Sotahistoriallinen sukututkimus
- Viestiketjun aloittaja lottako
- Aloitus PVM
Fencer
Kenraali
Lottia koskeva aineisto on Kansallisarkistossa.
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Lotta_Svärd
"Lotta Svärdin arkisto
Lotta Svärdin arkisto sisältää asiakirjoja pääsääntöisesti vuosilta 1920–1944, mutta joiltain osin aineistoa on säilynyt myös epävirallisemmasta toiminnasta vuodesta 1918 lähtien. Arkisto jakaantuu käytännössä kolmeen sarjaan eli keskusjohtokunnan, piirien ja paikallisosastojen aineistoihin. Tiliasiakirjat muodostavat lisäksi oman sarjansa. Arkiston joihinkin henkilöaineistoihin (esim. lääkärintodistukset) saattaa liittyä käyttörajoitus.
Keskusjohtokunnalta arkistossa on monenlaista aineistoa, kuten pöytäkirjoja ja toimintakertomuksia sekä keräys- ja julkaisutoimintaan liittyviä asiakirjoja. Keskusjohtokunnalle on myös raportoitu piirien toiminnasta. Piiritoimistoilta on arkistossa pöytäkirjojen ja toimintakertomusten lisäksi muun muassa kirjeenvaihtoa, jaostotoiminta-asiakirjoja sekä kurssi- ja tyttötoimintaan liittyvää aineistoa. Erityisesti paikallisosastojen arkistoissa on runsaasti henkilö- ja jäsenluetteloita lotista. Aineistoa ei kuitenkaan ole tasaisesti eli joidenkin osastojen asiakirjoja on enemmän ja toisista vain muutamia. Lisäksi Helsingin paikallisostoja oli 39, eikä kaikkien niiden toiminta-alueesta ole varmuutta.
Lotta Svärdiin liittyvää aineistoa ovat luovuttaneet myös yksittäiset henkilöt. Tällainen aineisto on sijoitettu erillisiin pikkukokoelmiin. Pikkukokoelmissa on muun muassa Oulun piirin toimintaan liittyviä asiakirjoja joita tosin löytyy myös Lotta Svärdin omasta arkistosta. Pikkukokoelmiin kuuluu lisäksi Lotta Svärdin pitkäaikaisen puheenjohtajan eli Fanni Luukkosen valokuvia.
Minkälaista tietoa arkistosta voi löytyä?
Lotta Svärdin arkistoa voi hyödyntää monenlaisessa tutkimuksessa. Henkilöhistoriallisen tutkimuksen tekijät voivat sen avulla saada tietoa yksittäisistä lotista. Lotista ei ole kuitenkaan olemassa samanlaista kantakortistoa kuin sotilaista, joiden avulla tietoja voisi etsiä. Tietojen haku perustuu siten pääsääntöisesti henkilö- ja jäsenluetteloiden läpikäymiseen.
Keskusjohtokunnan arkisto on hyödyllinen kun halutaan tutkia Lotta Svärd -järjestön toimintaa laajemmasta näkökulmasta. Toki piiriosastojen asiakirjat tarjoavat myös mielenkiintoista tietoa. Joidenkin paikallisosastojen aineistoihin sisältyy myös maaseudulla toimineiden kyläosastojen asiakirjoja, ja osa niistä on omina kokonaisuuksinaan Tutkimusta voi siis tehdä myös paikallisesti. Aineistoa on järjestetty paljon aiheen mukaan eli tietyn jaoston toimintaan liittyvät asiakirjat ovat samassa kansiossa
Arkiston käyttöön vaikuttaa se, että arkistoluettelon kuvaukset aineistoista eivät ole kovin tarkkoja. Paikallisosastojen arkistot ovat hyvin eri laajuisia ja ennalta on vaikea sanoa varmasti, minkä paikallisosaston arkistossa on esimerkiksi kattavia henkilöluetteloita.
Miten etsin tietoja henkilöstä?
