Sodanajan maavoiman ryhmittelyn pohdintaa

[LasUps]

Muistelisin, että jossain tutkimuksessa (voin yrittää kaivella) tultiin tulokseen, jolla osoitettiin jo viiden taistelumanööverejä suorittavan alaisorganisaation olevan aika absoluuttinen yläraja yhden komentajan ohjattavaksi.

Tykistön hajautuksesta sen verran, että se on hajautettu, koska sen ylempi organisaatiotaso, eli prikaati (pl. VPri05:t) useimmissa tapauksissa lakkautettiin. Tykistöhän toimii edelleen pienimmillään patteriston (eikös se koko ole lähempänä 400 kuin 600 miestä?) kokoonpanoina ja ainakin MekTst-Ossissa vielä tykistöryhmänä. Voidaan ajatella, että prikaatien kokoja vaan pienennettiin, kerta eihän noilta taisteluosastoilta näytä puuttuvan orgaanisena juuri mitään joukkoja, mitä prikaateilla olisi ollut. Toisaalta niiden kyvykkyyksiä voidaan helpommin painottaa, ja pistää sinne missä niitä eniten tarvitaan. Taisteluosastoista tietääkseni sitten muodostetaan aiempia prikaateja paremmin skaalautuvia sekä ketterämpiä modulaarisia ryhmiä, joita on joku sanonut alueellisiksi prikaateiksi ja toiset alueelliseksi taisteluryhmiksi. Nämäkään ei ole mitään uutta ja ihmeellistä; viime sodissakin oli tällaisia taisteluryhmiä ja muita ad-hoc-osastoja, nyt niille on vaan heti alusta asti esikunnat ja tukijoukot... kai.

Eikös tuo ole aika pitkälti juuri se mitä neme haet? Yhtymien kokonaan poistaminen on mielestäni turhanpäiväistä kun ne jouduttaisiin kuitenkin sota-aikana muodostamaan jollain itsenäiseen taisteluun kykenevällä granulaatiotasolla. Nyt vaan on päädytty tähän prikaati ja TST-Ryh/TST-Os -jakoihin, varmaan jostain hyvästä syystä. Huomaa kuitenkin, etteikö näiden taistelua tukevat osat voisi olla pataljoona- tai komppaniakokoa. Esim. erilliset Pstot, huolto, paikallisjoukot jne. Näistäkin luultavasti voitaisiin koota tilapäisiä taisteluosastoja, elleivät ne ole jo sellaisessa kokoonpanossa.

 

[hessukessu]

Unohdinko jotain kriittistä?

Saksilavat.

 

[CV9030FIN]

Tykistön hajautuksesta sen verran, että se on hajautettu, koska sen ylempi organisaatiotaso, eli prikaati (pl. VPri05:t) useimmissa tapauksissa lakkautettiin. Tykistöhän toimii edelleen pienimmillään patteriston (eikös se koko ole lähempänä 400 kuin 600 miestä?) kokoonpanoina ja ainakin MekTst-Ossissa vielä tykistöryhmänä.

Prikaateja ei lakkautettu. Pääosa TSTOS:ta kuuluu edelleen prikaateihin. KVPSTO:t alistettiin tulenkäytön joustavuuden lisäämiseksi
pataljoonille ja näin muodostettiin entistä itsenäisempään toimintaan kykeneviä TSTOS:a. TSTOS:a niiden omien KVPSTO:jen lisäksi edelleen tukee myös PR:n tykistö (esim. TYKR).

PSTO on tykistön pienin itsenäiseen toimintaan kykenevä osa. PRI voidaan alistaa edelleen tehtävällä PSTO:sta pois, mutta tulenkäytön johtaminen ja huollon johtaminen jää edelleen PSTO:lle. MEKTSTOS:ssa ei ole Tykistöryhmää (TYKR = 2 tai useampia PSTO:ja + TYKR JOPO, toimii TYKRJOPO:n johdossa, vastaa tavallaan entistä Tykistörykmenttiä) vaan ihan tavallinen PSHPSTO. Vanhoissa PSPR:ssa oli Tykistörykmentit joka koostuivat 2:sta PSHPSTO:sta.

