Sekalaista mussuttelua

Pienen ajan sisällä kolarissa menehtynyt tunnettu militääri asiantuntija ja nyt Estonia case komentaja. Supo herätys.
 
Poika tuli kotia. Puhuin hänelle useamman tunnin, mutta en kertonut kaikkia yksityiskohtia. Kerroin hänelle että hän on käymässä läpi PTSDä ja hänen pitää ottaa se vakavasti. Kerroin että hänen pitää nyt seistä omilla jaloillaan. Kerroin myös että hän on perinyt äitinsä addiktiivisen persoonan. Sanoin, "I don't want to see you OD on sofa. I don't want to wake up, come down stairs and be off for count, because you don't want to wake up with me jumping on your chest, or giving you adrenaline shot. I am scary, but I'm truly lovely. Your mum doesn't want you to die. She wants you to understand that what she had might happen to you. So, please don't make go there, because I don't need it right now!"

Kerroin hänelle, että mitä hän on tehnyt menneisyydessä olivat niitä nuoruuden tyhmyyksiä, mitä me teemme ennen kolmekymppiä. Kolmenkympin jälkeen viisaus rupeaa istumaan sisällä, koska sä tajuat juttua, mitä sä et voinut tajuta aikaisemmin.

Tein hänelle ruokaa, ja annoin maitokupin. Sanoin myös, "Do not go to sleep in your mothers room. I don't think it's proper."

Itkimme yhdessä, rukoilin hänelle ja jätin rauhaan. Hänelle ekaa kertaa koko viikkoon.
 
Jaaha, sitä ollaan vaihteeksi sinkkumies. Maailman ihanimman naisen kanssa yhteiselo tuli päätökseen. Täytyy sanoa että harmi. Hän olisi ollut vaimomateriaalia. Ehdittiin talvella ostaa yhteinen lomamatka minun kesälomalle. 24.6 ollaan lähdössä Prahaan viikoksi. Kun kerran matka on maksettu niin ei kehdattu enää perua. Saa nähdä miten menee. Minulla yhä tunteita naista kohtaan.
 
Viimeksi muokattu:
Soitin kaksi kolmesta puhelusta. Sairaalan sosiaalityöntekijä ja Housing Officer olivat kummatkin hyvin liikuttuneita. Sossu sanoi: "You don't have to make these calls now. They don't expect you to call straight away. They'll understand."

Sanoin hänelle: "I need to do this. I need make these calls, because they are pressing me down. I'm worried and I don't need it. I need help."

Sossu tulee katsomaan mua keskiviikkona. Lupasin käydä Housing Officerin toimistolla huomenna.
 
Jaaha, sitä ollaan vaihteeksi sinkkumies. Maailman ihanimman naisen kanssa yhteiselo tuli päätökseen. Täytyy sanoa että harmi. Hän olisi ollut vaimomateriaalia. Ehdittiin talvella ostaa yhteinen lomamatka minun kesälomalle. 24.6 ollaan lähdössä Prahaan viikoksi. Kun kerran matka on maksettu niin ei kehdattu enää perua. Saa nähdä miten menee. Minulla yhä tunteita naista kohtaan.

Haluatko helvetin hyvän neuvon?

Älä mene. Parhaimmillaan sinulla on vain todella ikävä reissu, mistä ei hyviä muistoja jää. Pahimmillaan onnistut vonkaamaan teidät takaisin yhteen "yrittämään vielä" ja silloin sama homma on sinulla suurella todennäköisyydellä edessä jonkin ajan päästä. Mahdollisesti ryyditettyä vielä jollain lisäbonuksella kuten kolmannella osapuolella tai vastaavaa.

Itse olen aikanaan yhden homman pistänyt poikki kun homma ei näyttänyt hyvältä ja tyhmyyttäni sitten kuitenkin jatkoin vielä muutaman vuoden vaikka järjellä tiesin lopputuloksen. Not smart.
 
