Sodanuhan signaalit kotimaisilta tahoilta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huhta
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Tuon partion tulisuojan ei tarvitse rajoittua tuohon rakennelmaan. Hiekkasäkit lisää suojaa tarvittaessa.

Hiekkasäkit olisi toki hyvä, mutta teräksinen palo-ovi tuohon sisäänkäynnille (räjäyttää singon ammukset ja muutenkin pitää hiippareita ulkona) ja jonkinlainen teräsvahviste tuohon ampuma-aukon ympärille kävisi myös. Sekä lautaseinät sisäpuolelle, niin kimmokkeet eivät tuota tappioita ainakaan niin paljon.
 
Hiekkasäkit olisi toki hyvä, mutta teräksinen palo-ovi tuohon sisäänkäynnille (räjäyttää singon ammukset ja muutenkin pitää hiippareita ulkona) ja jonkinlainen teräsvahviste tuohon ampuma-aukon ympärille kävisi myös. Sekä lautaseinät sisäpuolelle, niin kimmokkeet eivät tuota tappioita ainakaan niin paljon.
Toki. Pointti olikin huomauttaa että muutakin tuohon voi lisätä tilanteen vaatiessa. Hiekkasäkit löytyy useimmiten puun ohella.
 
Tuon partion tulisuojan ei tarvitse rajoittua tuohon rakennelmaan. Hiekkasäkit lisää suojaa tarvittaessa.
Just, se on puolivalmis ja näin rauhanaikaan siistimpi. Metri hiekkasäkkejä päälle ja ympärille, niin ainakin ääni hiljenee.


Edit. Voihan siihen sisäänmenoon tehdä vähän mutkia ja kulmia.
Nämä rakentajat kyllä olleet elämäänsä kyllästyneitä prässääjiä.
 
Viimeksi muokattu:
Laajennan kysymystä ennen kuin vastaan: Mitkä asiat voisivat vihjata kansalaiselle että sodan uhka on kasvanut tai tulee kasvamaan?

Lähden siitä ajatuksesta että Suomen on vaikea pysyä koskemattomana missään jättimylläkässä.

- Putinin ja silovikkihallinnon aseman heikkeneminen. ( => Sisäpoliittisista syistä käynnistetty sota.)
- Globaalin valtatasapainon muutokset.
- Sotilaallisten tyhjiöiden syntyminen.
- Kansainvaellukset.
- Alue- ja ilmatilaloukkaukset, muut valmiutta tai turvallisuuspoliittista päättäväisyyttä testaavat ilmiöt.
- Isot tai nopeasti toistuvat sotaharjoitukset.
- Turvallisuuspoliittisten ja sotilaallisten liittoutumien muutokset.
- Globaaliin ruokatilanteeseen vaikuttavat kasvi- ja eläintaudit laajalle levinneinä.
- Todella paha pandemia.
- Pohjois-Korea, Iran yms panostenkorotuspeleillä leikkivät aggressiiviset valtiot.
- Globaali jihad.
- Kaikki Kalifaatin perustamisyritykset.
- Vakava epävakauttamisyritys tyyliin media + demlahenkiset oikeusoppineet yrittävät kaataa hallituksen.
- Joukkojen siirrot.
- Mikä vain Affenanmaahan liittyvä outo juttu. ("Koivu ja tähti -festarit joille odotetaan 20 000 tulijaa ulkomailta.")
- Hybridiulottuvuuden kasvu.
- Kansainväliset viestiliikennehäiriöt.
- Muut kaskadihäiriöt.
- Pörssiromahdukset ja finanssikriisit.
- Google Trendsissä joidenkin indikaattoreiden nousu.
- Joidenkin pörssiosakkeiden ja johdannaisten muutokset.

Mieleen tuli myös joitain kotimaisen viranomais-, logistiikka-, some- yms. maailman piiriin kuuluvia juttuja mutta en halua laittaa niitä näkyviin.
Siinä tärkeimmät jo tulikin. Lisäisin vielä seuraavat: kahvin hinta nousee ja orava tulee pihaan.:rolleyes:
 
Varmaan minua viisaammat miettineet tuon suojan, mutta miksi oviaukko noin korkea? Voisiko se olla yhden palikan matalampi jolloin pienempi osuma alue? Ja voisiko oviaukon edessä olla pystyssä yksi palkki suojaamassa suorilta osumilta? Ja onko vihollissuunta ja oviaukko samaan suuntaan ok? Päätellen ampuma-aukosta.

