Siviilit sodan keskellä

Edellä mainitut case:t toimivat silloin kun on luonnonmullistuksesta kysymys, mutta kuinkas sodan aikana?

Evakuoitavien Helsinkiläisten täytyy vain toivoa, että ilmavoimat ja it pystyvät pitämään ilmatilan "puhtaana"! Sillä kaikki ajourat ja ajoneuvot ovat vihollisen mielenkiinnon kohteena. Tiet ja rautatiet pyritään tuhoamaan periaatteella häiritään joukkojen kuljetusta ja vaikeutetaan huollon toimintaa.

Kaikkia uria ei pystytä tietenkään tuhoamaan, suurimmat kylläkin.
 
AKE-ukki kirjoitti:
Joo, osuman saanut elementeistä rakennettu kerrostalo hajoaa samalla tavalla kuin korttitalo!
Elikkä suojasta pääsee ulos kunhan raivataan ensin kerrostalo pois päältä.

En laittaisi paljon painoarvoa ko. väestönsuojalle epäsuoraa tulta vastaan.

Suomalaisten väestönsuojien vaatimukset on kirjattu lakikirjaan. Esimerkiksi se, kevyt S-1 kerrostalosuoja täytyy rakentaa 300 milliä paksusta teräsbetonista. Maanpäällisen suojan täytyy muuten antaa sama suoja kuin maanalaisen. Ainakin meidän kerrostalossa sen maanpäällisen S-1 suojan seinän paksuus on 40 senttiä. Suomalainen väestönsuoja ei ole mitenkään väheksyttävä laitos. Antaa suojaa räjähdysten ylipaineelta ja ilmastointi syöttää suodatettua ilmaa suojassa olijoille.

Miten hyvin väestönsuojat sitten suojaavat ilmapommituksilta ja tykistötulelta? Sarajevossa ja muissa Jugoslavian piirityksissä yllättävän vähän väestöä kuoli tykistötulessa. Eli ilmeisesti ne "turhat" väestönsuojat suojasivat melko lailla? Groznyissä ne hallintorakennuksiin tehdyt ydinsuojat tarjosivat hyvää suojaa puolustajille ja niiden tuhoamiseksi vaadittiin täsmäpommeja ja huolellista suunnittelua.

Jätän epäsuoran tulen tuntijoille mietittäväksi, että millaisella tykistöllä tarvitsee osua, että saadaan vaikka tuollainen 400 milliä paksu vahvistettu teräsbetonisuoja läpäistyä 10 kilometrin etäisyydeltä. Todellisuudessa esim. omassa väestönsuojassamme on vain kaksi ulkoseinää. Muissa suunnissa 1-4 betoniseinää väestönsuojan seinän edessä. Eikä noiden "suojattomien" ulkoseinien vahvistaminen esim. hiekkasäkeillä tai kivilaatikoilla ole mikään ylivoimainen urakka.

Maallikot panevat myös kovan painoarvon noille evakuoinneille. Kuitenkin esim. Helsingin pelastuslaitos ilmoittaa, että pääasiallisesti poikkeusoloissakin suojaudutaan väestönsuojiin. Ihmisten käsitykset väestönsuojelusta ovat muutenkin melkoisen "vaisuja". Esimerkiksi Turun tai Tampereen kokoisessa kaupungissa pelkästään sammutusjoukkoja on sellaiset 2000 miestä. Siihen tulee sitten vielä päälle raivaus, puhdistus, muonitus, opastus ja ties mitkä tiedusteluyksiköt. Poikkeusoloissa 85 000 suomalaista toimii pelastus ja väestönsuojelu tehtävissä. Esimerkiksi briteillä oli 1980-luvulla "valmiudessa" 25 000 väestönsuojelukoulutettua virkamiestä joiden "koulutus" koostui lähes aina vain kahden päivän kurssista!

http://www.hel.fi/wps/portal/Pelastuslaitos/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/pela/fi/V_est_nsuojelu/Vaestonsuojelu%20Helsingissa
 
Mosuri kirjoitti:
Jätän epäsuoran tulen tuntijoille mietittäväksi, että millaisella tykistöllä tarvitsee osua, että saadaan vaikka tuollainen 400 milliä paksu vahvistettu teräsbetonisuoja läpäistyä 10 kilometrin etäisyydeltä. Todellisuudessa esim. omassa väestönsuojassamme on vain kaksi ulkoseinää. Muissa suunnissa 1-4 betoniseinää väestönsuojan seinän edessä. Eikä noiden "suojattomien" ulkoseinien vahvistaminen esim. hiekkasäkeillä tai kivilaatikoilla ole mikään ylivoimainen urakka.
Huomatkaa myös, että kaupunkialueilla ei ole mitään mahdollisuutta saada kranua edes jompaan kumpaan niistä kahdesta seinästä, koska vieressä oleva kerrostalo estää sen. Aika kranu saa olla, jos lentää 2-3 kerrostalon läpi ja sitten vielä osuu tuohon pieneen seinänpätkään ja räjähtää vasta siinä (tai menee sen läpi).

