Sekalaista mussuttelua

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja miheikki
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Onhan tämä nyt aika raskasta ollu. Äiti lähti sairaalareissulle toukokuussa. Sydämen ja munuaisten vajaatoiminta. Nyt vähän päälle 11 viikkoa myöhemmin yleiskunto romahtanut. Ei syö, ei juo. Tokkurassa, ei enää kommunikoi puheella. Lääkäri ja hoitajat sitä mieltä vahvasti että lopun alku menossa nyt. Kyse päivistä tai viikosta parista, jos ei jotain ihmeellistä käännettä parempaan tule. Isäukkoa olen koettanut tsempata jaksamaan myös. Onhan tämä aika karseata katsoa mitenkä läheinen rakas ihminen pikkuhiljaa riutuu ja kuihtuu pois. Hoitaja tänään kyllä sanoi että vaikkei potilas enää pystyisi puhumaan, kuulee ja tuntee tämä yhä lähellä olevan ihmisen, joten kyllä sitä loppuun saakka meinaan käydä äitiä katsomassa. Vaikka tuskallista tämä on.
Jaksamista ja voimia.
 
Virolainen auto Suomessa

1) Kertokaas mulle miten temppu tehdään. On Suomessa asumassa, mutta käytössä oleva auto talon parkkipaikalla on Viron kilvissä. Mä olen ymmärtänyt että Suomessa asuva ei voi rekisteröidä käyttämäänsä autoa ulkomaille. Tai miten virolainen voi käyttää kotimaansa autoa Suomessa jatkuvasti?

2) Kertokaas miksi Viron kilvillä on niin paljon liikennessäännöistä piittaamattomuutta? Noin pääsääntöisesti voi sanoa että siinä missä Suomen kilvet ajaa 80 rajoituksen mukaan, niin Viron kilpi ajaa samalla baanalla 100. Olen ymmärtänyt että niitä ei kannata sakottaa kun poliisi ei saa rahoja virolaiselta.

Miten on?
.
 
Tai miten virolainen voi käyttää kotimaansa autoa Suomessa jatkuvasti?
Ei vaadi muuta kuin pyörähdystä Virossa kerran vuodessa.

Audi-, BMW- sekä monilla ulkomaalaiskuskeilla on omat liikennesääntönsä, ei siinä sen ihmeellisempää.
 
Iltalehdessä ollut kuva.

7da4a5a316dba4b4e3d3aa55571eeaaaf9e1545193b327e066d0e40c7b46b1fa.jpg
 
Jalkojen ja alaselän lihakset olleet 2,5 viikkoa kipeinä ja mitään poikkeavaa en ole tehnyt (arkipäivinä teen peruslihasliikkeitä aamulla ja iltapäivällä, pyöräilen joka päivä 20 kilsaa ja kävelen ehkä 10-15km - ihan kuten olen tehnyt vuosikausia).

Ehkä nämä oireet saa hieman luulotautiseksi, mutta on saattanut olla vähän tuhnu olo muutenkin. Onkohan tämä nyt SITÄ vai onko reumatismi taas nostamassa keskariaan pystyyn.
Viinanotto rentouttaa lihakset ja pari päivää tuntuu kivut olevan tiessään, mutta varsinkin menneiden viikkojen jälkimmäisellä puoliskolla taas kipeytyy.

Ja tiedän joo, turha ihmetellä, parasta hankkiutua testattavaksi, mutta koska olen niin kanssaihmisistä välittävä, niin pitäisi polkaista sinne sairaalaan (yli kynppi kilsaa), koska julkisilla tai takseilla en ole kulkenut, enkä kulkisi edes ilman taudinperkeleen uhkaa.
 
Viimeksi muokattu:
Ei jumal'auta, mitä hommaa. Nyt taas muistaa, miksi se väikkäri jäi kesken (tietysti muitakin syitä oli, kuten anoppilan lämpökeskuksen palaminen ja jälleenrakennus ja esikoisen syntymä, siihen liittyvine lieveilmiöineen). Kun yrittää saada jotain järkevää aikaiseksi tietomassasta, jota on melkein 5000 liuskaa ja kertojia on jotain 700 ja käsitellään vajaan puolentoistatuhannen ihmisen asioita puolen vuoden ajalta ja aluekin jakaantuu puoleentusinaan osaan, joiden rajat menevät hieman limittäin, niin hankalata on. Eikä alue oli ihan pieni.