Nykyisessä KVPSTO:ssa on noin 600 taistelijaa; 3x TPRI (á 6 TKKI:ä) + EPRI + HPRI.

 

[PJ85]

Taitaa olla nykyisen JVPR:n tulivoima ihan mukiinmenevä!

 

[Samses]

Eihän hajautus estä panssarivaunujen käyttöä...

Tästä on väännetty rautalankaa jo aika monta kertaa. Väännetään nyt sitten taas kerran. Vaunuja on käytettävä KESKITETYSTI jotta niistä saadaan TEHOA irti ja jotta niitä on mahdollista HUOLTAA. Israel vastaan palestiinalaispojat kivilinkovarustuksessa on asia erikseen, mutta sodassa näin.

Nimenomaan tuo huolto on asia jota ei tajua ennen kuin sen näkee. Se huollon ammattilaisten ja ajosuoritusten määrä jota tarvitaan pitämään yksi vaunu liikkeessä on ihan tajuton. Mitä useampaan hippaseen vaunut on ripoteltu, niin monella saat kertoa tuon huoltotarpeen määrän.

 

[Sardaukar]

Tästä on väännetty rautalankaa jo aika monta kertaa. Väännetään nyt sitten taas kerran. Vaunuja on käytettävä KESKITETYSTI jotta niistä saadaan TEHOA irti ja jotta niitä on mahdollista HUOLTAA. Israel vastaan palestiinalaispojat kivilinkovarustuksessa on asia erikseen, mutta sodassa näin.

Nimenomaan tuo huolto on asia jota ei tajua ennen kuin sen näkee. Se huollon ammattilaisten ja ajosuoritusten määrä jota tarvitaan pitämään yksi vaunu liikkeessä on ihan tajuton. Mitä useampaan hippaseen vaunut on ripoteltu, niin monella saat kertoa tuon huoltotarpeen määrän.

Jos olisit sattunut perehtymään esim. Gazan taisteluihin tai Libanonin 2006 taisteluihin (mitä kommenteistasi päätellen et ole), niin et puhuisi mitään kivilinkopojista. Mellakantorjunta on aivan eri asia ja siihen ei panssarivaunuja tarvita. Esim. viime vuoden Gazan taisteluissa IDF menetti 66 kaatuneina ja 469 haavoittuneina. Joten ei ollut kyse ihan kivilinkotouhuista vaan esim. pst-ohjuksista jne.

Asutuskeskustaisteluissa vaunuja on melko hankalaa käyttää kovin keskitetysti. Tietysti voihan sitä kokeilla kuten venäläiset Groznyssa.

 

[CV9030FIN]

Tästä on väännetty rautalankaa jo aika monta kertaa. Väännetään nyt sitten taas kerran. Vaunuja on käytettävä KESKITETYSTI jotta niistä saadaan TEHOA irti ja jotta niitä on mahdollista HUOLTAA. Israel vastaan palestiinalaispojat kivilinkovarustuksessa on asia erikseen, mutta sodassa näin.

Nimenomaan tuo huolto on asia jota ei tajua ennen kuin sen näkee. Se huollon ammattilaisten ja ajosuoritusten määrä jota tarvitaan pitämään yksi vaunu liikkeessä on ihan tajuton. Mitä useampaan hippaseen vaunut on ripoteltu, niin monella saat kertoa tuon huoltotarpeen määrän.

Sä et nyt kato ymmärrä että se yksittäinen vaunu lisää paikallisesti niiiiiinn paljon tehoja siihen yksittäiseen Vesitorni&Siltavartiokomppaniaan että se niiden valtakunnan kannallta elintärkeiden Vesitorni&Siltavartiokomppanioiden yhteisvaikutus on suurempi kun osiensa summa... Sitä paitsi eihän sitä vaunua tarvitse siellä Vesitorni&Siltavartiokomppaniassa huoltaa kato...kunhan tankkaa ja lastaa a-tarvikeita täyteen just ennen taistelua...siten hylätään kun täyttö on tyhjä...niin ja se kuule pysyy kunnossa koko varastossa olo ajan ihan sen saman paikallisen kyläsepän toimesta joka ne masseyfergussonit ja ladat huoltaa onhan nyt sotamateriaali niin yksinkertaista huoltaa...sillonhan siitä ei tule mitään varastointi kulujakaan kun pohjanmaa on kuule tyhjiä latoja ja peltihalleja täynnä "luotettavien" sukujen mailla...Sä et kato vaan ymmärrä...