Ylhäältäpäin tulevat kranut tietysti posahtavat kerrostalon ylimpiin kerroksiin tai vastaavasti kaduille (jolloin väestönsuojien seinät pysäyttävät kyllä sirpaleet). Ainoa, mikä riskinä on, on suorasuuntauksella ammutut kranut, lähinnä siis panssarivaunujen ja sinkojen ammukset. Jos tuollainen tulee lähelle ja ampuu, ollankin sitten jo ongelmissa...
 
hessukessu kirjoitti:
Ainoa, mikä riskinä on, on suorasuuntauksella ammutut kranut, lähinnä siis panssarivaunujen ja sinkojen ammukset. Jos tuollainen tulee lähelle ja ampuu, ollankin sitten jo ongelmissa...

En halua olla mitenkään tunteettomalta, mutta tuossakin tapauksessa ongelmissa on vain sen nimenomaisen suojan sisällä olevat. Ja jos siltä tuntuu, niin noiden maanpäällisien suojien suojatasoa saa yksinkertaisesti parannettua Hesco tai muilla vastaavilla rakenteilla (siis tämä on yksinkertaista, ei välttämättä helppoa, vaivatonta tai käytännöllistä).

Mainitsempa myös samalla, että Lontoon ilmapommistusten aikaan pommisuojia rakennettiin aika yksinkertaisilla tavoilla.
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Andersonshelter.jpg
http://en.wikipedia.org/wiki/Bomb_shelter#Anderson_shelter
 
Olemme käsitelleet vain ns.perinteisiä tykistön käytössä olevia a-tarvikkeita ja niiden tuhovoimaa asutuskeskuksessa . Ohessa linkki sivustolle joka kertoo räjähteistä, jotka ovat varta vasten kehitelty asutuskeskus taistelua tai linnoittautunutta vihollista vastaan.

Kyse on jenkkien jutuista, mutta Venäläisillä on samoja vastaavia ja niitähän on jo testattu Grosny:ssä Tsehtseeni taistelijoita ja siviilejä vastaan! Kyseisiä aseitahan löytyy nykyään kiväärikranaatista lentopommiin koko kirjo.

http://defensetech.org/2005/11/14/marines-quiet-about-brutal-new-weapon/
 
pari päivää sitten helsinkiläiset pelastettiin sodan jaloista linja-autosaattuein...ollaan päästy siihen, että linkitetään perunakuopan perustamispiirustuksia. Kutakuinkin vastaa juuri käsitystäni koko hommasta: kuhanhäntä suunnitellaan ja aamistellaan.
 
baikal kirjoitti:
pari päivää sitten helsinkiläiset pelastettiin sodan jaloista linja-autosaattuein...ollaan päästy siihen, että linkitetään perunakuopan perustamispiirustuksia. Kutakuinkin vastaa juuri käsitystäni koko hommasta: kuhanhäntä suunnitellaan ja aamistellaan.

Tiettävästi Helsingin sodanaikaisesta evakuoinnista on luovuttu. Vähän myöhäistä se olisi sitten kun pauke alkaa.

Omaehtoista evakuointia Hesalaiset harjoittelevat aina juhlapyhien aikaan ja pienemmässä määrin aamuin illoin. Tuloksista päätellen kriisiaikaan yksityisautot pitää pitää poissa liikennereiteiltä, hyvällä taikka pahalla. Ihmisten tulisi siis päästä lähimmälle evakuointipisteelle kävellen. Käytännössä se tarkoittaa lähikaupan pihaa tai yksinkertaisimmillaan linja-autopysäkkiä. Jos lasketaan että ihmiset siirretään 100-400 km ja linjuri voi siirtää n 70 matkustajaa. Lastaus - meno - purku - paluu kestää stetson-arviolla keskimäärin 3,5 tuntia niin yksi bussi voi vuorokaudessa siirtää 480 ihmistä. Helsingin n 600 000 asukkaan evakuoimiseen tarvitaan 1250 bussia yhdelle vuorokaudelle ja rapiat 400 bussia 3 vuorokaudelle.

Jos evakuoidaan pääkaupunkiseudun 1.3 miljoonaa asukasta niin tämän saa tuplata ja kaiken pitää toimia kuin rasvattu. Ei onnaa.

Yhteen junaan voidaan puolestaan lastata n 800 matkustajaa. 1 juna kuljettaa samalla konseptilla vuorokaudessa n 5500 matkustajaa, 1.3 miljoonan ihmisen evakuointi esim 3 vuorokaudessa tarkoittaa n 80 junaa joka on paljon, mutta nippa nappa mahdollisuuksien rajoissa.
 
Mosuri kirjoitti:
Esimerkiksi Turun tai Tampereen kokoisessa kaupungissa pelkästään sammutusjoukkoja on sellaiset 2000 miestä. Siihen tulee sitten vielä päälle raivaus, puhdistus, muonitus, opastus ja ties mitkä tiedusteluyksiköt.

