Sotahistoriallinen sukututkimus

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
#61
viikolla oli paikallisessa aviisissa juttu eräästä kylällä asuvasta veteraanista. Juttu oli aika lailla vain pintaa raapaiseva, mutta siinä kerrottiin hänen palvelleen JR 57:ssa. Ja mm. krh ryhmässä, muistaakseni (piru kun menin heittämään sen lehde jo jatkojalostukseen).
Tutkimani henkilö, Sulo Rekola, oli myös palvellut samassa JR 57, mutta ovatko nämä henkilöt mahdollisesti koskaan tunteneet toisiaan millään lailla; uskaltaisinkohan ottaa yhteyttä ja kysyä? Jos tämä veteraani ei nyt välttämättä haluaisi muisellä joka himskatin käänteissä sotaa. Ja varmaan on meitä muitakin asiasta kiinnostuneita jotka haluavat kysellä. Mitähän tekis?
Aikaisemmista viesteistäsi sain sellaisen kuvan, että Rekola olisi komennettu JR 57:n tykkikomppaniaan pst-kurssille. Rykmentti on joukko-osastona aika kookas, siinä oli jo kolme jalkaväkipataljoonaa + muutu tukevat osastot eli aika epätodennäköistä on, että tuntisivat. Totta kai voit ottaa yhteyttä ja kysyä. Kyllä veteraani sanoo, jos ei halua puhua tai muista.
 

lottako

Alikersantti
#62
ei kun hän on palvellut mm JR 36:ssa, Jr 47:ssa ja Er.P 25:ssa. Kantakortti on niin vinhasti täytetty, etten osaa hahmottaa mistä mihin ja koska hänet on siirretty. Lisäksi käsiala tai sitten sen aikainen kirjaimisto on hieman hankala lukea, näin harjaantumattomana.
Uskaltauduin sitten kumminkin soittamaan tälle sotaveteraanille. Tulos nolla. Hän kertoi palvelleensa JR 47:ssa koko ajan. Rekolan nimi ei ollut tuttu. Harmitteli tietenkin sitä, että ei enää muista niin kaukaisia asioita enää hyvin. Eikä muutoinkaan tuntunut kovin innostuneelta.
Voihan pieru, sanoisin...
 
#63
ei kun hän on palvellut mm JR 36:ssa, Jr 47:ssa ja Er.P 25:ssa. Kantakortti on niin vinhasti täytetty, etten osaa hahmottaa mistä mihin ja koska hänet on siirretty. Lisäksi käsiala tai sitten sen aikainen kirjaimisto on hieman hankala lukea, näin harjaantumattomana.
Saatko tänne kuvan siitä kantakortin osasta, jossa ne siirrot on kerrottu? Ja niin etteivät henkilötiedot näy?
 

lottako

Alikersantti
#65
välineistön puuttuessa en saa laitettua tänne kopiota, mutta koetan kirjoitella tähän.
Kohdassa 32. siirrot: 27.10.41 16/15 Pr. 3./Jr 57:n 27.5.42.
Kohdassa 33. palveluksen laatu: Pst.ryhm joht. 18.6.41-24.10.41. 8./Jr 36:sta. 2.4.44 12./Jr36
Pat. kivv.ryhm.joht. 2.4-6.7.44 4./Er.P 25 Pst.rj.22.7.44 E Lat.sk.piiriin

kohta 34. ylennykset: Alikers.10.9.41
ryhm.joht. 16 (? tai 10)/41
kohta 36.suoritetut kurssit: Au. kurssi 30.3-13.4.42

kohta 37. taistelut: Simpele 30.7-2.8.41
Hiitola 3-14.8.41
Kaarlahti 15.-22.8.41
Suvanto 26.-31.8.41
puolustus:Rautu-Metsäpirtti
Lempaala
Äyräpää

Tuo taistelukohta on ihan selvä, mutta laitoin muuten vain jos joku haluaa vinkata mistä saattaisi löytyä noista hetkistä kertovia kirjoja tms.
 

lottako

Alikersantti
#66
en oikein tiedä minne tämmönen mieltäni kaivava kysymys olisi ollut järkevä laittaa.
Ansioituneen sotilaan/lotan rintapielessä saattaa olla mitaleita ja sitten semmosia kunnianauha-juttuja. Mitä nuo jälkimmäiset ovat, miten ne eroaa mitaleista?
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#67
en oikein tiedä minne tämmönen mieltäni kaivava kysymys olisi ollut järkevä laittaa.
Ansioituneen sotilaan/lotan rintapielessä saattaa olla mitaleita ja sitten semmosia kunnianauha-juttuja. Mitä nuo jälkimmäiset ovat, miten ne eroaa mitaleista?
Tarkoitatko kunniamerkkinauhoja? Kyseiset ovat käytössä esim. virka-/palveluspuvuissa tms. joissa varsinaisen kunniamerkin käyttö ei ole käytännöllistä. Eli kyseessä on ihan saman kunniamerkin erilainen kantamistapa.
 