Joo...

 

[CV9030FIN]

Asutuskeskustaisteluissa vaunuja on melko hankalaa käyttää kovin keskitetysti. Tietysti voihan sitä kokeilla kuten venäläiset Groznyssa.

No nyt vedät kyllä yhtäläisyysmerkit asioiden välille jossa sitä ei ole. Vaunujen käyttö on keskitettyä Israelissa myös asutuskeskuksissa ihan kuten oli Jenkeilläkin esim. Fallujassa. TRA:ssa Vaunujen ja jalkaväen suhde vain kasvaa normaalista 1:2 - 1:1:stä jopa 1:5 - 1:10, ei se ole vaunujen "hajautettua" käyttöä vaan edelleen keskitettyä käyttöä.

Ei pidä sotkea vaunujen keskitettyä käyttöä mekanisoiduissa joukoissa joilla tuetaan jalkaväkiyksiköitä siihen että vaunut ripotellaan jalkaväkijoukoille.

Groznyn ja Gazan ero on siinä, että IDF:n tunkeutuessa Gazaan se tekee ennalta taistelujaotuksen TRA:n sopivaksi, Tšetšenia I:ssä Venäjä ei niin tehnyt (Tšetšenia II tekivät ainakin pääosin ja tulos oli eri).

 

[Sardaukar]

No nyt vedät kyllä yhtäläisyysmerkit asioiden välille jossa sitä ei ole. Vaunujen käyttö on keskitettyä Israelissa myös asutuskeskuksissa ihan kuten oli Jenkeilläkin esim. Fallujassa. TRA:ssa Vaunujen ja jalkaväen suhde vain kasvaa normaalista 1:2 - 1:1:stä jopa 1:5 - 1:10, ei se ole vaunujen "hajautettua" käyttöä vaan edelleen keskitettyä käyttöä.

Ei pidä sotkea vaunujen keskitettyä käyttöä mekanisoiduissa joukoissa joilla tuetaan jalkaväkiyksiköitä siihen että vaunut ripotellaan jalkaväkijoukoille.

Groznyn ja Gazan ero on siinä, että IDF:n tunkeutuessa Gazaan se tekee ennalta taistelujaotuksen TRA:n sopivaksi, Tšetšenia I:ssä Venäjä ei niin tehnyt (Tšetšenia II tekivät ainakin pääosin ja tulos oli eri).

No joo, mutta asutuskeskuksissa vaunut toimivat enemmän jalkaväen ehdoilla.

 

[CV9030FIN]

No joo, mutta asutuskeskuksissa vaunut toimivat enemmän jalkaväen ehdoilla.

Totta kai jos tehtävänä on tukea jalkaväkeä! Ja vaunujen ehdoilla jos tehtävän on tuhota tankkeja. Tehtävä määrittää käytettävän taktiikan ja taistelujaotuksen.

 

[LasUps]

Prikaateja ei lakkautettu. Pääosa TSTOS:ta kuuluu edelleen prikaateihin. KVPSTO:t alistettiin tulenkäytön joustavuuden lisäämiseksi
pataljoonille ja näin muodostettiin entistä itsenäisempään toimintaan kykeneviä TSTOS:a. TSTOS:a niiden omien KVPSTO:jen lisäksi edelleen tukee myös PR:n tykistö (esim. TYKR).

PSTO on tykistön pienin itsenäiseen toimintaan kykenevä osa. PRI voidaan alistaa edelleen tehtävällä PSTO:sta pois, mutta tulenkäytön johtaminen ja huollon johtaminen jää edelleen PSTO:lle. MEKTSTOS:ssa ei ole Tykistöryhmää (TYKR = 2 tai useampia PSTO:ja + TYKR JOPO, toimii TYKRJOPO:n johdossa, vastaa tavallaan entistä Tykistörykmenttiä) vaan ihan tavallinen PSHPSTO. Vanhoissa PSPR:ssa oli Tykistörykmentit joka koostuivat 2:sta PSHPSTO:sta.

