Siviilit sodan keskellä

[Heikkilä]

Myöskään lämmitys kerrostalossa ei toimi ilman sähköä, kiertohan tapahtuu pumpulla! Lämmityskattilan sytytys omakotitalossa jne...

Mistä kamiina lämmittämään yhtä huonetta ja mistä polttopuut?

Hukuttas sontaan ja kerrostalojen pihoille rakennettas riukuja... Tulis ainakin kerrostalojen naapurusto tutuksi kun aina aamulla oltas samaan aikaan paskalla!
Paljon ois paljaita perseitä rivissä!

Muistelisin että kerrostalon väestönsuojaa käyttöön otettaessa yksi ensimmäisiä toimenpiteitä on lämmityksen kytkeminen pois päältä. Kun suojassa on henkeä kohti 0.6 neliömetriä eli suoja tulee täyteen kolmekerroksista laverisänkyä kapeilla käytävillä niin se ihmismassa tuottaa enemmänkin lämpöä kuin olisi tarvis. Juomaveden saanti ja ulosteiden käsittely on se akuutimpi ongelma kuin lämmitys tilanteessa jossa kaupunkitekniikka on pommitettu korjauskelvottomaksi. Aamutoimiin kuuluu sitten oletettavasti huusin sankojen tyhjentäminen paikkaan x ja vedenjakelupisteelle tonkka kädessä jonottamaan meno.

 

[SJ]

Myöskään lämmitys kerrostalossa ei toimi ilman sähköä, kiertohan tapahtuu pumpulla! Lämmityskattilan sytytys omakotitalossa jne...

Mistä kamiina lämmittämään yhtä huonetta ja mistä polttopuut?

Hukuttas sontaan ja kerrostalojen pihoille rakennettas riukuja... Tulis ainakin kerrostalojen naapurusto tutuksi kun aina aamulla oltas samaan aikaan paskalla!
Paljon ois paljaita perseitä rivissä!

Muistelisin että kerrostalon väestönsuojaa käyttöön otettaessa yksi ensimmäisiä toimenpiteitä on lämmityksen kytkeminen pois päältä. Kun suojassa on henkeä kohti 0.6 neliömetriä eli suoja tulee täyteen kolmekerroksista laverisänkyä kapeilla käytävillä niin se ihmismassa tuottaa enemmänkin lämpöä kuin olisi tarvis. Juomaveden saanti ja ulosteiden käsittely on se akuutimpi ongelma kuin lämmitys tilanteessa jossa kaupunkitekniikka on pommitettu korjauskelvottomaksi. Aamutoimiin kuuluu sitten oletettavasti huusin sankojen tyhjentäminen paikkaan x ja vedenjakelupisteelle tonkka kädessä jonottamaan meno.

Sikäli kun minä olen mitään ymmärtänyt, niin noissa suojissa ei tarvitse asua, ellei vihollinen käytä NBC-kalustoa tai jos ilmahälytys on päällä 24/7. Tai varmaan tuolla voi asua, jos muuta paikkaa ei ole, mutta siinäkin tapauksessa eiköhän paskalle pääse muuallekin.

 

[Heikkilä]

Myöskään lämmitys kerrostalossa ei toimi ilman sähköä, kiertohan tapahtuu pumpulla! Lämmityskattilan sytytys omakotitalossa jne...

Mistä kamiina lämmittämään yhtä huonetta ja mistä polttopuut?

Hukuttas sontaan ja kerrostalojen pihoille rakennettas riukuja... Tulis ainakin kerrostalojen naapurusto tutuksi kun aina aamulla oltas samaan aikaan paskalla!
Paljon ois paljaita perseitä rivissä!

Muistelisin että kerrostalon väestönsuojaa käyttöön otettaessa yksi ensimmäisiä toimenpiteitä on lämmityksen kytkeminen pois päältä. Kun suojassa on henkeä kohti 0.6 neliömetriä eli suoja tulee täyteen kolmekerroksista laverisänkyä kapeilla käytävillä niin se ihmismassa tuottaa enemmänkin lämpöä kuin olisi tarvis. Juomaveden saanti ja ulosteiden käsittely on se akuutimpi ongelma kuin lämmitys tilanteessa jossa kaupunkitekniikka on pommitettu korjauskelvottomaksi. Aamutoimiin kuuluu sitten oletettavasti huusin sankojen tyhjentäminen paikkaan x ja vedenjakelupisteelle tonkka kädessä jonottamaan meno.