Läheisiä ystäviä tuli käymään ja opin pojasta. Hän on töissä Pohjois Walesissa ja ansaitsee yli kolme tonnia kuussa. Silti koskaan ei ole rahaa ja hän sanoi mulle, "I don't have any money. I had to borrow money to get here."

Minne se kaikki katoaa, ja hän elää naisen kanssa joka ansaitsee hyvin. Pitääkö mun luottaa että hän ymmärsi mitä sanoin ja paransi tapansa vai pitääkö mun pakottaa itseni tutkimaan sen kamat ja nostamaan kissan pöydälle?

Kävin puhuttelun hänen kanssaan vieraitten lähdettyä. Hän valehteli ja pimitti tietoja aikonaan ja taas kerran. En voi luottaa häneen, joten sanoin: "I need you to stand on your two feet. You have to understand that the way you are living now is going to make you dead. You have to understand that is what you mother wants. She doesn't want you dead. You'll have to fight it."

Pyysi lopussa pankkinumeroita ja kysyi, "Is it on minus?"

Fucking hell. Otin kortin pois ja sanoin että annan hänelle käteistä. Hän tunnisti että vaimon läheiset ystävät olivat antaneet hänelle rahaa. Silti, tekee vaikeata luottaa.

Ensimmäistä kertaa vituttaa. Toisaalta tänään on Maanantai, joten luonteista sille. LOL

Pystyn nyt nauramaan asioille ja mitä vaimo teki. Teki hyvää keskustella ystävien kanssa ja auttaa heitä yli käymään hänen menetyksensä. Mutta, joo, Maanantai vitutus. Ehkä mä pääsen tästä yli. :sneaky:
 
Viimeksi muokattu:
Tein eilen illalla ensimmäistä kertaa rahankeräys sivut "To cover basics for few months," mulle ja pojalle. Yön yli ihmiset olivat lahjoittaneet yli kymmenen prosenttia koko budjetista. En ajatellut että niin kävisi. Uskoin että ehkä prosentti tulee kasaan kahden viikon aikana. Satuttaa mun sieluun että osa noista ihmisistä on hoitajia kuin minäkin, taikka eläkkeellä.

On pakko yrittää uskoa että olen hyvä ihminen. Menin nukkumaan ensimmäistä kertaa ehkä kymmeneen vuoteen ilta yhdekseltä. Pää, ja Kindle going ping-ping-ping koko ajan herätti mut yhdeltätoista, kun se prosessoi lankattoman yli mitä FBssä oli tapahtumassa. Ihmiset, Rock DJt, fanit ja muut ystävät keskustelivat tapahtumista mihin olin tagattu ... ympäri maailmaa.

Katsin muutaman episodin Jessica Jonesia ja otin puolikkaan unilääkkeen. Se piti mut unessa kymmentä yli viiteen. Heräsin kaipuuseen ja itkin. Onneksi pystyin nukahtamaan uudestaan, mutta heräsin uudestaan kakskyt vailla kuusi.

Kävelin alakertaan antamaan kissalle ruokaa ja huomasin että poika ei ollut koskenut ollenkaan punaviiniin minkä olin jättänyt viinikarahviin keräämään happea, ennenkuin vaimon ystävät lähtivät. Ehkä mä voin luottaa siihen sittenkin, ja mitä se sanoi miten heillä käy, joten käyn tekemässä avaimet hänelle tänä aamuna.

Koko ajan taustalla tuomari ystäväni sanat muistuttavat tilanteesta, kun keskustelin hänen kanssa vaimon keissistä. Hän sanoi, "...The one thing I would say about bringing a case is that I never advocated any kind of legal action lightly. It is tremendously time- and energy-consuming, and that's without the worry of affording the expense if you get a no-win no-fee deal. Of course, if winning compensation would have given Viv a better quality of life, it would have been the right thing to do, but regrettably it's gone beyond that now. It's also laudable to want the medical profession to accept it's done wrong, so that they take steps to ensure things don't go wrong again. But very often legal action doesn't make anyone address the issue, it just gets everyone entrenched on their own side, so nothing good results.