Nykyisessä KVPSTO:ssa on noin 600 taistelijaa; 3x TPRI (á 6 TKKI:ä) + EPRI + HPRI.

Ahaa, kiitoksia, tämä selventääkin! Varusmiesaikana tuo transformaatio oli tosiaan vasta alkumetreillä (jopa hiukan ennen) ja kokoonpanot näyttävät sittemmin muuttuneen. E- ja HPtri näyttää myös tulleen eriytetyksi. Silloisen kokoonpanokaavailun mukaan tosiaan oli jotain rapiat 400 miestä per Psto. Aiempihan oli reilu kolmesataa.
Samalla jäi mieleen, että prikaatit olisivat olleet menossa luiskaan ja niiden tilalle tulisi nuo alueelliset taisteluryhmät. Kertauskutsuja ei ole juuri tullut ja vänrikkipäivillä en kehdannut asiasta kysyä, niin on jäänyt vähän pimentoon tuo. Kiitos vielä selvennyksestä.

 

[Iso-Mursu]

Ahaa, kiitoksia, tämä selventääkin! Varusmiesaikana tuo transformaatio oli tosiaan vasta alkumetreillä (jopa hiukan ennen) ja kokoonpanot näyttävät sittemmin muuttuneen. E- ja HPtri näyttää myös tulleen eriytetyksi. Silloisen kokoonpanokaavailun mukaan tosiaan oli jotain rapiat 400 miestä per Psto. Aiempihan oli reilu kolmesataa.
Samalla jäi mieleen, että prikaatit olisivat olleet menossa luiskaan ja niiden tilalle tulisi nuo alueelliset taisteluryhmät. Kertauskutsuja ei ole juuri tullut ja vänrikkipäivillä en kehdannut asiasta kysyä, niin on jäänyt vähän pimentoon tuo. Kiitos vielä selvennyksestä.

Tykistön taistelijoiden lukumääristä ei taida kauheasti olla lukumääriä netissä pyörimässä.

 

[s91]

Eihän hajautus estä panssarivaunujen käyttöä... Kysehän on vain pienempiin ja itsenäisempiin yksiköihin menemisesti. Jos olisi esimerkiksi 10 taisteluvaunun yksiköitä tukivaunuilla, niin voidaanhan niitä yhdistää yhteiseen kohteeseen.

Ihan yhtä lailla tykistöä on hajautettu siten, ettei enää ole montaa tykkiä vieri vieressä, vaan niillä saattaa olla jopa kilometrin luokkaa välit. Eikös sekin ole aika haasteellista reilulle 1000 putkelle? Entäpä jos kaikki putket olisi 155 rk 98 itseliikkuvaa mallia. Ei taitaisi enää suomalainen ylijohto tosiaan sitä kestää...

Minusta sinulla menee tässä sekaisin maantieteellinen hajauttaminen (hyvä juttu, jos viestiteknologia sen sallii) ja organisatorinen hajauttaminen (sinun ehdotuksesi, jonka hallintaa on kritisoitu). Jos joukot jaetaan pieniin yksiköihin (pataljoona), joita johdetaan jostain ylijohdosta, tämän systeemin hallinta on paljon vaikeampaa kuin jos siellä on väliportaita, joiden komentajille voi jättää alaisuudessaan olevien yksiköiden johtamisen. Siis samalla tavoin kuin joukkueenjohtajalle on helpompaa joukkueen johtaminen niin, että jättää ryhmänjohtajille jokaisen yksittäisen ukon käskyttämisen sen sijaan, että tekee sen itse, niin ainakin itse näen myös lisäarvoa siitä, että on olemassa pataljoonaa suurempia yksiköitä, jottei ylijohto joudu niitä yksittäisiä pataljoonia siirtelemään. Tuo hyöty ryhmänjohtajista pätee, vaikka kaikilla ukoilla olisi oma radio, ja olisi siten koko ajan viestiyhteydessää joukkueenjohtajaan.

