Tulipa mieleen, kun 60-70-luvuilla rakennettiin betonielementtikerrostaloja pikavauhtia joka puolelle. Äänieristyksen taso tarkastettiin näin: Rakennustarkastaja meni huoneistoon, rakennuttaja meni seinän taakse viereiseen huoneistoon. Tarkastaja huusi: "Kuuletko minut!" Rakennuttaja vastasi: "Kyllä kuulen!" Tarkastaja siihen: "Entä näetkö minut!" Rakennuttaja vastasi: "En näe!" "Jaaha, tarkastus läpäisty!", vastasi rakennustarkastaja.
Sekalaista mussuttelua
- Viestiketjun aloittaja miheikki
- Aloitus PVM
Isoalaviiva
Majuri
Puujaloilla?
Justin Case
Eversti
Meillä oli käytössä pitkiäkin rankoja kun rajoja tarkasteltiin,hyvin tuo osasi katsoa linjan,huuteli meille keppi miehille ohjeita,meillä kun ei ole tasamaata..linjat aukaistiin pojan kanssa syksyllä taas,työkaluina kirves ja vesuri,haulinheittimet selässä ja muovikassit taskussa kun sieniäkin oli tiedossa.
YliKoo
Greatest Leader
Sikäli kun muistan, on teodoliitti ollut käytössä jo pitkään. Mitat teräksisellä mittanauhila joiden lämpötila ja jännitys olivat oleellisia, samoin kuin se että nauha oli aina aakasuorassa.
Etäisyysmittarit yleistyivät kai 80-luvulla ja takymetrit sen jälkeen. Sitten tuli robotit ja satelliittimittaus. Alkuun oli pelkät GPS-satelliitit ja niitäkin harvakseen, keli piti katsoa aina aamulla netistä ja suunnitella työt ja tauot sen mukaan.
Teikkejä ja prismoja on käytetty yleisesti suorakulmaisessa ja ruutumittauksessa, mutta alkuperäiseen kysymykseen tarjoan kahta vastausta:
A. Teodoliitti
B. Kanada
Eerikainen
Majuri
Kanada on väärin
eikä teodoliitillakaan siä maastossa paljon käyttöä ole.Maanmittarit veti ihan taakottamalla, siis keppejä silmällä katsomalla jonoon. Ne oli kyllä velhoja siinä tarkkuudessa. Optiset mittarit (teodoliitit ja vaaituskoneet) oli lähinnä rakentamisessa, kun työmailla mittakaava on sellainen, että on suora näköyhteys.
Murrosikäisenä olin aputyövoimana toimituksessa, kun suvun perintöpalstoja lohkottiin. Tehtiin 1200 metriä pitkät rajalinjat. Bussolilla (siis periaatteessa kompassi, siinon vain suorakulma 100 astetta=veden kiehumispiste; ei se Poutiaisen Eikka ihan väärässä ollut, Jonnet ei muista
) ja prismalla insinööri otti suunnan peruslinjalta ja lähdettiin kohti palstan toista reunaa. Me apulaiset raivattiin, insinööri taakotti ja mittamies 50 metrin mitalla todellakin mittasi. Kaksi samansuuntaista linjaa tehtiin, toisena päivänä valtion mittamies oli jäänyt sairastaan krapulaa joten insinööri taakotti ja myös mittasi, oli kyä pro. Kun sinne oli pyykit rakennettu (maastosta kerätyistä kivistä), ne linjat tarkastusmitattiin, kertoo inssin ammattitaidosta ja itseluottamuksesta, kun käski rakentaa pyykit ennen tarkistusmittausta, kyllä niihin palstoihin ihan tasajako syntyi. Siinä oli kaikista sukuhaaroista aputyövoimaa ja kyllähän me miehissä kytättiin, ettei vilunkia pelata.Tein ihan työkseni ennen tekuun lähtöä hiukan noita maastohommia. Silmä, mittanauha (+ ne metallitikut), bussoli ja prisma siellä käytössä oli. Urani huipulla olin mittanauhan perämiehenä, oli kyllä leuhka homma harjoittelijapojalle.