Aikoinaan kävin läpi nuo kuulustelupöytäkirjat ja luulin voivani kirjoittaa tuolloin laatimieni pöytäkirjojen tiivistelmien avulla kronologisesti etenevän kuvauksen, pienempiin alueisiin jaettuna, melko helposti, mutta mitä sitä paskaa. Nyt on pakko käydä nuo tiivistelmät läpi ihmisten ilmoittamien kylien mukaan ja yhdistää ne pienemmät kylät isommiksi alueiksi. Jokaiselta alueelta sitten kirjoitetaan löytyvät tiedot kronologisesti ylös ja yhdistellään niistä sitten se kertomus. Ja osa tiedoista on vielä pakko varmistaa tai tarkentaa niistä alkuperäisten pöytäkirjojen kuvista. Yhdessäkin avainhenkilön pöytäkirjassa on 68 sivua käsinkirjoitettua tekstiä, jota sitten valokuvasta pääsee tulkitsemaan. Vittu, kun niillä Valpossa olisi ollut kaikille kirjoituskoneet.

Ongelmana on esim. se, että asutus alueella on levinnyt kuin lehmänpaska litteälle kivelle, eli kylät eivät ole tarkkarajaisia. Toinen ongelma on se, että ihmiset ovat mieltäneet oman kotikylänsä eri tavalla kuin kartantekijä tai kuulustelija. Jos esim. alueella on kylät X ja Y, niin minun mielestäni kartan mukaan henkilö on asunut kylässä X, mutta kuulustelijan mukaan kylässä Y. Kaiken huippuna henkilö itse käyttää kylästä nimeä Z. Ja parhaissa tapauksissa samassa pöytäkirjassa voi olla useita eri versioita tuosta asuinpaikasta. Puhumattakaan paikkojen kirjoitusasusta, joka vaihtelee henkilöittäin ja johon Laatokan Karjalan murretta ymmärtämätön helsinkiläinen kuulustelija on tehnyt oman tulkintansa. Ja sama tietysti nimissä, joista osa on karjalaisia, osa venäläisiä, osa suomalaisia ja osa suomennettu. Parhaimmillaan samasta henkilöstä löytyi 7 erilaista versiota nimestä. Onko Outi, Oudotja ja Audotja sama vai eri henkilö? Etenkin jos henkilöä itseään ei ole tavoitettu kuultavaksi. Tai miksi Jegor onkin välillä Yrjö ja välillä Gregor?

Ja sitten se tiedon luotettavuus... Jos yksi sanoo, että X tapahtui 9. päivä ja toinen että 10. päivä ja kolmas että kuun alkupuolella, niin mikä niistä on oikein. Ja 7 ihmistä kertoo, että henkilö A teki sitä ja tätä ja 2 ihmistä että sepä tekikin ihan eri tavalla ja A:n äiti ei ole koskaan havainnut yhtään mitään, niin otapa taas selvää. Joskus tosin sitten kaikkein kuvaavinta on, että henkilö ei mainitse asioita, jotka hänen ehdottomasti pitäisi mainita. Mutta tämäkään ei ole ihan yksiselitteistä. Riittävän traumaattisissa olosuhteissa esim. äiti voi jättää mainitsematta sylilapsensa kuoleman. Se selviää sitten niistä muiden kertomuksista. Eikä se äiti sitä tahallaan jätä mainitsematta, koska siihen ei ole mitään syytä. On vain niin paljon kaikkea muutakin mielenpäällä.

Ja tuohon päälle vielä se, että mitään ei voi vain mainita, vaan pitää AINA muistaa lyödä se lähdeviite siihen perään. Mikä sitten osaltaan hidastaa.

Mutta kaipa minä vielä tämän lannan lapioin.
 
johon Laatokan Karjalan murretta ymmärtämätön helsinkiläinen kuulustelija on tehnyt oman tulkintansa. Ja sama tietysti nimissä, joista osa on karjalaisia, osa venäläisiä, osa suomalaisia ja osa suomennettu. Parhaimmillaan samasta henkilöstä löytyi 7 erilaista versiota nimestä. Onko Outi, Oudotja ja Audotja sama vai eri henkilö? Etenkin jos henkilöä itseään ei ole tavoitettu kuultavaksi. Tai miksi Jegor onkin välillä Yrjö ja välillä Gregor?

Onnea matkaan. Ja tarkkana saat olla. Otan esimerkin: Feodor kääntyi kansan suussa Feudoriksi, Teutoriksi, Fedotiksi, Fedokaksi, Fedoraksi jne. ja sairaalakirjoissa nimi saattoi olla Teudor, Fedor, tai vaikkapa Heikki. Sukunimistäkin oli väännöksiä, joissa saattoi esiintyä mielenkiintoisia loppupäätteitä jne.

Olen lähminyt apupoikana nyt jo jonkin aikaa noita kommunistilappulippusia ja en pidä kyllä puuttuvaa tutkijakoulutusta turhakkeena. Välillä ei esim. neljässä tunnissa saa aikaan oikeastaan mitään. On kuin hämmentäisi piimävelliä haarukalla.