Ohoh, tuo on jo paljon!! Taitaa Tre/Tku kokoisen paikan normaali pelastuslaitosvahvuus olla jotain 200-250 henkeä.
 
Jos miljoona ihmistä pakataan linjureihin vaikkapa 40 per laaki niin linikoita tarvii 25 tuhatta yksikköä, ajoipa tuota sirkusta miten hyvänsä ja monessa päivässä tahansa niin tilanteessa, jossa on muutenkin todennäköisesti jo melkoinen härdelli päällä......ja minne tuollaisen väkimäärän kippaa: seassa ei ole vain terveitä ja kivoja reserviläisiä reppuineen vaan siellä on sairaat, vanhukset, kidutetut ja vaivatut, sylilapset, jne. ei niitä lakkautettuja kyläkouluja ihan niiiin paljon liene.

Parasta on vaan hiidenrykmentin poikien harjoitella torjuntavoittojen saavuttamista Helsinkin reunoilla.

Standardin mukaiset suojat ovat varmasti ihan ok. tasoisia. Ja ilman sarvia varmasti tuo suoja antaa turvaa todella hyvin. Tietysti, jos kohdalle sattuu Iskender(ei pidä sotkea turkkilaisen pitserian saman nimiseen tuotteeseen) vankalla kärjellä niin noutelija tulee, mutta se on pieni mahdollisuus.
 
Creidiki kirjoitti:
baikal kirjoitti:
pari päivää sitten helsinkiläiset pelastettiin sodan jaloista linja-autosaattuein...ollaan päästy siihen, että linkitetään perunakuopan perustamispiirustuksia. Kutakuinkin vastaa juuri käsitystäni koko hommasta: kuhanhäntä suunnitellaan ja aamistellaan.

Tiettävästi Helsingin sodanaikaisesta evakuoinnista on luovuttu. Vähän myöhäistä se olisi sitten kun pauke alkaa.

Omaehtoista evakuointia Hesalaiset harjoittelevat aina juhlapyhien aikaan ja pienemmässä määrin aamuin illoin. Tuloksista päätellen kriisiaikaan yksityisautot pitää pitää poissa liikennereiteiltä, hyvällä taikka pahalla. Ihmisten tulisi siis päästä lähimmälle evakuointipisteelle kävellen. Käytännössä se tarkoittaa lähikaupan pihaa tai yksinkertaisimmillaan linja-autopysäkkiä. Jos lasketaan että ihmiset siirretään 100-400 km ja linjuri voi siirtää n 70 matkustajaa. Lastaus - meno - purku - paluu kestää stetson-arviolla keskimäärin 3,5 tuntia niin yksi bussi voi vuorokaudessa siirtää 480 ihmistä. Helsingin n 600 000 asukkaan evakuoimiseen tarvitaan 1250 bussia yhdelle vuorokaudelle ja rapiat 400 bussia 3 vuorokaudelle.

Jos evakuoidaan pääkaupunkiseudun 1.3 miljoonaa asukasta niin tämän saa tuplata ja kaiken pitää toimia kuin rasvattu. Ei onnaa.

Yhteen junaan voidaan puolestaan lastata n 800 matkustajaa. 1 juna kuljettaa samalla konseptilla vuorokaudessa n 5500 matkustajaa, 1.3 miljoonan ihmisen evakuointi esim 3 vuorokaudessa tarkoittaa n 80 junaa joka on paljon, mutta nippa nappa mahdollisuuksien rajoissa.

Kyllä evakuointi on vielä toteutettavissa juna/bussi yhdistelmillä. Kokonaan ei Helsinkiä/pääkaupunkiseutua evakuoida, jotta talouden pyörät pyörisivät, mutta ensimmäisenä täältä käsittääkseni siirrettäisiin koulut ym. humaanit kohteet pois. Jo pelkästään lähijunilla ja junaliikenteen kriisiajan optimoinnilla saadaan väkeä siirretyksi tehokkaasti esim. Riihimäelle, Karjaalle, Keravalle, mistä sitten jatktaan evakuointeja edelleen. Suomessa on edelleen rutkasti tilaa mihin väkeä saadaan asutettua/majoitettua kriisien ajaksi...
 
Lähijunien käyttö kriisiaikana taitaa vaan olla varsin haastavaa: sähkörataverkosto on äärimmäisen herkkä häiriöille, mikä on havaittavissa ruuhkautumisena/lamaantumisena jo ihan arkielämässäkin milloin mistäkin syystä. Niiden varaan kannattaa tuskin hirveästi laskea.