Sikäli kun minä olen mitään ymmärtänyt, niin noissa suojissa ei tarvitse asua, ellei vihollinen käytä NBC-kalustoa tai jos ilmahälytys on päällä 24/7. Tai varmaan tuolla voi asua, jos muuta paikkaa ei ole, mutta siinäkin tapauksessa eiköhän paskalle pääse muuallekin.

Ei tarvitse asua, mutta jos siitä kerrostalosta häviää lämpö ja sähkö (samalla tietysti vesi ja ilmastointi) niin se väestönsuoja on ehkä ainoa kerrostalon tila, joka on suunniteltu toimimaan niissä oloissa. Toki kylmään kerrostalohuoneistoon voi tehdä teltasta ja makuupusseista kohtuullisen hyvän 'lämpösolun' jos omistaa sellaiset. Kaikilla kerrostaloasukkailla vaan ei ole talviretkeilyyn sopivia vehkeitä, eli sitä lämpöä saa helpoimmin kaverien kyljestä.

Lisäksi yhdeksännen kerroksen asunnosta on myös v-mäistä kävellä pimeää rappukäytävää alas pihalle joka kerran kun on asiaa nurkan taakse, samoin vesien kantaminen sinne ysikerrokseen alkaa jossain vaiheessa tuntumaan turhalta - hissihän ei myöskään toimi. Jos niissä ilmahälytyksissä vielä pommitetaan kaupunkia niin ne yläkerran kämpät eivät välttämättä säily millään mittapuulla asumiskelpoisina.

 

[SJ]

Lisäksi yhdeksännen kerroksen asunnosta on myös v-mäistä kävellä pimeää rappukäytävää alas pihalle joka kerran kun on asiaa nurkan taakse, samoin vesien kantaminen sinne ysikerrokseen alkaa jossain vaiheessa tuntumaan turhalta - hissihän ei myöskään toimi. Jos niissä ilmahälytyksissä vielä pommitetaan kaupunkia niin ne yläkerran kämpät eivät välttämättä säily millään mittapuulla asumiskelpoisina.

Joo, no jos asunnosta pitää alkaa kantamaan sankkoa, niin sitten tuo käy järkeen.

 

[Mosuri]

Hienoa, että porukka jaksaa käyttää aivojaan ja miettii näitä poikkeusolojen kuvioita. Nimenomaan täytyisi miettiä aivan noita perusjuttuja. Aikoinaan on tullut törmättyä noissa vapaaehtoiskuvioissa ihmisiin jotka olivat töikseen miettineet noita asioita puolustusvoimien palkkalistoilla. Vuosien varrella on tietysti muodostunut jonkinlainen kuva ihmisten jutuista ja itsekkin on tullut ajateltua miten erinäköisiä arkipäivän askareita hoidettaisiin.

A. Mistä vettä? Ainakin Helsingissä on valmiiksi mietittynä vaihtoehtoisia vedenottopaikkoja poikkeusolojen varalle jos nykyistä vedenlähdettä ei voida käyttää. Jos vihollisen pommitukset tuhoavat vesitornit yms. infran niin sitten sitä vettä täytyy kuljettaa säiliöautoilla yms. sopivilla ajoneuvoilla ihmisten käyttöön. (Briteillähän oli muistaakseni 150 "väestönsuojelun paloautoa" jotka olisivat toimineet pelastustoimen reservinä sotatilanteessa. Ydinsotavaiheessa ajoneuvot olisi vedetty pois asutuilta alueilta ja niillä olisi kuljetettu juomavettä niille "onnekkaille" jotka olisivat ydiniskuista selvinneet. Näin siis 80-luvulla.)

B. Paskominen? Väestönsuojissahan on valmiiksi sellaiset tarvikkeet, että niistä saadaan koottua pressuseinäinen koppi jossa tarpeensa voi sitten tehdä jonkinlaiseen saaviin.