What you cannot let happen -- and I saw this first hand with would-be clients consumed by grief -- is allow a natural desire for revenge to take over and try to bring a case because of that. Not only is it an abuse of the legal system, it's desperately unhealthy and twists the griever's heart and soul. Don't let yourself be seduced by any wish to get back at the doctors, because it will harm you too much.

Hope that helps a little. "

Vastasin hänelle ennen nukahtamista "... If there is a legal case, I want them to pursue it, not me. I am not in this for money. But the government needs to make a decision at which point they start to relaxing bureaucracy for the very sick people, and really recognise carers. It is not right that carers are not allowed to help people in any way they can."
 
Poika on ihan palasina. Faija oli soittanut sille ja itkenyt puhelimessa, kun sekin on ihan palasina. Kerroin hänelle että viina ei ole hyväksi. Kannabis on paljon parempi hoitamaan PTSDt. Se kertoi mulle että se oli yrittänyt tappaa itsensä Walessia kaksi kertaa, kun se uskoi että kukaan ei rakastanut häntä. Hän oli jättänyt jumalan taakseen. Jouduin sanomaan hänelle useita kertoja: "I love you. Mum loves you. God loves you. Your girlfriend loves you. Drink is doing no good for you. You cannot get pissed. Smoke is better. If you'll drink you'll summon demons in your mind and that's no good."

Kaipaan vaimoa ja sitä pitämään mun pääni kurissa. En voi muuta kuin olla kova, mutta tunnustaa että kärsin syvästä surusta. :cry: Poika myös kertoi kuinka vaimon edellinen mies oli pahoinpidelly heitä kumpaakin, ja muutamaan kertaan sitonut pojan kädet, laittanut sukan suuhun ja hyväksikäyttänyt häntä. Mua sieppaa se asia enkä tiedä miten sitä käsitellä. On ehkä parempi että en tiedä koskaan sen henkilön nimeä.

Vaimo ei ikinä auennut näistä asioista kunnolla. Tiesin että sitäkin oli hyväksikäytetty, pahoinpidelty ja heittetty ulos nuorempana. Ehkä se tiedosti että mulle ei ole tarve kertoa, koska mä olisin ehkä tehnyt radikaaleja asioita.
 
Poika on ihan palasina. Faija oli soittanut sille ja itkenyt puhelimessa, kun sekin on ihan palasina. Kerroin hänelle että viina ei ole hyväksi. Kannabis on paljon parempi hoitamaan PTSDt. Se kertoi mulle että se oli yrittänyt tappaa itsensä Walessia kaksi kertaa, kun se uskoi että kukaan ei rakastanut häntä. Hän oli jättänyt jumalan taakseen. Jouduin sanomaan hänelle useita kertoja: "I love you. Mum loves you. God loves you. Your girlfriend loves you. Drink is doing no good for you. You cannot get pissed. Smoke is better. If you'll drink you'll summon demons in your mind and that's no good."

Kaipaan vaimoa ja sitä pitämään mun pääni kurissa. En voi muuta kuin olla kova, mutta tunnustaa että kärsin syvästä surusta. :cry: Poika myös kertoi kuinka vaimon edellinen mies oli pahoinpidelly heitä kumpaakin, ja muutamaan kertaan sitonut pojan kädet, laittanut sukan suuhun ja hyväksikäyttänyt häntä. Mua sieppaa se asia enkä tiedä miten sitä käsitellä. On ehkä parempi että en tiedä koskaan sen henkilön nimeä.

Vaimo ei ikinä auennut näistä asioista kunnolla. Tiesin että sitäkin oli hyväksikäytetty, pahoinpidelty ja heittetty ulos nuorempana. Ehkä se tiedosti että mulle ei ole tarve kertoa, koska mä olisin ehkä tehnyt radikaaleja asioita.


Miten vaimo olisi pärjännyt, jos sinä olisit mennyt ensin?

Siinä on tarkoitus, joka kantaa sinuakin surussa. Muiden on keksittävä omansa, vaikka näyttää siltä, että se on vaikeata.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Miten vaimo olisi pärjännyt, jos sinä olisit mennyt ensin?