Liikettä pitäisi kriisiaikana yllä käytännössä vain dieselveturikalusto, jota toki hyödynnetään myös lähiliikenteessä (ns. taajamajunat välillä Hki-Riihimäki).
 
baikal kirjoitti:
Jos miljoona ihmistä pakataan linjureihin vaikkapa 40 per laaki niin linikoita tarvii 25 tuhatta yksikköä, ajoipa tuota sirkusta miten hyvänsä ja monessa päivässä tahansa niin tilanteessa, jossa on muutenkin todennäköisesti jo melkoinen härdelli päällä......ja minne tuollaisen väkimäärän kippaa: seassa ei ole vain terveitä ja kivoja reserviläisiä reppuineen vaan siellä on sairaat, vanhukset, kidutetut ja vaivatut, sylilapset, jne. ei niitä lakkautettuja kyläkouluja ihan niiiin paljon liene.

Parasta on vaan hiidenrykmentin poikien harjoitella torjuntavoittojen saavuttamista Helsinkin reunoilla.

Standardin mukaiset suojat ovat varmasti ihan ok. tasoisia. Ja ilman sarvia varmasti tuo suoja antaa turvaa todella hyvin. Tietysti, jos kohdalle sattuu Iskender(ei pidä sotkea turkkilaisen pitserian saman nimiseen tuotteeseen) vankalla kärjellä niin noutelija tulee, mutta se on pieni mahdollisuus.

Minkä ihmeen takia sitä Helsinkiä (lue pääkaupunkiseutua) ollaan aina näissä keskusteluissa evakuoimassa? Käsittääkseni se nykyinen puolustussuunnittelu perustuu siihen, että kaupunki pidetään hallussa kaikissa oloissa? Voe helvetin kuustoista - luulisi, että niissä itärajan, Lapin ja saariston sekä rannikon evakuoinneissa olisi tarpeeksi tekemistä? Ne alueet kun pitää saada sotatoimikelpoiseen kuntoon.

Muistaakseni noi sijoitushommelit menee niin, että kunnan pitää maksimissaan majoittaa 25 % väkiluvustaan. Ei ne lakkautetut kyläkoulut riitä vaan kyllä pakolaiset majoitetaan ihan toimiviin kouluihin sekä urheilu- ja teollisuushalleihin. Lisäksi on yksi vaihtoehto jota ei pahemmin mainosteta nimittäin kansalaisten asunnot. Siinä ei ole paljon isännällä vastaansanomista kun väestösuojelu viskaali toteaa, että talosta löytyy 170 neliötä ja että siellä asuu vain ukko ja akka. Siinä käy niin että haminalainen homopariskunta muuttaa toiseen makkariin ja pihalla tyhjänpanttina olevaan soliferiin muuttaa esim. lappalainen avohoito potilas.

Ylipäätänsä noissa evakuoinneissa on ongelmana sodan alettua se turvattomuus. Kuvitelkaa vaikka sellaista kuuden bussin saattuetta väestönsuojelun kolmiomerkit katolla. Siihen kun paikalla pyyhältää esim. pari ryntökonetta rypälepommit siipien alla niin helposti on nelinumeroinen määrä sekä kuolleita että haavoittuneita. Toki aikaisemminkin vihulaisen koneet hyökkäsivät kuljetusten kimppuun mutta nyt suojaa ei tarjoa mikään muu kuin sankka sumu tai pv:n tarjoama "rautakatto". Pimeys ei tarjoa enää suojaa.
 
VR:n varaan ei tällä menolla ja kehityksellä paljon uskalla laskea. Aiemmin yksi maailman varmimmista liikenneyhtiöistä on vajonnut viime vuosina kategoriaan Algeria ja Tunisia tahi Keski-Afrikan tasavalta.
 
Mosuri kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Jos miljoona ihmistä pakataan linjureihin vaikkapa 40 per laaki niin linikoita tarvii 25 tuhatta yksikköä, ajoipa tuota sirkusta miten hyvänsä ja monessa päivässä tahansa niin tilanteessa, jossa on muutenkin todennäköisesti jo melkoinen härdelli päällä......ja minne tuollaisen väkimäärän kippaa: seassa ei ole vain terveitä ja kivoja reserviläisiä reppuineen vaan siellä on sairaat, vanhukset, kidutetut ja vaivatut, sylilapset, jne. ei niitä lakkautettuja kyläkouluja ihan niiiin paljon liene.

Parasta on vaan hiidenrykmentin poikien harjoitella torjuntavoittojen saavuttamista Helsinkin reunoilla.

Standardin mukaiset suojat ovat varmasti ihan ok. tasoisia. Ja ilman sarvia varmasti tuo suoja antaa turvaa todella hyvin. Tietysti, jos kohdalle sattuu Iskender(ei pidä sotkea turkkilaisen pitserian saman nimiseen tuotteeseen) vankalla kärjellä niin noutelija tulee, mutta se on pieni mahdollisuus.