Nikhris

Luutnantti
#68
Vähän vanhempaa sotahistoriallista sukututkimusta, mutta laitetaan nyt tänne.

Kävin läpi edesmenneen isoäitini toimesta aikoinaan teetettyä sukukirjaa, josta ilmenee mielenkiintoista tietoa. Esi-isäni Valentin Roschier (iso-iso-iso-iso-iso-iso-isoisä, jos nyt tarkkoja halutaan olla) oli Suuressa Pohjan sodassa Kaarle XII:n Ruotsin armeijan Etelä-Skånen ratsuväkirykmentissä majoitusmestarina, palvellen muuan ratsumestari Daniel Björckmanin alaisuudessa tämän komppaniassa: jäi Pultavan taistelun jälkeen vangiksi ja vietti 13 vuotta venäläisten vankeudessa - vapautettiin sodan loputtua vuonna 1721.

Otin pari kuvaa - huom. nykyinen sukunimi ei ole mikään mainituista ja yksityisyyden nimissä olen karsinut tähän liittyviä mainintoja.



 
Viimeksi muokattu:

pstsika

Haukka
Lahjoittaja
#69
Minullakin on sotahistoriaan liittyviä esi-isiä.

Anders, eli isoisän isoisän isoisän isoisä, joka palveli Suuren Pohjan sodan aikana Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmenttissä. Anders osallistui Suomessa ainakin Napuen taisteluun ja oli kenraali Armfeltin mukana Norjan tuntureilla, mutta selvisi elossa karoliinien kuolonmarssista. Palattuaan lopulta takaisin Suomeen 1722 hän otti ja meni naimaan 17- vuotiaan Marian (eli minun isoisän isoisän isoisän isoäiti), teki liudan lapsia (6 kirkonkirjoihin merkittyä) ja eli 85- vuotiaaksi kuollen vuonna 1775.

Henric eli isoisän isoisän isoisän isä, oli Andersin 1723 syntynyt esikoinen, liittyi myös aikuisiällä ratsuväkeen ja eleli isänsä tavoin pitkän elämän kuollen lopulta 80 vuotiaana vuonna 1803.

Henric sai myös poikia, joista esi-isä nimeltä Fredrik eli isoisän isoisän isoisä näki päivänvalon 1762 ja yllättäen hänkin palveli Ruotsin ratsuväessä. Fredrik ei ollut pitkäikäinen mies, sillä hän kuoli jo 52 vuoden ikäisenä, mutta hän oli kuitenkin viimeinen esi-isäni, joka palveli Ruotsin ratsuväessä. Fredrik oli niitä vähiä jäljellä olevia suomalaisia sotilaita, jotka olivat pysyneet rivissä Uumajaan saakka, josta suomalaissotilaita kotiutettiin lokakuussa 1809. Sodasta palattua ei montaa elinvuotta ollutkaan enää sitten jäljellä, mutta hyvä että suku jatkui.

Andersin isästä eli Johanista ei löydy enää sotahistoriallisessa mielessä mielenkiintoisia tietoja, mutta hän oli syntynyt vuonna 1636. Luonnollisesti tästä taaksepäin mennessä tiedot ovat entistä heikompia ja esimerkiksi syntymävuodet ovat "noin"- luokkaa eikä päivämääristä enää ole puhettakaan ja ainoaksi anniksi jää kenties puutteelliset nimitiedot. Johanin isä kuitenkin oli Bertil, joka on syntynyt 1500- luvun puolella. Bertil onkin sitten jo isoisän isoisän isoisän isoisän isoisä.
 
#70
Minullakin on sotahistoriaan liittyviä esi-isiä.

Anders, eli isoisän isoisän isoisän isoisä, joka palveli Suuren Pohjan sodan aikana Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmenttissä. Anders osallistui Suomessa ainakin Napuen taisteluun ja oli kenraali Armfeltin mukana Norjan tuntureilla, mutta selvisi elossa karoliinien kuolonmarssista. Palattuaan lopulta takaisin Suomeen 1722 hän otti ja meni naimaan 17- vuotiaan Marian (eli minun isoisän isoisän isoisän isoäiti), teki liudan lapsia (6 kirkonkirjoihin merkittyä) ja eli 85- vuotiaaksi kuollen vuonna 1775.