Tuttava on nyttemmin jo eläköitynyt maanmittausinsinööri ja teki työuransa virkamiehenä, siis maanmittauslaitoksella. Muistelen hänen tarinoineen, että 90-luvun lopulla saivat sillä differentiaali GPS:llä alkaa jo mittaamaan, kun silloin GPS oli normitilassa huonossa tarkkuudessa. Jenkit taisi poistaa sen häirinnän joskus 2000-luvulla? Nykyään ne kai mittaa kaiken satelliitilla.
YliKoo
Greatest Leader
Vaikka oma kokemus on lähinnä nollamiehenä olemista, olen kuitenkin merkinnyt useampia tontteja vaikeaan ja mäkiseen maastoon nimenomaan takymetrilla. Ei eroa teodoliitista muuten kuin etäisyysmittarin suhteen.
Teodoliittia käyttänyt jonkun verran, pääsee orientoimaan tarkasti jos saa pari kiintopistettä tai pyykkiä samaan aikaan näkösälle. Kosinilaiuseen muistaa ulkoa, koordinaattien ja kulmien laskemiseen käytettiin Texas Instrumentsin ohjelmoitavaa laskinta, jossa oli käänteinen puolalainen logiikka. 1+2 syötettiin 1 enter 2 + .Tuhatrivinen ohjelma piti itse syöttää sinne paperilta luntaten.
Sitten tuli takymetrit ja maastotallentimet, joilla homma oli yhtä juhlaa. Ensimmäinen GPS käytössäni oli mallia raskas reppu, oli kai 90-luvun loppua. Satelliitteja oli vähän ja hetken jolloin niitä oli riittävästi, sai luntattua netistä. Ei ollut kovin montaa tuntia päivässä, korjauksen sain omasta tukiasemasta. Nykyisin korjaus tulee netin yli, muistaakseni jossakin vaiheessa sai radioasemataajuuksilta?
Kokeilin DGPSää yhdellä keikalla, tarkkuus olisi riittänyt mutta odotteluksi meni.
Nyt olis pahvilaatikossa uusi laitteisto odottamassa käyttöönottoa, sai 2 yhen hinnalla nääs. Muutamaan vuoteen ole tarvinnut käyttää, joten pitäisi kai alkaa muistelemaan.
Teodoliittia käyttänyt jonkun verran, pääsee orientoimaan tarkasti jos saa pari kiintopistettä tai pyykkiä samaan aikaan näkösälle. Kosinilaiuseen muistaa ulkoa, koordinaattien ja kulmien laskemiseen käytettiin Texas Instrumentsin ohjelmoitavaa laskinta, jossa oli käänteinen puolalainen logiikka. 1+2 syötettiin 1 enter 2 + .Tuhatrivinen ohjelma piti itse syöttää sinne paperilta luntaten.
Sitten tuli takymetrit ja maastotallentimet, joilla homma oli yhtä juhlaa. Ensimmäinen GPS käytössäni oli mallia raskas reppu, oli kai 90-luvun loppua. Satelliitteja oli vähän ja hetken jolloin niitä oli riittävästi, sai luntattua netistä. Ei ollut kovin montaa tuntia päivässä, korjauksen sain omasta tukiasemasta. Nykyisin korjaus tulee netin yli, muistaakseni jossakin vaiheessa sai radioasemataajuuksilta?
Kokeilin DGPSää yhdellä keikalla, tarkkuus olisi riittänyt mutta odotteluksi meni.
Nyt olis pahvilaatikossa uusi laitteisto odottamassa käyttöönottoa, sai 2 yhen hinnalla nääs. Muutamaan vuoteen ole tarvinnut käyttää, joten pitäisi kai alkaa muistelemaan.
Eerikainen
Majuri
Juu, takymetri on soiva peli. Mutta vaatii sen näköyhteyden. Omana opiskeluaikana ei muistaakseni vielä ollut opiston kalustossa. Mittaustekniikan maastoharjoitus tehtiin mittanauhalla. Raksalla välikesinä harjoitellessa mittamiehellä oli kelamitta ja linjalankaa. Korkoja ei sentään enää letkutettu, vaan mesu kävi vaakittemassa mittamiehen kanssa.