Onko näistä mitään ohjetta tai manuaalia netissä?
Hyvässä bunkkerissa on aina valmius puolustaa sisäänkäyntiä. Kyseessä on myös ns. harjoituskappale. ”Tappelusuojat” myös kaivetaan katto maan tasalle, tuo kuvan konstruktio näyttäisi olevan enemmän checkpoint-tyyppiseen käyttöön. Lisäsuojaa tarvittaessa säkeillä, kuten useampi jo maininnut.
 
"Kaatuneiden huoltoon tehtiin uusi ohje vuonna 2015, ja kaatuneiden huoltokoulutus on nyt jatkoa tälle kehitykselle. Oppaasta ilmenee, että Suomen armeija varautuu suuriin henkilötappioihin mahdollisessa sodassa. Puolustusvoimat on arvioinut, että kiivaassa taistelussa taisteluosaston tappiot ovat 10–20 prosenttia vuorokaudessa."
Arvio on varmaan melko tarkka. Isoisäni taisteli ja haavoittui U-asemassa Nietjärvellä, ja tämä kyseinen taistelu oli kiivain koko sodan aikana, koska se käytännössä kesti vain yhden yön 16-17.7.1944. Suomalaisia oli onnistuneesta vastahyökkäyksessä noin kolme pataljoonaa, eli 3000 sotilasta, ja 10 tunnin tst-haudan vyörytyksen aikana tuli noin 300 kaatunutta ja 500 haavoittunutta. Tämä on 27% vahvuudesta. Toki tappiot ovat potentiaalisesti suuremmat epäonnistuneissa operaatioissa, mutta tämä on ns worst-case skenaarion tappiot onnistuneen operaation osalta. Puolustustaistelussa tappiot ovat oletettavasti pienemmät.
 
Arvio on varmaan melko tarkka. Isoisäni taisteli ja haavoittui U-asemassa Nietjärvellä, ja tämä kyseinen taistelu oli kiivain koko sodan aikana, koska se käytännössä kesti vain yhden yön 16-17.7.1944. Suomalaisia oli onnistuneesta vastahyökkäyksessä noin kolme pataljoonaa, eli 3000 sotilasta, ja 10 tunnin tst-haudan vyörytyksen aikana tuli noin 300 kaatunutta ja 500 haavoittunutta. Tämä on 27% vahvuudesta. Toki tappiot ovat potentiaalisesti suuremmat epäonnistuneissa operaatioissa, mutta tämä on ns worst-case skenaarion tappiot onnistuneen operaation osalta. Puolustustaistelussa tappiot ovat oletettavasti pienemmät.

Taisteluosaston päivätappioissa päivä toisensa perään en olisi niinkään huolissani miestappioista, vaan materiaalitappioista. Varsinkin jos tässä yhteydessä puhutaan meidän iskukykyisimmistä mekanisoiduista ja moottoroiduista taisteluosastoista. Elävää voimaa pystymme vielä jossain määrin korvaamaan, materiaalia emme. Huonoimmillaan vajaassa viikossa maavoimien terävin syömähammas saattaa olla syötynä eikä maahan saada uutta korvaavaa kalustoa tilalle riittävän nopeasti korvaamaan tappioita.
 
Taisteluosaston päivätappioissa päivä toisensa perään en olisi niinkään huolissani miestappioista, vaan materiaalitappioista. Varsinkin jos tässä yhteydessä puhutaan meidän iskukykyisimmistä mekanisoiduista ja moottoroiduista taisteluosastoista. Elävää voimaa pystymme vielä jossain määrin korvaamaan, materiaalia emme. Huonoimmillaan vajaassa viikossa maavoimien terävin syömähammas saattaa olla syötynä eikä maahan saada uutta korvaavaa kalustoa tilalle riittävän nopeasti korvaamaan tappioita.
Eikö materiaalin varauksessa käytetä ylimitoituksen logiikkaa? Väittäisin että miestappioiden korvaaminen on pidempikestoinen projekti kuin uuden kaluston saaminen, jos puhutaan erikoisjoukoista eikä perusjanttereista. Tuskin mm. panssarivaunuja, lentokoneita, jne uhrataan päivä päivältä ihan viimeiseen vaunuun, vaan niitä säästellään must-win tilanteisiin. Työkaluihin myös pätee se, että jos on osaava käyttäjä, huonommallakin lapiolla tulee se tarvittava kuoppa, mutta hienoin kaivinkone maailmassa ei yksinään sitä kuoppaa kaiva.
 