 

[s91]

Sinänsähän en ehdota mitään mullistavaa, vain yksiköiden, pataljoonien kykyä itsenäisempään toimintaan. Edelleen pyramidijohtaminen pätee. Eihän se mihinkään muutu, mutta jos 1991 kyettiin persianlahden sodassa johtamaan reipasta 600 000 sotilasta, eri kansallisuuksia ja "hieman" enemmän kalustoa merellä sekä ilmassa, niin miten täällä nämä kessut voi sanoa että 150 000 sotilaan jako pataljooniin on johtamisen kannalta mahdotonta

Persianlahden sodassa joukkoja ei suinkaan oltu jaettu ylimmällä tasolla pataljooniin, vaan Schwarzkopfin ja pataljoonan komentajan välillä oli ak:n, divisioonan ja rykmentin komentajat. Mitä nuo kaikki väliportaat sinusta tekivät? Miksi oletat, ettei Suomen armeija niitä tarvitse?

Edelleenhän ne voivat toimia yhteistyössä ja se on niiden tarkoituskin. Tykistö esimerkiksi on jo nykyisellä systeemillä hajautettu, joten oikeastaan siinä ei taitaisi suuria tapahtua käytännössä. Kun taas panssaripataljoonia olisi esimerkiksi 20 osaan jaettuna, ne voisivat edelleen toimia vallan mainiosti yhdessäkin tai hajaantua eri painopisteiden avuksi ympäri pelikenttää tai ihan miten vain. Hajautuksella haetaan ketteryyttä, sekavuutta vastustajan suuntaan ja hajatettua maalitusta, sekä enemmän runkoyksiköitä ja sitä kautta pyskologista ja käytännön iskunkestavyyttä.

Puhutko nyt organisatoorisesta vai maantieteellisestä jakamisesta? Jos organisatoorisesta, niin edelleenkään et ole ratkaissut sitä, miten tuota tilkkutäkkiä oikein johdetaan.

Tällä ehdotetulla systeemillähän voi koota divisioonan, prikaatin tai vaikka armeijakunnan, mutta se voitaisiin yhtä nopeasti hajauttaa pienempiin tai suurempiin kokonaisuuksiin. Ts. sodanjohdon kannalta päästäisiin riippumattomuus-suhteeseen tietyistä lainalaisuuksista. Eikö se nimenomaan helpottaisi sodanjohtoa kun napit on selkeitä.

Eli et sittenkään ole poistamassa prikaatia, etkä sitä suurempia yksiköitä? Jos näin, niin se ei ainakaan käynyt mitenkään selväksi alkuperäisestä postauksestasi.

 

[neme]

Minusta sinulla menee tässä sekaisin maantieteellinen hajauttaminen (hyvä juttu, jos viestiteknologia sen sallii) ja organisatorinen hajauttaminen (sinun ehdotuksesi, jonka hallintaa on kritisoitu). Jos joukot jaetaan pieniin yksiköihin (pataljoona), joita johdetaan jostain ylijohdosta, tämän systeemin hallinta on paljon vaikeampaa kuin jos siellä on väliportaita, joiden komentajille voi jättää alaisuudessaan olevien yksiköiden johtamisen. Siis samalla tavoin kuin joukkueenjohtajalle on helpompaa joukkueen johtaminen niin, että jättää ryhmänjohtajille jokaisen yksittäisen ukon käskyttämisen sen sijaan, että tekee sen itse, niin ainakin itse näen myös lisäarvoa siitä, että on olemassa pataljoonaa suurempia yksiköitä, jottei ylijohto joudu niitä yksittäisiä pataljoonia siirtelemään. Tuo hyöty ryhmänjohtajista pätee, vaikka kaikilla ukoilla olisi oma radio, ja olisi siten koko ajan viestiyhteydessää joukkueenjohtajaan.