Kerrostalo asunnossahan homma hoidetaan seuraavalla tavalla. Otetaan siitä ylihinnoitellusta ruokasalin tuolista se tuolin "kansi" pois niin että tuolista jää vain runko. Viedään tuoli normaaleihin WC tiloihin ja lyödään ämpäri alle. Tarpeiden tekemisen jälkeen lyödään kansi päälle. Tyhjennetään talon suojelujohdon osoittamaan paikkaan kun tulee täyteen tai kun iljetyskynnys ylettyy. Paperin loppuminen korvataan ottamalla puhelinluettelo istunnolle mukaan. Ai ai kun tulee keltaisista sivuista vanhat hyvät ajat mieleen...

C. Peseytyminen? Talon grillikatoksessa tai tilapäisellä tulisijalla lämmitetään vettä. Sadevesiviemärin tai vastaavan sopivan paikan päälle on tehty pressukatos jossa voi peseytyä. Vastoin yleistä uskomusta yksi ämpärillinen lämmintä vettä ja kolme tai neljä ämpärillistä kylmää vettä riittää peseytymiseen.

D. Talojen lämmittäminen? Omakotilalot lämpiävät takalla ja/tai itse improvisoiduilla tulisijoilla. Kerrostalojen lämmityskin onnistuu. Haetaan kaupungin omakotialueelta tyhjillään oleva talo. Talon kiuas ja ränniputket irroitetaan. Kiuas asennetaan kerrostalon aulaan ja putkista rakennetaan savuhormi talon rappukäytävän läpi katolle. Asuntojen ovet pidetään auki tai korvataan verkoilla. Pitämällä tulta kiukaassa voidaan kerrostalon rappu pitää tarpeeksi lämpinä asumiseen. Polttoaine saadaan puistojen puista tai sen omakotitalon rakenteista...

https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/16176/Kalliova.pdf?sequence=1

http://www.iltalehti.fi/helsinki/200805277710435_hi.shtml

http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_tunneliverkosto

http://www.uta.fi/utain/2004s/15/15017.html

http://yliopistolainen.helsinki.fi/yol98_4/art4.htm

 

[Museo]

Hienoa, että porukka jaksaa käyttää aivojaan ja miettii näitä poikkeusolojen kuvioita. Nimenomaan täytyisi miettiä aivan noita perusjuttuja.

Ja jos käytte ulkomailla muuallakin kuin jossain Kanarialla niin noita poikkeusolojen juttuja kannattaa miettiä sielläkin. Se on usein kumman paljon helpompaa esimerkiksi jonkun maanjäristyksen sattuessa toimia jos on jonkinlainen toimintamalli valmiiksi mietittynä ennen kuin järisee. Näin ihan sivuhuomautuksena.

 

[KIM]

Ehkä riesoista pienimpiä, mutta olen havainnut useiden väestönsuojien ilman olevan homeista. Ne kun on tehty maan alle niin ne helposti kastuu ja sitten kun ne eivät ole käytössä niin kukaan ei valita oireista. Olen käynyt sellaisessakin kunnan johtokeskuksessa jossa oli ollut pari vuotta aikaisemmin 60 cm vettä lattialla. No joo olihan se jo vähän kuivunutkin, mutta ne lääkintävarusteet, radiopuhelimet, kartat, lamput, huovat yms. oli joko lahoja, homeisia tai ruosteessa. Aivan tyypillistä, ettei kukaan välitä.

 

[Mosuri]

Ehkä riesoista pienimpiä, mutta olen havainnut useiden väestönsuojien ilman olevan homeista. Ne kun on tehty maan alle niin ne helposti kastuu ja sitten kun ne eivät ole käytössä niin kukaan ei valita oireista. Olen käynyt sellaisessakin kunnan johtokeskuksessa jossa oli ollut pari vuotta aikaisemmin 60 cm vettä lattialla. No joo olihan se jo vähän kuivunutkin, mutta ne lääkintävarusteet, radiopuhelimet, kartat, lamput, huovat yms. oli joko lahoja, homeisia tai ruosteessa. Aivan tyypillistä, ettei kukaan välitä.