Eikö materiaalin varauksessa käytetä ylimitoituksen logiikkaa? Väittäisin että miestappioiden korvaaminen on pidempikestoinen projekti kuin uuden kaluston saaminen, jos puhutaan erikoisjoukoista eikä perusjanttereista. Tuskin mm. panssarivaunuja, lentokoneita, jne uhrataan päivä päivältä ihan viimeiseen vaunuun, vaan niitä säästellään must-win tilanteisiin. Työkaluihin myös pätee se, että jos on osaava käyttäjä, huonommallakin lapiolla tulee se tarvittava kuoppa, mutta hienoin kaivinkone maailmassa ei yksinään sitä kuoppaa kaiva.

Toki, voidaan ja pitääkin porrastaa. Kulutusvara on varmasti määritelty eri kokoiseksi asejärjestelmäksi, toisilla se on kriittisempi kun toisilla ja toisella menetyksiä pystytään korvaamaan helpommin. Jalkaväenaseet lienee helpoin. Ulkomailta hankittu ja hankittava kallis high-tech voi olla hankalampi, kuten myös arkisempi pyörä- ja telakalusto. Ei tässä maassa sotakelpoista ottokalustoa ja kuorma-autojakaan löydy rajattomasti ammennettavaksi ja varsinkaan siellä missä niitä tarvittaisiin. Ja erityisesti taisteluajoneuvot saattavat mennä kortille.

Olihan tässä takavuosina juttua muistaakseni suomalaisen ilmavoimien kenraalin lausunnoista siitä, kuinka ilmavoimien ilmasta-ilmaan kyky on verraten huono koska ohjusaseistusta on maassa riittämätön määrä. Yritin etsiä ulostuloa mutta en löytänyt. Tokihan kyseessä saattaa myös olla hallittu ja suunniteltu vuoto disinformaation levittämiseksi, mutta syynä saattaa olla myös pohjimmiltaan organisaation julkinen huomionosoitus todellisuudessa merkittävästä puutteesta. Uutisen punainen lanka oli jotakuinkin että "kaksi täyslaidallista voidaan Horneteista ampua ja se on siinä". Nyt en valitettavasti enään löydä kyseistä uutista netin syövereistä.

Tietysti voi aina lähteä siitä oletuksesta että "sitten kun joudumme sotaan niin sitten kaikki varustepuutteet on korjattu etukäteen" mutta en laskisi tällaisen toiveen ja oletuksen varaan. Kun jo nyt on esitetty huomioita siitä, että heittimistön- sekä tykistön kranaatteja ja jalkaväen ampumatarvikkeita kulutetaan rauhan aikana niin paljon että kiintioitä joudutaan toistuvasti ottamaan sa-varauksesta eikä menetyksiä ole pystytty paikkaamaan määrärahoista johtuen.

Pitää myös ottaa huomioon se, että taktinen tai operatiivinen tilanne ei välttämättä salli käyttää kalustoa säästellen ja väistellen. Saattaa olla pakko taistella juuri siellä missä paska iskeytyy tuulettimeen missä vihollinen pakottaa taistelemaan, tai sillä kalustolla jota haluaisi vielä pantata ja varjella myöhempää käyttöä silmälläpitäen. Näinhän on käynyt lukemattomia ja lukemattomia kertoja sotahistoriassa enkä pidä meidän mahdollista sodan ajan uhkakuvaa tästä mitenkään poikkeuksena.
 
Toki, voidaan ja pitääkin porrastaa. Kulutusvara on varmasti määritelty eri kokoiseksi asejärjestelmäksi, toisilla se on kriittisempi kun toisilla ja toisella menetyksiä pystytään korvaamaan helpommin. Jalkaväenaseet lienee helpoin. Ulkomailta hankittu ja hankittava kallis high-tech voi olla hankalampi, kuten myös arkisempi pyörä- ja telakalusto. Ei tässä maassa sotakelpoista ottokalustoa ja kuorma-autojakaan löydy rajattomasti ammennettavaksi ja varsinkaan siellä missä niitä tarvittaisiin. Ja erityisesti taisteluajoneuvot saattavat mennä kortille.