Etsittäessä tietoja yksittäisestä henkilöstä, todennäköisintä on löytää tietoja komennuksella olleista lotista. Tietojen etsimistä helpottavat mahdolliset taustatiedot lotan tehtävistä tai toimintapaikoista. Jos komennuspaikasta tai tehtävistä ei ole tietoa, hakua voi rajata kohdistamalla se esimerkiksi lotan asuinpaikkakuntaan tai tarvittaessa piiriin.
Yksittäisen lotan tietojen etsimisessä voi auttaa esimerkiksi A-sarjaan sisältyvä Rajatoimiston kortisto komennuksella olleista lotista, joskaan se ei ole täydellinen. Kortisto on aakkosjärjestyksessä. Ilmavoimien esikunnan arkistossa on ilmavalvontalotista oma kortisto, joka löytyy Aarteesta tunnuksella "T 20439". Viestilottien vastaava kortisto vuosilta 1941–1944 löytyy puolestaan Pääesikunnan viestiosaston arkistosta tunnuksella "T 20873". Näitä aineistoja tutkitaan Kansallisarkiston tutkijasalissa (os. Rauhankatu 17, Helsinki). Aineistot on etäsäilytyksessä, joten ne saa tutkittavaksi vasta tilaamista seuraavana arkipäivänä.
Lotista, jotka olivat rintamapalveluksessa voi löytyä lisätietoa, jos henkilö on hakenut rintamapalvelustunnuksen. Tunnushakemuksia ja -päätöksiä säilytetään Kansallisarkistossa. Oikean hakemuksen löytämiseksi tarvitaan sen numero. Tunnushakemuksen numeroa voi tiedustella puhelimitse puolustusministeriön viestintäyksiköstä numerosta 0295 140 121. Kysyjän tulee tietää etsittävän henkilön syntymäaika ja nimi, jolla hän on rintamatunnushakemuksen tehnyt. Rintamapalvelustunnusasiakirjat voivat olla hyödyllisiä, koska hakemuksessa henkilö on saattanut kertoa missä tehtävissä on palvellut ja milloin. Päätöksessä taas voi olla Sota-arkistossa aikoinaan tehty pieni selvitys asiasta ja viitteitä muihin asiakirjoihin.
Lottien, mutta myös muiden sotaan osallistuneiden naisten tietoja, voi löytyä tuntolevykortistosta, joka on järjestetty nimen perusteella aakkosjärjestykseen. Tiedot voivat löytyä vain, jos henkilö on joskus saanut tuntolevyn.
Lotista, jotka olivat paikallisosastoissa jäseninä tai toimivat luottamustehtävissä, tietoja voi etsiä paikallisosastojen mahdollisesti säilyneistä jäsenluetteloista. Paikallisosaston pöytäkirjoissa pitäisi myös olla merkintä, kun henkilö on hyväksytty lotaksi tai luottamustehtävään.
Yksittäisen henkilön lottapalvelusta koskevat asiakirjat voi tilata myös valokopioina. Postitse toimitettavat kopiot tilataan verkkopalvelu Astian avulla. Astian käyttäminen edellyttää rekisteröitymistä palvelun käyttäjäksi esimerkiksi verkkopankkitunnusten avulla. Valitse Astiaan kirjautumisen jälkeen kohta 'Jäljenteiden ja selvitysten tilaaminen' ja tämän jälkeen 'Puolustushallinnon henkilöasiakirjatilaus'. Asiakirjojen etsimisestä ja niiden kopioista peritään arkistolaitoksen hinnaston mukainen maksu.
Lisätietoja sotaan osallistuneita naisia koskevista asiakirjoista löydät täältä.
Lotta Svärd -arkistoja myös maakunta-arkistoissa
Monia Lotta Svärd -järjestön paikallisosastojen ja muitakin aihepiiriin liittyviä arkistoja säilytetään myös maakunta-arkistoissa. Tietoja maakunta-arkistoissa säilytettävistä lotta-arkistoista, ja myös toisista Kansallisarkistossa säilytettävistä lottajärjestöjen arkistoista, voi hakea haku- ja tilauspalvelu Astian kautta. Kirjoittamalla hakukenttään esim. sanan lotta saa sivun vasemmalle laidalle luettelon arkistoista, joiden nimiin sana täsmää. Katkaisemalla sanaa tähtimerkillä, esim. lott* saa tulokseksi laajemman osumajoukon. Säilytyspaikkaluettelon avulla voi rajata hakua koskemaan vain tietyssä arkistolaitoksen yksikössä säilytettäviä lotta-aineistoja. Osa asiakirjoista on käyttörajoitettuja ja lupaa niiden käyttöön voi hakea verkkopalvelu Astian kautta rekisteröitymällä sinne."
