Sodanuhan signaalit kotimaisilta tahoilta

[vastarannankiiski]

Hyvä kiteytys aikajänteistä! Näetkö lihavoidun kohdan osalta, että maavoimien valmius on nyt parempi kuin esimerkiksi 1980-luvun lopulla? Minulla on ollut tuntuma, että kylmän sodan viimeisinä vuosina Suomessa oli myös maavoimien reagointivalmius saatu todella hyväksi ja tuolloin myös materiaalinen valmius alkoi olla parhaimmilla joukoilla kohtuullinen (tosin suurin osa joukoista olisi ollut huonolla materiaalitasolla).

Itse veikkaan että suurin ongelma ei ole sotaväki, se on poliitikot ja virkamiehet.

Itse veikkaan että rohkeutta ja tahtoa "puhaltaa isoon pilliin" ajoissa ei löydy. Ensinnäkin se vaatii mittavia ponnistuksia yhteiskunnalta mobilisoida kenttäarmeijaa edes osittain. Toiseksi, poliittisella tasolla päätös saattaa olla hyvin vaikea tehdä. Meillehän on toitotettu Paasikiven ajoista lähtien, että "toimiva ja luotettava ulkopolitiikka sekä diplomatia on paras suoja sotaa vastaan" mikä tietysti pitää paikkansa. Pahimmillaan näkisin, että tämä saattaa johtaa sellaisessa tilanteessa mobilisaation välttämiseen ja ratkaisun hakemiseen puhumalla, kun oikeasti pitäisi jo koota miehiä ruotuihin ja aloittaa kiväärien jakaminen sekä repimään lakanoita sidetarpeiksi. Mobilisaation suorittamista saatetaan pelätä provokatiivisena toimena ja vastaavasti ulkopolitiikka saatetaan kokea epäonnistuneeksi jos sodanuhkaan on ajauduttu ja täten nurinkurisesti asiaa yritetään korjata vielä rauhanajan omaisesti keskusteluyhteyden kautta, jolloin mobilisaation suorittaminen huonoimmillaan venyy liikaa ja muuttuu huonoimmillaan jopa liian myöhäiseksi.

 

[Benelli]

Itse veikkaan että suurin ongelma ei ole sotaväki, se on poliitikot ja virkamiehet.

Itse veikkaan että rohkeutta ja tahtoa "puhaltaa isoon pilliin" ajoissa ei löydy. Ensinnäkin se vaatii mittavia ponnistuksia yhteiskunnalta mobilisoida kenttäarmeijaa edes osittain. Toiseksi, poliittisella tasolla päätös saattaa olla hyvin vaikea tehdä. Meillehän on toitotettu Paasikiven ajoista lähtien, että "toimiva ja luotettava ulkopolitiikka sekä diplomatia on paras suoja sotaa vastaan" mikä tietysti pitää paikkansa. Pahimmillaan näkisin, että tämä saattaa johtaa sellaisessa tilanteessa mobilisaation välttämiseen ja ratkaisun hakemiseen puhumalla, kun oikeasti pitäisi jo koota miehiä ruotuihin ja aloittaa kiväärien jakaminen sekä repimään lakanoita sidetarpeiksi. Mobilisaation suorittamista saatetaan pelätä provokatiivisena toimena ja vastaavasti ulkopolitiikka saatetaan kokea epäonnistuneeksi jos sodanuhkaan on ajauduttu ja täten nurinkurisesti asiaa yritetään korjata vielä rauhanajan omaisesti keskusteluyhteyden kautta, jolloin mobilisaation suorittaminen huonoimmillaan venyy liikaa ja muuttuu huonoimmillaan jopa liian myöhäiseksi.

Mobilisaatio ei ole yksivaihteisesti päällä/pois ja virkamiehet noudattavat myös tehtävätaktiikkaa. Heidän ei tarvitse tietää miksi saavat lähetiltä käskyn;
*Kiirreellinen* *Kiirreellinen*
Suorittakaa operaatio Kukkaro.

 

[vastarannankiiski]

Itse veikkaan että suurin ongelma ei ole sotaväki, se on poliitikot ja virkamiehet.