Olihan tässä takavuosina juttua muistaakseni suomalaisen ilmavoimien kenraalin lausunnoista siitä, kuinka ilmavoimien ilmasta-ilmaan kyky on verraten huono koska ohjusaseistusta on maassa riittämätön määrä. Yritin etsiä ulostuloa mutta en löytänyt. Tokihan kyseessä saattaa myös olla hallittu ja suunniteltu vuoto disinformaation levittämiseksi, mutta syynä saattaa olla myös pohjimmiltaan organisaation julkinen huomionosoitus todellisuudessa merkittävästä puutteesta. Uutisen punainen lanka oli jotakuinkin että "kaksi täyslaidallista voidaan Horneteista ampua ja se on siinä". Nyt en valitettavasti enään löydä kyseistä uutista netin syövereistä.

Tietysti voi aina lähteä siitä oletuksesta että "sitten kun joudumme sotaan niin sitten kaikki varustepuutteet on korjattu etukäteen" mutta en laskisi tällaisen toiveen ja oletuksen varaan. Kun jo nyt on esitetty huomioita siitä, että heittimistön- sekä tykistön kranaatteja ja jalkaväen ampumatarvikkeita kulutetaan rauhan aikana niin paljon että kiintioitä joudutaan toistuvasti ottamaan sa-varauksesta eikä menetyksiä ole pystytty paikkaamaan määrärahoista johtuen.

Pitää myös ottaa huomioon se, että taktinen tai operatiivinen tilanne ei välttämättä salli käyttää kalustoa säästellen ja väistellen. Saattaa olla pakko taistella juuri siellä missä paska iskeytyy tuulettimeen missä vihollinen pakottaa taistelemaan, tai sillä kalustolla jota haluaisi vielä pantata ja varjella myöhempää käyttöä silmälläpitäen. Näinhän on käynyt lukemattomia ja lukemattomia kertoja sotahistoriassa enkä pidä meidän mahdollista sodan ajan uhkakuvaa tästä mitenkään poikkeuksena.
Olen samaa mieltä että talvisota-tyyppistä materiaalin puutetta tulee kaikin tavoin välttää. Mitenköhän onnistuisi neuvotella jonkin tyyppinen kaupintavarasto esim. ohjauksille? Eli vehkeet olisivat Suomessa valmistajan varastossa, mutta kriisin sattuessa ne ostettaisiin valtiolle. Tälläisellä menettelyllä voisi saada kumpaakin osapuolta hyvin palvelevan diilin.
 
Olen samaa mieltä että talvisota-tyyppistä materiaalin puutetta tulee kaikin tavoin välttää. Mitenköhän onnistuisi neuvotella jonkin tyyppinen kaupintavarasto esim. ohjauksille? Eli vehkeet olisivat Suomessa valmistajan varastossa, mutta kriisin sattuessa ne ostettaisiin valtiolle. Tälläisellä menettelyllä voisi saada kumpaakin osapuolta hyvin palvelevan diilin.

Joo! Kuulostaa lähtökohtaisesti hyvältä ja fundeeraamisen arvoiselta idealta. Ei ole koskaan tullutkaan omaan mieleeni. (y)
 
Joo! Kuulostaa lähtökohtaisesti hyvältä ja fundeeraamisen arvoiselta idealta. Ei ole koskaan tullutkaan omaan mieleeni. (y)
Tämähän tavallaan tehtiin aikoinaan Drakenien kohdalla, vaikkakin ne varastoitiin Ruotsissa. Tarkoitus oli ollut korvata Suomen Mig-kalusto sodan sattuessa, koska näiden huolto olisi ollut vaikeaa. Tässä taisi olla tosin Ruotsin valtio välikätenä joka nimellisesti osti koneet kirjoihinsa.

Hyödyt valmistajalle:
- tuottoa varastolle
- logistiikan helpotus kyseisessä maanosassa
- asiakkaan pitkäaikainen sitoutuminen

Hyödyt ostajalle:
- varmuusvarasto olemassa
- ulkopoliittisesti neutraali
- edullinen ylläpitää rauhan aikana
 
Olen samaa mieltä että talvisota-tyyppistä materiaalin puutetta tulee kaikin tavoin välttää. Mitenköhän onnistuisi neuvotella jonkin tyyppinen kaupintavarasto esim. ohjauksille? Eli vehkeet olisivat Suomessa valmistajan varastossa, mutta kriisin sattuessa ne ostettaisiin valtiolle. Tälläisellä menettelyllä voisi saada kumpaakin osapuolta hyvin palvelevan diilin.