Henric eli isoisän isoisän isoisän isä, oli Andersin 1723 syntynyt esikoinen, liittyi myös aikuisiällä ratsuväkeen ja eleli isänsä tavoin pitkän elämän kuollen lopulta 80 vuotiaana vuonna 1803.

Henric sai myös poikia, joista esi-isä nimeltä Fredrik eli isoisän isoisän isoisä näki päivänvalon 1762 ja yllättäen hänkin palveli Ruotsin ratsuväessä. Fredrik ei ollut pitkäikäinen mies, sillä hän kuoli jo 52 vuoden ikäisenä, mutta hän oli kuitenkin viimeinen esi-isäni, joka palveli Ruotsin ratsuväessä. Fredrik oli niitä vähiä jäljellä olevia suomalaisia sotilaita, jotka olivat pysyneet rivissä Uumajaan saakka, josta suomalaissotilaita kotiutettiin lokakuussa 1809. Sodasta palattua ei montaa elinvuotta ollutkaan enää sitten jäljellä, mutta hyvä että suku jatkui.

Andersin isästä eli Johanista ei löydy enää sotahistoriallisessa mielessä mielenkiintoisia tietoja, mutta hän oli syntynyt vuonna 1636. Luonnollisesti tästä taaksepäin mennessä tiedot ovat entistä heikompia ja esimerkiksi syntymävuodet ovat "noin"- luokkaa eikä päivämääristä enää ole puhettakaan ja ainoaksi anniksi jää kenties puutteelliset nimitiedot. Johanin isä kuitenkin oli Bertil, joka on syntynyt 1500- luvun puolella. Bertil onkin sitten jo isoisän isoisän isoisän isoisän isoisä.
Vanhat sukulaiset on mielenkiintoisia. Suomalaisilla on etulyöntiasema moneen muuhun maahan verrattuna, kun väestökirjanpitoa on pidetty huolella ja säilynyt (pienin poikkeuksin) kattavasti.

Frederikin osalta vain sen verran, että kyseessä oli pitkäikäinen mies. Tuolloin miesten keskimääräinen elinikä huiteli 35 vuoden kieppeillä.
 

Erkki

Eversti
Lahjoittaja
#71
Vanhat sukulaiset on mielenkiintoisia. Suomalaisilla on etulyöntiasema moneen muuhun maahan verrattuna, kun väestökirjanpitoa on pidetty huolella ja säilynyt (pienin poikkeuksin) kattavasti.
Näinhän se on. Omaa sukuani olen päässyt tutkimaan vain 1700-luvun puoleenväliin asti, johon jäljet katoavat. Ilmeisesti vanhemmat kirkonkirjat ovat tuhoutuneet Isonvihan melskeissä, mitä tapahtui monella paikkakunnalla. Toinen hävinnyt tietolähde on ollut Turun hovioikeuden tuomiokirjat, jotka ilmeisesti tuhoutuivat Turun palossa sekä Tukholman vanhan kuninkaanlinnan mukana vuonna 1697 palaneet arkistot, ne kun sisälsivät mm. kuninkaalle tehtyjä erilaisia valituksia. edit: Tästä muuten voi kukin halutessaan pöyhiä kirkonkirjoja noin niinkuin alustavasti: http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi
 
Viimeksi muokattu:
#72
Näinhän se on. Omaa sukuani olen päässyt tutkimaan vain 1700-luvun puoleenväliin asti, johon jäljet katoavat. Ilmeisesti vanhemmat kirkonkirjat ovat tuhoutuneet Isonvihan melskeissä, mitä tapahtui monella paikkakunnalla. Toinen hävinnyt tietolähde on ollut Turun hovioikeuden tuomiokirjat, jotka ilmeisesti tuhoutuivat Turun palossa sekä Tukholman vanhan kuninkaanlinnan mukana vuonna 1697 palaneet arkistot, ne kun sisälsivät mm. kuninkaalle tehtyjä erilaisia valituksia.
Isovihaa edeltäviä kirkonkirjoja löytyy Tukholmasta, jonne maasta pakenevat pappismiehet niitä kuljettivat. Kruunu tarvitsi henkilötiedot mm. verotuksellisista syistä (en siis tarkoita, että Erkin tapauksessa). Tosin kyllä niitä katosikin. Toinen kirkonkirjoja hävittänyt tekijä oli Gospodin itse. Salamat tykkäävät korkeista rakennuksista ja koituivat useammankin herranhuoneen kohtaloksi.