Minkä ihmeen takia sitä Helsinkiä (lue pääkaupunkiseutua) ollaan aina näissä keskusteluissa evakuoimassa? Käsittääkseni se nykyinen puolustussuunnittelu perustuu siihen, että kaupunki pidetään hallussa kaikissa oloissa? Voe helvetin kuustoista - luulisi, että niissä itärajan, Lapin ja saariston sekä rannikon evakuoinneissa olisi tarpeeksi tekemistä? Ne alueet kun pitää saada sotatoimikelpoiseen kuntoon.

Muistaakseni noi sijoitushommelit menee niin, että kunnan pitää maksimissaan majoittaa 25 % väkiluvustaan. Ei ne lakkautetut kyläkoulut riitä vaan kyllä pakolaiset majoitetaan ihan toimiviin kouluihin sekä urheilu- ja teollisuushalleihin. Lisäksi on yksi vaihtoehto jota ei pahemmin mainosteta nimittäin kansalaisten asunnot. Siinä ei ole paljon isännällä vastaansanomista kun väestösuojelu viskaali toteaa, että talosta löytyy 170 neliötä ja että siellä asuu vain ukko ja akka. Siinä käy niin että haminalainen homopariskunta muuttaa toiseen makkariin ja pihalla tyhjänpanttina olevaan soliferiin muuttaa esim. lappalainen avohoito potilas.

Ylipäätänsä noissa evakuoinneissa on ongelmana sodan alettua se turvattomuus. Kuvitelkaa vaikka sellaista kuuden bussin saattuetta väestönsuojelun kolmiomerkit katolla. Siihen kun paikalla pyyhältää esim. pari ryntökonetta rypälepommit siipien alla niin helposti on nelinumeroinen määrä sekä kuolleita että haavoittuneita. Toki aikaisemminkin vihulaisen koneet hyökkäsivät kuljetusten kimppuun mutta nyt suojaa ei tarjoa mikään muu kuin sankka sumu tai pv:n tarjoama "rautakatto". Pimeys ei tarjoa enää suojaa.



Joo, tuossa se juttu onkin: Helsinki on pidettävä ja se osa väestöstä on siirrettävä, joka on asiallista siirtää ja voidaan siirtää.

"elintärkeiden alueiden ja toimintojen turvaaminen" lukee jossain muistaakseni pp-selonteossa. Ja kannattaa lukea tuo ihan hartaudella.

Ja onhan Suomessa ihan oikeasti kaiketi eurooppalaisittainkin varsin hyvät väestönsuojeluun liittyvät järjestelyt, ei siinä mitään. Toivottavasti niitä ei ajeta alas, ei ne niin paljon kustanna.

Eilen muuten oli uutisissa juttua ruokaomavaraisuusjärjestelyistä, maailman ykkönen oli Suomi järjestelyissään. Eli myönnettävä se jokaisen on, että ei täällä ihan joutavasti ole asioita hoidettu.

Ikääntyvien ressujen osalta pitäisikin olla "uramahdollisuuksia" väestönsuojeluun, evakuointien turvaamiseen jne. liittyvissä jutuissa. Jos lieneekin, mutta ei ole tietoa.
 
baikal kirjoitti:
Mosuri kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Jos miljoona ihmistä pakataan linjureihin vaikkapa 40 per laaki niin linikoita tarvii 25 tuhatta yksikköä, ajoipa tuota sirkusta miten hyvänsä ja monessa päivässä tahansa niin tilanteessa, jossa on muutenkin todennäköisesti jo melkoinen härdelli päällä......ja minne tuollaisen väkimäärän kippaa: seassa ei ole vain terveitä ja kivoja reserviläisiä reppuineen vaan siellä on sairaat, vanhukset, kidutetut ja vaivatut, sylilapset, jne. ei niitä lakkautettuja kyläkouluja ihan niiiin paljon liene.

Parasta on vaan hiidenrykmentin poikien harjoitella torjuntavoittojen saavuttamista Helsinkin reunoilla.

Standardin mukaiset suojat ovat varmasti ihan ok. tasoisia. Ja ilman sarvia varmasti tuo suoja antaa turvaa todella hyvin. Tietysti, jos kohdalle sattuu Iskender(ei pidä sotkea turkkilaisen pitserian saman nimiseen tuotteeseen) vankalla kärjellä niin noutelija tulee, mutta se on pieni mahdollisuus.

Minkä ihmeen takia sitä Helsinkiä (lue pääkaupunkiseutua) ollaan aina näissä keskusteluissa evakuoimassa? Käsittääkseni se nykyinen puolustussuunnittelu perustuu siihen, että kaupunki pidetään hallussa kaikissa oloissa? Voe helvetin kuustoista - luulisi, että niissä itärajan, Lapin ja saariston sekä rannikon evakuoinneissa olisi tarpeeksi tekemistä? Ne alueet kun pitää saada sotatoimikelpoiseen kuntoon.