Itse veikkaan että rohkeutta ja tahtoa "puhaltaa isoon pilliin" ajoissa ei löydy. Ensinnäkin se vaatii mittavia ponnistuksia yhteiskunnalta mobilisoida kenttäarmeijaa edes osittain. Toiseksi, poliittisella tasolla päätös saattaa olla hyvin vaikea tehdä. Meillehän on toitotettu Paasikiven ajoista lähtien, että "toimiva ja luotettava ulkopolitiikka sekä diplomatia on paras suoja sotaa vastaan" mikä tietysti pitää paikkansa. Pahimmillaan näkisin, että tämä saattaa johtaa sellaisessa tilanteessa mobilisaation välttämiseen ja ratkaisun hakemiseen puhumalla, kun oikeasti pitäisi jo koota miehiä ruotuihin ja aloittaa kiväärien jakaminen sekä repimään lakanoita sidetarpeiksi. Mobilisaation suorittamista saatetaan pelätä provokatiivisena toimena ja vastaavasti ulkopolitiikka saatetaan kokea epäonnistuneeksi jos sodanuhkaan on ajauduttu ja täten nurinkurisesti asiaa yritetään korjata vielä rauhanajan omaisesti keskusteluyhteyden kautta, jolloin mobilisaation suorittaminen huonoimmillaan venyy liikaa ja muuttuu huonoimmillaan jopa liian myöhäiseksi.

Nimenomaan. Siksi kirjoitinkin "Ensinnäkin se vaatii mittavia ponnistuksia yhteiskunnalta mobilisoida kenttäarmeijaa edes osittain."

Jo vaikka 20 000 reserviläisen kutsuminen aseisiin ja ottaminen pois siviilitehtävistä saattaa aiheuttaa monenmoista riesaa ja vaivaa.

Jos Nato-jäsenyyteenkin tarvitaan Kremlin lupa, niin en ihmettelisi että sama olisi edes osittaisen mobilisaation kanssa. "Mitähän ne meistä ajattelee?" "Pitää miettiä minkälaisen signaalin haluamme toimillamme välittää." "Ettei vaan provosoida ja pahenneta tilannetta." "Sotakiihkoilu ei paranna asioiden tilaa eikä neuvotteluasemia." "Rauhanturvaamisen suurvaltana emme voi olla aloitteellinen osapuoli sotilaallisten aggressioiden osalta." Ja mitä muuta sitä voisi olettaa lausuttavan.

 

[KIM]

Itse veikkaan että suurin ongelma ei ole sotaväki, se on poliitikot ja virkamiehet.

Itse veikkaan että rohkeutta ja tahtoa "puhaltaa isoon pilliin" ajoissa ei löydy. Ensinnäkin se vaatii mittavia ponnistuksia yhteiskunnalta mobilisoida kenttäarmeijaa edes osittain. Toiseksi, poliittisella tasolla päätös saattaa olla hyvin vaikea tehdä. Meillehän on toitotettu Paasikiven ajoista lähtien, että "toimiva ja luotettava ulkopolitiikka sekä diplomatia on paras suoja sotaa vastaan" mikä tietysti pitää paikkansa. Pahimmillaan näkisin, että tämä saattaa johtaa sellaisessa tilanteessa mobilisaation välttämiseen ja ratkaisun hakemiseen puhumalla, kun oikeasti pitäisi jo koota miehiä ruotuihin ja aloittaa kiväärien jakaminen sekä repimään lakanoita sidetarpeiksi. Mobilisaation suorittamista saatetaan pelätä provokatiivisena toimena ja vastaavasti ulkopolitiikka saatetaan kokea epäonnistuneeksi jos sodanuhkaan on ajauduttu ja täten nurinkurisesti asiaa yritetään korjata vielä rauhanajan omaisesti keskusteluyhteyden kautta, jolloin mobilisaation suorittaminen huonoimmillaan venyy liikaa ja muuttuu huonoimmillaan jopa liian myöhäiseksi.

Mielestäni puolustusvoimissa on viime vuosina taas otettu paremmin huomioon, että ei voida täysin luottaa siviilipäättäjien kanttiin käskeä liikekannallepano. Valmiutta kohottavia toimia on tehty. Ja paljon voidaan tehdä ilman poliittista päätöstä. Puolustusvoimien valmiudellista liikkumavaraa on suurennettu. Puolustusvoimien rakenteellista valmiutta on parannettu. Meidän maavoimien valmius on parantunut oleellisesti Susi1.netin alkuajoista, jolloin minä ja monet muut sen aikaiset someaktiiviset aktiivireserviläiset olimme todella huolissamme.