Tiedän, siksi mä ole pitänyt itseäni kunnossa ja realistina. Pakotin itseni toimimaan survival tilassa, missä sä joudut hoitamaan toista, ja vuosien 24-7 ruutiini missä mä valvoin usein kolmeen asti aamulla ei ollut yhtään sen parempi, kuin neljästä, viiteen kertaan herätä yöllä, joskus huutaen Suomeksi "Apua!"

Housing Officer oli myös murtunut. Hän sanoi mulle: "We are not going to kick you out or anything. But that property is too big for you. So, we'll give you six months and we'll move into you a nicer, better place."

Halusi tulla hautajaisiin, niin kuin kaikki muut. Toisen menettäminen on kova paikka, ja kukaan ei voi selvitä siitä ilman surua. Joskus sun tarttee kuitenkin olla vahva ja seistä tukevasti jaloillasi, ennemmin kuin tarttua pulloon ja kadota sinne, kuten meillä on yleensä tapana. Ymmärrän nyt miten kova paikka se oli vaimoille, jotka viime sodissa menetti puolisonsa rintamalla. Ei se ollut heille yhtään sen helpompi paikka kuin komentajille, ja muille veteraaneille, jotka menettivät toverinsa.

He joutuivat taistelemaan vaikka olisi tehnyt mieli surra. Joten :salut:
 
Viimeksi muokattu:
Laitan tänne. Löysin sen eilen illalla FBsta, kun selailin ihmiset postauksia. Minulla ei ollut ikinä aikomus jättää häntä. Olin hänen mukana koko matkan ja uskon että monet sotilaat ovat samalla viivalla. Me emme halua jättää rakkaita, siksi me taistelemme heidän puolesta ja heitä suojellaksemme.

When you get married you expect the person you marry to stick by your side through all the things life throws at you, right? Well, what if you were to get sick? I am not talking a small cold sick, but terminally ill.

I recently came across a study from 2015 that revealed something quite unsettling and honestly shocking. In this study, it was concluded that divorce rates were elevated in situations where the wife became sick but not in situations where the husband became sick. This suggesting men were more likely to seemingly abandon their ill wives in their times of need. This apparently being one of several studies that have found similar results in regards.

A different study actually found that a woman is six times more likely to be separated or divorced soon after being diagnosed with cancer or multiple sclerosis than her male counterpart. For this study researchers looked at the lives of over five hundred patients who were identified as having brain tumors that also happened to be married at the time of diagnosis. From there the couples were followed and about fifty-three percent of the patient population ended up divorced.
https://awarenessact.com/me-are-6-t...es-when-serious-illness-strikes-studies-show/

PS. Pystyin eilen aloittamaan kirjan hänen elämästään ja vaikeiden sairaiden hoitamisesta. Sain aikaan neljä sivua, hieman päälle tuhat sanaa. Teki hyvää avata niitä patoutumia, vaikka tänä aamuna on mieli maassa ja en saa tuota yllä olevaa artikkelia päästä.
 
Coroners Office soitti. Sanoi että ruumiinavaus on huomenna taikka perjantaina. Kiitin häntä ja kerroin mitä haluamme, ja mihin kirkkoon ottaa yhteyttä. Repesin palasiksi soiton jälkeen. Tekee kipeää. :cry: Ihmisillä tekee vieläkin vaikeuksia ymmärtää että Viv on taivaassa. Osa luuli että hänellä oli vakava kohtaus ja siksi siivuuttivat päivityksiä. Normi meininkiä :(
 
Poika on ottanut oppiin. Oli oikein pitää hänelle puhuttelu. Hän sanoi että kannabis auttaa häntä paljon paremmin prosessoimaan ajatuksia kuin viina. Hän myönsi että viina olisi tuonnut pirut päähän ja että se auttoi yöllä häntä selviäytymään painajaisista. Kontrolloin häntä kuin äitiänsä, vaikka sisällä palaa tuska.
 
Back
Top