Muistaakseni noi sijoitushommelit menee niin, että kunnan pitää maksimissaan majoittaa 25 % väkiluvustaan. Ei ne lakkautetut kyläkoulut riitä vaan kyllä pakolaiset majoitetaan ihan toimiviin kouluihin sekä urheilu- ja teollisuushalleihin. Lisäksi on yksi vaihtoehto jota ei pahemmin mainosteta nimittäin kansalaisten asunnot. Siinä ei ole paljon isännällä vastaansanomista kun väestösuojelu viskaali toteaa, että talosta löytyy 170 neliötä ja että siellä asuu vain ukko ja akka. Siinä käy niin että haminalainen homopariskunta muuttaa toiseen makkariin ja pihalla tyhjänpanttina olevaan soliferiin muuttaa esim. lappalainen avohoito potilas.

Ylipäätänsä noissa evakuoinneissa on ongelmana sodan alettua se turvattomuus. Kuvitelkaa vaikka sellaista kuuden bussin saattuetta väestönsuojelun kolmiomerkit katolla. Siihen kun paikalla pyyhältää esim. pari ryntökonetta rypälepommit siipien alla niin helposti on nelinumeroinen määrä sekä kuolleita että haavoittuneita. Toki aikaisemminkin vihulaisen koneet hyökkäsivät kuljetusten kimppuun mutta nyt suojaa ei tarjoa mikään muu kuin sankka sumu tai pv:n tarjoama "rautakatto". Pimeys ei tarjoa enää suojaa.



Joo, tuossa se juttu onkin: Helsinki on pidettävä ja se osa väestöstä on siirrettävä, joka on asiallista siirtää ja voidaan siirtää.

"elintärkeiden alueiden ja toimintojen turvaaminen" lukee jossain muistaakseni pp-selonteossa. Ja kannattaa lukea tuo ihan hartaudella.

Ja onhan Suomessa ihan oikeasti kaiketi eurooppalaisittainkin varsin hyvät väestönsuojeluun liittyvät järjestelyt, ei siinä mitään. Toivottavasti niitä ei ajeta alas, ei ne niin paljon kustanna.

Eilen muuten oli uutisissa juttua ruokaomavaraisuusjärjestelyistä, maailman ykkönen oli Suomi järjestelyissään. Eli myönnettävä se jokaisen on, että ei täällä ihan joutavasti ole asioita hoidettu.

Ikääntyvien ressujen osalta pitäisikin olla "uramahdollisuuksia" väestönsuojeluun, evakuointien turvaamiseen jne. liittyvissä jutuissa. Jos lieneekin, mutta ei ole tietoa.

Taistelujen edetessä suuriin asutuskeskuksiin, on peli pelattu. Silloin antaudutaan, jos tulevaisuus vaikuttaa edes jotenkin siedettävältä. "Suomalaiset Siperiaan" tai vastaavan suunnitelman edessä tietysti jatketaan taistelua. Siinä vaiheessa siviilit saavat selvitä omillaan. Käsillä on vain kuolemaa, kurjuutta ja asevoimien rippeiden kuolinkamppailu. Parempi toki sekin, kuin kävellä omin jaloin kaasukammioon tai Siperian junaan.
 
JOKO kirjoitti:
Taistelujen edetessä suuriin asutuskeskuksiin, on peli pelattu. Silloin antaudutaan, jos tulevaisuus vaikuttaa edes jotenkin siedettävältä. "Suomalaiset Siperiaan" tai vastaavan suunnitelman edessä tietysti jatketaan taistelua. Siinä vaiheessa siviilit saavat selvitä omillaan. Käsillä on vain kuolemaa, kurjuutta ja asevoimien rippeiden kuolinkamppailu. Parempi toki sekin, kuin kävellä omin jaloin kaasukammioon tai Siperian junaan.

Vaikuttaa vähän taas vähän jonkun pikkukaupungin punakaartin touhulta. "Iiks lahtarit ampui tykillä torille. Antauvutaan äkkiä kaik on män..."

Mistäköhän asevoimien kuolikamppailusta nyt mahtaa sitten olla kyse? Ymmärrän kyllä, että jos kysymys olisi jostain ison kakkosen aikaisesta tilanteesta ja Helsingistä ei löytyisi muuta kuin it-rykmentti, yksi komppania valonheitinlottia, sotasairaaloiden toipilaat, Old Boys pataljoona (Helsinkin Sk:n ikämiehet) ja muutama sotilaspoika.

Päätös Helsigin pitämisestä kaikissa oloissa tehtiin kuitenkin jo 1970-luvulla ja nykyisin pääkaupunkiseudun puolustamiseen on varattu prikaatikaupalla joukkoja. Eli siinä vaiheessa kun venäläisen prikaatin tiedustelijat näkevät ensimmäisen HSL:n pysäkin ei tilanne todellakaan muistuta mitään Berliinin tai Wienin loppunäytöstä vuodelta 1945.