Kyllä nuihin uusiin vimpaimiin vanhan kansan rakentajat suhtautui epäluuloisesti. Muuan mettäyhtiön rakennuspäällikkö raivosi työmaalla, kun ei meinannu perustuksen paikan merkitseminen onnistua. Eihän se takymetri siinä ollut syyllinen, vaan kokematon käyttäjä. Räyhäsi vielä työmaakokouksessa, että virheet moninkertaistunut "näiden satelliittien kanssa". Tämä vuonna 1990.
Texas Instruments: Oi niitä aikoja. Joskus saanut lainavehjetta näpelöidä. Olivat kalliitakin. Vanhempi broidi osti tekussa ollessaan nelilaskimen, jossa oli %-näppäin ja yksi muisti. Kustansi yli 400 FIM, kirvesmiehen tuntipalkka oli noin kympin eli yli viikon bruttopalkka nelilaskimesta. Siinä sitten jo valmiin rakennusmestarin kanssa inttivät, että onko tuosta laskutikkuun verrattuna mitään iloa. TI:t taisi kustantaa tuhansia, ei voinu köyhänä kuvitellakaan.
Yrittäny päässälaskutaitoa pitää yllä, mutta itsekuria vaatii kun puhelimessakin laskin koko ajan tarjolla. Sama karttojen kanssa, ajelen veneelläkin kartan kanssa, että pysyisi maaston (tai vesistön) lukutaito kunnossa; plotterin kanssa liian helppoa.
YliKoo
Greatest Leader
Itse pidän takymetria nimenomaan vaikeassa maastossa loistavana.
Orientoi kojeen ensimmäiselle pyykille ja ottaa siitä suunnan seuraavalle. Katsoo itse kaukoputkella kun kaveri raivaa linjaa - VIELÄ SE PIKKU KUUSI SIITÄ VASEMMALTA, EIKUN MUN VASEMMALTA - kunnes korkeuserot vaativat kojeen siirtoa. Sinne apupiste ja koje sinne, ja orientoi edellisen pisteen mukaan. Suunta tulevalle pyykille jne.
Homma on suorastaan huvittavaa, jos on toinen tripodi, tasausalusta, toinen prisma ja oikean korkuinen jalka sille. Tallentaa pisteen ja sitten vaan vaihtaa kojeen ja prisman keskenään, ei tarvitse kuin ottaa suunta aikaisempaan ja orientointi on siinä. Kun tontti on kierretty, mitataan ensimmäinen piste ja mahdollisen virheen suuruus selviää. En ole tehnyt tasauslaskentaa, vaan tarpeen vaatiessa kiertänyt uudestaan, nopea homma avattua linjaa, vaikka toisin päin, jos ei ihan vituiksi ole mennyt. Aika pitkiä lenkkejä saa tällä tavalla heittää, että virheet on parissa sentissä.
kolomaittis
Kenraali
Non nih, tulihan sitä tietoa kiitokset tietäjille.
Pikkasen apua olis ollu tässäkin tapauksessa jos olisi ollut niitä viisarkiviä samppaan ympärillä. Niitä vaan niin harvoissa paikoissa.
Pikkasen apua olis ollu tässäkin tapauksessa jos olisi ollut niitä viisarkiviä samppaan ympärillä. Niitä vaan niin harvoissa paikoissa.
Eerikainen
Majuri
Viikonloppuna jaksaa vielä vähän mussutellakin.
Joo, en ole kyllä osannut ajatellut takymetriä tuolleen, mutta ihan kuten kuvaat, noinhan se pelittää ihan hienosti ja eiks se osaa ottaa huomion korkeuserotkin? Mittanauhaa piti jyrkissä mäissä vetää pikku pätkissä, että pysyi vaakamittana, eikä alettu hypotenuusoja mittaileen.