Mietin sellaista, että valmistaja voisi suhtautua järjestelyyn hieman nihkeästi, koska se saattaisi johtaa tilanteeseen jossa asiakas ei halua ostaa vaan ainoastaan varastoida rautaa. Eli varasto vähän niinkun jäisi valmistajan kirjanpitoon varastoon kun potentiaalisella asiakkaalla ei ole varsinaisesti tarvetta ostaa rautaa rauhan aikana koska käytäntö mahdollistaa ostamisen tai jopa takavarikon kätevästi vasta kriisin eskaloituessa.

Järjestely pitää ruuvata sellaiseksi että siitä hyötyy myös valmistaja. Varastoijan pitäisi ottaa kontolleen vähintään varastointi ja logistiikkakustannukset ml henkilöstökulut.
 
Mietin sellaista, että valmistaja voisi suhtautua järjestelyyn hieman nihkeästi, koska se saattaisi johtaa tilanteeseen jossa asiakas ei halua ostaa vaan ainoastaan varastoida rautaa. Eli varasto vähän niinkun jäisi valmistajan kirjanpitoon varastoon kun potentiaalisella asiakkaalla ei ole varsinaisesti tarvetta ostaa rautaa rauhan aikana koska käytäntö mahdollistaa ostamisen tai jopa takavarikon kätevästi vasta kriisin eskaloituessa.

Järjestely pitää ruuvata sellaiseksi että siitä hyötyy myös valmistaja. Varastoijan pitäisi ottaa kontolleen vähintään varastointi ja logistiikkakustannukset ml henkilöstökulut.
Juuri näin, mielestäni tuon listasin. Varasto ikäänkuin olisi lainassa ja tuottaisi korkoa. Sopimuksessa olisi tietenkin minimitaso varmuusvarastointi-näkökulmasta, mutta siinä voisi olla paljon suurempi maksimitaso jonka kustannukset kuitenkin kattaisi varastointivaltio. Näin varastointikustannus-säästö olisi valmistajalle merkittävä ja siten houkutteleva.
 
Olihan tässä takavuosina juttua muistaakseni suomalaisen ilmavoimien kenraalin lausunnoista siitä, kuinka ilmavoimien ilmasta-ilmaan kyky on verraten huono koska ohjusaseistusta on maassa riittämätön määrä. Yritin etsiä ulostuloa mutta en löytänyt. Tokihan kyseessä saattaa myös olla hallittu ja suunniteltu vuoto disinformaation levittämiseksi, mutta syynä saattaa olla myös pohjimmiltaan organisaation julkinen huomionosoitus todellisuudessa merkittävästä puutteesta.
Kyseessä oli Ilmavoimien entinen komentaja Matti Ahola, joka silloin palveli Plm:n kansliapäällikkönä. Lausunto on vanha, mutta nykyaikaan sen voi projisoida miettimällä kuinka monta sataa ohjusta on Horneteille sen jälkeen ostettu. Edelleen 5 kpl/kone tekee 300. Tuloksena hänelle annettiin poliisikielellä "ilmaisukielto" eli ei enää turpo-lausuntoja. Sitä hän on noudattunu eläkkeelläkin.

Lausunnon sanoma meni julkisuudelta ohi. Hän tarkoitti, että kriisitilanteessa liittoutumat varaavat kaiken sotatavaran ainoastaan liittolaisilleen. Eikä meille kauniista juhlapuheista huolimatta tule enää mitään. Silloin ei vielä ollut kahdenvälistä USA-yhteistyötä, josta nytkin ollaan liukumassa pois.
 
Kyseessä oli Ilmavoimien entinen komentaja Matti Ahola, joka silloin palveli Plm:n kansliapäällikkönä. Lausunto on vanha, mutta nykyaikaan sen voi projisoida miettimällä kuinka monta sataa ohjusta on Horneteille sen jälkeen ostettu. Edelleen 5 kpl/kone tekee 300. Tuloksena hänelle annettiin poliisikielellä "ilmaisukielto" eli ei enää turpo-lausuntoja. Sitä hän on noudattunu eläkkeelläkin.