Niihin signaaleihin. Minun ei tarvitse odotella signaaleja, koska olen valmiina aina. Olen lisäksi täysin vakuuttunut siitä, että minun osaltani minua viisaammat puolustusvoimien ammattilaiset seuraavat signaaleja ja lähettävät sanansaattajan kiertämään kun on sen aika.

Olen itse tekemisissä viikoittain kansanedustajien kanssa. Ja päivittäin puolustusvoimien, rajan ja poliisin ammattilaisten kanssa. Heiltä luulen myös saavani vihjeitä kun seuraavan kerran on säpinää.

Ja maanpuolustus.netin aiheita ja keskusteluja seuraamalla pysyy myös aika hyvin kartalla,

 

[Gyllis1]

Itse veikkaan että suurin ongelma ei ole sotaväki, se on poliitikot ja virkamiehet.

Nimenomaan.

Hienoa, että keskustelu on vilkasta ja että kerrankin asiakysymyksissä päästään helposti yhteisymmärrykseen.

 

[Hanski]

Hienoa, että keskustelu on vilkasta ja että kerrankin asiakysymyksissä päästään helposti yhteisymmärrykseen.

Olikohan @vastarannankiiski nyt varmasti samaa mieltä kuin @vastarannankiiski ?

 

[Iso-Mursu]

No, tulee muistaa että Laivue 2020:n voi nähdä myös duunareille suunnattuna siltarumpupolitiikkana, tuleehan suuri osa työstä kotimaahan. Mutta fakta on, että nuoremman polven vasemmistolaiset eivät ole valtaosin Venäjän palvojia - Yrttiaho on pikemminkin raikas tuulahdus 70-luvulta kuin sääntö. USA-vastaisuus on sen sijaan puolueessa erittäin voimakasta.

Sinänsä vasemmistoa kannattaisi lähestyä ehkä nettobudjetointiajatuksella - kuinka paljon puolustusmenoista ja hankinnoista jää loppujen lopuksi Suomeen.

Nykyinen vasemmisto joka suojelee erilaisia yksilönvapauksia ja vähemmistöjä, ei niin tunne Nyky-Venäjän ilmapiiriä niin paratiisiksi kuin vielä ennen.

Toki vasemmistossakin on jääriä jotka pitävät Venäjää vähän kehityshäiriöisenä lapsena. Erityislapsi Venäjää pitää suojella ja puolustaa erilaisilta ärsykkeiltä, ettei Venäjä vaan säikähtäisi. Ja alkaisi itkemään.

Luulen että meillä meidän palstan kovalla ytimellä on terveempi, ja reilumpi mielikuva Venäjästä, kuin näillä erityislapsen suojelijoilla.

 

[Iso-Mursu]

Kyllä meillä tietysti tuolloin 80-90 lukujen taitteessakin aikaan ja sen vaatimuksiin nähden ilmeisen hyvä valmius oli. Jokainen tuolloin varusmiehenäkin palvellut muistanee hälytysharjoitukset, joissa ei lähdetty virka-apuosastona eksynyttä marjastajaa etsimään.
Nykypäivään siinäkin on kuitenkin minusta se merkittävä ero, että nyt meillä on hyvin nopeaan reagointiin nimenomaisesti tarkoitetut, siihen varustetut ja koulutetut joukot (Valmiusyksiköt) olemassa. 80-luvullahan näin ei varsinaisesti ollut.
Minusta tämän päivän kyky reagoida nopeasti on parempi kuin tuolloin ja lisäksi tänä päivänä meillä on kyky reagoida toisistaan paljonkin poikkeaviin uhkiin. 80- ja 90-luvuillahan uhka oli strateginen isku, ei juuri muuta. Nyt on kyky reagoida paljon monipuolisemmin, eikä kaikki uhat välttämättä edes liity suoraan laajamittaiseen aseelliseen hyökkäykseen, kuten esimerkiksi Paikallispuolustusharjoitusten tiedottamisestakin on voinut jokainen nähdä.