Väestönsuojelu on vähän ongelmallista touhua. Nykyisin toiminta kun on pelastustoimen alla. Kaikki väestönsuojelutoiminta on siten siitä normaalitoiminnasta pois. Panostuksia on vaikea perustella ja mieluiten lakisääteinenkin rakentaminen pitää perustella jollain muulla tavalla. Ei tässä mitään kallliosuojaa rakennetaan vaan liikuntatilat on vain sijoitettu sinne peruskallion sisään... Monet ihmiset suorastaan hölmistyvät kun kysyy onko omassa kerrostalossa väestönsuojaa "on meillä jokin verkkokellari..." Toistuvasti esim. väestönsuojien hyödyllisyyttä on perusteltu sillä, että ydinvoimalat voi posahtaa. Tosiasia kuitenkin on, että pahinkaan ydinvoimalaonnettomuus ei edellytä suojautumista väestönsuojaan jos etäisyyttä voimalaitokseen on yli 20 km. Ympäristöministeriö määrittelee lisäksi "suojelukohteet" = todennäköiset hyökkäyskohteet.

Sotaa varten ne väestönsuojat ovat mutta ääneen sitä ei voi sanoa. Tavallinen kansalainen voi jotenkuten ymmärtää 19-25 vuotiaiden sotaan lähettämisen, mutta ajatus siitä että kodin lähelle putoisi ties mitä taivaalta on niin vastenmielinen, että se pitää sulkea pois tietoisuudesta. Välillä tuntuu, että kotimaisessa todellisuudessa ei ole olemassa ilmahyökkäyksiä. Ilmahyökkäykset Saksaan, Pohjois-Vietnamiin, Koreaan ja Jugoslaviaan ovat vain "kauheata joka tapahtuu muille mutta ei meille"! Ehei Suomessa kaikki siirtyvät jonnekkin määrittelemättömälle "maaseudulle" turvaan pahalta. Evakkomatkakin sujuu rattoisasti perheen matkailuautolla tai Vainion liikenteen ilmastoidulla bussilla. Perillä odottaa mökki idylli jossa on mukavaa ja viihtyisää vaikka kaupasta ei saa tavaraa vanhaan malliin...

Keskustelut kulkevat aina melkein samaan malliin eka ryhdytään miettimään niitä evakuointeja. Sitten kun tajutaan ettei kahta miljoonaa kaupunkilaista niin vain mihinkään lykytä - aloitetaan pohdiskelu väestönsuojista. "Joo ei niillä mitään tee kun talot sortuu ja eikä ne mitään suojaa." "Ja vaikka niitä tarvitsisi niin ei sinne voi mennä kun perheen kissaa ei voi ottaa mukaan..." Lopulta sitten kuitenkin myönnetään, että ihan hyvä että sellainenkin laitos kerrostalon kivijalasta löytyy?

 

[JOKO]

Ehkä riesoista pienimpiä, mutta olen havainnut useiden väestönsuojien ilman olevan homeista. Ne kun on tehty maan alle niin ne helposti kastuu ja sitten kun ne eivät ole käytössä niin kukaan ei valita oireista. Olen käynyt sellaisessakin kunnan johtokeskuksessa jossa oli ollut pari vuotta aikaisemmin 60 cm vettä lattialla. No joo olihan se jo vähän kuivunutkin, mutta ne lääkintävarusteet, radiopuhelimet, kartat, lamput, huovat yms. oli joko lahoja, homeisia tai ruosteessa. Aivan tyypillistä, ettei kukaan välitä.

Käsittääkseni valtaosa suojista on jossakin käytössä jatkuvasti. Siten pysyvät kohtuullisessa, ellei jopa hyvässä kunnossa. Suurempi huoli on hätätilannetta varten varastoiduista tarvikkeista. Pysyvätkö ne hyvänä pitkiä aikoja? Mahdolliset ilmansuodattimet, kaasunaamarit, suojapuvut ja sellainen sälä. Noita tosin keritään jossain määrin uusimaan kuuluisan harmaan vaiheen aikana. :a-wink:

Miksiköhän puolustusvoimat eivät jakaneet käytöstä poistettuja kaasunaamareita taloyhtiöiden väestösuojiin?

 

[baikal]

Ehkä riesoista pienimpiä, mutta olen havainnut useiden väestönsuojien ilman olevan homeista. Ne kun on tehty maan alle niin ne helposti kastuu ja sitten kun ne eivät ole käytössä niin kukaan ei valita oireista. Olen käynyt sellaisessakin kunnan johtokeskuksessa jossa oli ollut pari vuotta aikaisemmin 60 cm vettä lattialla. No joo olihan se jo vähän kuivunutkin, mutta ne lääkintävarusteet, radiopuhelimet, kartat, lamput, huovat yms. oli joko lahoja, homeisia tai ruosteessa. Aivan tyypillistä, ettei kukaan välitä.