Lausunnon sanoma meni julkisuudelta ohi. Hän tarkoitti, että kriisitilanteessa liittoutumat varaavat kaiken sotatavaran ainoastaan liittolaisilleen. Eikä meille kauniista juhlapuheista huolimatta tule enää mitään. Silloin ei vielä ollut kahdenvälistä USA-yhteistyötä, josta nytkin ollaan liukumassa pois.

Kiitos Old boy.

Kuinkakohan moneen pudotukseen puikot riittävät?

300 kpl joista osa menee ohi, ja osa tulee omien alasammuttujen koneiden mukana tonttiin.
 
Mitä kansalaisen havaittavissa olevia merkkejä suomalaiset viranomaiset ja poliittinen johto antavat tahallisesti ja tahtomattaan julkisuuteen sodanuhan kohotessa? Miten niitä voi havainnoida?

Jos nettilehdissä kerrotaan, että bensaa ja dieseliä harkitaan "ympristösyistä" kortille, intti kouluttaa varusmiehiä kenttähautaamiseen ja sekä Virheät että Vassarit ovat hallituksessa niin....
 
Toki, voidaan ja pitääkin porrastaa. Kulutusvara on varmasti määritelty eri kokoiseksi asejärjestelmäksi, toisilla se on kriittisempi kun toisilla ja toisella menetyksiä pystytään korvaamaan helpommin. Jalkaväenaseet lienee helpoin. Ulkomailta hankittu ja hankittava kallis high-tech voi olla hankalampi, kuten myös arkisempi pyörä- ja telakalusto. Ei tässä maassa sotakelpoista ottokalustoa ja kuorma-autojakaan löydy rajattomasti ammennettavaksi ja varsinkaan siellä missä niitä tarvittaisiin. Ja erityisesti taisteluajoneuvot saattavat mennä kortille.

Olihan tässä takavuosina juttua muistaakseni suomalaisen ilmavoimien kenraalin lausunnoista siitä, kuinka ilmavoimien ilmasta-ilmaan kyky on verraten huono koska ohjusaseistusta on maassa riittämätön määrä. Yritin etsiä ulostuloa mutta en löytänyt. Tokihan kyseessä saattaa myös olla hallittu ja suunniteltu vuoto disinformaation levittämiseksi, mutta syynä saattaa olla myös pohjimmiltaan organisaation julkinen huomionosoitus todellisuudessa merkittävästä puutteesta. Uutisen punainen lanka oli jotakuinkin että "kaksi täyslaidallista voidaan Horneteista ampua ja se on siinä". Nyt en valitettavasti enään löydä kyseistä uutista netin syövereistä.

Tietysti voi aina lähteä siitä oletuksesta että "sitten kun joudumme sotaan niin sitten kaikki varustepuutteet on korjattu etukäteen" mutta en laskisi tällaisen toiveen ja oletuksen varaan. Kun jo nyt on esitetty huomioita siitä, että heittimistön- sekä tykistön kranaatteja ja jalkaväen ampumatarvikkeita kulutetaan rauhan aikana niin paljon että kiintioitä joudutaan toistuvasti ottamaan sa-varauksesta eikä menetyksiä ole pystytty paikkaamaan määrärahoista johtuen.

Pitää myös ottaa huomioon se, että taktinen tai operatiivinen tilanne ei välttämättä salli käyttää kalustoa säästellen ja väistellen. Saattaa olla pakko taistella juuri siellä missä paska iskeytyy tuulettimeen missä vihollinen pakottaa taistelemaan, tai sillä kalustolla jota haluaisi vielä pantata ja varjella myöhempää käyttöä silmälläpitäen. Näinhän on käynyt lukemattomia ja lukemattomia kertoja sotahistoriassa enkä pidä meidän mahdollista sodan ajan uhkakuvaa tästä mitenkään poikkeuksena.

Tartun ehkä lillukanvarsiin, mutta en huolehtisi (panssaroimattomasta) pyöräkalustosta. Maailmassa on runsaasti valmistuskapasiteettia, ja ensihätään voidaan haalia käytettyjä ajoneuvoja Länsi-Euroopan siviilimarkkinoilta. Menee jokunen päivä ajaa ne sieltä tänne, mutta jos ottokalustoonkin on turvauduttu, niin nähtävästi venäläisten suunnitelmat eivät ole menneet ihan nappiin.
 
Back
Top