Itse olen ollut 90-luvulla Kainuun prikaatin valmiusharjoituksessa mukana. Varuskunta kiinni, yksiköt kiinni, joukot suoja/väistö-alueille ja kärki lähti Vuosankaan. Siellä sitten jaettiin kärjelle kovia laukauksia. Meillä kuskeilla oli ajomääräyksissä keikan pituudeksi laitettu päättymätön. Kun normi harjoituksien osalta määräykset oli loppuminen + 2h.

Toki en tiedä mikä oli Vuosankaan ajaneen kärjen koulutuksen taso taisteluun. Siinä suhteessa varmasti uudet valmiusyksiköt ovat kovempia. Varsinkin kun Leo 2 A4 kykenee tarvittaessa murskaamaan vastarinnan paremmin kuin Sisu A45 Proto mikä oli meillä kärkenä.

Mukana ollut huolto olisi kyennyt täyttämään huollon ammattilaisen tehtävän. En tiedä olisiko meidän taistelutaidoilla tehty vastahyökkäyksiä. Tahdolla kyllä. Ja mitä noita harjoituksia oon kattonut, niin huoltokin on kovempi kuin ennen.

 

[vastarannankiiski]

No niin. Otetaan uudestaan paremmalla menestyksellä ehkä. Jos onnistuisin oikeaa viestiä ja henkilö lainamaan.

Mobilisaatio ei ole yksivaihteisesti päällä/pois ja virkamiehet noudattavat myös tehtävätaktiikkaa. Heidän ei tarvitse tietää miksi saavat lähetiltä käskyn;
*Kiirreellinen* *Kiirreellinen*
Suorittakaa operaatio Kukkaro.

Nimenomaan. Siksi kirjoitinkin "Ensinnäkin se vaatii mittavia ponnistuksia yhteiskunnalta mobilisoida kenttäarmeijaa edes osittain."

Jo vaikka 20 000 reserviläisen kutsuminen aseisiin ja ottaminen pois siviilitehtävistä saattaa aiheuttaa monenmoista riesaa ja vaivaa.

Jos Nato-jäsenyyteenkin tarvitaan Kremlin lupa, niin en ihmettelisi että sama olisi edes osittaisen mobilisaation kanssa. "Mitähän ne meistä ajattelee?" "Pitää miettiä minkälaisen signaalin haluamme toimillamme välittää." "Ettei vaan provosoida ja pahenneta tilannetta." "Sotakiihkoilu ei paranna asioiden tilaa eikä neuvotteluasemia." "Rauhanturvaamisen suurvaltana emme voi olla aloitteellinen osapuoli sotilaallisten aggressioiden osalta." Ja mitä muuta sitä voisi olettaa lausuttavan.

 

[Kapiainen]

Itse olen ollut 90-luvulla Kainuun prikaatin valmiusharjoituksessa mukana. Varuskunta kiinni, yksiköt kiinni, joukot suoja/väistö-alueille ja kärki lähti Vuosankaan. Siellä sitten jaettiin kärjelle kovia laukauksia. Meillä kuskeilla oli ajomääräyksissä keikan pituudeksi laitettu päättymätön. Kun normi harjoituksien osalta määräykset oli loppuminen + 2h.

Toki en tiedä mikä oli Vuosankaan ajaneen kärjen koulutuksen taso taisteluun. Siinä suhteessa varmasti uudet valmiusyksiköt ovat kovempia. Varsinkin kun Leo 2 A4 kykenee tarvittaessa murskaamaan vastarinnan paremmin kuin Sisu A45 Proto mikä oli meillä kärkenä.

Mukana ollut huolto olisi kyennyt täyttämään huollon ammattilaisen tehtävän. En tiedä olisiko meidän taistelutaidoilla tehty vastahyökkäyksiä. Tahdolla kyllä. Ja mitä noita harjoituksia oon kattonut, niin huoltokin on kovempi kuin ennen.

Jep, tämän tyyppistä tehtiin varmasti meillä kaikkialla, mikä olikin siihen aikaan ja sen ajan arvioituihin uhkiin nähden varsin sopivaa toimintaa.
Nykypäivään verrattuna ero oli ehkä siinä että tuolloin tuo kaikki tehtiin muun tavallaan koulutuksen ohella, nyt se on siihen tarkoitetuilla joukoilla pääasia. Samoin täytyy tietysti muistaa, että kyllähän nytkin muut kuin valmiusyksiköt toimivat edelleen (tai taas) kuten 80- ja 90-luvuilla koulutusyksiköt toimivat.

