Minun mummoni oli käynyt 28.11.-39 kysymässä neuvoa rvl:n asemalla silloisella itärajalla...hänellä on 5 lasta, sisko jalkapuolena, kahdet isovanhemmat hoidossa ja että pitäisikö lähteä? Siellä oli uudet miehet, tuntemattomat, huutaneet pihalle mummon, mitäs kyselee joutavia. Parin tunnin kuluttua miehensä, ukkini siis, oli kaahannut hämärissä hevolla pihaan ja sanonut, että lähtekää vaan heti. Kaksi hepoa reen eteen ja solalle. Olivat käyneet sanomassa naapureille, että hra f oli käynyt käskemässä lähtöön...osa lähti osa ei. Ne, jotka jäivät odottamaan "viranomaisten toimintaa" tulivat tuntemaan Interposolkan ja muut matkakodit sillä kertaa.
Jos mummo eläisi ja kysyisin häneltä, että mites nyt kun on homma hoidossa ja asiat on otettu huomioon, aijjai, on suunniteltu ja aamisteltu niin eikös pitäisi odottaakin viranomaisten toimintaa??? hhhhah-olisi vastaus.
Taitavat nämä näkemyserot selittyä itsekunkin hlökoht. maantieteellisellä olinpaikalla..kun asuu idästä katsoen muutaman tunnin kolonnavauhdin etäisyydellä rajasta tahi vastaavasti Hämeenlinnassa tahi Porissa...siinä voi olla selitys käsityksiin. On suht helppo luottaa väistöalueisiin 400 kilsan päässä itärajasta tai viranomaisten "on nämä huomioitu ja harjoiteltu"-pakinoihin.
Tässä maassa saa juoda kusta vesijohdosta neljä päivää ilman että kukaan älyää tiedottaa väestölle mitään tai perjantaina pahimmoilleen raivonnut myrsky herättää viranomaiset maanantaina huomaamaan, että saatana, ihmisiä on satamäärin motissa. Tai eräs juttu tässä lähialueella, ei mennyt kuin neljä päivää, kun asiasta alkoi tihkua tietoa...viranomaisilta ei sittenkään vaan herrantähen taksimiehiltä ensi hätään. Ei millään pahalla, mutta minä en aio jäädä odottamaan pahassa paikassa hyvin pitkään viranomaisten "toimia", jos olen tässä tolkussa. Kyllä tämä viranomaistoiminta on tullut jo moneen kertaan nähtyä.