Käsittääkseni valtaosa suojista on jossakin käytössä jatkuvasti. Siten pysyvät kohtuullisessa, ellei jopa hyvässä kunnossa. Suurempi huoli on hätätilannetta varten varastoiduista tarvikkeista. Pysyvätkö ne hyvänä pitkiä aikoja? Mahdolliset ilmansuodattimet, kaasunaamarit, suojapuvut ja sellainen sälä. Noita tosin keritään jossain määrin uusimaan kuuluisan harmaan vaiheen aikana. :a-wink:

Miksiköhän puolustusvoimat eivät jakaneet käytöstä poistettuja kaasunaamareita taloyhtiöiden väestösuojiin?

Häkä?

 

[Heikkilä]

Ehkä riesoista pienimpiä, mutta olen havainnut useiden väestönsuojien ilman olevan homeista. Ne kun on tehty maan alle niin ne helposti kastuu ja sitten kun ne eivät ole käytössä niin kukaan ei valita oireista. Olen käynyt sellaisessakin kunnan johtokeskuksessa jossa oli ollut pari vuotta aikaisemmin 60 cm vettä lattialla. No joo olihan se jo vähän kuivunutkin, mutta ne lääkintävarusteet, radiopuhelimet, kartat, lamput, huovat yms. oli joko lahoja, homeisia tai ruosteessa. Aivan tyypillistä, ettei kukaan välitä.

Käsittääkseni valtaosa suojista on jossakin käytössä jatkuvasti. Siten pysyvät kohtuullisessa, ellei jopa hyvässä kunnossa. Suurempi huoli on hätätilannetta varten varastoiduista tarvikkeista. Pysyvätkö ne hyvänä pitkiä aikoja? Mahdolliset ilmansuodattimet, kaasunaamarit, suojapuvut ja sellainen sälä. Noita tosin keritään jossain määrin uusimaan kuuluisan harmaan vaiheen aikana. :a-wink:

Miksiköhän puolustusvoimat eivät jakaneet käytöstä poistettuja kaasunaamareita taloyhtiöiden väestösuojiin?

Häkä?

Ei kun niissä väestönsuojissa on koneellinen ja käsikäyttöinen ilmanvaihto, jossa on myös aktiivihiilisuodatus, eli se antaa saman suojan. Ei kaasunaamari päässä ole kovin kiva olla pitkiä aikoja, eli siitä ei voi lähteä että väestönsuojan ilman annetaan mennä myrkylliseksi ja jatketaan siellä oloa naamarit päässä. Muutama naamari ulkona käyntiä varten tosin taitaa kuulua väestönsuojan varustukseen muutenkin. Sitäpaitsi siinä vaiheessa kun naamari vanhenee niin se lakkaa suojaamasta siviiliä siinä missä sotilastakin, eli ei niillä sitten ole todellista arvoa. Koko väestönsuojiin kaavaillulle joukolle hankittavat 'kansannaamarit' olisivat valtava hankinta, johon ei SA-Int ylijäämä riitä alkuunkaan. Ruotsissahan tälläinen varautuminen muistaakseni kylmän sodan aikana oli, mutta siitä luovuttiin kun naamarit vanhenivat eikä uusien hankkimiseen enää haluttu käyttää rahaa.

 

[Mosuri]

Ehkä riesoista pienimpiä, mutta olen havainnut useiden väestönsuojien ilman olevan homeista. Ne kun on tehty maan alle niin ne helposti kastuu ja sitten kun ne eivät ole käytössä niin kukaan ei valita oireista. Olen käynyt sellaisessakin kunnan johtokeskuksessa jossa oli ollut pari vuotta aikaisemmin 60 cm vettä lattialla. No joo olihan se jo vähän kuivunutkin, mutta ne lääkintävarusteet, radiopuhelimet, kartat, lamput, huovat yms. oli joko lahoja, homeisia tai ruosteessa. Aivan tyypillistä, ettei kukaan välitä.