 

[Iso-Mursu]

Jep, tämän tyyppistä tehtiin varmasti meillä kaikkialla, mikä olikin siihen aikaan ja sen ajan arvioituihin uhkiin nähden varsin sopivaa toimintaa.
Nykypäivään verrattuna ero oli ehkä siinä että tuolloin tuo kaikki tehtiin muun tavallaan koulutuksen ohella, nyt se on siihen tarkoitetuilla joukoilla pääasia. Samoin täytyy tietysti muistaa, että kyllähän nytkin muut kuin valmiusyksiköt toimivat edelleen (tai taas) kuten 80- ja 90-luvuilla koulutusyksiköt toimivat.

Yritin kehua nykynuoria. Ja uutta järjestelmää, jossa valmiusjoukoilla on parempi koulutus jne.

Itse visioin aikoinaan toista kautta samanlaisia yksiköitä. Mutta näitä on enemmän ja parempia.

 

[Kapiainen]

Yritin kehua nykynuoria. Ja uutta järjestelmää, jossa valmiusjoukoilla on parempi koulutus jne.

Itse visioin aikoinaan toista kautta samanlaisia yksiköitä. Mutta näitä on enemmän ja parempia.

Kyllä ne (tai me ) 80- ja 90-luvun taitteen nuoret oltiin armeijan mukana ihan ajan hermolla silloin mekin. Uhat olivat silloin ehkä vähän simppelimmät ja silloinen valmius todennäköisesti vastasi niihin uhkiin ihan hyvin.
Nykyisin uhat ovat aikalailla moninaisemmat ja se näkyy myös sitten joukkorakenteessa ja joukkojen koulutuksessa.

 

[Benelli]

No niin. Otetaan uudestaan paremmalla menestyksellä ehkä. Jos onnistuisin oikeaa viestiä ja henkilö lainamaan.



Nimenomaan. Siksi kirjoitinkin "Ensinnäkin se vaatii mittavia ponnistuksia yhteiskunnalta mobilisoida kenttäarmeijaa edes osittain."

Jo vaikka 20 000 reserviläisen kutsuminen aseisiin ja ottaminen pois siviilitehtävistä saattaa aiheuttaa monenmoista riesaa ja vaivaa.

Jos Nato-jäsenyyteenkin tarvitaan Kremlin lupa, niin en ihmettelisi että sama olisi edes osittaisen mobilisaation kanssa. "Mitähän ne meistä ajattelee?" "Pitää miettiä minkälaisen signaalin haluamme toimillamme välittää." "Ettei vaan provosoida ja pahenneta tilannetta." "Sotakiihkoilu ei paranna asioiden tilaa eikä neuvotteluasemia." "Rauhanturvaamisen suurvaltana emme voi olla aloitteellinen osapuoli sotilaallisten aggressioiden osalta." Ja mitä muuta sitä voisi olettaa lausuttavan.

Joku 10 000 olisi ihan järjestettävissä eri valmiusjoukoilla, sitoutuneilla ja ylimääräisillä kertausharjoituksilla.

 

[tiedotusosasto]

Minä luulen ja itseasiassa uskon, että Putinin vuoden 2007 Munchenin puhe tulkittiin Suomessa oikein. Muut Euroopan valtiot joko sivuuttivat sen, eivät ymmärtäneet sitä, eivät panneet sille painoa tms.

Meillä ymmärrettiin, että ko. puheen sisältöä ei voitu omista turvallisuusintresseistä katsoen tulkita -kevyesti- saati sivuuttaa sitä.

Tähän jatkumoa ovat sen jälkeiset Venäjän agressiot. Ja meille yksi selkeä indikaattori lienee Venäjän halu torjua Natojäsenyytemme mahdollisuus eli pitää meitä etupiirinään. Uskon, että Salella on tästä tarkempaakin tietoa perustuen hänen kiemurteluun aiheen parissa. Vielä lisää uhkakuvia tuovat Venäjän taloudellinen asema ja sen yksipuolistuminen sekä edelleen Putinin asema joka yhä heikkenee ja vähentää sitä vähäistäkin ennustettavuutta. Pieni lisä lienee myös Venäjän luoteisen sotilaspiirin panostukset välille Kuola - Pietari.