Vinkki niille, joiden sukujuuret ovat luovutetun Karjalan alueella: Viipurin Maakunta-arkisto oli ainakin 7 vuotta sitten ihan kiva paikka käydä. Viipurin läänin arkistosta iso osa jäi ratapihalle, josta neuvostoliittolaiset siirsivät sen Leningradiin, palauttaen sitten läpikäymisen jälkeen takaisin Viipuriin. Venäläinen arkistokäyttäytyminen on sitten vähän erilainen kuin meillä Suomessa, joten a) osaa venäjää, b) varaa useampi päivä aikaa ja c) ole kiltti arkistotyöntekijöille (älä ryssittele tai valita/vittuile erilaisista toimintatavoista, vaan tuo toisena arkistopäivänä vaikka konvehtirasia). Ja ennen kaikkea. Perehdy suomenkieliseen luetteloon.
 

lottako

Alikersantti
#73
mulla on isän isän isän isän isänä sama henkilä kuin Kalle päätalolla isän isän isän isän isän isä. Huimaa!
 

AJJV

Kapteeni
#74


Kuka osaa auttaa?

Kysessä sivu äitini isän, eli ukkini sotilas passista jatkosodan joukko osastot. Ensimmäinen on selkeä Sissi pataljoona 2, se perustettiinkin Kiuruvedellä, missä ukkini asui. Mutta nuo siirrot SISSI P2:n jälkeen suomennatteko nuo lyhenteet?
 

pstsika

Haukka
Lahjoittaja
#75
@AJJV
1. 36. Torjuntakomppania
2. Esikunta/Rannikkopataljoona 4
3. En saa kännykällä selvää. 6 komppania jostain. Rajajääkärirykmentti 1?
4. Iisalmen? sotilaspiiri
 

pstsika

Haukka
Lahjoittaja
#77
@AJJV @Ikarus Tuo RJK 1 on rannikkojalkaväkirykmentti, joka kuului 1. rannikkodivisioonaan.
 

lottako

Alikersantti
#78
Nyt EHKÄ löytyi tähän mennessä tarkin kertomus Äyräpään taistelusta -44, joka liippaa liki tutkimaani alikersantti Rekolaa.
Jukka L. Mäkelä kertoo kirjassaan "teräsvyöry murtuu" mm. näin: "Jääkärit oli määrätty tulemaan hyökkäysosaston takana, sieltä he tarkkailevat mitä edessä tapahtuu. Kranaatinsirpaleet olivat pudottaneet heistä jo yhden pois..." Ja heti perään: "...silloin korpraali Pikkarainen, rämäpäisistä jääkäreistä kaikkein rämäpäisimpiä, huusi kersantti Hämäläiselle: Väiski, pannaan vielä kerta! Hämäläinen karjui vastaan: Pannaan vaan!
Pointtina on se että tämä pikkarainen ilmeisesti oli toinen niistä silminnäkijästä joiden nimi oli katoamisilmoituksessa ilmoitettu.( Pikkarainen on sitten myöhemmin teoistaan palkittu). Toinen silminnäkijä oli sitten yksi niistä jotka viimein antautuivat sillanpäässä ja hänet palautettiin myöhemmin muiden mukana.
En nyt tähän laita enempää selvitystä miksi oletan tuon sirpaleesta saaneen mahdollisesti olleen Rekola, mutta kirjoista sain sen kuvan että hän olisi mahdollisesti ollut tuossa joukossa mukana.
 
#79
Heitetäänpä kysymys tähän ketjuun. Sukulaiseni astui palvelukseen 8.9.1926 P.R:iin (lienee Porin Rykmentti). Vapautettiin jo 100 päivän palveluksen jälkeen, perusteluna "Tarkastusohjesäännön 10 Taul [ B2 kohdan nojalla". Tuolloin normaali palvelusaika oli ilmeisesti tasan vuosi. Mikä on syy tässä mainittuun ennenaikaiseen vapautukseen ?

 
#80
(* yritin lisätä kuvalinkin osoittamaan toiselle foorumille, mutta ei vaatiinkin autentikointia eikä siten näy täällä *).

En ilmeisesti pysty poistamaan tätä turhaa viestiä ?!