Maastohommia ole itse tehnyt sitten teinivuosien, sillon vielä oli varsin työvoimaintensiivistä. Nyt jos napattas sähköiset härpäkkeet yhtäkkiä pois, vaatisi kyllä ihan uudenlaisen orientoitumisen (pun intended). Eikä vain maastohommissa.
YliKoo
Greatest Leader
Laskee suoraan x-y-z koordinaatit, joten sen vuoksi prisman kannattimen on hyvä olla sopivan korkuinen, ettei tarvitse muuta kuin vaihtaa taky prisman tasauslevylle.
Se piti tuohon metsässä linjan merkitsemiseen lisätä, että jonkun ison kiven kiertäminen apupisteellä tai parilla on helppoa, aina löytyy normimaastossa sen verran rakoa että näkee koukkauksen tehdä.
Robottia en ole itse käyttänyt, mutta mitä vierestä seurannut niin siinä vaan mittari itse kantaa prismaa ja tallenninta, jolla käskyttää robottia.
GPS-laitteet (vaikka lukevatkin kaikkia järjestelmiä) ovat muuttaneet maastomittauksia sekä hyvään että huonoon suuntaan. Kaupunkialueilla saattavat ikkunat heijastella, ja täällä pohjolassa ollaan metsän suhteen aina enemmän tai vähemmän katveessa.
Yleisesti kartoitus- ja merkintähommia koskee se kuin muitakin juttuja. Että oppii käyttämään kalustoa on vasta alku, pitää vielä oppia tekemään työtä niin, että siitä on oikeaa hyötyä eikä aiheuteta lisää työtä. Tässä minulla on ainakin oppimista niin, että tuskin hyväksi kehityn koskaan.
Omat mittahommat olen aina tehnyt muiden toimien ohessa, ja harmittaa kun varsin harvoin on saanut siihen kunnolla keskittyä. Tuo olisi ollut minulle mieluisa ammattina, luulen että olisin siinä pärjännyt ja viihtynyt.
Isoalaviiva
Majuri
Liittyy kaikenlaiseen ryssä-propagandaan, vkk-ketjuun ja yleiseen trollaukseen Suomessa, mutta eilen tapasin vanhoja tuttuja n 25 vuoden takaa niin olipa "ilo" huomata että aina se propaganda mm Natosta, Ukrainan sodan "todellisesta taustasta" ja Venäjän mahtavuudesta sekä toimiensa oikeutuksesta aina joihinkin uppoaa.
Isoalaviiva
Majuri
Ei sentään biolaboratorioista ruvenneet paasaan niinkun itselle kävi?
Lähdin tilaisuudesta ajoissa pois niin en tiedä mihin päädyttiin.. Tämä jo ihan alkuillasta. Ja onneksi vain yksi henkilö n 20 joukosta oli omaksunut näitä juttuja. Itselle oli uutta tietysti se että Affenanmaan demilitarisointisopimimuksen mukaan ryssä saa sen miehittää kun liitytään Natoon. Koska sopimus..
Edit tästä kuitenkin saadaan huolestuttava skenaario, sillä hän edusti n 7 prosenttia paikallaolijoista ja ollaan ehkä keskivertosuomalaista niin olisiko sama suhdeluku koko kansasta?
Isoalaviiva
Majuri
7 prosenttia voi olla erimieltä,puhutaan kuitenkin 350000 henkilöstä, mutta kuvittelisin ton "hörhöporukan" osuuden olevan luokkaa prosentti, tai alle, ei niitä niinpaljon ainakaan itselle vastaan ole tullut, eriasia ne jotka haluavat vaan hämmentää
Eerikainen
Majuri
Kuulostaa omituiselta, kun sopimus on ymmärtääkseni vanhempi kuin NATO?
Vai esitettiinkö siellä jotain parempaa dataa?
Näitä hörhöjä on kyllä paljon Suomessa, mutta eivät nyt (uskalla olla) ole esillä niin paljon, kun yleinen mielipideilmasto on muuttunut post 24.2.2022.
kolomaittis
Kenraali
Niin, ehkä siihen löytyi se syy miksi tapasittekin 25 vuoden jälkeen vasta nyt.