 

[AJJV]

Joku 10 000 olisi ihan järjestettävissä eri valmiusjoukoilla, sitoutuneilla ja ylimääräisillä kertausharjoituksilla.

Eikös puolustusvoimen komentaja päätöksellä saada enemmänkin joukkoja kruununväreihin? vai muistanko väärin?

 

[ak.tied]

Eikös puolustusvoimen komentaja päätöksellä saada enemmänkin joukkoja kruununväreihin? vai muistanko väärin?

Talvisodassa liikekannallepano toteutettiin ”ylimääräisinä kertausharjoituksina”, joihin kutsut vietiin henkilökohtaisesti reserviläisille 6. lokakuuta 1939 alkaen. Kun reserviläiset olivat saapuneet ”harjoituspaikoille” ja johtosuhteet määrätty, voitiin todeta armeijan muodostuneen ja liikekannallepanon tapahtuneen. (Wiki)

En tarkkaan tiedä mitkä pvkom valtuudet tänä päivänä ovat, mutta kertausharjoituksilla voidaan kutsua kai periaatteessa aika rajaton määrä reserviä riviin? Lakiahan pari vuotta sitten muutettiin siten, että 3kk varoitusaikaa ei enää tarvitse antaa. Pvkom voinee suht vapaasti määrätä joukkoja harjoituksiin, toki koko pumpun (tai suuren osan) kutsuminen omin päin kasaan turhan takia voi johtaa työsuhteen nopeaan päättymiseen.

Poikkeusoloissa toimiminen on kuitenkin muutakin kuin joukkojen kutsumista paikalle, joukkojen toimivaltuudet eivät kertausharjoitus-statuksella ole oikeastaan minkäänlaiset. Jos siviilipoliitikoilla on kuitenkin vaikeuksia antaa käsky joukkojen kutsumisesta, niin pvkom voinee ostaa aikaa ja "vauhdittaa" päätöksentekoa tekemällä itsenäisiä toimia. Kun vaikka 25.000 miestä on jo rivissä, niin poliitikkojen voi olla helpompaa taipua siunaamaan päätös antamalla näille myös poikkeustilan mukaisia käyttövaltuuksia sekä hyväksyä laajempia toimenpiteitä kohti täyttä liikekannallepanoa.

Ketjun aihe/otsikko on todella hyvä ja mielenkiintoinen. Keskustelu uhkaa kääntyä valmiusasioihin, joten päätän otsikon mukaiseen pohdintaan. Krimin valtauksen myötä ilmapiiri on muuttunut radikaalisti ja valmiusasioiden todella nopea parantaminen organisaatio ja erityisesti lainsäädännöllisellä tasolla on ollut mielestäni yksi selvä merkki kohonneesta sodan uhasta. Kyllä 2016-2017 oli sellainen tunne, että tulipalokiireellä nämä uudistukset vietiin läpi.

Toinen on lisääntynyt ja aiempaa näkyvämpi harjoitustoiminta sekä esimerkiksi materiaalihankintojen saama julkisuus. Jotenkin koen, että kansaa on valmisteltu ja henkisesti prepattu sotaan jo Krimistä lähtien ihan eri tavalla kuin ennen. Vaikka sodalla retostelulla on kaupallinen arvonsa medialle, niin kaikki ei välttämättä ole sattumaa ja sensaatiohakuisuutta. Uskoisin, että tälläkin 2 vuoden takaisella uutisella haluttiin varmasti jotain viestittää:
https://www.aamulehti.fi/uutiset/pu...paattaneet-nostaa-varautumisastetta-200401220

Kun tilanne alkaa sakeutumaan, niin pitäisi kai pystyä lukemaan pienempiä ja lyhytvaikutteisimpia merkkejä. @Kapiainen viittaamia reagointeja, joista saa viitteitä, ettei kyse ole enää pitkävaikutteisesta valmiuden kehittämisestä vaan jo siihen turvautumisesta. Pitäisin siviiliorganisaatioiden kriisivalmiusharjoitusten voimakasta kasvua hälyyttävänä merkkinä, samoin jos valmiusasioiden tiimoilta pyydetään isossa mittakaavassa asioita varmistamaan eri puolilla siviiliorganisaatioita. Näistä ei julkisesti juuri puhuta, mutta jos tällaista tietoa tulee monesta suunnasta samanaikaisesti vaikka omassa työssä, tuttavalta tai vaikka lasten päiväkodin tädiltä, niin en ohittaisi ihan sattumana. Joku nekin varmistukset on päättänyt käskeä ja edelleen joku muu hänen yläpuolellaan.