Käsittääkseni valtaosa suojista on jossakin käytössä jatkuvasti. Siten pysyvät kohtuullisessa, ellei jopa hyvässä kunnossa. Suurempi huoli on hätätilannetta varten varastoiduista tarvikkeista. Pysyvätkö ne hyvänä pitkiä aikoja? Mahdolliset ilmansuodattimet, kaasunaamarit, suojapuvut ja sellainen sälä. Noita tosin keritään jossain määrin uusimaan kuuluisan harmaan vaiheen aikana. :a-wink:

Miksiköhän puolustusvoimat eivät jakaneet käytöstä poistettuja kaasunaamareita taloyhtiöiden väestösuojiin?

Häkä?

Suomessa on tietääkseni sellainen periaate, ettei kaasunaamareita ja suojapukuja ole kuin niille väestönsuojelukouluetetuille vapaaehtoisille. Muita ihmisiä suojaavat väestönsuojan ylipaine ja ilmansuodatus. Toki olisi ollut mahdollista luovuttaa ne vanhat naamarit väestönsuojelukäyttöön mutta niihin olisi pitänyt hankkia uudet suodattimet (säilyvät 10 vuotta, monet ulkomaiset mallit vain viisi vuotta). Lisäksi vanhan nassen suodatin ei ole standardikierteellä (NATO-standardi 40 milliä) joten ne olisi pitänyt teettää tai käyttää sovitekappaletta.

Mistä sitä tietää? Voi olla ettei vanhoja intin naamareita haluttu kunnostaa ja laittaa väestönsuojelun varastoihin koska tämä olisi sotkenut naamarimarkkinat 20 vuoden ajaksi. Nykyisinhän väestönsuojien naamarit ostetaan "kalliilla rahalla" turvalaite liikkeistä yms. paikoista. Jos nyt joku haluaa tehdä todellisen väestönsuojelu ja reserviläis uroteon niin ryhtyisi myymään niitä sovitekappaleita M61:n naamariin jolla saadaan NATO:n standardikierteinen suodatin kiinni. Kysyntääkin olisi vaikka kuinka paljon sillä aika harvat niitä nasseja on lopulta ostaneet mihinkään kumihomo leikkeihin? Uuden suodattimen saa sitten tilattua vaikka SPEK:n nettikaupasta. Viralliset tahot ei niitä sovitteita tahdo myydä koska ylijäämä naamareiden laadusta ei ole takeita.

Häkää ei väestönsuojelu ja sotilas suodattimet suodata. Sitä varten on olemassa joitain erikoissuodattimia, mutta eiköhän se ole parempi sulkea väestönsuojan ilmastointi kokonaan jos ulkona on tulimyrsky? Savusukellukseen pitää olla paineilmalaitteet tms. ja mielellään jokin koulutus.

 

[Second]

Ei kaasunaamari päässä ole kovin kiva olla pitkiä aikoja, eli siitä ei voi lähteä että väestönsuojan ilman annetaan mennä myrkylliseksi ja jatketaan siellä oloa naamarit päässä.
[/quote]

Sanos muuta. Ainakin kymmenen kertaa yritin intissä nukkua nasse päässä ja joka ikinen kerta sen olin nukkuessa riisunut pois. Voitte arvata pettymykseni.

Etenkin kun se oli perverssillä tavalla aika ihq:heart: pitää päässä.

 

[JOKO]

Ei kaasunaamari päässä ole kovin kiva olla pitkiä aikoja, eli siitä ei voi lähteä että väestönsuojan ilman annetaan mennä myrkylliseksi ja jatketaan siellä oloa naamarit päässä.

Sanos muuta. Ainakin kymmenen kertaa yritin intissä nukkua nasse päässä ja joka ikinen kerta sen olin nukkuessa riisunut pois. Voitte arvata pettymykseni.

Etenkin kun se oli perverssillä tavalla aika ihq:heart: pitää päässä.
[/quote]

No eihän sitä nassea väestösuojassa käytetäkkään. Väestösuojassa itsessään on suodattimet. Naamarit ovat ulkona käyntejä varten. Silloinkin lähinnä ydinlaskeumaa ajatellen.