Erkki
Ylipäällikkö
En tiedä metallinetsinnän laillisuudesta Venäjällä, mutta ainakaan rajaviranomaiset eivät ole mitenkään puuttuneet metallinilmaisimen mukanapitämiseen Venäjän reissuilla. Mahdollisista sotaromuista ovat kyllä joskus kyselleet, joten sitä lajia ei ehkä ainakaan rajasta yli kannata tuoda.Ilmaisinten etsintäsyvyys riippuu paitsi itse ilmaisimesta, myös esineen koosta (mitä suurempi,sen syvemmältä), metallin lajista (jalometallit ja alumiini antavat paremman signaalin kuin rauta) sekä maaperän laadusta. Metallinilmaisimen antamasta signaalista voi yleensä päätellä kohteen kokoa ja laatua,esim. rautaesine antaa erilaisen äänen (tai mittarilukeman) kuin vaikkapa kupari. Monen ilmaisimen voi myös säätää hylkimään rautaa, jos sirpaleiden kaivaminen alkaa tympiä.
Vonka
Supreme Leader
Vuonna 2015 tehdään ainakin seuraava matka:
Viipurin seutu ja Tali-Ihantala:
http://www.lomalinja.com/viipurin_alueen_sotahistoriaa_ja_kulttuuria
Vihdin liikenteen vuoden 2015 esite ei vielä ole ilmestynyt, mutta seuraa:
http://www.vihdinliikenne.fi/venaja.html
Jos keräät itse porukan, saat valmiin räätälöideyn paketin esimerkiksi näiltä:
http://www.matkaviljanen.fi/matkaehdotukset.htm
http://www.kymenmatkat.fi/matkakohde/sotahistoriamatka-ryhmille/
http://www.japi-matkat.fi/26
Fencer
Kenraali
Jos haet sodassa menehtynyttä henkilöä rintamamiesmatrikkelista, voi hyvinkin tulos olla nolla. Tämä siksi, että omat matrikkelitiedot piti lähtökohtaisesti itse toimittaa. Kantakortti on edelleen paras tietolähde.
Jep. Nyt tuli se kantakortti ja selvensi joitain asioita. Hän oli kahden silminnäkijän mukaan haavoittunut vakavasti Äyräpään sillanpään asemassa ja häntä ei voitu sieltä hakea pois. Missä kohden tarkalleen oli tuo sillanpään asema mahdollisesti?
Tuon lotan mysteeriä vielä kaivaakseni, tuli ajatus; onko jossain olemassa jokin"lista" tuona päivänä (10.7. 1944) palkituista sotilaista? Voisikohan siinä (mahdollisessa) listassa ollamyöskin noiden kahden lotan nimi?
Tuon lotan mysteeriä vielä kaivaakseni, tuli ajatus; onko jossain olemassa jokin"lista" tuona päivänä (10.7. 1944) palkituista sotilaista? Voisikohan siinä (mahdollisessa) listassa ollamyöskin noiden kahden lotan nimi?
Fencer
Kenraali
Uskoisin, että jatkosotaa käsittelevissä yleisteoksissa (esim. Jatkosodan historia, osat 1-6) ja JR 7:n historiikissa on kuvattu taistelupaikat melko tarkasti.
Palkitsemiset ainakin sotilaiden osalta on lueteltu yksikköjen päiväkäskyissä, joihin voi tutustua Kansallisarkistossa. En pidä mahdottomana, että päiväkäskyissä olisi myös lottien palkitsemiset.
