussa 2015 Debaltsevessa Itä-Ukrainassa käydyissä taisteluissa elektroninen sodankäynti oli merkittävässä roolissa.


Venäläiset pystyivät häiritsemään ukrainalaisten radioyhteyksiä, paikantamaan heidän joukkojaan, tukkimaan matkapuhelinverkkoja ja jopa lähettämään joukoille vääristeltyjä tekstiviestejä.

Itä-Ukrainan sodassa Ukraina on ollut kuitenkin Venäjää sotilaallisesti heikompi osapuoli. Venäläisen elektronisen sodankäynnin teknologian tehokkuus tasaveroista tai teknisesti kehittyneempää vastustajaa vastaan on testaamatta.

Fakta

Murmansk BN​

■ Venäjän asevoimien tehokkaimpana pidetty elektronisen sodankäynnin järjestelmä.
■ Sen uskotaan pystyvän häiritsemään radioliikennettä jopa tuhansien kilometrien päästä.
■ Järjestelmään kuuluu neljä neljän maston ryhmää. Mastojen korkeus on 32 metriä.
■ Järjestelmiä on käytössä kaikissa Venäjän laivastoissa ja neljässä s



 
  • Tykkää
Reactions: EK
Jotta tuo voisi häiritä niin sen pitäisi säteillä, ymmärtääkseni. Ja jos se säteilee niin sitä on mahdollista paikallistaa ja lähettää ohjus.
 
Back
Top