Sotahistoriallinen matkailu

Millaisia seuraamuksia lienee tuosta sukeutunut? Yleensä joukon kieltäytyminen puna-armeessa johti aika trakooniseen palautteeseen.
Ainakaan Ohto Manninen ei mainitse seuraamuksista mitään. Kansanarmeija oli Stalinin henkilökohtaisessa suojeluksessa, joten kieltäytymiseen oli periaatteessa oikeus. Kannaksella ja Laatokan Karjalassa Kansanarmeijan osastoja osallistui taisteluihin ja niitä kohdeltiin kuin puna-armeijan yksiköitä, mutta tuo pikkuinen tiedusteluosasto oli riittävän kaukana ja syrjässä, ettei Mehliksenkään käsi heihin ylettänyt. Ainakin yksi muistelija joukosta on tullut Suomeen sotien jälkeen ja häneltä Kuhmon historiaan on tuo polttamiskertomus saatu.
 
Tee tosiaan niin! Se on nimittäin linnoitustaidon oppitunti Suomen maastoissa; opettajina tällä kertaa sakasalaiset. Tst-hautaa: ei montaa metriä eikä lainkaan panssariestekiviä. Mutta näiden tilalla tykki- ja kk-asemat hallitsevilla maastonkohdilla tykistönkestävine asepesäkkeineen. Sturmbock-linja luotiin hämmästyttävän lyhyessä ajassa sillä työt alkoivat vasta elokuun alussa 1944.

Ei tuolta aikanaan hahmottanut kuin epämääräisiä kivikasoja kun paikka oli täysin alkuperäisasussaan rakenteet sortuneena. Sen näki että maisemaa oli myllätty paljon. Kunnostettuna nuo näyttäytyvät jo videolla ihan eri tasolla.
 
Ei tuolta aikanaan hahmottanut kuin epämääräisiä kivikasoja kun paikka oli täysin alkuperäisasussaan rakenteet sortuneena.

Totta! Eli jotain lähdeaineistoa olisi tarpeen mukana olla. Valitettavasti ei tästä linjasta ole kirjallisuutta kuten Kannaksen linnoitteista, mutta oheisena Olli Dahlin tutkimuksiin perustuva detalji. Lähteenä panssariseminaari 2018. Samalla pieni korjaus aikaisemmin esittämääni, sillä tst-hautalinjakin oli paikoin yhtenäinen.

IMG_3978 - Copy.JPG
 
Tee tosiaan niin! Se on nimittäin linnoitustaidon oppitunti Suomen maastoissa; opettajina tällä kertaa sakasalaiset. Tst-hautaa: ei montaa metriä eikä lainkaan panssariestekiviä. Mutta näiden tilalla tykki- ja kk-asemat hallitsevilla maastonkohdilla tykistönkestävine asepesäkkeineen. Sturmbock-linja luotiin hämmästyttävän lyhyessä ajassa sillä työt alkoivat vasta elokuun alussa 1944.

Ongelmaksi saksalaisille olisi tulleet nuo kivet. Kivilajike on sellaista, että kranaatista olisi syntynyt miljoona sirpaletta. Lisäksi juoksuhaudat olivat pääasiassa täynnä loivia kaarteita niin juoksuhaudassa räjähtävä kranaatti putsaisi juoksuhautaa todella pitkälle, kun sirpaleet ottaisivat kimmokkeita juoksuhaudan reunoista. Raskaat heittimet olisivat tehneet kammottavaa jälkeä tuolla.
 
Mikäköhän porukka tuossa videossa etenee joen rantaa myöten? Itsellä puuttuu tämän ajan teokset kotikirjastosta.

3. Divisioonan joukkoja muistaakseni. JR 12 tai 54?
 
Kyllä, Parolassa kannattaa ehdottomasti käydä :solthum:

Ilman muuta kuuluu yleissivistykseen. Harmi kun en itse ole vielä kertaakaan sattunut paikalle silloin kun ajelevat yleisön mieliksi osalla vaunuista. Järjestävät samalla myös joitain toimintanäytöksiä vaunukalustolla.

EDIT: Tämän perusteella Arsenalen olisi myös käymisen arvoinen paikka.

 
Viimeksi muokattu:
Suosittelen Verdunia kohteeksi kaikille. Fort Douaumont'ssa maasto on täynnä kuoppaa 100 vuotta myöhemmin, luita ja sotaromua nousee maasta vieläkin ja maassa on tonneittain livekranaatteja, ehkä myös kaasu-sellaisia. Sitten voi ihailla suurta muistomerkkiä jonka alla on kymmenien tuhansien tunnistamattomat luut ja hautakivien meri ulkopuolella.

Normandia tuntuu Verdunin jälkeen huviretkeltä, mutta kyllä Point du Hoc ja Omaha Beach sykäyttävät.

Pariisissa tietysti Hotel des Invalides sotamuseo ja Napoleonin hauta. Champ de Marsin päistä Joffre ja Foch katselevat kivisinä Trocaderolta Ecole Militairelle. Jos ajoittaa matkan heinäkuulle, voi ihailla paraatia Champs Elyseellä ja kalustoesittelyä Esplanadella.

Brysselissäkin on aika kattava sotamuseo, yllättäen.

Joku mainitsi sakujen Flak-tornit. Wienissä niitä on pystyssä neljä!

Tukholman Livrustkammaren on nähtävä koska Hakkapeliitat.

Helsingissä tietysti Suomenlinna ja bunkkeriketju, jota voi ihailla esimerkiksi Myllypurossa.
 
Jos kylmän sodan matkakohteet kiinnostaa niin tämä sivu on ansiokkaasti luetteloinut paikkoja Itämeren alueella.

http://coldwarsites.net

Mainio linkki. Suomesta Porkkalan tukikohta näytti päässeen mukaan. Ruotsissa on jo enemmän tutustumisen arvoisia kylmän sodan kohteita. Esim. Göterborgin lentokentän läheisyydessä oleva ilmailumuseo Aeroseum. Sijaitsee kallioon louhitussa valtavan kokoisessa maanalaisessa lentotukikohdassa. Toinen tutustumisen arvoinen paikka pohjoisessa olisi Bodenin linnoitus.
 
SKK:n sotahistorian opettajana toiminut Ilmari Hakala oli kylläkin jo evp tuolloin. Kohdasta 6:00 alkaen useaan kertaan esiintyvä Kaarlo Niemelä on toinen ikonisessa Ihantalakuvassa nyrkkiä olkapäällään kantavista panssarintorjujista, joiden taakana kuvassa näkyy tuhottu sotka. Lohelan kertoma "panssarivarikko"-sorakuoppa löytyy alueelta edelleen. Tosin tämä on kooltaan niin pieni, ettei kerrottua määrää vaunuja sinne mahdu. Veteraani ei kai aikanaan ehtinyt jäädä ampumisen jälkeen tarkemmin laskemaan....
 
Back
Top