Kun johtamisesta puhutaan... Mutta eikös 1 000 miehen pataljoonaa ole helpompi johtaa, kuin 2 000 mekanisoitua tai 6 000 prikaatia? Toistan itseäni. Edelleen pyramidirakenne ei muutu, edelleenkään en ole ehdottanut tehtäväkentän laajenemisesta pyramidirakenteessa, korkeintaan kapenemista. En tiedä millaisia keskustelijoita on vastassa, mutta näköjään johtaminen on heille ylivoimainen järjestelykysymys, joten toivon totisesti ettei varsinaisia, oikeita johtajia ole tässä keskustelussa mukana. Edelleen toistan itseäni lisää, eli ehdottamassani organisaatiossa on varsin hyvin tilaa organisoida useampia pataljoonia yhteistyöhön vaikkapa prikaatimalliseksi. En tiedä kuinka monta kertaa sama asia pitää sanoa uudelleen kun ihmiset ei lue kovin montaa kirjoitusta nähtävästi. Lähtökohtaisesti ajatuksena on hallita pienempiä kokonaisuuksia ja yhdistellä niitä ketterästi. Olen ikäni harjoitellut erilaisia takktiikkaan ja strategiaan sopivia pelejä alkaen shakista 5v. Minusta maavoimien osalta tuntuu monella keskustelijalla nyrjähtävän järki, mutta jos samoista asioista puhutaan ilmavoimien tai merivoimien osalta, ei asiassa ole mutkia. Toki kokoluokka on toinen, mutta eihän kyse ole kuin organisoinnista, tiedon keruusta, analysoinnista ja käytöstä.

Huolto on erikseen. Edelleen "vastapuoleni" jankuttaa asioita, joihin on vastattu ja osaan ei vain jaksa vastata kun luettua ei ymmärretä. Keskustelu voisi lla hedelmällistä, ellen joutuisi jankuttamaan samoja asioita ja vastapuoli ei kommentoisi itse keksimiään ongelmia. Sen takia toivomani kriittinen palaute ja mielenkiinto on menettänyt pohjansa rakentavalle keskustelulle.

 

[neme]

Persianlahden sodassa joukkoja ei suinkaan oltu jaettu ylimmällä tasolla pataljooniin, vaan Schwarzkopfin ja pataljoonan komentajan välillä oli ak:n, divisioonan ja rykmentin komentajat. Mitä nuo kaikki väliportaat sinusta tekivät? Miksi oletat, ettei Suomen armeija niitä tarvitse?

Ei niin, mutta luulin kaikkien tajuavan pointin. Johdettavien yksiköiden määrä oli suurempi, kuten myöskin yksiköiden koko. Mites se onnistui kolmatta kymmentä vuotta sitten ja nyt suomalaiset tässä parkuu että mahdotonta? 2 viimeistä lausetta oli järjettömiä, jotka eivät liity minun kirjoittamiini.

Puhutko nyt organisatoorisesta vai maantieteellisestä jakamisesta? Jos organisatoorisesta, niin edelleenkään et ole ratkaissut sitä, miten tuota tilkkutäkkiä oikein johdetaan.

Enkö muka? Ehket sinä halua keskustella aiheesta vaan tyrmätä sen lukematta kirjoitettua ajatusta.

Eli et sittenkään ole poistamassa prikaatia, etkä sitä suurempia yksiköitä? Jos näin, niin se ei ainakaan käynyt mitenkään selväksi alkuperäisestä postauksestasi.

Mietin, että millaisesta rautalangasta asia pitäisi sinulle vääntää ymmärrettävään muotoon kun lähtökohtasi on tämä?

 

[LasUps]

Ihan selkeyden vuoksi, voisitko neme vielä listata nämä väliportaat pataljoonasta ylöspäin. Ensimmäisen viestisi perusteella saa sellaisen kuvan, että organisaatio olisi pitkälle nyt tehdyn uudistuksen kaltainen, mutta operatiiviset joukot olisi järjestelty eritavoin. Mikä muuten nykyäänkään (aiemminkaan) estää irrottamasta ja yhdistelemästä pataljoonia ja niiden osia tarpeen mukaan? Jos, ja kun eri aselajien osia jouduttaisiin kuitenkin alistamaan jalkaväkipataljoonille tukemaan niiden taistelua ja tuottamaan halutun yhteisvaikutuksen, niin mikä vika näissä valmiissa yhteistoimintaan harjoitetuissa taisteluosastoissa on?