Kemiallisten aseiden tiedusteluun ei ole välineitä ja palokaasuilta suojaamiseen ei käytännössä ole tarvetta. Niiden takia nasset ovat turhia. Ensimmäisessä tapauksessa istuskellaan suojassa ja jälkimmäisessä pihalla odottelemassa palokuntaa.

 

[AKE-ukki]

Onkos kukaan miettinyt tai tietääkö kukaan kuinka kriisitilanteessa puhelimen käytön kanssa käy? ennenhän kaikki telefoonit oli langalla yhteydessä ja siviilit voi käyttää niitä myös kriisitilanteessa. Nythän kaikilla on kännykkä, ja jos olen oikein ymmärtänyt, kännykkäverkko ajetaan alas siviilikäytöstä sota-aikana. Palaako vanhat lankapuhelimet käyttöön?

 

[hessukessu]

Onkos kukaan miettinyt tai tietääkö kukaan kuinka kriisitilanteessa puhelimen käytön kanssa käy? ennenhän kaikki telefoonit oli langalla yhteydessä ja siviilit voi käyttää niitä myös kriisitilanteessa. Nythän kaikilla on kännykkä, ja jos olen oikein ymmärtänyt, kännykkäverkko ajetaan alas siviilikäytöstä sota-aikana. Palaako vanhat lankapuhelimet käyttöön?

Väestönsuojissa on jokaisessa vähintään yksi puhelinlinja, yleensä kytkettynä ensimmäisen asunnon puhelinlinjan kanssa rinnakkain. Se, miten näitä osataan ottaa käyttöön ja mistä hitosta tiedetään, missä numerossa ne ovat, onkin sitten toinen juttu. Kaiketi tärkeintä on se, että väestönsuojista voidaan soittaa jonnekin kuin se, että niihin voidaan soittaa...jos joku osaa tosipaikan tullen ottaa tuon linjan käyttöön jostain taloyhtiön keskuksesta.

 

[Bodyguard]

Onkos kukaan miettinyt tai tietääkö kukaan kuinka kriisitilanteessa puhelimen käytön kanssa käy? ennenhän kaikki telefoonit oli langalla yhteydessä ja siviilit voi käyttää niitä myös kriisitilanteessa. Nythän kaikilla on kännykkä, ja jos olen oikein ymmärtänyt, kännykkäverkko ajetaan alas siviilikäytöstä sota-aikana. Palaako vanhat lankapuhelimet käyttöön?

Väestönsuojissa on jokaisessa vähintään yksi puhelinlinja, yleensä kytkettynä ensimmäisen asunnon puhelinlinjan kanssa rinnakkain. Se, miten näitä osataan ottaa käyttöön ja mistä hitosta tiedetään, missä numerossa ne ovat, onkin sitten toinen juttu. Kaiketi tärkeintä on se, että väestönsuojista voidaan soittaa jonnekin kuin se, että niihin voidaan soittaa...jos joku osaa tosipaikan tullen ottaa tuon linjan käyttöön jostain taloyhtiön keskuksesta.

On varmaan totta, kun puhutaan yleisistä väestönsuojista. Nykymääräysten mukaan pitää uusiin teollisuuskiinteistöihin, joissa työskentelee määrätty määrä ihmisiä ( en nyt muista eksaktia määrää, on kutenkin aika pieni), rakentaa jonkinlainen väestönsuoja. Siellä ei mitään lankapuhelinta ole, ei ainakaan mun duunissa.

 

[Mosuri]

Onkos kukaan miettinyt tai tietääkö kukaan kuinka kriisitilanteessa puhelimen käytön kanssa käy? ennenhän kaikki telefoonit oli langalla yhteydessä ja siviilit voi käyttää niitä myös kriisitilanteessa. Nythän kaikilla on kännykkä, ja jos olen oikein ymmärtänyt, kännykkäverkko ajetaan alas siviilikäytöstä sota-aikana. Palaako vanhat lankapuhelimet käyttöön?

Väestönsuojissa on jokaisessa vähintään yksi puhelinlinja, yleensä kytkettynä ensimmäisen asunnon puhelinlinjan kanssa rinnakkain. Se, miten näitä osataan ottaa käyttöön ja mistä hitosta tiedetään, missä numerossa ne ovat, onkin sitten toinen juttu. Kaiketi tärkeintä on se, että väestönsuojista voidaan soittaa jonnekin kuin se, että niihin voidaan soittaa...jos joku osaa tosipaikan tullen ottaa tuon linjan käyttöön jostain taloyhtiön keskuksesta.