Vonka
Supreme Leader
Tuohon näet merkityn Er. P 25:n aseman. Sillanpääaseman leveys Mansikkamäen lohkolla on ollut reilu pari kilometriä.
pstsika
Haukka
Tuolta löytyy sitten lisää Er. P 25:n materiaalia aika laajalla otannalla.
http://kronos.narc.fi/aarre/aarre.p...a+25&alkuvuosi=undefined&loppuvuosi=undefined
http://kronos.narc.fi/aarre/aarre.p...a+25&alkuvuosi=undefined&loppuvuosi=undefined
Vonka
Supreme Leader
Ensinnäkin, keitä palkittiin? Rannikkojoukkoja. Eversti A. E. Lyytisen joukko oli RTR 22. Siis Rannikkotykistörykmentti 22. Mikäli lotilla oli rintamatunnus (miksei olisi, jos olivat Teikarinsaaressa 1944) ja rykmentti on hakenut ja myöntänyt vielä mitalit, se on jossain ylhäällä. RTR 22 oli varmaan jonkun Rannikkoprikaatin alainen, mutta sen joukko-osaston lotista on kyse.
Teikarin taistelun kriittiset päivät olivat 1.7. ja 4.-5.7.
Muille Teikarista kiinnostuneille:
Teikarinsaaren taistelu oli aliupseerien voimannäyttö, ja he maksoivat kovan hinnan. Kanta-aliupseerien peruskurssi 24:n oppilaat (Merisotakoulusta) muodostivat 80. Torjuntakomppanian rungon ja osoittivat hirmuista urhoollisuutta Teikarinsaaren taisteluissa heinäkuussa 1944. Kurssin oppilaista kaatui 32 %, katosi 15 %, haavoittui 40 %, kokonaistappioiden ollessa 79 %.
Teikarinsaaren rantaan tuhottiin täysin ainakin viisi pataljoonaa kuudesta maihinnousevista vihollisista. Taistelussa kunnostautui erityisesti korpraali Vilho Vyyryläinen. Hän toimi erityisen oma-aloitteisesti useaan otteeseen yksittäistaistelijana ja otti komennon yhden komppanian upseereilta, koska nämä eivät olleet oikein vedossa. Vyyryläinen otti pahassa tilanteessa kaksi joukkuetta johtoonsa suorittaen vasta-iskun. Vyyryläinen nimettiin Mannerheim-ristin ritariksi numero 181.
OldSkool
Kapteeni
Olen ollut Vihdin liikenteen mukana matkalla ja voin suositella. Toki kannattaa huomioida se, että ryhmämatkalla yleensä koetetaan kahlata monta paikkaa ja aikaa per paikka on rajallisesti. Joten jos tarve on "vietetään koko päivä kis-kis-kukkulalla" niin ryhmämatkaa kannattaa räätälöidä. Tai selvittää voiko kulkea yhden legin itse jäljessä myöhemmin. En tiedä mitä matkanjärjestäjät sellaisesta tykkäisi.
pstsika
Haukka
Onkos kukaan tilannut Kansallisarkiston uumenista sotien aikaisia rangaistuspäiväkirjoja? Tietokanta herjaa jotain, että:
- Käyttörajoitus
- Arkistoyksikkö sisältää yksityisyyden suojan vuoksi salassa pidettäviä tietoja (rangaistuspäiväkirjat).
Nimenomaan liitteet, joissa on terveystietoja tai henkilötietoja ovat salaisia. Lisäksi homma menee muistaakseni niin, että tuomiot ovat julkisia, mutta osa tuomioon johtaneista asiakirjoista voi olla salaisia. Takavuosina (6 vuotta sitten) oli niin, että halutessaan saattoi saada valokopiot salaamattomasta materiaalista. Kopioista piti tietysti maksaa. Tämän päivän käytännöistä en tiedä muuta kuin sen, että siirtyminen Kansallisarkistoon itsenäisestä Sota-arkistosta on heikentänyt palveluja ERITTÄIN radikaalisti.
pstsika
Haukka
Kaikesta, jota olen saanut tutkittavaksi olen myös saanut valokopiot halutessani. Terveystietojen osalta ymmärrän määräaikaisen (kuten 50 vuotta) salattavuuden, mutta 70 vuotta vanhat joukko-osastojen rangaistuspäiväkirjat sekä mahdollinen sen aikainen esitutkintamateriaali on sitten jo eri asia ellei sitä ole salattu samantapaisin perustein, kuten nykyään näitä pedarijuttujen aineistoja eli siis jonkin luonnollisen henkilön yksityisyyden ym. suojaamiseksi. Nekin tosin ovat määräaikaisia salauksia.
