Ei jumal'auta, mitä hommaa. Nyt taas muistaa, miksi se väikkäri jäi kesken (tietysti muitakin syitä oli, kuten anoppilan lämpökeskuksen palaminen ja jälleenrakennus ja esikoisen syntymä, siihen liittyvine lieveilmiöineen). Kun yrittää saada jotain järkevää aikaiseksi tietomassasta, jota on melkein 5000 liuskaa ja kertojia on jotain 700 ja käsitellään vajaan puolentoistatuhannen ihmisen asioita puolen vuoden ajalta ja aluekin jakaantuu puoleentusinaan osaan, joiden rajat menevät hieman limittäin, niin hankalata on. Eikä alue oli ihan pieni.
Aikoinaan kävin läpi nuo kuulustelupöytäkirjat ja luulin voivani kirjoittaa tuolloin laatimieni pöytäkirjojen tiivistelmien avulla kronologisesti etenevän kuvauksen, pienempiin alueisiin jaettuna, melko helposti, mutta mitä sitä paskaa. Nyt on pakko käydä nuo tiivistelmät läpi ihmisten ilmoittamien kylien mukaan ja yhdistää ne pienemmät kylät isommiksi alueiksi. Jokaiselta alueelta sitten kirjoitetaan löytyvät tiedot kronologisesti ylös ja yhdistellään niistä sitten se kertomus. Ja osa tiedoista on vielä pakko varmistaa tai tarkentaa niistä alkuperäisten pöytäkirjojen kuvista. Yhdessäkin avainhenkilön pöytäkirjassa on 68 sivua käsinkirjoitettua tekstiä, jota sitten valokuvasta pääsee tulkitsemaan. Vittu, kun niillä Valpossa olisi ollut kaikille kirjoituskoneet.
Ongelmana on esim. se, että asutus alueella on levinnyt kuin lehmänpaska litteälle kivelle, eli kylät eivät ole tarkkarajaisia. Toinen ongelma on se, että ihmiset ovat mieltäneet oman kotikylänsä eri tavalla kuin kartantekijä tai kuulustelija. Jos esim. alueella on kylät X ja Y, niin minun mielestäni kartan mukaan henkilö on asunut kylässä X, mutta kuulustelijan mukaan kylässä Y. Kaiken huippuna henkilö itse käyttää kylästä nimeä Z. Ja parhaissa tapauksissa samassa pöytäkirjassa voi olla useita eri versioita tuosta asuinpaikasta. Puhumattakaan paikkojen kirjoitusasusta, joka vaihtelee henkilöittäin ja johon Laatokan Karjalan murretta ymmärtämätön helsinkiläinen kuulustelija on tehnyt oman tulkintansa. Ja sama tietysti nimissä, joista osa on karjalaisia, osa venäläisiä, osa suomalaisia ja osa suomennettu. Parhaimmillaan samasta henkilöstä löytyi 7 erilaista versiota nimestä. Onko Outi, Oudotja ja Audotja sama vai eri henkilö? Etenkin jos henkilöä itseään ei ole tavoitettu kuultavaksi. Tai miksi Jegor onkin välillä Yrjö ja välillä Gregor?
Ja sitten se tiedon luotettavuus... Jos yksi sanoo, että X tapahtui 9. päivä ja toinen että 10. päivä ja kolmas että kuun alkupuolella, niin mikä niistä on oikein. Ja 7 ihmistä kertoo, että henkilö A teki sitä ja tätä ja 2 ihmistä että sepä tekikin ihan eri tavalla ja A:n äiti ei ole koskaan havainnut yhtään mitään, niin otapa taas selvää. Joskus tosin sitten kaikkein kuvaavinta on, että henkilö ei mainitse asioita, jotka hänen ehdottomasti pitäisi mainita. Mutta tämäkään ei ole ihan yksiselitteistä. Riittävän traumaattisissa olosuhteissa esim. äiti voi jättää mainitsematta sylilapsensa kuoleman. Se selviää sitten niistä muiden kertomuksista. Eikä se äiti sitä tahallaan jätä mainitsematta, koska siihen ei ole mitään syytä. On vain niin paljon kaikkea muutakin mielenpäällä.
Ja tuohon päälle vielä se, että mitään ei voi vain mainita, vaan pitää AINA muistaa lyödä se lähdeviite siihen perään. Mikä sitten osaltaan hidastaa.
Mutta kaipa minä vielä tämän lannan lapioin.