Ylipäätänsä kannattaa vilkaista joskus karttaa. Kannattaa katsoa kuinka paljon matkaa kertyy Espoonlahdelta Itäsalmelle. Pääkaupunkiseutua ei nimittäin edes saarreta millään pienellä porukalla. Vähän epäilen muutenkin, että koko Suomen armeija istuisi vain perseellään kun venäläiset keskittäisivät useamman prikaatin joukkoja ja raijaisivat paikalle suuren määrän ammuksia ja varusteita kaupungin valtausta varten? Aivan varmaa on, että noihin kyseisiin kaupunkeihin ei ajeta pataljoonan voimin (ala jenkkien Thunder Run) ja kaadeta kolmen sepän patsasta sekä vaihdeta päävartion lippua.

Suomessa realismia ei ole mikään "säästetään siviilit kärsimyksiltä" tai "avoin kaupunki odottaa". Kylmän sodan aikana oli tapana sanoa, että Helsinki rajakaupunki. Helsinki on yhä edelleen rajakaupunki mutta se poikkeaa monista muista Euroopan pääkaupungeista koska se on linnoitettu kuten moni muukin suomalainen kaupunki.
 
Minä olen kyllä aika vahvasti sitä mieltä, että jos taistelut ovat edenneet pääkaupunkiseudulle saakka, kyseessä on armeijan ja koko valtakunnan kuolinkamppailu. Jos sodasta halutaan selviytyä ilman kuolinkamppailua, se on saatava ratkaisuun jo paljon ennen PK-seutua.
Toinen vaihtoehto on sitten se, että hallitus siirtyy ajoissa pois Helsingistä, armeija luopuu kaupungista lähes ilman taistelua ja siirtyy hallituksen mukana pitkälle pohjoiseen ja jatkaa taistelua sieltäkäsin. Ei kuulosta hyvältä sekään, koska fakta on, että valtakunnan ydintoiminnot ovat keskittyneet eteläisimpään Suomeen ja jos ne alueet menetetään, on kyseessä jälleen lähestulkoon vain pitkitetty kuolinkamppailu.
Sota on saatava ratkaisuun nopeasti ja paljon ennen PK-seutua.
 
Kapiainen kirjoitti:
Minä olen kyllä aika vahvasti sitä mieltä, että jos taistelut ovat edenneet pääkaupunkiseudulle saakka, kyseessä on armeijan ja koko valtakunnan kuolinkamppailu. Jos sodasta halutaan selviytyä ilman kuolinkamppailua, se on saatava ratkaisuun jo paljon ennen PK-seutua.
Toinen vaihtoehto on sitten se, että hallitus siirtyy ajoissa pois Helsingistä, armeija luopuu kaupungista lähes ilman taistelua ja siirtyy hallituksen mukana pitkälle pohjoiseen ja jatkaa taistelua sieltäkäsin. Ei kuulosta hyvältä sekään, koska fakta on, että valtakunnan ydintoiminnot ovat keskittyneet eteläisimpään Suomeen ja jos ne alueet menetetään, on kyseessä jälleen lähestulkoon vain pitkitetty kuolinkamppailu.
Sota on saatava ratkaisuun nopeasti ja paljon ennen PK-seutua.

Saksalaiset varoittivat suomalaisia jo alkuvuodesta 1944 ettei Neuvostoliiton suurhyökkäystä pysty pysäyttämään alle 80 kilometrin matkalla. Suomalaiset totesivat "erityisolosuhde ja meidän miehet" ja jättivät tiedon omaan arvoonsa. Kannaksen taistelut sitten varmaankin osoittivat oliko saksmannien jutuissa jotain perääkin?

Nyt sitten ollaan siinä tilanteessa, että sitä "eteläistä rantamaata" on linnuntietä sellaiset 160 kilometriä rajapuomin ja Hellsinkin välissä. Siihen sitten pitäisi suurvallan hyökkäys pysäyttää? Tai siis näin me olemme sen ajatelleet mutta vihollinenhan voi lähteä avaamaan hommaa ihan eri suunnasta? Millä lihaksilla tämä vihollisen pysäyttäminen sitten tehdään? Rehellisesti sanottuna, katson, että 15 kilometriä puolustettua kaupunkia on huomattavasti suurempi hidaste ja vihollisten joukkojen tuhoaja kuin 80 kilometriä Etelä-Suomen maaseutua.

Ollaanko nyt puolustusajattelua siirtämässä siihen suuntaan, että vihollisen voimakkain hyökkäys lyödään kahdella mek.tst.osastolla ja yhdellä mekanisoidulla prikaatilla siellä Kymenlaakson "mini-kurskissa" ja jos tuo suunnitelma epäonnistuu niin sitten vain avoimet ovet suomen tärkeimmille ydinalueille?

Vai onko puolustussuunnittelu mennyt samanlaiseksi kuin suomalaisten poliitikkojen venäjä arvioinnit. Toiveajattelua siellä ja tietämättömmyyttä täällä? Armeijan kovin kärki on muuttunut miniarmeijakunnaksi johon kuuluu muutama tosihieno ja sikasiisti miniprikaati. Entäs jos vastapuoli sotii kuin Georgiassa ja ne hienot vastahyökkäykset kilpistyy siihen, että se vastapuolen ei niin hieno karvalakkipataljoona pitää asemansa 40 %:n tappioista huolimatta?
 