Ehkä olen oppinut ymmärtämään ainakin niitä oikeita historiaTutkijoita, jotka joskus arvioivat kirpeästikin jonkun kollegansa toimintatapoja ja valitsemia polkuja kohti lopputulosta. Oikoteitä ei nimittäin juuri ole, näköjään.
 
Saattohoitopäätös tehtiin eilen. Lääkitys lopetettiin ja enää annetaan tarpeen mukaan kipulääkitystä. Ei tässä muuta voi kun odottaa.

Omaisena yritä pitää osaltasi huoli siitä, että kipulääkitys on riittävä, muuta siinä ei ole enää tehtävää. Elämän rajallisuus ja oman lähtövuoron lähestymisen ymmärtää, kun hautaa edellistä sukupolvea, niin se vain on. Ja kun alkaa hautailla oman ikäisiään, ystäviään ja kavereitaan, niin sillä on vaikutusta omaan itseen.
 
Ei vaadi muuta kuin pyörähdystä Virossa kerran vuodessa.

Audi-, BMW- sekä monilla ulkomaalaiskuskeilla on omat liikennesääntönsä, ei siinä sen ihmeellisempää.
Ai miten niin kerta vuodessa käynti Virossa? Miten se tähän liittyy?

Virolaisilla korostuvan selkeätä piittaamattomuutta nopeusrajoituksista ja muusta liikennekäyttäytymisestä. Vahvasti uskon että sakkorahojen saannissa vaikeaa ja virolainen tietää sen.
@YJT - osaakko sanoa?
.
 
Ai miten niin kerta vuodessa käynti Virossa? Miten se tähän liittyy?

Virolaisilla korostuvan selkeätä piittaamattomuutta nopeusrajoituksista ja muusta liikennekäyttäytymisestä. Vahvasti uskon että sakkorahojen saannissa vaikeaa ja virolainen tietää sen.
@YJT - osaakko sanoa?
.
Ei niitä sen takia jätetä sakottamatta, tosin tolppasakkoja ei ehkä saa suoraan lähetettyä kotiin. Toki ne omistajatiedot kulkee myös veden yli, ja sakot pystyy nykyään periä myös Etelä-Helsingistä. Vetotietoja ei kai saa vaan mennään vanhaan malliin tulotiedot valehtelemalla. Suurin ero on siinä että homma ei toimi samalla tavalla automaattisesti vaan se vaatii käsityötä.

Ulkomaille rekisteröidyllä autolla saa ajaa rajallisen ajan Suomessa; riippuu lähtömaasta samalla tavalla kuin ulkomaisten ajokorttien kanssa. Verottajallehan näitä voi ilmoittaa jos tietää väärinkäytöstapauksia. Pelkkä ulkomailla käyminen ei katkaise Suomessa oloaikaa, vaan auton pitää olla pidempään poissa
 
Ai miten niin kerta vuodessa käynti Virossa? Miten se tähän liittyy?

Virolaisilla korostuvan selkeätä piittaamattomuutta nopeusrajoituksista ja muusta liikennekäyttäytymisestä. Vahvasti uskon että sakkorahojen saannissa vaikeaa ja virolainen tietää sen.
@YJT - osaakko sanoa?
.
Kohtaan 1. Kun on viron kansalainen, niin auto on virossa rekisteröity, ja kun käy sopivin väliajoin virossa, ei autosta tarvitse maksaa veroa ja normaalien EU sääntöjen mukaan voi olla viron kilvissä.

kohta 2. normaali eroavaisuus liikenne kulttuurissa. Meillä ei sakot pelota ketään koska ei vankilan vaaraa.
 
Kohtaan 1. Kun on viron kansalainen, niin auto on virossa rekisteröity, ja kun käy sopivin väliajoin virossa, ei autosta tarvitse maksaa veroa ja normaalien EU sääntöjen mukaan voi olla viron kilvissä.
Jos on viron kansalainen, niin miten auto osuu seisomaan kaupungin vuokrakerrostalon pihalla? Ei kai ulkomaalainen Suomessa saa kunnalta vuokrakämppää? Vai pelataanko tässä niin että toinen puoliso on kirjoilla Suomessa ja hoitaa asunnon nimiinsä ja isäntä jää kirjoille Viroon mahdollistaen edullisemman auton käytön pariskunnalle. Saako siinä tapauksessa Suomessa kirjoilla oleva myösajaa sitä puolison viro- autoa?

Mua kiinnostaa nämä kuviot koska arvelen olevan paljon eriarvoisuutta siinä kun ulkomaalaiset kikkailee Suomessa itselleen edullisimmat kustannustasot.
.
 
Back
Top