 

[peelo]

@ak.tied toi ruumispussi hankinta ei todellakaan ollut mikään pr-temppu vaan ihan julkisesta hankintailmoituksesta lähtenyt liikkeelle. Toimittaja (ei PV tai PLM) oli siis todennäköisesti huomannut tällaisen ja päättänyt että tämä vetoaa joihinkin lukijoihin.

Jos ilmoitusta ei laitettaisi julkisesti ei kilpailutuksen perusperiaatteet toteudu

Edit: eli se mitä haluttiin viestittää on että kuka haluaisi toimittaa PVlle ruumispusseja ja mihin hintaan

 

[tiedotusosasto]

Eikös puolustusvoimen komentaja päätöksellä saada enemmänkin joukkoja kruununväreihin? vai muistanko väärin?

32 §
Kertausharjoitukseen määrääminen
Suomen turvallisuusympäristössä ilmenevän välttämättömän tarpeen sitä edellyttäessä voidaan reserviin kuuluvia asevelvollisia määrätä 48 §:n 4 kohdassa tarkoitettuun kertausharjoitukseen 2 momentissa säädetystä määräajasta poiketen. Määräys kertausharjoitukseen annetaan kunkin asevelvollisen osalta enintään 30 päiväksi kerrallaan.

Päätöksen 3 momentissa tarkoitetusta kertausharjoituksesta tekee tasavallan presidentti puolustusvoimain komentajan esittelystä puolustusvoimista annetun lain 32 §:n 2 momentissa tarkoitetussa päätöksentekomenettelyssä siten, että puolustusministerin tulee olla läsnä ja lausua käsityksensä asiasta. Lisäksi pääministeri voi olla läsnä ja lausua käsityksensä asiasta. Tasavallan presidentin päätös ja sen nojalla annetut määräykset on peruutettava, kun kertausharjoitukseen johtanut tilanne sen sallii. Sotilaskäskyasian siirtämisestä presidentin valtioneuvostossa ratkaistavaksi säädetään puolustusvoimista annetun lain 32 §:n 3 momentissa.

 

[Benelli]

Eikös puolustusvoimen komentaja päätöksellä saada enemmänkin joukkoja kruununväreihin? vai muistanko väärin?

En tiedä.
Reservin valmiusjoukkoja on ainakin jääkäripataljoona, pioneeripataljoona, viestijoukko, Ilmavoimien tukikohtakomppania, Merivoimien osastot sekä kaikki ei julkiset kuten jotkut IT-osastot.
Lisäksi on 24? maakkia.

En tarkkaan tiedä mitkä pvkom valtuudet tänä päivänä ovat, mutta kertausharjoituksilla voidaan kutsua kai periaatteessa aika rajaton määrä reserviä riviin? Lakiahan pari vuotta sitten muutettiin siten, että 3kk varoitusaikaa ei enää tarvitse antaa. Pvkom voinee suht vapaasti määrätä joukkoja harjoituksiin, toki koko pumpun (tai suuren osan) kutsuminen omin päin kasaan turhan takia voi johtaa työsuhteen nopeaan päättymiseen.

Presidentin luvalla.

Päätöksen 3 momentissa tarkoitetusta kertausharjoituksesta tekee tasavallan presidentti puolustusvoimain komentajan esittelystä puolustusvoimista annetun lain 32 §:n 2 momentissa tarkoitetussa päätöksentekomenettelyssä siten, että puolustusministerin tulee olla läsnä ja lausua käsityksensä asiasta. Lisäksi pääministeri voi olla läsnä ja lausua käsityksensä asiasta. Tasavallan presidentin päätös ja sen nojalla annetut määräykset on peruutettava, kun kertausharjoitukseen johtanut tilanne sen sallii.

Tilanne tosin voi olla esimerkiksi että linnanjuhliin on isketty.

 

[Kyrätulli]

Logistiikka lähtee jo hyvissä ajoin jos meinataan saada käskytyserät liikkeelle.