 

[s91]

Mietin, että millaisesta rautalangasta asia pitäisi sinulle vääntää ymmärrettävään muotoon kun lähtökohtasi on tämä?

Sinun alkuperäinen postauksesi puhui prikaatien lopettamisesta. Et sanallakaan maininnut mitään siitä, että sittenkin olit organisoimassa ne pataljoonasi prikaateiksi tms. Luepa itse oma avauspostauksesi uudestaan. Miten paljon siinä mielestäsi on "rautalankaa" siitä, miten ne pataljoonat oikeastaan halusit organisoida?

 

[Samses]

Kun johtamisesta puhutaan... Mutta eikös 1 000 miehen pataljoonaa ole helpompi johtaa, kuin 2 000 mekanisoitua tai 6 000 prikaatia? .

No ei. Kun ei se ole joukon koosta kiinni, vaan organisoinnista. SUORIEN alaisten määrästä. Tämän ymmärtää jokainen yritysjohtaja tänään, ja sen tiesi Sun Tzu 2500 vuotta sitten.

 

[hessukessu]

Tästä on väännetty rautalankaa jo aika monta kertaa. Väännetään nyt sitten taas kerran. Vaunuja on käytettävä KESKITETYSTI jotta niistä saadaan TEHOA irti

1) Hajautettu sijoitus ja keskitetty käyttö eivät sulje toisiaan pois. Päinvastoin. Hajautettuna niitä on vaikeampi tuhota esim. ilmasta käsin tai massamaisella epäsuoralla alueelle X.
2) Yleensä periaatteena on, että puolustettaessa pyritään hajautukseen ja syvyyteen porrastukseen ja sitten hyökkäystilanteessa pyritään keskitykseen ja etupainotteisuuteen.
3) Miten "käytät keskitetysti" 40 panssarivaunua pienellä tieuralla, jolle mahtuu leveytensä puolesta tasan yksi vaunu? Et mitenkään. Pari vaunua siihen voi pistää, mutta enempi ei tee muuta kuin helposti tuhottavan possujunan.

Hajautetusti voisi käyttää vaikka vaunuparia tai maksimissaan joukkuetta (neljä vaunua). Ne olisivat pisteessä X ja valmiina ajamaan sieltä lähistön tuliasemaan torjumaan tietä pitkin tulevaa vihollisen panssarikolonnaa. Sitten kun taistelukosketus saadaan tai ollaan saamassa, voidaan kutsua paikalle lähiseudulta muita panssarijoukkueita iskemään sitä vihollispoppoota sivustaan. Sitä ennen se yksi vaunupoppoo pidättelee ja aiheuttaa tappioita viholliselle, helpottaen myös jalkaväen taistelua siinä suunnassa, kun vihollisen tankeilla ja muilla on muuta tekemistä kuin niitata jalkaväkemme hengiltä. Jos vihollinen pääsee nopeaan läpimurtoon tai koukkaa jostain, sielläkin olisi lähistöllä jotain vaunuja, jotka voisivat sitten tehdä tuon saman tempun vihollisen kärjelle, kunnes muita vaunuja ehtii paikalle antamaan pataan oikein kunnolla.

Jos kaikki vaunut ovat pisteessä X kaiken aikaa, se piste X voidaan pyyhkiä pois kartalta epäsuoralla tai sirotemiinoittein estää sen joukon liikkuminen sieltä kriittisellä hetkellä. Ja mitä kauempana pisteestä X vihollisen vaunut hyökkäävät, sitä kauemmin kestää saada meidän vaunut sinne ja vihollinen voi suunnitella hyökkäyksensäkin sen mukaisesti. Niin, puhumattakaan taas ilmauhasta liikkuvalle panssarikolonnalle jne.

ja jotta niitä on mahdollista HUOLTAA.

Huolto voidaan tehdä keskitetymmin kuin käyttö. Yleensä on myöskin helpompaa viedä huolto sinne missä vaunu on kuin vaunu sinne missä huolto on. Tietysti isommat urakat ovat juttu erikseen, mutta esim. vaunun ammus- ja polttoainetäydennys pitää kyllä voida tehdä siellä missä se vaunu on joka tapauksessa.