On varmaan totta, kun puhutaan yleisistä väestönsuojista. Nykymääräysten mukaan pitää uusiin teollisuuskiinteistöihin, joissa työskentelee määrätty määrä ihmisiä ( en nyt muista eksaktia määrää, on kutenkin aika pieni), rakentaa jonkinlainen väestönsuoja. Siellä ei mitään lankapuhelinta ole, ei ainakaan mun duunissa.

Aika usein se puhelinpistoke on kätketty seinälevyn tai jonkun luukun taakse ettei sitä pääse käyttämään. Ainakin yhdestä harrastetilana toimivasta taloyhtiön väestönsuojasta olen sellaisen löytänyt remontin aikana.

Usein olen ihmetellyt myös väestönsuojan käyttöä. Aika usein tila toimii pukuhuoneena tms. käytössä. Samanaikaisesti käytetään suuria summia kuitenkin esim. rahanlaskuun ja rahojen varastointiin käytettettävien tilojen murtosuojaamiseen. Luulisi että ne rahanlaskemiset, arkistot ja yms. materiaali kannattaisi pitää siellä väestösuojassa joka tarjoaisi pienellä vaivalla lähes kassaholvin tasoisen suojan?

Nykyaikainen digitaalitekniikka tarjoaa lähes rajattomat mahdollisuudet puhelinliikenteen ohjailuun. Esimerkiksi ilmahyökkäyksen jälkeen voidaan estää tavallisia ihmisiä soittamasta puhelimella tai voidaan sallia vain soittaminen 112:teen. Samanaikaisesti viranomaiskäytössä olevilla puhelimilla voi soittaa normaalisti. Ulkomaanpuhelut voidaan estää joihinkin maihin. Puhelinliikennettä voidaan myös tarkkailla ohjelmilla jotka seulovat tiettyjä avainsanoja tai esim. kaikki puhelut joissa käytetään tiettyä kieltä.

Kännykät myös tarjoavat mahdollisuuden väestön varoittamiseen. Israelissahan on ainakin kokeilussa järjestelmä joka lähettää tekstiviestin tietyn alueen asukkaille jos ilmapuolustus on havainnut vastapuolen tykistötulen ja laskenut lentoratojen osuvan sinne.

 

[AKE-ukki]

No niin, spesialistitit miten luulette käyvän rahaliikenteen... kaikki maksaa nykyään kortilla, sähköä saadaan vähän, jos ollenkaan kriisin aikana! Kaikki pankkitiedot on tietokoneilla ja hyökkäävä vihollinen sabotoi tietokonejärjestelmät ELSO:lla. Kuis suu pannaan? Aletaanko maksamaan oravan nahoilla mistä tilitietojen saldot ja ihmisten tilitiedot? Maksuliikenne? Prisman bonuskorttikaan ei toimi...

Nimim. kerran kassajonossa ollut kun kaupan tietokonejärjestelmä kaatui...

 

[adam7]

tuotahan ollan jo kokeiltu, kun virossa pantiin polvilleen järjestelmiä DOS (denial of service) zydeemeillä, eli pommitettiin zydeemejä niin monella pyynnöllä että zydeemi meni polvilleen. se taas opetti, että tuollaiseen on oltava vastaresepti, ja naton cyberdefensekeskus perustettiin viroon. samalla toivottavasti kotimaiset systeemit ovat oppineet jotain.

tuohan ei selviä joidenkin ulkomaisten ip-osoitteiden blokkaamisella, koska hyökkäyksen suorittavat botnetit (ts. kaapattujen koneiden massiiviset määrät).

tällä hetkellä iran on kusessa koska jenkkilälä ja israel ovat laittaneet tosi ikävän viruksen eri zydeemeihin. ekanahan tuo virus ei kertonut itsestään, vaan haki tietoa ja soitti koitiin tiedot. tosin ei suoraan kotiin vaan eri väli-osoittesiin. kakkosvaihe oli että sekoitti teollisuuslaittet niin, että prosessit eivät toimineet.

pitää sitten pohtia missä on parhaat viruskirjoittajat