Jos PK-seudulla käydään taisteluita aikaisessa vaiheessa, niin ne ovat varsin rajoittuneita luonteeltaan. Vihollinen pyrkii strategiseen iskuun varsin rajallisin joukoin ja miehittämään/tuhoamaan x määrän strategisia kohteita. PK-seutua ei ole tarvis evakuiuda kokonaan, kunhan vain siviilit taistelualueilta saadaan pois.

Edes mekanisdut osastotkaan eivät saata koko kaupunkia taistelukentäksi, vaan kyllä ne tasitelut aika pienellä alueella käydään. Ja jos yhtään kehtaa spekuloida niin taistelut ovat niin liikkuvia luonteeltaan, että taistelut harvemmin keskittyvät yhteen paikkaan vaan otetaan rivaksti yhteen ja hyökkääjä joko kärsii tappion tai menestyy ja taistelut siirtyvät seuravaan paikkaan. Ja voidaan kysyä että jos maajoukkojen taistelut käydään Helsingissä niin onko enää mitään järkeä ylipäätään tasitella vastaan? Voisi olettaa että PV:n kärkijoukot on saaneet sitä paljon tattiin tässä vaiheessa että ne on käytännössä lyöty, mikä taas merkitsee vuorostaan sitä että maavoimat käytännössä on lyöty... Toki maavoimien kärki voi tässä vaiheessa vielä hioa kynsiään jossakin Saimaalla ja suunnitella oikein kunnon suurmottia Helsinki-lappeenranta välille.
 
Mitä sotaa tässä nyt ollaan käymässä? "Jos vihollinen pääsee Sipooseen. Niin hallitus siirretään taksikulkueessa Vaasaan ja allekirjoitetaan mikä tahansa paperi..."

Jos nyt ajatellaan, että yksi prikaati pystyy puolustamaan sellaista 10 X 10 kilometrin aluetta. Pääkaupunkiseutua puolustetaan linjalla Espoonlahti- Kehä III- Pitkäjärvi- Kehä III- Porvarinlahti. Vastapuoli tarvitsi pelkästään kaupungin piirittämiseen neljä prikaatia. Sen jälkeen paikalle pitäisi haalia vielä suuret määrät jalkaväkeä hyökkäämään, ammuksia tykistölle, lääkintäyksiköt, tarvittavat raskaan tykistön ja raketinheitin yksiköt. Lisäksi huoltoreitin venäjälle tarvitsi olla auki ainakin yhtä valtatietä tai jotain etelä-rannikon satamaa pitkin (Helsingin satamathan ovat puolustusalueen sisällä).

Suomalaisella puolustajalla taas esim. panssaroitujen miehistönkuljetus ajoneuvojen puute ei haittaisi koska taistelut sujuisivat lähinnä jalkamiehen nopeudella (Kadut täynnä esteitä ja murroksia.) Myös kevyitä kertasinkoja voitaisiin hyödyntää täydessä mitassa (lyhyet ampumaetäisyydet). Pääkaupunkiseudulla on myös huomattavat määrät lääkintäkapasiteettia - esim. osa sairaaloista voisi toimia täydellisessä turvassa kantakaupungin kalliosuojissa. Joukot suojautuisivat kerrostalojen väestönsuojiin ja kalliosuojiin. Vihollisen jalkaväen lähestyessä taistelu käytäisiin talojen raunioissa- talo talolta ja kortteli korttelilta. Paikalla oleva siviiliväestö siirrettäisiin aina lähemmäksi kaupungin keskustaa taisteluiden edetessä mm. maanalaisia käytäviä pitkin.

Ilmeisesti kaikki liikuntasotaan kelpaavat yksiköt pitää sitten käyttää kymenlaakson kurskissa? Kaupunkitaisteluiden raivotessa niillä toki olisi 1000 ruplan paikka iskeä venäläisten selustayhteyksiä tai vaikka piirittäviä joukkoja vastaan...

Ilmeisesti olisi idioottimaista käyttää taistelualueena sellaista aluetta jolla suurvalta vastustaja EI pääse täysimittaisesti hyödyntämään panssari ja mekanisoituja joukkoja, tykistöä ja ilmavoimia. Varsinkin kun puolustajan valtit korostuisivat - koulutettu jalkaväki, kevyet singot, kylkimiinat, murrosteet, miinoitteet, valmiiksi tehdyt suuret räjähdyspanokset jotka räjäytetään siinä vaiheessa kun vihollisen jalkaväkikomppania on saanut ostoskeskuksen vallattua ja tietenkään unohtamatta, että pääkaupunkiseutu on yksi harvoista paikoista joilla on ihan oikea it:n rautakatto.
 
Back
Top