Sodissa kaatuneiden kantakorttien välissähän on usein paljon erilaista terveydentilaan liittyvää tauhkaa, kuten esim. vuonna -42 otettuja röntgenkuvia ym...
Kaikesta muusta saakin, paitsi salatusta aineistosta. Salaukset liittyvät terveystietoihin, rangaistusperusteisiin yms. Käytäntö oli takavuosina, että jos esim. tuomioissa oli kovinkin paljon salaista aineistoa, henkilökunta valokopioi luvallisen aineiston ja antoi asiakkaalle vain sen. Valokopioinnin joutui maksamaan asiakas.
Noita salausaikoja en varmaksi muista, mutta FINLEX tuossa oli sitä mieltä, että 50 hlön kuolemasta tai 100 vuotta, ellei kuolinvuotta tiedetä. Koskee esim. poliittista vakaumusta ja terveydentilaa. Lisäksi ylipäänsä tiedot, joista yksityishenkilölle voidaan katsoa aiheutuvan haittaa. Tosin tietysti tutkija-statuksellahan näistä selvitään ja jopa julkaistaankin...
Noita salausaikoja en varmaksi muista, mutta FINLEX tuossa oli sitä mieltä, että 50 hlön kuolemasta tai 100 vuotta, ellei kuolinvuotta tiedetä. Koskee esim. poliittista vakaumusta ja terveydentilaa. Lisäksi ylipäänsä tiedot, joista yksityishenkilölle voidaan katsoa aiheutuvan haittaa. Tosin tietysti tutkija-statuksellahan näistä selvitään ja jopa julkaistaankin...
Fencer
Kenraali
Olen tilannut ja selannut. Silloin joitain vuosia sitten piti allekirjoittaa erillinen lappu, jossa sitouduttiin käyttämään saatua materiaalia niin, ettei sen tiedoista aiheudu kenellekään haittaa tms. Ts. se mitä kirjoissa lukee, jää omaan tietoon henkilötietojen osalta.
Näitä rangaistuspapereita on löytynyt myös yksiköiden julkisen materiaalin seasta.
Fencer
Kenraali
Muistaakseni pitää olla 50 vuotta henkilön kuolemasta ja ne terveyspaperit pitää erikseen pyytää, niitä ei toimiteta automaattisesti kantakortin mukana. Eli kaikkien sota-aikana kuolleiden terveyspaperit saa nähtäväksi, jos perusteet henkilön papereiden näkemiseksi muuten täyttyvät.
viikolla oli paikallisessa aviisissa juttu eräästä kylällä asuvasta veteraanista. Juttu oli aika lailla vain pintaa raapaiseva, mutta siinä kerrottiin hänen palvelleen JR 57:ssa. Ja mm. krh ryhmässä, muistaakseni (piru kun menin heittämään sen lehde jo jatkojalostukseen).
Tutkimani henkilö, Sulo Rekola, oli myös palvellut samassa JR 57, mutta ovatko nämä henkilöt mahdollisesti koskaan tunteneet toisiaan millään lailla; uskaltaisinkohan ottaa yhteyttä ja kysyä? Jos tämä veteraani ei nyt välttämättä haluaisi muisellä joka himskatin käänteissä sotaa. Ja varmaan on meitä muitakin asiasta kiinnostuneita jotka haluavat kysellä. Mitähän tekis?
Tutkimani henkilö, Sulo Rekola, oli myös palvellut samassa JR 57, mutta ovatko nämä henkilöt mahdollisesti koskaan tunteneet toisiaan millään lailla; uskaltaisinkohan ottaa yhteyttä ja kysyä? Jos tämä veteraani ei nyt välttämättä haluaisi muisellä joka himskatin käänteissä sotaa. Ja varmaan on meitä muitakin asiasta kiinnostuneita jotka haluavat kysellä. Mitähän tekis?